fbpx

Enonkoskella nautittiin aluevaalihaasteen juhlakahvit

Enonkoskelaiset pääsivät nauttimaan Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon tarjoamat voittokahvit lauantaina 26.2.2022. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutosjohtaja Elina Felin ja viestintäsuunnittelija Stiina Ikonen toivat tullessaan myös maistuvat karjalanpiirakat. Enonkosken kunnassa aluevaalien äänestysprosentti ylti peräti 55,8 prosenttiin.

Kuvissa tunnelmia torikahveilta.

Pohjois-Karjalan muutosjohtaja Elina Felin tarjosi enonkoskelaisille maistuvia karjalanpiirakoita. Kuvassa myös kahvion naiset vasemmalta Sirpa Pakarinen, Hilkka Redsven, Maria Räsänen ja Marjukka Kaasinen.
Enonkosken torilla kävi kuhina.
Kuvassa vasemmalta Etelä-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Saara Tavi ja Enonkosken kunnanjohtaja Minna Laurio, joka toivotti väen tervetulleeksi kahvitilaisuuteen ja samalla alkaneisiin jäänveiston SM-kisoihin.
Etelä-Savon hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Suvi Sikstus ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen viestintäsuunnittelija Stiina Ikonen. Stiina on aluevaalihaasteen keksijä ja alullepanija, ja sai lähes kaikki hyvinvointialueet innostumaan mukaan haasteeseen.
Suloinen Aliisa-poni kuljetti lapsia Enonkosken torilla.

Aluevaalihaasteen torikahvit juodaan lauantaina Enonkoskella

Aluevaalihaasteen palkintona olleet torikahvit tarjotaan Enonkoskella lauantaina 26. helmikuuta klo 12–14. Pohjois-Karjala haastoi kolme hyvinvointialuetta tammikuisten aluevaalien äänestyskisaan, jossa voittajaksi ylsi Etelä-Savo.

Voittaja-alueen aktiivisimpia äänestäjiä olivat Enonkosken kunnan asukkaat, jossa äänestysprosentti ylsi peräti 55,8 prosenttiin. Etelä-Karjala kiri hopealle, Pohjois-Savo oli kisan kolmas ja Pohjois-Karjala neljäs.

Kahvituskulut maksetaan yhteisvastuullisesti Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueiden pussista.

  • Päätimme jo alkuvaiheessa maksaa torikahvit kimpassa, joten tappio ei kirpaise paljoa. Enonkosken kunnanjohto auttoi vielä löytämään tilaisuuteen hyvät yhteistyökumppanit eli Eläkeliitto Enonkosken yhdistyksen ja Enonkosken Eläkkeensaajat, jotka yhdessä hoitavat järjestelyt, viestintäsuunnittelija Stiina Ikonen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta kertoo.

Enonkoskella arvioidaan, että noin 600 kuntalaista käy palkintokahveilla. Myös Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutetut on kutsuttu toritapahtumaan. Samaan aikaan Enonkoskella järjestetään jäänveiston SM-kisat.

  • Pohjois-Karjalasta viedään kahvien kyytipojaksi karjalanpiirakoita. Vaikka hävisimme kisan, vireä oman maakunnan markkinointi jatkuu, Ikonen hymyilee.

Aluevaalihaaste levisi nopeasti 16 hyvinvointialueelle. Torikahveja juodaan kisan tiimoilta ympäri Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen Kinnulassa vastaava tapahtuma järjestetään 24. maaliskuuta.

Lisätietoja antavat

Stiina Ikonen

Viestintäsuunnittelija
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
stiina.ikonen@siunsote.fi
p. 013 3313 003

Suvi Sikstus

Viestintäpäällikkö
Etelä-Savon hyvinvointialue
suvi.sikstus@etela-savo.fi
p. 044 417 3328

Aluevaalien tulos on vahvistettu

Etelä-Savon aluevaalilautakunta on tänään 26.1.2022 vahvistanut 23.1.2022 toimitettujen aluevaalien tuloksen. Kunnat ovat laskeneet vaalituloksen sekä ennakkoäänten, että vaalipäivänä annettujen äänten osalta ja suorittaneet äänten tarkistuslaskennan. Kuntien keskusvaalilautakunnat ovat vahvistaneet äänimäärät ja ilmoittaneet ne aluevaalilautakunnalle vaalitietojärjestelmän kautta. Aluevaalilautakunnan tehtävänä oli arpoa ehdokkaiden välinen järjestys tilanteissa, joissa äänimäärät olivat yhtä suuret.

