fbpx

Päihderiippuvaisilla häpeä voi estää hakemasta apua – Apua Ajoissa -hankkeen uudet podcastit kertovat päihdehäiriöisten kokemuksista

      Muistan vaan sen, kun ambulanssikuskit otti sinne autoon ja sanoi: ”tää on taas näitä”.

Kaksiosaisessa Päihdehäiriöt ja häpeä -podcastissa käsitellään päihdehäiriöstä toipuneiden ja toipuvien kokemaa häpeää. Podcastissa kuntoutumisen eri vaiheissa olevat henkilöt kertovat omaa riippuvuudesta toipumisen polkua, kohtaamisia sekä häpeää, joka usein estää myös hakemasta apua.

Ensimmäisessä jaksossa kymmenen vuotta päihteistä irti ollut Joni kertoo, kuinka käyttäjänä hänet terveyden huollossa usein kohdattiin vain lääkkeiden hakijana ja negatiivisten ennakkoasenteiden kera. Hän kertoo, kuinka häpeä itsestä ja omasta tilanteesta oli vahvasti läsnä etenkin selvinä päivinä ja leimatuksi tulemisen pelko oli läsnä vielä pitkään raitistumisen jälkeenkin – ikään kuin menneisyys olisi tatuoituna otsaan.

Uusi podcast on tapa tuoda esiin ne tarinat, joiden äärelle yhteiskunnassa ei yleensä pysähdytä. Päihteiden käyttäjien kohdalla usein myös ammattilaisten asenteissa on korjattavaa. Päihdehäiriötä ei aina nähdä sairautena ja riippuvuudesta toipuvia kohtaan näkyy armottomuus, jossa erehdyksiä ei sallita. Tarinoiden toivotaan tuovan vertaistukea muille päihderiippuvuudesta toipujille, mutta ennen kaikkea viestiä yhteiskunnalle siitä, että jokaisen päihdehäiriön takana on ihminen.  Podcasteja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi opetuskäytössä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

Ensimmäinen jakso julkaistaan maanantaina 28.11. ja toinen jakso julkaistaan 5. joulukuuta. Jaksot ovat kuunneltavissa Etelä-Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalla. Podcastprojekti on osa Apua Ajoissa! -hankkeen itsemurhien ehkäisytyötä, ja sen on tuottanut hankkeen osatoteuttaja Sovatek-säätiö. Hanke on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja toimii Etelä-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

Lisätietoja:

Markku Keurulainen, psykologi Sovatek-säätiö, markku.keurulainen@sovatek.fi

Minna Siiriäinen, hankekoordinaattori, Essote, minna.siiriainen@etela-savo.fi

Tietoiskukampanja kehottaa kysymään itsetuhoisuudesta

Apua Ajoissa! ja Yhes Eteenpäin -hankkeet julkaisevat 14.11 tietoiskukampanjan, joka kehottaa sote ammattilaisia ja väestöä kysymään itsetuhoisista ajatuksista. Kampanjaan sisältyvä tietoiskuvideo näkyy Yle tv1 kanavalla viikolla 46 ja videon eri versiot pyörivät hankealueiden eli Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Kymenlaakson maakuntien alueella sekä sosiaalisessa mediassa loppuvuoden ajan.

Kampanjan tarkoituksena on purkaa myyttiä siitä, ettei itsetuhoisuudesta tulisi kysyä, jottei kannusta tai anna ideoita itsemurhaan.  Tosiasiassa avoin puhe itsetuhoisuudesta ja itsemurhasta ei kuitenkaan kannusta itsetuhoiseen käytökseen, vaan se päinvastoin antaa luvan keskustella aiheesta ja auttaa itsemurhaa harkitsevaa henkilöä näkemään muitakin vaihtoehtoja. Julkisessa keskustelussa erityisen tärkeää on poistaa häpeää itsetuhoisuuden ja itsemurhien ympäriltä, sillä häpeä usein estää ihmisiä hakemasta apua. Kampanjassa muistutetaankin ihmisiä myös apua tarjoavista tahoista.

Tietoiskuvideolle esiintyvät näyttelijät ja ammattilaiset antoivat panostuksensa tärkeään aiheeseen pro bono -periaatteella. Ensihoitajan roolissa esiintyy näyttelijä Jarmo Mäkinen ja roolissaan hän painottaa, kuinka kysymällä itsetuhoisuudesta ja olemalla läsnä jokainen meistä voi pelastaa toisen ihmisen hengen. Mikkelin ”konstaapeli Reinikainen” eli somepoliisinakin työtä tehnyt Toni Reinikainen näyttää esimerkkiä siitä, kuinka itsetuhoisuudesta voi kysyä suoraan.

