fbpx

Apua Ajoissa! -hankkeen kyselyn avulla kehitetään Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueiden mielenterveyspalveluja


Oletko kiinnostunut kehittämään itsemurhavaarassa olevien ja heidän läheistensä palveluja? Apua Ajoissa! -itsemurhien ehkäisyhanke kehittää Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla joustavampaa palveluun pääsyä itsemurhavaarassa oleville ja heidän läheisilleen.

Toivomme sinun vastaavan lyhyeen kyselyyn, jos sinulla

  • on tai on ollut itsetuhoisia ajatuksia
  • olet yrittänyt itsemurhaa tai
  • läheisesi on tehnyt itsemurhan tai on yrittänyt itsemurhaa.

Vastaus tapahtuu nimettömänä. Kerro rohkeasti kokemuksesi – sen avulla voimme rakentaa tulevaisuuden palveluita yhdessä.

Vastaa kyselyyn täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/D21D720AD6D0A5EB

Lisätietoja antaa:

Jari Kortsalo henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Jari Kortsalo

Hankekoordinaattori
040 359 8168
jari.kortsalo@etela-savo.fi

Lue lisää hankkeesta: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/apua-ajoissa-hanke/

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen järjestämiseen!

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle siirtyy 7 eri organisaatiota, joiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut yhdistetään hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisuuteen.


Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevia palveluja kehitetään hankkeiden ja pilottien kautta monialaisella yhteistyöllä. Työtä jatketaan hankkeiden päättymisen jälkeen hyvinvointialueen valmistelutiimeissä yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. 

Sosiaalipalvelut on yksi suuri kokonaisuus, jonka kehittämiseen kannustamme Sinua osallistumaan. 

Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen, miltä sosiaalipalvelujen tulisi näyttää hyvinvointialueella vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla on tulevaisuuden palveluihin liittyen.

Kyselyä saa jakaa laajasti koko Etelä-Savon alueelle, jotta mahdollisimman moni eteläsavolainen pääsee vaikuttamaan sosiaalipalvelujen kehitystyöhön. 

Vastausaika on 6.10.-30.11.2021. Kokoamme vastaukset kyselyn päättymisen jälkeen etela-savo.fi sivulle ja hyödynnämme vastauksia hyvinvointialueen valmistelutyössä.


VASTAA KYSELYYN ALTA

Blogi: Eve Hotti – isäni itsemurhasta selviytyminen

Joulun alus 2003 oli minulle yhtä tavallinen kuin kaikki sitä edeltäneet. Joulupukille oli kirjoitettu jo aika päivää sitten, ehkä jopa useampaan otteeseen, mikäli ensimmäisestä tai toisesta kirjeestä oli päässyt unohtumaan joitain tärkeää. Odotin innolla joulupukin tapaamista ja sitä maagista tunneta jouluaaton aamuna, kun lumi mummolan pihatiellä oli öisen pyryn jäljiltä vielä koskematonta. Okei, tuona vuonna olin 9-vuotias, joten en tiedä ketä yritän huijata, sillä totta kai mielessäni pyöri eniten se, että toisiko pukki sinä vuonna lahjoja ja mikäli toisi, niin kuinkakohan monta. 

Tuona kyseisenä jouluna olin saanut myös ensimmäistä kertaa luvan järjestää muutamalle luokkatoverilleni pikkujoulut. Äiti oli vielä töissä juhlien alkaessa, joten on sanomattakin selvää kuinka vastuulliselta ja ”aikuiselta” olo tuntui, kun saimme keskenämme tilata pizzaa läheisestä pizzeriasta. Hyvin alkanut ilta sai kuitenkin täysin odottamattoman suunnan, kun äitini saapui kotiin seurassaan useampi aikuinen, keitä en entuudestaan tuntenut. Nämä entuudestaan minulle tuntemattomat henkilöt pyysivät meitä keskeyttämään juhlat ja kaikkia vieraita lähtemään omiin koteihinsa. Vieraiden poistuttua nämä henkilöt kuitenkin paljastuivat isäni kollegoiksi poliisilaitokselta sekä kaupungin sosiaalityöntekijäksi. He olivat tulleet kertomaan meille suru-uutisen isäni itsemurhasta. 