Valittavien aluevaltuutettujen osalta arvottiin Keskustapuolueen ehdokkaiden Pekka Pöyryn ja Outi Kaurian välinen järjestys, joista Pekka Pöyry tuli ensimmäiseksi. Aluevaltuuston varajäsenten osalta aluevaalilautakunta arpoi keskinäisen järjestyksen Sari Rautiaisen ja Jenni Tissarin sekä Olavi Kietäväisen sekä Marja Riitta Linnarannan välillä. Arvonnan tuloksena aluevaltuuston varavaltuutetuiksi valittiin Jenni Tissari ja Olavi Kietäväinen.

Aluevaalilautakunta julkaisee vaalien tuloksen vahvistamisen sisältävän pöytäkirjan valitusosoituksineen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen verkkosivuilla.

Lisätietoja antaa

Anna-Maija Juvonen
Aluevaalilautakunnan sihteeri
anna-maija.juvonen@etela-savo.fi

Katso tästä aluevaltuustoon valitut

Enonkoski voitti aluevaalien torikahvihaasteen

Etelä-Savon hyvinvointialueella sijaitseva Enonkoski on voittanut aluevaaleissa neljän hyvinvointialueen välillä kisatun äänestyshaastekilpailun.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue haastoi marraskuussa savolaiset kisaamaan korkeimmasta äänestysprosentista, ja Etelä-Karjalakin liittyi mukaan haasteeseen.

Aluevaalien korkein äänestysaktiivisuus oli Etelä-Savossa, jossa 48,1 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla. Toiseksi ylsi Etelä-Karjalan hyvinvointialue 46,3 prosentilla ja kolmas oli Pohjois-Savo 45,9 prosentilla. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue jäi neljänneksi äänestysprosentin ollessa 44,4.

Etelä-Savossa Enonkoski sai korkeimmat lukemat 55,8 prosentin äänestysaktiivisuudellaan.

Kisan hävinneet hyvinvointialueet tarjoavat torikahvit yhteisvastuullisesti voittajakunnassa.

  • Enonkosken kunta kiittää rehdistä kilpailusta kaikkia hyvinvointialueilta ja alueiden kuntia. Toiveena on, että uudet aluevaltuustot rakentavat perustan tulevien vuosien hyvälle yhteistyölle niin, että alueiden väestön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut ovat luotettavia, laadukkaita, kustannustehokkaita ja etenkin väestön tarpeita vastaavia, Enonkosken kunnanjohtaja Minna Laurio toteaa
  • Ideana kilpailu oli erittäin hyvä ja osaltaan toi aluevaaleja lähemmäksi kuntalaisia. Tässä leikkimielisessä kisassa tavoitteena oli varmasti se, että äänestäjät heräisivät huomaamaan aluevaltuuston olevan juuri se taho, joka tulevaisuudessa päättää jokaisen jossain elämänvaiheessa tarvitsemista tärkeistä palveluista, Laurio sanoo.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen haaste levisi myös valtakunnallisesti 16 hyvinvointialueelle, joten torikahveja juodaan eri puolilla Suomea. Tiukin kisa käytiin Varsinais-Suomen (49,5) ja Pirkanmaan (49,4) hyvinvointialueiden välillä.

  • Onnea Enonkoskelle, se todella ansaitsee voittonsa. Hienoa oli nähdä, miten kunnissa innostuttiin seuraamaan äänestysprosentteja. Tästä jäi varmasti hyvää pohjaa yhteistyölle kuntien ja muiden hyvinvointialueiden ja sidosryhmien kanssa. Saimme tempauksella myös hyvin valtakunnallista näkyvyyttä, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen viestintäsuunnittelija Stiina Ikonen iloitsee.

Äänestyshaaste poiki sisäisiäkin haasteita, sillä esimerkiksi Karjalan Heili tarjosi maanantaina kahvit parhaiten äänestäneelle pohjoiskarjalaiselle kunnalle. Voitto meni Rääkkylään 52,9 prosentilla.