Apua Ajoissa! ja Yhes eteenpäin -hankkeet ovat osa kansallisen mielenterveysstrategian itsemurhien ehkäisyohjelmaa, jota rahoittaa STM ja ohjaa THL. Yhteistyökampanjassa haluttiin kattaa iso maantieteellinen alue ja yhdistää näkyvyys kolmen maakunnan alueella. Itsemurhien ehkäisyhankkeet keskittyvät niihin alueisiin ja väestöryhmiin, joissa itsetuhoisuus on maassamme muuta maata ja väestöä yleisempää.  Viikon 46 päätteeksi sunnuntaina 20.11 vietetään itsemurhantehneiden muistopäivää, joka käynnistää mielenterveysviikon.

Linkki videoon: https://youtu.be/kXOZFJkvbHk

Lisää itsemurhien ehkäisyhankkeista: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-mielenterveysstrategia/rahoituksen-saaneet-strategiahankkeet/itsemurhien-ehkaisy-hankkeet

Lisätietoja:

Minna Siiriäinen, hankekoordinaattori, Etelä-Savon hyvinvointialue, Apua ajoissa! -hanke, minna.siiriainen@etela-savo.fi, 040 359 8236

Apua Ajoissa -hanke järjestää kaikille avoimen webinaarisarjan itsetuhoisuudesta

Tervetuloa kuulemaan Apua Ajoissa -hankkeen tuottamaa neljäosaista Webinaarisarjaa itsetuhoisuudesta. Webinaari on osa Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueella toimivan Apua Ajoissa -hankkeen itsemurhien ehkäisytyötä. Webinaarissa kuullaan asiantuntijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden ääntä.  Webinaarit toteutetaan Teams live -tapahtumana.

Kokemuksena itsetuhoisuus

Ensimmäisessä osassa kuullaan kokemuksista sekä itsemurhaa yrittäneiden että lapsensa itsemurhalle menettäneiden vanhempien näkökulmasta. Webinaarissa keskustellaan itsetuhoisuuden ja itsemurhan herättämistä tunteista sekä millaista tukea ja apua tilanteessa olisi kaivattu ja mikä on auttanut jaksamaan eteenpäin.

13.10. klo 18.00 Kokemuksena itsetuhoisuus

Teams linkki: https://bit.ly/3dfkODo

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/768168391132493

Mitä meissä tapahtuu, kun itsetuhoisuus alkaa?

Toisessa osassa käsitellään itsetuhoisuutta ilmiönä ja sen yleisyyttä eri näkökulmista. Webinaarissa keskustellaan myös itsetuhoisuuden puheeksi ottamisesta ja kuinka kohdata itsetuhoinen ihminen – sekä estää itsemurha. Webinaarin vieraana on MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen Harri Sihvola.

27.10. klo 18.00 Mitä meissä tapahtuu, kun itsetuhoisuus alkaa?

Teams linkki: https://bit.ly/3S3EokC

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/554476529782421

Perhe ja itsetuhoisuus

Kolmannessa osassa käsitellään teemaa perhe ja itsetuhoisuus. Webinaarin vieraana on MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen perheterapeutti Juha Metelinen.

17.11. klo 18.00 Perhe ja itsetuhoisuus – vieraana Juha Metelinen

Teams linkki: https://bit.ly/3DnI3FS

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/494827558835292

Itsetuhoisuus väkivallan välineenä

Sarjan neljännessä ja viimeisessä osassa käsitellään teemaa itsetuhoisuus väkivallan välineenä. Jakso toteutetaan yhteistyössä Viola ry:n kanssa.

24.11. klo 18.00 Itsetuhoisuus väkivallan välineenä – yhteistyössä Viola ry:n kanssa

Teams linkki: https://bit.ly/3DF5lrd

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/760933248349935/

Lisätiedot:

Vaula Ollonen, vaula.ollonen@jyvaskyla.fi

Minna Siiriäinen, minna.siiriainen@etela-savo.fi

Etelä-Savon ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat viikoittain itsetuhoisia asiakkaita

Apua ajoissa! – hankkeen tekemän kyselyn perusteella Etelä-Savossa joka kolmannes ja Keski-Suomessa joka toinen sote-ammattilainen kohtaa viikoittain tai useammin itsetuhoisia asiakkaita. Molempien alueiden ammattilaisista joka kolmannes kohtaa vähintään kuukausittain itsemurhan tehneiden henkilöiden läheisiä. Tulosten perusteella ammattilaisten itsemurhien ehkäisyosaamisessa ja asiakasohjauksessa on kehitettävää. Molempien alueiden ammattilaisten vastauksissa on noussut esille, että itsemurhien ehkäisyyn on koulutustarvetta esimerkiksi itsetuhoisuuden merkkien tunnistamisessa. Molemmilla alueilla kaksi kolmasosaa vastanneista ammattilaisista ei osaa sanoa tai ei koe itsetuhoisten asiakkaiden hoitoon ohjauksen olevan systemaattista omassa yksikössä.