Eve Hotti toimii Apua Ajoissa! -itsemurhien ehkäisyhankkeen mainoskasvona.

Isäni itsemurhan jälkeen saimme paljon tukea ja apua eri tahoilta, jotka halusivat varmistaa kuinka me äitini kanssa jaksaisimme. Muistan, että joitain kuukausia isäni itsemurhan jälkeen tuo sama sosiaalityöntekijä tuli meille käymään kotiin. Äitini oli opettanut minut pienestä pitäen puhumaan tunteista ja korostanut puhumisen tärkeyttä vertauskuvalla sydämestä, joka oli kuin lasipullo, joka kestää tietyn verran tukahdutetuista tunteista aiheutuneita solmuja, mutta kun mihin tahansa sydämeen tulee solmuja liikaa, se täyttyy ääriään myöten ja lopulta rikkoutuu kuin lasipullo. Äidin opetuksista huolimatta koin hämmennystä ja toisinaan jopa ahdistusta siitä, miten paljon tämä sosiaalityöntekijä toivoi minun puhuvan ja reflektoivan tunteita, joita isäni itsemurha minussa herätti. Olin pienestä pitäen ja perheeni ainoana lapsena ollut aina vähän pikkuvanha, mutta tiukkoja tilanteita kohdatessani olin yhtä pieni ja hauras kuin kuka tahansa muukin 9-vuotias. Muistan elävästi kuinka sosiaalityöntekijä pyysi minua piirtämään paperille kuvan itsestäni ja värittämään sinisellä liidulla kaikki ne kohdat, joissa isän menettäminen tuntui. Tilanne tuntui epätodelliselta ja sen sijaan, että olisin värittänyt kohtia, joissa suru oikeasti tuntui, väritin kohtia, joita ajattelin muiden haluavan minun värittää. Vaikka tarjotun avun tarkoitusperät olivat hyviä, niin jälkikäteen ajateltuna olisin toivonut, että asiassa olisi edetty vielä enemmän lapsen, minun, ehdoilla. 

Oman kokemukseni mukaan lapsen ja aikuisen suruprosessit eroavat paljonkin keskenään. Jokainen henkilö tietysti reagoi erilaisiin kriisitilanteisiin yksilöllisesti, mutta kärjistetysti voisi sanoa, että siinä missä aikuinen kriisitilanteen kohdatessaan vajoaa aluksi pohjalle nousten sieltä hiljakseen ylöspäin, ottaa lapsi niin sanotusti kaksi askelta eteen ja yhden taakse. Katsoessani taaksepäin omaa nuoruuttani isäni menetyksen jälkeen, vaikuttaa siltä, että joka kerta, kun opin elämästä lisää ja sain sitä kautta uusia työkaluja, joilla käsitellä elämän erilaisia koukeroita, jouduin aina palaamaan takaisin käsittelemään isäni kuolemaa uusin silmin. Surua tuntui olevan kahden ihmisen edestä käsiteltävänä: omani keskellä yritin samalla ymmärtää isäni murheita sekä syitä, jotka mahdollisesti johtivat hänen tekemäänsä päätökseen. Tunteiden tasolla elämä oli välillä hyvinkin aaltoilevaa vaikkei koskaan täysin mahdotonta. 