Enonkosken torikahvitilaisuutta on alustavasti kaavailtu jääveiston SM-kilpailujen yhteyteen 25.–27. helmikuuta, mikäli koronarajoitukset sallivat.

Aluevaalitulokset vahvistetaan virallisesti keskiviikkona 26. tammikuuta.

Etelä-Savon aluevaltuuston ensimmäinen kokous on 1.3.2022

Suomen historian ensimmäiset aluevaalit on käyty. Etelä-Savon asukkaiden suorilla vaaleilla valitsemat 59 aluevaltuutettua päättävät jatkossa eteläsavolaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Aluevaltuuston ensimmäinen kokous järjestetään etäkokouksena.

Etelä-Savon hyvinvointialueen uusi 59-jäseninen aluevaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 1. maaliskuuta 2022 etäkokouksena.

  • Etäkokousjärjestely on terveysturvallisuuden vuoksi. Valtuutettuja on suuri joukko ja koronaepidemia on tällä hetkellä akuutissa vaiheessa. Koemme, että riskit kannattaa minimoida, Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosjohtaja Sami Sipilä sanoo.

Etäyhteyksien toimivuuden varmistamiseksi valtuutetuille tarjotaan mahdollisuus osallistua etäkokoukseen myös pelastuksenlaitoksen työtiloista, joita on eri puolilla hyvinvointialuetta.

Ensimmäisessä kokouksessa on paljon päätettävää

Ensimmäisessä kokouksessaan 1.3. aluevaltuutetut valitsevat keskuudestaan puheenjohtajiston, aluehallituksen ja tarkastuslautakunnan.

Valtuutetut päättävät myös mm. hyvinvointialuejohtajan viran perustamisesta, kelpoisuusehtojen määrittämisestä ja muista hyvinvointialuejohtajan hakuun liittyvistä ratkaisuista.

Lisäksi kokouksessa nimetään vt. hyvinvointialuejohtaja, joka hoitaa tehtävää, kunnes varsinainen hyvinvointialuejohtaja on valittu ja ottanut viran vastaan.

Aluevaltuuston varsinaisesta kokouspaikasta ei ole vielä päätöstä 

Myös fyysisestä kokouspaikasta on jatkoa varten käyty keskustelua. Sipilä kuitenkin korostaa, että kokoontumispaikasta ei ole vielä mitään päätöstä.

  • Kunhan korona hellittää, voi olla, että läsnä-kokouksia tullaan pitämään eri puolilla hyvinvointialuetta. Jatkossakin hyvin todennäköisesti hyödynnetään silti myös etäkokouksia, Sipilä sanoo.

Perehdytystä aluevaltuutetuille jo helmikuussa

Aluevaltuutetut perehtyvät hyvinvointialueen toimintaan etänä järjestettävissä seminaareissa keskiviikkona 16.2. ja tiistaina 22.2.

  • Perehdytämme aluevaltuutetut hyvinvointialueen toimintaan ja asioihin, joista valtuutetut tulevat ensimmäisessä kokouksessaan päättämään, Sipilä kertoo.

Aluevaltuuston kokoonpano on tarkistettu ja vahvistettu keskiviikkona 26.1., jolloin aluevaalilautakunta julkistaa varsinaiset tulokset. Tämän jälkeen aluevaltuutetuille toimitetaan tabletit ja tarvittavat järjestelmät työskentelyä varten. Seminaareissa 16.2. ja 22.2 perehdytetään myös niiden käyttöön. Seminaarit eivät ole yleisölle avoimia.  

Aluevaltuuston kokoukset ovat yleisölle avoimia

Aluevaltuuston kokousta voi seurata kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Etäkokouksen linkki tullaan julkaisemaan yleisölle kokouksen kuulutuksissa lehdissä ja mm. Etelä-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla osoitteessa www.etela-savo.fi. Linkistä kokousta voi seurata suorana verkosta.

Lisätiedot

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

KONSERNIPALVELUJEN TOIMIALAJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Aluevaalihaasteeseen ilmoittautui 16 hyvinvointialuetta

Etelä-Savo otti vastaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen alulle laittaman aluevaalihaasteen jo aiemmin. Nyt haasteeseen on lähtenyt mukaan 16 hyvinvointialuetta. Alueita on Suomessa yhteensä 21.

