Valtakunnalliset kysymykset
Mitä Marinin hallituksen sote-uudistuksessa tehdään?
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallituskaudella sote-uudistus muodostuu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllisestä uudistamisesta että rakenteellisesta uudistuksesta. Rakenneuudistusta valmistellaan ja palveluja kehitetään maakuntien alueilla, tähän kehittämistyöhön on mahdollista saada valtion taloudellista tukea.
Sote-uudistuksen yhteydessä myös pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta maakunnille.
Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
- Hallitusohjelma: 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
- Hallitusohjelma: 3.6.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus
Miksi sote-uudistus tarvitaan?
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä. Kuntien resurssit palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannuksia.
Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti.
Siksi vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on tarkoitus siirtää 21 sote-maakunnalle ja Helsingille. Jatkossa sote-maakunnilla olisi vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.
Mitä palveluja sote-uudistus koskee?
Sote-uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Näitä ovat muun muassa
- sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus
- avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja)
- sairaalapalvelut
- suun terveydenhuolto
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- lastensuojelu
- vammaispalvelut
- ikäihmisten asumispalvelut
- kotihoito
Mitä lakeja sote-uudistuksessa säädetään?
Sote-uudistukseen liittyvät lakiehdotukset sisältävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, pelastustoimen järjestämisen, muutokset rahoitus- ja verotuslainsäädäntöön sekä ehdotukset kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttamisesta.
Lisäksi valmistellaan lakiehdotukset maakuntien hallinnosta, taloudesta, maakuntajaosta ja -vaaleista, omaisuuden ja henkilöstön siirrosta sekä muut uudistuksen voimaantuloon liittyvät säännökset. Myös monia sisältölakeja tarkennetaan sote-uudistuksen edetessä.
Missä aikataulussa sote-uudistus etenee?
Sote-uudistuksessa on monta isoa kokonaisuutta, joita valmistellaan rinnakkain eri ministeriöissä. Uudistuksen valmistelu käynnistyi syksyllä 2019. Uudistus edellyttää paljon selvitystyötä ja nykytilan kartoittamista.
Miten turvataan alueellisesti tasavertaiset palvelut?
Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat itsehallinnolliset alueet eli sote-maakunnat. Sote-maakunnat saavat valtiolta rahoitusta uudistuksen alkuvaiheessa. Rahoituksen määrittämisessä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä ja ikärakenne.
Jokainen sote-maakunta suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja sote-maakunnassa mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.
Muuttuvatko sote-palvelujen maksut?
Asiakasmaksuja säädellään lailla ja asetuksilla. Lainsäädännöllä määritellään muun muassa maksujen enimmäismäärät.
Maakunnilla on oikeus periä asiakasmaksuja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asiakasmaksulain uudistusta. Uudistuksessa laajennettaisiin maksuttomuutta ja kohtuullistettaisiin maksuja tuomalla muun muassa maksuttomat hoitajavastaanotot perusterveydenhuoltoon.
Miten turvataan riittävä henkilöstö sote-palveluihin?
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta. Keinoina ovat muun muassa työn sisällöllinen kehittäminen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken. Lisäksi tutkimustoimintaa tuodaan osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten perustyötä.
Sosiaali- ja terveysalan ja etenkin hoitotyön houkuttelevuutta lisätään parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia. Mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön lisätään esimerkiksi kannustamalla työskentelyyn itseohjautuvissa tiimeissä. Lisäksi otetaan käyttöön uusia työkaluja ja järjestelmiä, jotka vähentävät rutiininomaista työtä ja siten parantavat työn mielekkyyttä.
Miten sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan tulevaisuudessa?
Maakunnat saavat sote-palvelujen järjestämiseen tarvittavan rahoituksen ensin valtiolta. Lisäksi maakunnat voivat periä voimassaolevan lainsäädännön mukaisia asiakas- ja muita käyttömaksuja.
Maakuntien verotusoikeus selvitetään sote-uudistuksen valmistelun edetessä parlamentaarisesti.
Maakuntien väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä. Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen.
Miten digitalisaatio otetaan huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa?
Digitalisaatio otetaan huomioon sote-uudistuksen kaikilla osa-alueilla. Digitalisaation avulla mahdollistetaan tiedolla johtaminen, palvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja sujuva tiedonkulku.
Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-palvelut edellyttävät tietoperusteista päätöksentekoa.
Sote-uudistuksen yhteydessä toteutetaan sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma (Toivo-ohjelma). Toivo-ohjelma on jaettu kahteen hankkeeseen: Virta-hankkeeseen, jonka tavoitteena on maakuntien tiedolla johtamisen kehittäminen sekä Valtava-hankkeeseen, jonka tavoitteena on valtakunnallisen tiedon tuotannon uudistaminen.
Lue lisää kysymyksiä Soteuudistus-sivulta.
Etelä-Savoa koskevat kysymykset
Tähän aukeaa oman kyselyn kautta tulleet