Lopulta käsittelemätön traumani purkautui viiltelynä

Tilanteeni muuttui radikaalisti aikuistumisen kynnyksellä ollessani 19-vuotias. Vaikka äidiltäni olin saanut vankan pohjan puhumisen taidolle, olin silti aina onnistunut puhumaan asioista itse ”ongelman” ympäriltä enkä niinkään siitä, mikä oikeasti painoi. Olin siis vuosia puhunut kaikesta muusta paitsi siitä, mitä tunteita isäni itsemurha minussa aidosti herätti. Pitkään jatkunut tunteiden purkittaminen sisälleni kostautui siten, että olin itselleni liian ankara enkä arvostanut itseäni. Liiallinen ankaruus ja arvostuksen puute heijastui elämäni ihmissuhteisiin, kunnes se purkautui loppuen lopuksi viiltelynä. En minä, eikä avukseni tuolloin saapunut hoitohenkilökunta ehkä tajunnut kuinka vakavasta tilanteesta oikeastaan oli kyse. Koin hoitohenkilökunnan toimesta vähättelyä tilannettani kohtaan ja se aiheutti minussa välitöntä häpeää ja halua painaa asia villaisella. Tämmöisten tapausten seurauksena onkin helppo todeta, että mielenterveysongelmien ja itsemurhien vähentämiseksi tehtävää olisi vielä paljon. Jotta ottaisimme askeleita enemmän oikeaan suuntaan, tulisi hoitoon tai terapiaan pääsemisen kynnyksen madaltamisen sekä odotusajan radikaalin lyhentämisen lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä muita ensisijaisessa kontaktissa itsetuhoisen ihmisen kanssa olevia henkilöitä kouluttaa enemmän. Koulutuksen tulisi tähdätä siihen kuinka reagoida tilanteissa, joissa ihminen on riskissä satuttaa tai on jo satuttanut itseään. Vaikka jokainen alan ammattilainen ei kohtele potilaitaan kuten minua kohdeltiin ollessani 19-vuotias, on jokainen tämmöinen kohtaaminen aina liikaa ja riski, jollaista ei pitäisi uskaltaa ottaa. Pahimmassa tapauksessa kokemukset oman hädän vähättelystä voivat ohjata avun tarpeessa olevaa tekemään päätöksiä, jotka uhkaavat henkeä. 

Viiltelytapauksen jälkeen meni vielä muutama vuosi ennen kuin totaalinen seinä tuli vastaan. Olin ollut pitkään sairaslomalla ja päivät lipuivat vain ohi tekemättä juuri mitään. Kaikkien epämääräisten ja ahdistavien päivien keskeltä muistan kuitenkin yhden hyvin kirkkaasti. Tuona päivänä muistan kokeneeni suurta pettymystä siihen, kuinka elämä ei näyttänytkään siinä hetkessä sellaiselta, kuin mistä olin aikaisemmin muutamia vuosia takaperin vielä uneksinut. Muistan kuinka raadolliselta tuntui hetkeksi pysähtyä ja uskaltaa antaa mielen vaeltaa tulevaisuuteen. Tarkemmin ottaen sellaiseen tulevaisuuteen, jossa asiat olisivat jatkuneet samalla mallilla kuin mitä ne nyt olivat, ilman sen suurempia muutoksia. Jos olen rehellinen, niin en pitänyt siitä, mitä näin ja kuinka elämäni tulisi jatkumaan ellen kohtaisi silmästä silmään niitä asioita, joista niin kauan olin vältellyt puhumasta. En halunnut, että menneisyydessä kokemani asiat määrittelisivät sen, millaista elämäni tulisi tulevaisuudessa olemaan ja niin päätin aloittaa terapian.

Matkani kohti ymmärrystä jatkuu edelleen

Jälkikäteen ei ole vaikeaa sanoa, etteikö terapian aloittaminen olisi ollut yksi elämäni parhaimpia päätöksiä. Päätös ei ollut helppo, mutta se oli välttämätön matkallani kohti sitä ihmistä, joksi olen muotoutunut ja osittain yhä muotoutumassa. Kokemani jälkeen koin suurta halua auttaa muita saman kokeneita ja pohdin pitkään, että mistä voisin aloittaa. Vuonna 2016 sain mahdollisuuden näytellä kahden kauden ajan yhtä päärooleista Ylen Sekasin -sarjassa. Sarja kertoo neljän nuoren aikuisen tarinan mielenterveysongelmien kanssa. Uskon, että omakohtainen kokemus isäni itsemurhasta ja oman jaksamisen hiipumisesta auttoivat minua suoriutumaan paremmin saamastani roolista. Koin sarjassa mukana olemisen mullistavaksi, sillä sitä kautta sain vahvistuksen sille, että minkälaisten aiheiden parissa haluaisin työskennellä jatkossakin. Sarjan kautta päädyin puhumaan julkisesti haastatteluissa ja eri tilaisuuksissa omista kokemuksistani ja näin olen pyrkinyt omalta osaltani hälventämään aiheen ympärillä yhä leijuvaa stigmaa. Toisinaan pohdin, että mitkä seikat ovat edesauttaneet minua siinä, että olen tässä kohtaa elämässäni tässä tilanteessa ja voin hyvin. Uskon, että se on yhdistelmä läheisteni ja ennen kaikkea äitini luomaa avointa keskustelun ilmapiiriä, omaa uskallusta tarttua kiinni vaikeisiin selvittämättömiin asioihin sekä upeaa apua, jota olen matkan varrella ammattilaisilta saanut. Ymmärrän, että jokaisen lähtökohdat asioiden selvittämiseksi eivät aina ole samat, mutta uskon siihen, että jokaisella meillä on mahdollisuus selvitä niistä, jos vain uskallamme olla tarpeeksi rohkeita ottamaan ensimmäisen askeleen kohti uutta taivalta. Oma mottoni onkin aina ollut, että jos omalla tarinallani pystyn rohkaisemaan edes yhtä ihmistä tuolle samaiselle matkalle, jolla itse kävin, on kaikki puhumiseni aiheesta ollut sen arvoista.