Etelä-Savo kilvoittelee korkeimmasta äänestysprosentista Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Savon kanssa. Hävinneet hyvinvointialueet tarjoavat yhteisvastuullisesti torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa on äänestetty vilkkaimmin.

Aluevaalien äänestyshaasteen merkeissä kisataan myös Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa, Päijät-Hämeessä, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Viimeisimpänä joukkoon liittyneillä Vantaa-Keravalla ja Keski-Uudellamaalla haastekisan palkinto liittyy torikahvien sijaan ämpäreihin.

Aluevaalihaasteeseen voi osallistua äänestämällä, haastamalla mukaan muita ihmisiä, tekemällä aiheesta julkaisun sosiaalisen median kanaviin aihetunnisteilla #aluevaalihaaste ja #torikahvihaaste tai jakamalla hyvinvointialueiden aluehaastejulkaisuja.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 12.–18. tammikuuta ja ulkomailla 12.–15. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta.

Tiedot aluevaalien ehdokkaista julkaistiin 23.12. vaalien tieto- ja tulospalvelussa. Etelä-Savon ehdokkaat ovat nähtävissä osoitteessa https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/ehd_listat_12.html.

Lisätietoja antaa:

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

KONSERNIPALVELUJEN TOIMIALAJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Aluevaalien ehdokasnumerot on vahvistettu

Etelä-Savon aluevaalilautakunta on tänään 23.12.2021 vahvistanut 23.1.2022 toimitettavien aluevaalien ehdokasasettelun. Aluevaalilautakunta on järjestänyt puolueet ehdokaslistojen yhdistelmään 20.12.2021 pitämässään kokouksessa arvottuun järjestykseen. Vaalilain mukaisesti viimeiseksi oikealle ehdokaslistojen yhdistelmään merkitään valitsijayhdistyksen ehdokas. Ehdokkaiden järjestys puolueen listalla määräytyy puolueiden esittämien ehdokaslistojen mukaisesti. Ehdokkaiden numerot ja muut tiedot näkyvät osoitteesta: Etelä-Savon hyvinvointialue, ehdokkaat (vaalit.fi).

Aluevaalien toimittaminen tästä eteenpäin on nyt kuntien tehtävänä.  Aluevaalilautakunta kokoontuu 26.1.2022 vahvistamaan aluevaalien tuloksen. Aluevaalien ääntenlaskenta tapahtuu kunnissa sekä ennakkoäänten että vaalipäivänä annettujen äänten osalta. Aluevaalilautakunnan tehtävänä on vahvistaa tulos. Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla.

Kuntien keskusvaalilautakunnat vahvistavat äänimäärät 26.1.2022 viimeistään klo 18 alkavassa kokouksessaan. Äänimäärät ilmoitetaan aluevaalilautakunnalle vaalitietojärjestelmän kautta. Kun aluevaalilautakunta on saanut kuntien keskusvaalilautakuntien vahvistamat äänimäärät, sen on viipymättä vahvistettava aluevaalien tulos. Aluevaalilautakunta myös julkaisee vaalien tuloksen sisältävän pöytäkirjan, antaa luettelon valtuutetuiksi valituista ja heidän varajäsenistään maakuntavaltuustolle sekä antaa tiedon vaalien tuloksesta oikeusministeriölle.

Vaalien ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022.

Lisätietoja antaa

Eero Aarnio
Aluevaalilautakunnan puheenjohtaja
eero.aarnio@netti.fi

Anna-Maija Juvonen
Aluevaalilautakunnan sihteeri
anna-maija.juvonen@etela-savo.fi

Pelastustoimi – infopaketti aluevaltuutetuille

Pelastuslaitos kuvituskuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Tämän infopaketin on koonnut Sisäministeriö.
Alkuperäinen julkaisu: /uploads/2021/12/Pelastustoimi-infopaketti_aluevaltuutetulle-A5_161221.pdf
Lisätietoja aluevaaleista: https://vaalit.fi/etusivu

3 syytä, miksi aluevaltuutetun kannattaa kiinnostua pelastustoimesta hyvinvointialueilla