Kuntalaisten toivovat saatavuutta ja läheisten huomiointia

Alueiden asukkailta pyydettiin palautetta kokemuksista mielenterveyspalveluissa ja niiden saatavuudesta. Asukkaat toivovat, että tulevaisuudessa palveluihin pääsisi helpommin ja asiakasohjaus olisi selkeämpää. Lisäksi toivotaan tiheitä ja säännöllisiä tapaamisaikoja ammattilaiselle sekä omaisten parempaa huomioimista. Huoleksi nostettiin myös hoitohenkilöstön resurssipula.

– Apua Ajoissa! -hanke vastaa esille tulleisiin tarpeisiin ja tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä. Kehitämme parasta aikaa palveluketjuja ja tarjoamme itsemurhien ehkäisy – koulutuksia alueen ammattilaisille. Seuraavat vastaavat kyselyt järjestetään tämän vuoden huhtikuussa ja syyskuussa. Tulemme viimeistään syksyn aikana kertomaan, mitä olemme saaneet aikaan itsemurhien ehkäisyosaamisen sekä asiakasohjauksen kehittämisen osalta, hankepäällikkö Niko Borén toteaa.

Itsemurhien ehkäisy on jokaisen asia

Itsemurhiin ja itsetuhoisuuteen liittyy vahva häpeäleima, kuten mielenterveyden haasteisiin yleisestikin. Liian usein tämä häpeä estää ihmistä hakemasta apua.

– Aiheeseen liittyy vahva stigma. Se, että kehitämme ammattilaisten osaamista, mutta samalla jaamme tietoutta monipuolisesti myös alueen asukkaille, poistaa jo omalta osaltaan häpeää aiheen ympäriltä ja rohkaisee ihmisiä hakemaan apua, kertoo Bóren. Sama pätee myös läheisiin, sillä ympärillä olevat eivät usein tiedä, miten asian voisi ottaa puheeksi. Ongelma näkyy myös terveydenalan ammattilaisten keskuudessa.

– Pyrimme muutenkin viestimään aiheesta monipuolisesti sekä tulemaan lähelle asukkaita. Esimerkiksi 20.4 järjestämme kaikille avoimen Teemana Toivo -seminaaripäivän, jossa keskustellaan mm. mielen joustavuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja siitä, miten jokainen voi lisätä kykyänsä kohdata elämän haasteita ja kuinka kohdata itsetuhoinen läheinen. Tällaisena kuormittavana aikana, jatkuvan sotauutisoinnin alla, päivän sisältö antaa varmasti paljon jokaiselle kuntalaiselle, selventää Bóren.

Apua Ajoissa! on osa kansallista mielenterveysstrategiaa

Apua ajoissa! -hanke yhdistää Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueiden toimijat ja pyrkii vaikuttamaan molempien alueiden merkittävään itsemurhakuolleisuuteen ja itsemurhariskissä olevien palvelutarpeeseen tehostamalla ja ottamalla uusia keinoja käyttöön itsemurhien ehkäisyssä.

Hanke toteutti syksyllä 2021 ammattilaiskyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää EteläSavon ja Keski-Suomen alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista itsemurhien ehkäisyssä, sekä hankkeen kohderyhmän asiakkaiden palveluohjauksen toimivuutta. Kyselyyn vastasi 319 Etelä-Savon ja 291 Keski-Suomen sote-ammattilaista. Ammattilaiset työskentelevät Essotessa, Mikkelin kriisikeskuksessa, Pieksämäen kaupungilla, KSSHP:llä, Jyväskylän kaupungilla, Sovatek-säätiöllä ja Kriisikeskus Mobilessa.

Kuntalaiskyselyyn vastasi 38 asukasta Etelä-Savosta ja 34 asukasta Keski-Suomesta. Kyselyssä kartoitettiin kuntalaisten kokemuksia mielenterveyspalveluista ja niiden saatavuudesta.