Apua Ajoissa! -hankkeessa pyritään ehkäisemään itsemurhia

Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla kuolee enemmän ihmisiä itsemurhiin kuin muualla Suomessa. Apua Ajoissa! -hankkeen avulla pyritään vähentämään itsemurhia ja parantamaan alueen mielenterveyspalveluja. Blogitekstin kirjoittaja Eve Hotti toimii hankkeen mainoskasvona ja levittää sanomaa aiheesta.

Lue lisää hankkeesta: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/apua-ajoissa-hanke/

Apua Ajoissa! -hanke tavoittelee itsetuhoisuuden puheeksi ottamista kansalaistaidoksi

Itsemurhaan kuolee vuosittain noin 800 suomalaista. Tilastoissa Etelä-Savo ja Keski-Suomi ovat maamme kärkijoukoissa. Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään perjantaina 10.9, joka muistuttaa meitä inhimillisyyden merkityksestä. Meillä jokaisella on velvollisuus auttaa haastavassa elämäntilanteissa olevia läheisiä.  

Itsemurhien ehkäisyyn puuttuminen on jokaisen asia!  

Apua ajoissa! – hankeen pääsanomana on, että itsemurhien ehkäisyyn puuttuminen on jokaisen asia ja, että itsetuhoisuuteen on saatavilla apua. Itsemurhaan johtavista riskitekijöistä ja ehkäisyn keinoista on olemassa tutkimustietoa, mutta tiedon levinneisyys kansalaisten tietoisuuteen on vielä vähäistä. Vallalla on esimerkiksi käsitys siitä, että itsetuhoisuudesta kysyminen voisi lisätä henkilön itsemurhariskiä. Usein itsetuhoisista ajatuksista kysyminen on vaivaannuttavampaa kysyjälle kuin itse kysymykseen vastaajalle.

Itsemurhien ehkäisyssä tulisi panostaa erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja luoda uudenlaista kulttuuria ihmisten asenteisiin. Itsemurhien ehkäisyn kannalta olisikin tärkeää, että ihmiset tunnistaisivat itsemurhaan johtavia riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi päihteiden suurkulutus, mielenterveyden häiriöiden laaja esiintyvyys sekä fyysinen sairastaminen. Tärkeää olisi myös, että ihmiset uskaltaisivat ottaa puheeksi kysymällä suoraan, onko toisella itsetuhoisia ajatuksia, jos pienikin aavistus asiasta herää. Ongelma on laaja myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Ammattilaiset eivät aina huomaa kysyä asiakkaalta itsetuhoisista ajatuksista, sillä asiakas voi asioida vastaanotolla ihan muiden terveyssyiden tai -huolien vuoksi. Usein tapaamiset ovat myös lyhyitä, eikä asiakas ole välttämättä ennestään tuttu hoitohenkilöstölle.