  1. Pelastustoimi on lähipalvelu
    • Pelastustoimen kattava maanlaajuinen palveluverkosto on jokaisen Suomessa asuvan ja oleskelevan turvaverkko. Palveluverkosto muodostuu noin 800 paloasemasta.
  2. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä säästetään ihmishenkiä ja yhteiskunnan varoja
    • Pelastustoimi tunnetaan pelastustoiminnasta. Sen lisäksi se vahvistaa ihmisten omia turvallisuus- ja varautumistaitoja sekä väestön kriisinkestävyyttä. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on keskeinen osa pelastustoimea.
    • Onnettomuuksien ennaltaehkäisy
      • parantaa ihmisten turvallisuutta
      • vähentää omaisuusvahinkoja
      • vaikuttaa työntekomahdollisuuksiin loukkaantumisten vähentyessä
      • säästää ihmishenkiä ja yhteiskunnan resursseja
  3. Pelastustoimen merkitys korostuu ikääntymisen, kaupungistumisen ja yhteiskunnan haavoittuvuuden kasvun myötä
    • Pelastustoimen merkitys kasvaa entisestään lähitulevaisuudessa yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja maastopalojen seurauksena. Pelastustoimen tehtävien lisääntymiseen vaikuttavat myös väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen.
    • Nämä tekijät vaikuttavat myös pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien saatavilla oleviin henkilöresursseihin sekä väestön avuntarpeisiin. Ikääntyminen heikentää itsenäisiä toimintamahdollisuuksia hädän hetkellä.
    • Siellä missä on enemmän rakennuksia ja ihmisiä, on suurempi riski päivittäisille onnettomuuksille. Toisaalta vahinkojen seuraukset voivat olla vakavampia harvaan asutulla alueella pidemmästä toimintavalmiusajasta johtuen. Silloin ihmisten omatoiminen varautuminen ja omat turvallisuustaidot korostuvat
Pelastustoimen lukuja

Mitä pelastustoimi tarkoittaa?

Hyvinvointialueen pelastustoimen tehtäviä ovat:

  1. Onnettomuuksien ehkäisy
  2. Pelastustoiminta
  3. Väestönsuojelu
  4. Ja näihin tehtäviin varautuminen

Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on myös, että tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Pelastustoimi ja väestönsuojelu ovat keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan siviilivalmiuden järjestelmää. Pelastustoimen on varauduttava toimialaansa kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitamiseen riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyä tehdään yhteistyössä

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy koostuu muun muassa valvonnasta, neuvonnasta, turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuusviestinnästä.


Onnettomuuksien ehkäisyllä pyritään pienentämään tulipalojen ja muiden onnettomuuksien todennäköisyyttä ja vähentämään onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja.


Pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisyn ydintehtäviä ovat ihmisten ohjaus, neuvonta ja koulutus sekä valvontatehtävät. Pelastusviranomaiset valvovat kiinteistössä tapahtuvan toiminnan turvallisuutta valvontakäynneillä ja muilla valvontamenetelmillä.


Onnettomuuksien ehkäisyssä tehdään yhteistyötä alueen muiden viranomaisten sekä alueen yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Pelastusalan järjestöt kouluttavat ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä muun muassa alkusammutuksesta, ihmisten omatoimisesta varautumisesta sekä rakennusten ja yritysten turvallisuudesta ja pelastuslaitosten ohella organisoivat turvallisuusviestintäkampanjoita.


Vuosittain noin viidesosa kansasta tavoitetaan turvallisuusviestinnällä.

Pelastustoimi hyvinvointialueilla?

Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023, Helsinkiä lukuunottamatta. Tavoitteena on parantaa pelastustoimen palveluja hyvinvointialueilla. Uudistuksessa turvataan pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys ensihoidossa. Väestölle pelastustoimen uudistus näkyy parantuneena parempana ja yhdenmukaisempana palveluna.

Pelastustoimi on soten kanssa rinnakkainen toimiala

  • Pelastustoimi ei yhdisty soteen vaan on rinnakkainen toimiala hyvinvointialuekonsernissa.
  • Pelastustoimi on ollut järjestetty alueellisesti jo vuodesta 2004 alkaen.