Lisätiedot:

Niko Borén

Hankepäällikkö, Apua Ajoissa!

niko.boren@etela-savo.fi

040 359 8454

Apua Ajoissa! -hankkeen kyselyn avulla kehitetään Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueiden mielenterveyspalveluja


Oletko kiinnostunut kehittämään itsemurhavaarassa olevien ja heidän läheistensä palveluja? Apua Ajoissa! -itsemurhien ehkäisyhanke kehittää Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla joustavampaa palveluun pääsyä itsemurhavaarassa oleville ja heidän läheisilleen.

Toivomme sinun vastaavan lyhyeen kyselyyn, jos sinulla

  • on tai on ollut itsetuhoisia ajatuksia
  • olet yrittänyt itsemurhaa tai
  • läheisesi on tehnyt itsemurhan tai on yrittänyt itsemurhaa.

Vastaus tapahtuu nimettömänä. Kerro rohkeasti kokemuksesi – sen avulla voimme rakentaa tulevaisuuden palveluita yhdessä.

Vastaa kyselyyn täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/D21D720AD6D0A5EB

Lisätietoja antaa:

Jari Kortsalo henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Jari Kortsalo

Asiantuntija
040 359 8168
jari.kortsalo@etela-savo.fi

Lue lisää hankkeesta: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/apua-ajoissa-hanke/

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen järjestämiseen!

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle siirtyy 7 eri organisaatiota, joiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut yhdistetään hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisuuteen.


Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevia palveluja kehitetään hankkeiden ja pilottien kautta monialaisella yhteistyöllä. Työtä jatketaan hankkeiden päättymisen jälkeen hyvinvointialueen valmistelutiimeissä yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. 

Sosiaalipalvelut on yksi suuri kokonaisuus, jonka kehittämiseen kannustamme Sinua osallistumaan. 

Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen, miltä sosiaalipalvelujen tulisi näyttää hyvinvointialueella vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla on tulevaisuuden palveluihin liittyen.

Kyselyä saa jakaa laajasti koko Etelä-Savon alueelle, jotta mahdollisimman moni eteläsavolainen pääsee vaikuttamaan sosiaalipalvelujen kehitystyöhön. 

Vastausaika on 6.10.-30.11.2021. Kokoamme vastaukset kyselyn päättymisen jälkeen etela-savo.fi sivulle ja hyödynnämme vastauksia hyvinvointialueen valmistelutyössä.


VASTAA KYSELYYN ALTA

Blogi: Eve Hotti – isäni itsemurhasta selviytyminen

Joulun alus 2003 oli minulle yhtä tavallinen kuin kaikki sitä edeltäneet. Joulupukille oli kirjoitettu jo aika päivää sitten, ehkä jopa useampaan otteeseen, mikäli ensimmäisestä tai toisesta kirjeestä oli päässyt unohtumaan joitain tärkeää. Odotin innolla joulupukin tapaamista ja sitä maagista tunneta jouluaaton aamuna, kun lumi mummolan pihatiellä oli öisen pyryn jäljiltä vielä koskematonta. Okei, tuona vuonna olin 9-vuotias, joten en tiedä ketä yritän huijata, sillä totta kai mielessäni pyöri eniten se, että toisiko pukki sinä vuonna lahjoja ja mikäli toisi, niin kuinkakohan monta. 

Tuona kyseisenä jouluna olin saanut myös ensimmäistä kertaa luvan järjestää muutamalle luokkatoverilleni pikkujoulut. Äiti oli vielä töissä juhlien alkaessa, joten on sanomattakin selvää kuinka vastuulliselta ja ”aikuiselta” olo tuntui, kun saimme keskenämme tilata pizzaa läheisestä pizzeriasta. Hyvin alkanut ilta sai kuitenkin täysin odottamattoman suunnan, kun äitini saapui kotiin seurassaan useampi aikuinen, keitä en entuudestaan tuntenut. Nämä entuudestaan minulle tuntemattomat henkilöt pyysivät meitä keskeyttämään juhlat ja kaikkia vieraita lähtemään omiin koteihinsa. Vieraiden poistuttua nämä henkilöt kuitenkin paljastuivat isäni kollegoiksi poliisilaitokselta sekä kaupungin sosiaalityöntekijäksi. He olivat tulleet kertomaan meille suru-uutisen isäni itsemurhasta. 

Eve Hotti toimii Apua Ajoissa! -itsemurhien ehkäisyhankkeen mainoskasvona.