Itsemurhien ehkäisyn kannalta puheeksi ottamisen kynnys tulisikin siis madaltua ja kehittyä tulevaisuudessa kansalaistaidoksi. Tätä haastaa erityisesti suomalaisen yhteiskunnan vallitseva puhumisen – tai pikemminkin vaikenemisen kulttuuri. Suomalaiset eivät helposti puhu hankalista asioista, eivätkä varsinkaan halua puuttua toisten ihmisten asioihin. Lähipiiri on kuitenkin tavallisesti se, joka havaitsee läheisessä ilmeneviä muutoksia. Tästä syystä tietoisuuden lisääntyminen tarjolla olevista palveluista auttaisi sekä lähipiiriä ohjaamaan että asiakkaita ohjautumaan varhaisessa vaiheessa tuen piiriin. 

Omaiset tarvitsevat tukea! 

Läheisen menettäminen itsemurhan kautta tulee aina yllätyksenä ja herättää läheisessä monenlaisia tunteita, kuten syyllisyyttä ja riittämättömyyttä. Itsemurhat ovat melko vaiettu ilmiö eikä niistä puhuta useinkaan avoimesti. Tästä johtuen itsemurhat eivät näyttäydy kansalaisille niin yleisenä, kuin ne oikeasti ovat.

Apua ajoissa! – hankkeessa itsemurhien ehkäisyä on tukemassa myös näyttelijä ja artisti Eve Hotti. Even isä on tehnyt itsemurhan Even ollessa vielä lapsi. Hänen tarinansa on koskettava kertomus siitä, kuinka läheisen tekemän itsemurhan voi kohdata, kuinka selviytyä menetyksestä ja millaisia vaikutuksia traumalla on ollut hänen elämäänsä myöhemmissä vaiheissa. Eve itse korostaa puhumisen tärkeyttä ja hän kantaa mukanaan tänäkin päivänä äitinsä antamaa ohjetta:

Äitini on opettanut minut pienestä pitäen puhumaan tunteista ja korostanut puhumisen tärkeyttä vertauskuvalla: Sydän on kuin lasipullo, joka kestää tietyn verran tukahdutetuista tunteista aiheutuneita solmuja. Kun mihin tahansa sydämeen tulee liikaa solmuja, se täyttyy ääriään myöten ja lopulta lasi rikkoutuu.” – Eve Hotti

  

Lisätietoja antaa:  

Niko Boren henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niko Borén

Hankepäällikkö
040 359 8454
niko.boren@etela-savo.fi

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Mental Health Art Week – MHAW

Mental Health Art Week – MHAW, Hyvää mieltä kulttuurista viikkoa vietetään 24.5.-30.5.2021, jossa pyritään tuomaan esiin kulttuurin ja taiteen vaikutusta mielenterveydelle sekä sen vaikutusta meihin yksilöinä ja yhteisöinä. Taiteella ja kulttuurilla on todettu olevan myönteistä vaikutusta hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Taiteella ja taiteellisella toiminnalla voidaan saada positiivisia vaikutuksia mielenhyvinvointiin, omaan kokemukseen omasta hyvinvoinnista sekä arvokkaasta elämästä.

Taidekuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Millä tavalla taiteella voidaan vaikuttaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen?

WHO:n raportissa on tuotu esille taiteen vaikutusta yksinäisyyden vähentämiseen mm. lisäämällä sosiaalisuutta eri konteksteissa. Taiteellinen toiminta voi auttaa stressinhallinnassa ja stressin ehkäisemisessä ja sitä kautta vaikuttaa myös muuhun terveyteen ja koettuun hyvinvointiin. Taidetta on käytetty myös stigmojen käsittelemiseen ja lievittämiseen mm. mielenterveyden saralla. Meillä Apua ajoissa! – itsemurhien ehkäisyhankkeessa pyritään hälventämään mielenterveyden haasteisiin ja itsemurhien käsittelyyn liittyvää stigmaa. Pyrimme tuomaan kuntalaisille esille tietoa erilaisia keinoja löytää toivoa ja selviytymiskeinoja hankalissa hetkissä. Taidetta voidaan käyttää ilmaisukeinona silloin, kun kohtaamme elämässämme surua ja menetyksiä, sanoittaa sen avulla omia tuntemuksiamme. Positiivisia vaikutuksia taiteesta on todettu tunteiden säätelyssä, vaikutuksesta omaan uskomukseen itsestämme ja pystyvyydestämme, sekä tuomaan selviytymiskeinoja hankaliin tilanteisiin elämänvarrella.