Pelastustoimi uudistuu hallinnollisesti ja sisällöllisesti

  • Hallinnollinen uudistus tarkoittaa järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille.
  • Samalla käynnissä on sisällöllinen uudistus, jolla varmistetaan pelastustoimen voimavarat sekä kehitetään tiedolla johtamista ja pelastustoimen palveluita.
  • Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusta uudistetaan. Tällä hetkellä selvitetään tulevaisuuden toimintaympäristön ja työnkuvan vaatimuksia koulutukselle.
  • Vuoden 2022 aikana tehdään esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista, koulutuksen organisoinnista sekä rahoituksesta. Tämän jälkeen tehdään päätökset koulutusjärjestelmän uudistuksista ja valmistellaan uudistusten toteutus.
  • Uudistuneen koulutusjärjestelmän on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025.

Yhdenmukainen pelastustoimi mahdollistaa suuronnettomuuksien johtamisen

Hyvinvointialueilla on itsehallinto, mutta paikallisen toiminnan lisäksi pelastustoimella on alueellista ja valtakunnallista toimintaa, joka edellyttää yhtenäisiä valtakunnallisia järjestelmiä. Pelastustoiminnan hoitaminen suuronnettomuuksissa
kuten laajoissa maastopaloissa edellyttää yhdenmukaisia ja hyvin yhteen toimivia pelastustoimen järjestelmiä.

Ensihoidon synergiaedun turvaaminen

  • Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen sairaalaan.
  • Ensihoito on osa terveydenhuoltoa. Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen hyvinvointialueen kanssa tai ostaa palvelun muulta palveluntuottajalta.
  • Ensihoidon palvelutuotannon järjestelyissä on alueellisia vaihteluita.
  • Pelastustoimen ja terveydenhuollon välinen synergiaetu on hyvä varmistaa hyvinvointialueilla.
  • Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää.

Resurssit ja rahoitus?

Pelastustoimen resurssivaje

Pelastustoimen alueiden rahoitusvaje vuoteen 2030 mennessä on noin 60 miljoonaa euroa ja pelastustoimen toimintaympäristön muutoksesta johtuva pelastajien lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 1 000 pelastajaa.

Pelastustoimen lukuja

Mistä noin 1 000 pelastajan lisätarve syntyy?

Pelastustoimessa on lähes 7 000 päätoimista henkilöä, joista noin 4 000 on päätoimisia pelastajia. Pelastajista noin 1 000 eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Eläkepoistuma voidaan kattaa nykyisellä koulutusmäärällä. Pelastustoimeen on kuitenkin syntymässä henkilöstövajetta, kun työaikalakia on muutettu ja palvelutason puutteita on korjattu. Pelastustoimen varallaolojärjestelmiä on muutettava ja uudet järjestelyt edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista.

Pelastustoimen rahoitus hyvinvointialueilla

  • Pelastustoimen rahoitus määritellään asukasmäärän, asukastiheyden sekä riskikertoimen perusteella.
  • Aluevaltuusto päättää alueen palvelutasopäätöksessä, millainen pelastustoimen palvelutaso alueella on.

Hyvinvointialueiden päättäjät vastaavat pelastustoimen palveluiden tasosta sekä pelastustoimen riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta.

Valtakunnalliset strategiset tavoitteet ohjaavat palvelujen kehittämistä

Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus mahdollistaa entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamisen koko maassa.

  • Tavoitteet viitoittavat hyvinvointialueiden palveluiden kehittämistä ja strategista ohjausta.
  • Valtioneuvosto päättää loppuvuodesta 2022 ensimmäisen kerran pelastustoimen valtakunnallisista strategisista tavoitteista. Ne uudistetaan jatkossa joka neljäs vuosi.
  • Sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin pelastustoimen järjestämistä.
  • Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käydään vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut.
  • Hyvinvointialueet ja aluehallintovirastot valmistelevat selvityksiä ja asiantuntija-arvioita pelastustoimen palvelutason toteutumisesta ja kehityksestä.
  • Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustetaan pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuvat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt ja hyvinvointialueet.
  • Aluehallintovirastot valvovat ja arvioivat pelastustoimea ja sen palvelutasoa, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia.

Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat

Pelastuslaitokset

Pelastuslaitokset hoitavat pelastustoimen käytännön tehtävät alueellaan. Pelastustoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle, jos hyvinvointialue niin päättää. Pelastustoimen palvelujen järjestäjinä vuodesta 2023 alkaen toimivat hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki. Palvelujen tuottamisesta hyvinvointialueilla vastaavat pelastuslaitokset.

Mikä on sopimuspalokunta?

Sopimuspalokunnat ovat erityisesti maaseudulla keskeinen turvallisuustoimija, mutta ne osallistuvat koko maassa – myös kaupungeissa – hälytyksiin. Sopimuspalokunta on pelastustoimen järjestelmään kuuluva vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta, teollisuuspalokunta tai sotilaspalokunta, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

  • Hyvinvointialue voi käyttää sopimuspalokuntia apunaan pelastustoiminnassa sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.
  • Sopimuspalokunnat toimivat pelastuslaitosten tukena pelastustoiminnan lisäksi esimerkiksi toteuttamalla turvallisuuskoulutuksia.
  • Pelastuslaitosten hälytysosastoihin kuuluu noin 15 000 sopimuspalokuntalaista.
  • Samalla paloasemalla ja samassa paloautossa hälytyskeikalla voi olla sekä pelastuslaitoksen päätoimista henkilökuntaa että sopimuspalokuntalaisia.

Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimessa

Sopimuspalokuntia tarvitaan sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa.

  • Harvaan asutuilla alueilla ne ovat usein ensimmäisenä paikalla. Pelastustoimintaa johtaa aina pelastusviranomainen.
  • Suuremmissa kaupungeissa sopimuspalokunta on pelastuslaitoksen tukena sammuttamassa ja hoitamassa muita tehtäviä kuten jälkiraivausta ja -valvontaa. Sopimuspalokuntien rooli korostuu kaupungeissa erityisesti suurissa ja pitkäkestoisissa tehtävissä sekä silloin, kun pelastuslaitos on kiinni suuressa tai monissa samanaikaisissa tehtävissä.
  • Sopimuspalokunnat osallistuvat noin 200 hälytykseen päivässä koko maassa.

Kuka päättää pelastustoimea koskevista asioista hyvinvointialueella?

Aluevaltuustot päättävät itsenäisesti siitä, mikä toimielin päättää pelastustoimea koskevista asioista hyvinvointialueella. Aluevaltuuston päätettäviksi kuuluvat lain mukaan tietyt pelastustoimea koskevat asiat kuten palvelutasopäätös.

Sisäministeriö on suosittanut, että hyvinvointialueen pelastuslaitoksen johtamistehtävä määrätään monijäseniselle toimielimelle kuten aluehallituksen alaiselle pelastusjaostolle tai pelastuslautakunnalle, joka toimii myös pelastuslain mukaisena pelastusviranomaisena.

Pelastustoimen monijäseninen toimielin käsittelisi esimerkiksi seuraavat pelastustoimea koskevat asiat:

  • esitys pelastustoimen palvelutasopäätöksestä hyvinvointialueen aluehallitukselle ja aluevaltuustolle
  • pelastustoimen palvelutason toteutumisen arviointi ja valvonta pelastuslaitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti
  • pelastustoimen palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman toimeenpano ja seuranta
  • esitys pelastuslaitoksen palvelutuotantoa koskevasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä investointisuunnitelmasta hyvinvointialueen aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle
  • pelastuslaitoksen viranhaltijoiden päätöksiä ja pelastusviranomaisen tekemiä päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset
  • pelastusviranomaisen käytössä olevat pakkokeinoasiat tarvittaessa, kuten uhkasakon asettaminen ja tuomitseminen niiltä osin kuin yksihenkilöinen viranomainen katsoo asian päätöksentekoon tarvittavan laajempaa harkintaa
  • pelastustoimen säädösten edellyttämien suunnitelmien vahvistaminen
  • muut pelastustoimen viranomaistehtävät

Lisätietoja


Pelastustoimen strategia: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi: pelastustoimen strategia vuoteen 2025
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-097-1

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-769-0

Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki: Pelastustoimen toimintaohjelma onnettomuuksien ehkäisemiseksi
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-304-0

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-634-8

Sisäministeriön alkuperäinen julkaisu tästä tekstistä
https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Pelastustoimi-infopaketti_aluevaltuutetulle-A5_161221.pdf

Puolueiden järjestys ehdokaslistojen yhdistelmässä

Etelä-Savon aluevaalilautakunta on kokouksessaan 20.12.2021 arponut puolueiden järjestyksen aluevaltuuston vaaleja varten laadittavassa ehdokaslistojen yhdistelmässä käsiteltyään ehdokashakemukset. Puolueiden ehdokaslistat järjestetään ehdokaslistojen yhdistelmään seuraavassa järjestyksessä vasemmalta oikealle. Ehdokkaita Etelä-Savon aluevaaleissa on 369.