Isäni itsemurhan jälkeen saimme paljon tukea ja apua eri tahoilta, jotka halusivat varmistaa kuinka me äitini kanssa jaksaisimme. Muistan, että joitain kuukausia isäni itsemurhan jälkeen tuo sama sosiaalityöntekijä tuli meille käymään kotiin. Äitini oli opettanut minut pienestä pitäen puhumaan tunteista ja korostanut puhumisen tärkeyttä vertauskuvalla sydämestä, joka oli kuin lasipullo, joka kestää tietyn verran tukahdutetuista tunteista aiheutuneita solmuja, mutta kun mihin tahansa sydämeen tulee solmuja liikaa, se täyttyy ääriään myöten ja lopulta rikkoutuu kuin lasipullo. Äidin opetuksista huolimatta koin hämmennystä ja toisinaan jopa ahdistusta siitä, miten paljon tämä sosiaalityöntekijä toivoi minun puhuvan ja reflektoivan tunteita, joita isäni itsemurha minussa herätti. Olin pienestä pitäen ja perheeni ainoana lapsena ollut aina vähän pikkuvanha, mutta tiukkoja tilanteita kohdatessani olin yhtä pieni ja hauras kuin kuka tahansa muukin 9-vuotias. Muistan elävästi kuinka sosiaalityöntekijä pyysi minua piirtämään paperille kuvan itsestäni ja värittämään sinisellä liidulla kaikki ne kohdat, joissa isän menettäminen tuntui. Tilanne tuntui epätodelliselta ja sen sijaan, että olisin värittänyt kohtia, joissa suru oikeasti tuntui, väritin kohtia, joita ajattelin muiden haluavan minun värittää. Vaikka tarjotun avun tarkoitusperät olivat hyviä, niin jälkikäteen ajateltuna olisin toivonut, että asiassa olisi edetty vielä enemmän lapsen, minun, ehdoilla. 

Oman kokemukseni mukaan lapsen ja aikuisen suruprosessit eroavat paljonkin keskenään. Jokainen henkilö tietysti reagoi erilaisiin kriisitilanteisiin yksilöllisesti, mutta kärjistetysti voisi sanoa, että siinä missä aikuinen kriisitilanteen kohdatessaan vajoaa aluksi pohjalle nousten sieltä hiljakseen ylöspäin, ottaa lapsi niin sanotusti kaksi askelta eteen ja yhden taakse. Katsoessani taaksepäin omaa nuoruuttani isäni menetyksen jälkeen, vaikuttaa siltä, että joka kerta, kun opin elämästä lisää ja sain sitä kautta uusia työkaluja, joilla käsitellä elämän erilaisia koukeroita, jouduin aina palaamaan takaisin käsittelemään isäni kuolemaa uusin silmin. Surua tuntui olevan kahden ihmisen edestä käsiteltävänä: omani keskellä yritin samalla ymmärtää isäni murheita sekä syitä, jotka mahdollisesti johtivat hänen tekemäänsä päätökseen. Tunteiden tasolla elämä oli välillä hyvinkin aaltoilevaa vaikkei koskaan täysin mahdotonta. 

Lopulta käsittelemätön traumani purkautui viiltelynä

Tilanteeni muuttui radikaalisti aikuistumisen kynnyksellä ollessani 19-vuotias. Vaikka äidiltäni olin saanut vankan pohjan puhumisen taidolle, olin silti aina onnistunut puhumaan asioista itse ”ongelman” ympäriltä enkä niinkään siitä, mikä oikeasti painoi. Olin siis vuosia puhunut kaikesta muusta paitsi siitä, mitä tunteita isäni itsemurha minussa aidosti herätti. Pitkään jatkunut tunteiden purkittaminen sisälleni kostautui siten, että olin itselleni liian ankara enkä arvostanut itseäni. Liiallinen ankaruus ja arvostuksen puute heijastui elämäni ihmissuhteisiin, kunnes se purkautui loppuen lopuksi viiltelynä. En minä, eikä avukseni tuolloin saapunut hoitohenkilökunta ehkä tajunnut kuinka vakavasta tilanteesta oikeastaan oli kyse. Koin hoitohenkilökunnan toimesta vähättelyä tilannettani kohtaan ja se aiheutti minussa välitöntä häpeää ja halua painaa asia villaisella. Tämmöisten tapausten seurauksena onkin helppo todeta, että mielenterveysongelmien ja itsemurhien vähentämiseksi tehtävää olisi vielä paljon. Jotta ottaisimme askeleita enemmän oikeaan suuntaan, tulisi hoitoon tai terapiaan pääsemisen kynnyksen madaltamisen sekä odotusajan radikaalin lyhentämisen lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä muita ensisijaisessa kontaktissa itsetuhoisen ihmisen kanssa olevia henkilöitä kouluttaa enemmän. Koulutuksen tulisi tähdätä siihen kuinka reagoida tilanteissa, joissa ihminen on riskissä satuttaa tai on jo satuttanut itseään. Vaikka jokainen alan ammattilainen ei kohtele potilaitaan kuten minua kohdeltiin ollessani 19-vuotias, on jokainen tämmöinen kohtaaminen aina liikaa ja riski, jollaista ei pitäisi uskaltaa ottaa. Pahimmassa tapauksessa kokemukset oman hädän vähättelystä voivat ohjata avun tarpeessa olevaa tekemään päätöksiä, jotka uhkaavat henkeä. 

Viiltelytapauksen jälkeen meni vielä muutama vuosi ennen kuin totaalinen seinä tuli vastaan. Olin ollut pitkään sairaslomalla ja päivät lipuivat vain ohi tekemättä juuri mitään. Kaikkien epämääräisten ja ahdistavien päivien keskeltä muistan kuitenkin yhden hyvin kirkkaasti. Tuona päivänä muistan kokeneeni suurta pettymystä siihen, kuinka elämä ei näyttänytkään siinä hetkessä sellaiselta, kuin mistä olin aikaisemmin muutamia vuosia takaperin vielä uneksinut. Muistan kuinka raadolliselta tuntui hetkeksi pysähtyä ja uskaltaa antaa mielen vaeltaa tulevaisuuteen. Tarkemmin ottaen sellaiseen tulevaisuuteen, jossa asiat olisivat jatkuneet samalla mallilla kuin mitä ne nyt olivat, ilman sen suurempia muutoksia. Jos olen rehellinen, niin en pitänyt siitä, mitä näin ja kuinka elämäni tulisi jatkumaan ellen kohtaisi silmästä silmään niitä asioita, joista niin kauan olin vältellyt puhumasta. En halunnut, että menneisyydessä kokemani asiat määrittelisivät sen, millaista elämäni tulisi tulevaisuudessa olemaan ja niin päätin aloittaa terapian.

Matkani kohti ymmärrystä jatkuu edelleen

Jälkikäteen ei ole vaikeaa sanoa, etteikö terapian aloittaminen olisi ollut yksi elämäni parhaimpia päätöksiä. Päätös ei ollut helppo, mutta se oli välttämätön matkallani kohti sitä ihmistä, joksi olen muotoutunut ja osittain yhä muotoutumassa. Kokemani jälkeen koin suurta halua auttaa muita saman kokeneita ja pohdin pitkään, että mistä voisin aloittaa. Vuonna 2016 sain mahdollisuuden näytellä kahden kauden ajan yhtä päärooleista Ylen Sekasin -sarjassa. Sarja kertoo neljän nuoren aikuisen tarinan mielenterveysongelmien kanssa. Uskon, että omakohtainen kokemus isäni itsemurhasta ja oman jaksamisen hiipumisesta auttoivat minua suoriutumaan paremmin saamastani roolista. Koin sarjassa mukana olemisen mullistavaksi, sillä sitä kautta sain vahvistuksen sille, että minkälaisten aiheiden parissa haluaisin työskennellä jatkossakin. Sarjan kautta päädyin puhumaan julkisesti haastatteluissa ja eri tilaisuuksissa omista kokemuksistani ja näin olen pyrkinyt omalta osaltani hälventämään aiheen ympärillä yhä leijuvaa stigmaa. Toisinaan pohdin, että mitkä seikat ovat edesauttaneet minua siinä, että olen tässä kohtaa elämässäni tässä tilanteessa ja voin hyvin. Uskon, että se on yhdistelmä läheisteni ja ennen kaikkea äitini luomaa avointa keskustelun ilmapiiriä, omaa uskallusta tarttua kiinni vaikeisiin selvittämättömiin asioihin sekä upeaa apua, jota olen matkan varrella ammattilaisilta saanut. Ymmärrän, että jokaisen lähtökohdat asioiden selvittämiseksi eivät aina ole samat, mutta uskon siihen, että jokaisella meillä on mahdollisuus selvitä niistä, jos vain uskallamme olla tarpeeksi rohkeita ottamaan ensimmäisen askeleen kohti uutta taivalta. Oma mottoni onkin aina ollut, että jos omalla tarinallani pystyn rohkaisemaan edes yhtä ihmistä tuolle samaiselle matkalle, jolla itse kävin, on kaikki puhumiseni aiheesta ollut sen arvoista.

Apua Ajoissa! -hankkeessa pyritään ehkäisemään itsemurhia

Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla kuolee enemmän ihmisiä itsemurhiin kuin muualla Suomessa. Apua Ajoissa! -hankkeen avulla pyritään vähentämään itsemurhia ja parantamaan alueen mielenterveyspalveluja. Blogitekstin kirjoittaja Eve Hotti toimii hankkeen mainoskasvona ja levittää sanomaa aiheesta.

Lue lisää hankkeesta: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/apua-ajoissa-hanke/

Apua Ajoissa! -hanke tavoittelee itsetuhoisuuden puheeksi ottamista kansalaistaidoksi

Itsemurhaan kuolee vuosittain noin 800 suomalaista. Tilastoissa Etelä-Savo ja Keski-Suomi ovat maamme kärkijoukoissa. Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään perjantaina 10.9, joka muistuttaa meitä inhimillisyyden merkityksestä. Meillä jokaisella on velvollisuus auttaa haastavassa elämäntilanteissa olevia läheisiä.  

Itsemurhien ehkäisyyn puuttuminen on jokaisen asia!  

Apua ajoissa! – hankeen pääsanomana on, että itsemurhien ehkäisyyn puuttuminen on jokaisen asia ja, että itsetuhoisuuteen on saatavilla apua. Itsemurhaan johtavista riskitekijöistä ja ehkäisyn keinoista on olemassa tutkimustietoa, mutta tiedon levinneisyys kansalaisten tietoisuuteen on vielä vähäistä. Vallalla on esimerkiksi käsitys siitä, että itsetuhoisuudesta kysyminen voisi lisätä henkilön itsemurhariskiä. Usein itsetuhoisista ajatuksista kysyminen on vaivaannuttavampaa kysyjälle kuin itse kysymykseen vastaajalle.

Itsemurhien ehkäisyssä tulisi panostaa erityisesti varhaiseen puuttumiseen ja luoda uudenlaista kulttuuria ihmisten asenteisiin. Itsemurhien ehkäisyn kannalta olisikin tärkeää, että ihmiset tunnistaisivat itsemurhaan johtavia riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi päihteiden suurkulutus, mielenterveyden häiriöiden laaja esiintyvyys sekä fyysinen sairastaminen. Tärkeää olisi myös, että ihmiset uskaltaisivat ottaa puheeksi kysymällä suoraan, onko toisella itsetuhoisia ajatuksia, jos pienikin aavistus asiasta herää. Ongelma on laaja myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Ammattilaiset eivät aina huomaa kysyä asiakkaalta itsetuhoisista ajatuksista, sillä asiakas voi asioida vastaanotolla ihan muiden terveyssyiden tai -huolien vuoksi. Usein tapaamiset ovat myös lyhyitä, eikä asiakas ole välttämättä ennestään tuttu hoitohenkilöstölle.

Itsemurhien ehkäisyn kannalta puheeksi ottamisen kynnys tulisikin siis madaltua ja kehittyä tulevaisuudessa kansalaistaidoksi. Tätä haastaa erityisesti suomalaisen yhteiskunnan vallitseva puhumisen – tai pikemminkin vaikenemisen kulttuuri. Suomalaiset eivät helposti puhu hankalista asioista, eivätkä varsinkaan halua puuttua toisten ihmisten asioihin. Lähipiiri on kuitenkin tavallisesti se, joka havaitsee läheisessä ilmeneviä muutoksia. Tästä syystä tietoisuuden lisääntyminen tarjolla olevista palveluista auttaisi sekä lähipiiriä ohjaamaan että asiakkaita ohjautumaan varhaisessa vaiheessa tuen piiriin. 

Omaiset tarvitsevat tukea! 

Läheisen menettäminen itsemurhan kautta tulee aina yllätyksenä ja herättää läheisessä monenlaisia tunteita, kuten syyllisyyttä ja riittämättömyyttä. Itsemurhat ovat melko vaiettu ilmiö eikä niistä puhuta useinkaan avoimesti. Tästä johtuen itsemurhat eivät näyttäydy kansalaisille niin yleisenä, kuin ne oikeasti ovat.

Apua ajoissa! – hankkeessa itsemurhien ehkäisyä on tukemassa myös näyttelijä ja artisti Eve Hotti. Even isä on tehnyt itsemurhan Even ollessa vielä lapsi. Hänen tarinansa on koskettava kertomus siitä, kuinka läheisen tekemän itsemurhan voi kohdata, kuinka selviytyä menetyksestä ja millaisia vaikutuksia traumalla on ollut hänen elämäänsä myöhemmissä vaiheissa. Eve itse korostaa puhumisen tärkeyttä ja hän kantaa mukanaan tänäkin päivänä äitinsä antamaa ohjetta:

Äitini on opettanut minut pienestä pitäen puhumaan tunteista ja korostanut puhumisen tärkeyttä vertauskuvalla: Sydän on kuin lasipullo, joka kestää tietyn verran tukahdutetuista tunteista aiheutuneita solmuja. Kun mihin tahansa sydämeen tulee liikaa solmuja, se täyttyy ääriään myöten ja lopulta lasi rikkoutuu.” – Eve Hotti

  

Lisätietoja antaa:  

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

KONSERNIPALVELUJEN TOIMIALAJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Mental Health Art Week – MHAW

Mental Health Art Week – MHAW, Hyvää mieltä kulttuurista viikkoa vietetään 24.5.-30.5.2021, jossa pyritään tuomaan esiin kulttuurin ja taiteen vaikutusta mielenterveydelle sekä sen vaikutusta meihin yksilöinä ja yhteisöinä. Taiteella ja kulttuurilla on todettu olevan myönteistä vaikutusta hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Taiteella ja taiteellisella toiminnalla voidaan saada positiivisia vaikutuksia mielenhyvinvointiin, omaan kokemukseen omasta hyvinvoinnista sekä arvokkaasta elämästä.

Taidekuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Millä tavalla taiteella voidaan vaikuttaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen?

WHO:n raportissa on tuotu esille taiteen vaikutusta yksinäisyyden vähentämiseen mm. lisäämällä sosiaalisuutta eri konteksteissa. Taiteellinen toiminta voi auttaa stressinhallinnassa ja stressin ehkäisemisessä ja sitä kautta vaikuttaa myös muuhun terveyteen ja koettuun hyvinvointiin. Taidetta on käytetty myös stigmojen käsittelemiseen ja lievittämiseen mm. mielenterveyden saralla. Meillä Apua ajoissa! – itsemurhien ehkäisyhankkeessa pyritään hälventämään mielenterveyden haasteisiin ja itsemurhien käsittelyyn liittyvää stigmaa. Pyrimme tuomaan kuntalaisille esille tietoa erilaisia keinoja löytää toivoa ja selviytymiskeinoja hankalissa hetkissä. Taidetta voidaan käyttää ilmaisukeinona silloin, kun kohtaamme elämässämme surua ja menetyksiä, sanoittaa sen avulla omia tuntemuksiamme. Positiivisia vaikutuksia taiteesta on todettu tunteiden säätelyssä, vaikutuksesta omaan uskomukseen itsestämme ja pystyvyydestämme, sekä tuomaan selviytymiskeinoja hankaliin tilanteisiin elämänvarrella.


Apua Ajoissa! -hankkeen tavoitteita on edistämässä kanssamme artisti ja Ylen Sekasin -sarjassa esiintynyt Eve Hotti, joka korostaa taiteen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä: ”Taiteen eri muodoista juuri musiikki on näytellyt aina suurinta osaa elämässäni. Niin musiikkia luovana artistina kuin kuluttajana, on musiikki ollut hyvä tapa käsitellä erilaisia tunteita. Huomaan usein, että jos koen jotain tunnetta erittäin vahvasti, syntyy minulle halu käsitellä/purkaa se jotenkin ja tällöin käännyn musiikin puoleen. Saatan esimerkiksi kuunnella tai luoda itse sellaista musiikkia, joka vahventaa tunnetta entisestään ja auttaa sitä kautta tunteen käsittelemisessä. Toisinaan taas hyödynnän musiikkia, kun haluan saada juuri päinvastaisen olon kuin mitä sillä hetkellä tunnen. Jos esimerkiksi olen allapäin, saatan laittaa jonkun menevän listan soimaan ja parantaa omaa fiilistä sitä kautta. Taiteessa on juuri se upea juttu, että ei ole oikeaa tai väärää tapaa hyödyntää sitä, vaan tärkeintä on, että henkilöstä itsestään se tuntuu hyvältä ja luontevalta.”

Millaiset taiteen ja kulttuurin muodot ovat sinulle tapa ilmaista itseäsi tai käyttää selviytymiskeinona elämän haasteissa?

Musiikki, teatteri, tanssi tai vaikka kuvallinen ilmaisu?

Lue lisää Apua Ajoissa! -hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/apua-ajoissa-hanke/