Apua Ajoissa! -hankkeen tavoitteita on edistämässä kanssamme artisti ja Ylen Sekasin -sarjassa esiintynyt Eve Hotti, joka korostaa taiteen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä: ”Taiteen eri muodoista juuri musiikki on näytellyt aina suurinta osaa elämässäni. Niin musiikkia luovana artistina kuin kuluttajana, on musiikki ollut hyvä tapa käsitellä erilaisia tunteita. Huomaan usein, että jos koen jotain tunnetta erittäin vahvasti, syntyy minulle halu käsitellä/purkaa se jotenkin ja tällöin käännyn musiikin puoleen. Saatan esimerkiksi kuunnella tai luoda itse sellaista musiikkia, joka vahventaa tunnetta entisestään ja auttaa sitä kautta tunteen käsittelemisessä. Toisinaan taas hyödynnän musiikkia, kun haluan saada juuri päinvastaisen olon kuin mitä sillä hetkellä tunnen. Jos esimerkiksi olen allapäin, saatan laittaa jonkun menevän listan soimaan ja parantaa omaa fiilistä sitä kautta. Taiteessa on juuri se upea juttu, että ei ole oikeaa tai väärää tapaa hyödyntää sitä, vaan tärkeintä on, että henkilöstä itsestään se tuntuu hyvältä ja luontevalta.”

Millaiset taiteen ja kulttuurin muodot ovat sinulle tapa ilmaista itseäsi tai käyttää selviytymiskeinona elämän haasteissa?

Musiikki, teatteri, tanssi tai vaikka kuvallinen ilmaisu?

Lue lisää Apua Ajoissa! -hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/apua-ajoissa-hanke/

Sinä olet avun arvoinen!

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään 22.4 jossa tämän vuoden teemana on osallisuus ja oikeus apuun. Teeman ympärillä kampanjoidaan valtakunnallisesti somessa kahden viikon ajan. #avunarvoinen -somehaasteella tuodaan näkyväksi ajatuksia ja kokemuksia avun hakemisesta. Näkyvyydellä ja avoimuudella voidaan saada luotua avun hakemisesta aihe, jota ei tarvitse peitellä muilta eikä myöskään itseltään.

Mielenterveyden ympärille liittyvät teemapäivät ovat tärkeitä pitämään yllä keskustelua mielen hyvinvoinnista sekä saamaan nämä tärkeät aiheet arkiseen puheeseen ja kohtaamiseen, ilman pelkoa leimaantumisesta. Nyt, erityisesti korona-aikana, huonovointisuus voi tulla lähemmäs omaa arkea itsensä tai lähipiirin kautta. Onkin ensiarvoisen tärkeää saada tietoa siitä, miten ylläpitää omaa mielen hyvinvointia ja mistä apua tarvittaessa saa.

Aihe koskettaa läheltä Etelä-Savon sote-uudistuksen Apua ajoissa! – hanketta, joka on käynnistynyt Keski-Suomen ja Essoten alueilla. Apua Ajoissa! -hankkeessa pyritään ehkäisemään itsemurhia ja lieventämään aiheeseen liittyvää stigmaa. Lisäksi hankkeessa keskitetään huomiota avun saamiseen oikea-aikaisesti. Silloin, kun on paha olla, omaa oloa voidaan seurailla pitkäänkin, odottaa olon helpottavan ja vältellä avun hakemista. Toisinaan esteet avun hakemiselle voivat olla oman mielen tuottamia ja toisinaan yhteiskunnan asettamia – ainakin ajatuksissamme. Kun oikein pitkään mietimme itseksemme asioita ja erityisesti ikäviä ajatuksia, voi olla haastavaa nähdä tietä hankalasta olosta ulos – tässä kohtaa tarvitsemme tukea ja apua!

Pohjois-Savon sote-uudistuksessa on käynnissä myös erittäin mielenkiintoinen koulutus, jossa opiskelijahuollon sekä terveydenhuollon työntekijöitä koulutetaan uuden menetelmän käyttöön, jonka avulla nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista apua asuinpaikkakunnastaan riippumatta. Ihan mahtavaa! 😍
Lue koulutuksesta lisää täältä: https://www.posote20.fi/ajankohtaista/uutiset/nuorten-mielialaoireisiin-varhaista-apua-suoraan-kouluilta.html?fbclid=IwAR0KTN8yzBS0syIMlKaSgHJ8zCVJk75sNDCLkYvx0jZLm5w7bfXqaCFFZBo

Kun kohtaamme ihmisiä, joilla on huono olla, voi mieleen nousta huoli siitä osaanko auttaa tai toiminko oikein. Apua ajoissa! -hankkeen pääviesti ”aavista, puutu ja uskalla auttaa” on meidän jokaisen asia. Voi riittää, että olet läsnä, kuuntelet ja autat tarvittaessa eteenpäin. Jos et tiedä miten itse voisit auttaa, voimme etsiä apua yhdessä.

Kohtaa – välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin!

Opiskelijoiden mielenterveysteeman tärkeän sanoman siivin toivotamme teille mukavaa kevättä ”Sinä olet avun arvoinen”!

Hankkeessa työskentelee

Mari Räsänen
Hankekoordinaattori
040 359 8169
mari.rasanen@etela-savo.fi

Jari Kortsalo
Hankekoordinaattori
040 359 8168
jari.kortsalo@etela-savo.fi

Minna Siiriäinen
Hankekoordinaattori
040 359 8236
minna.siiriainen@etela-savo.fi

APUA AJOISSA! -hanke itsemurhien ehkäisyyn käynnistyy Etelä-Savossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle hankeavustuksena yhteensä 930 000 euroa valtionavustusta Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA!) -hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajia ovat Essote, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek-säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus. Hankkeella on kiinteä yhteys sote-uudistukseen, ja hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sote-uudistusta koskevat linjaukset.  

Hanke on tärkeä, koska itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla muuta maata korkeampaa. Tätä selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi päihteiden suuri kulutus, muiden mielenterveyshäiriöiden laaja esiintyminen ja fyysinen sairastaminen.  

Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien hoidon tarpeen arviointia ja palvelua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön ja hänen läheistensä kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arviointi palvelisivat korkean itsemurhariskin henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tärkeitä tavoitteita ovat myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. 

Hankkeen kohdeorganisaatioissa otetaan käyttöön useita menetelmiä, esimerkiksi: uusi itsemurhien Käypä hoito -suositus, LlNlTY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille), Lapset puheeksi-menetelmä, jälkipurku-ja vertaistukitoimintamalli. Mediakampanjat ovat tärkeitä väestötason vaikuttamiskeinoja.   

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on kuusi (6) tavoitetta ja ne jakautuvat kahteen osaprojektiin.  

Osaprojekti 1.  

Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. 

  • Tavoite 1. Otetaan käyttöön ”Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito” – käypä hoito -suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä edellä mainittujen toimintojen johtamisessa. 
  • Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä. 

Osaprojekti 2.  

Vaikutetaan Essoten ja Keski-Suomen alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. 

  • Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. 
  • Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. 
  • Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: ”Kohtaa- välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin.” 
  • Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi – menetelmä systemaattiseen käyttöön. 

APUA AJOISSA! -hankkeen rekrytoinnit ja toiminta käynnistyy vuoden 2021 alusta ja hanke päättyy vuoden 2022 lopussa, jolloin uudet toimintamallit ovat vakiinnutettu käytäntöön. Hankkeeseen rekrytoidaan hankepäällikön lisäksi hankekoordinaattoreita eri hankeorganisaatioihin.

APUA AJOISSA! -hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelmaa. Hankkeen etenemistä voit seurata etela-savo.fi -verkkosivustolla ja Etelä-Savon sote-uudistuksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja YouTubessa. 

Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelma. 

Kirsi Leinonen 

Hankepäällikkö 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma 

kirsi.leinonen@etela-savo.fi 

040 3599 488