  1. Kansallinen kokoomus
  2. Suomen kristillisdemokraatit
  3. Suomen sosialidemokraattinen puolue
  4. Suomen keskusta
  5. Suomen kommunistinen puolue
  6. Vasemmistoliitto
  7. Vihreä liitto
  8. Piraattipuolue
  9. Liike Nyt
  10. Perussuomalaiset
  11. Valta kuuluu kansalle.

Viimeisenä ehdokaslistan yhdistelmään merkitään Toni Maczulskij, joka on valitsijayhdistyksen ehdokas. Aluevaalilautakunta kokoontuu seuraavan kerran torstaina 23.12.2021 klo 13.00 Etelä-Savon maakuntaliitossa. Siinä kokouksessa aluevaalilautakunta hyväksyy ehdokaslistojen yhdistelmän, jossa on annettu ehdokkaille ehdokasnumerot.

Lisätietoja antaa

Eero Aarnio
Aluevaalilautakunnan puheenjohtaja
040 508 1247

Kuulutus: Aluevaaleissa 2022 valittavien valtuutettujen määrä ja ehdokashakemusten jättäminen


Valittavien valtuutettujen määrä

Sunnuntaina 23.1.2022 toimitettavissa aluevaaleissa valitaan Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustoon 59 valtuutettua toimikaudeksi 1.3.2022 – 31.5.2025. Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen aluevaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.

Ehdokasasettelu

Puolueen, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemukset sekä ilmoitukset mahdollisista puolueiden vaaliliitoista ja valitsijayhdistysten yhteislistoista Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 14.12.2021 ennen kello 16.00.

Puolueen, vaaliliiton tai yhteislistan ehdokkaita saa olla enintään valittavien valtuutettujen 1,25-kertainen määrä eli Etelä-Savon hyvinvointialueella 73.

Ehdokashakemuksen sekä vaaliliittoa ja yhteislistaa koskevien ilmoitusten sisällöstä säädetään vaalilain 143 h – 143 k §:ssä. Ehdokasasettelussa tarvittavia lomakkeita on saatavana muun muassa oikeusministeriön verkkosivuilta www.vaalit.fi.

Aluevaalilautakunta tarkastaa ehdokashakemukset kokouksessaan 20.12.2021. Vaaliasiamiesten on tarvittaessa täydennettävä tai oikaistava yllä mainittuja asiakirjoja viimeistään keskiviikkona 22.12.2021 ennen klo 16.00. Vaalilain 40 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset ehdokkaan poistamisesta ja ehdokashakemusten peruutukset vaaliasiamiesten on toimitettava aluevaalilautakunnalle viimeistään torstaina 23.12.2021 ennen kello 12.00.

Ehdokashakemusten jättäminen

Aluevaalilautakunnan puolesta yllä mainitut asiakirjat ottavat vastaan aluevaalilautakunnan sihteerit Annaliisa Leinonen ja Anna-Maija Juvonen seuraavasti:

Paikka ja käyntiosoite: Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli

Ajankohdat:

  • perjantaina 10.12.2021 klo 13.00–16.00
  • maanantaina 13.12.2021 13.00–16.00 sekä
  • tiistaina 14.12. 2021 klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.59.

Vaaliasiamiesten toivotaan ilmoittavan ennakkoon tuloaikansa aluevaalilautakunnan sihteerille viimeistään 8.12.2021 mennessä, puh. 050 461 7397 tai anna-maija.juvonen@etela-savo.fi.

Asiakirjat voi lähettäjän vastuulla toimittaa myös postitse osoitteella: Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaalilautakunta, Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli


Mikkelissä 25.11.2021

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaalilautakunta