fbpx

Päihderiippuvaisilla häpeä voi estää hakemasta apua – Apua Ajoissa -hankkeen uudet podcastit kertovat päihdehäiriöisten kokemuksista

      Muistan vaan sen, kun ambulanssikuskit otti sinne autoon ja sanoi: ”tää on taas näitä”.

Kaksiosaisessa Päihdehäiriöt ja häpeä -podcastissa käsitellään päihdehäiriöstä toipuneiden ja toipuvien kokemaa häpeää. Podcastissa kuntoutumisen eri vaiheissa olevat henkilöt kertovat omaa riippuvuudesta toipumisen polkua, kohtaamisia sekä häpeää, joka usein estää myös hakemasta apua.

Ensimmäisessä jaksossa kymmenen vuotta päihteistä irti ollut Joni kertoo, kuinka käyttäjänä hänet terveyden huollossa usein kohdattiin vain lääkkeiden hakijana ja negatiivisten ennakkoasenteiden kera. Hän kertoo, kuinka häpeä itsestä ja omasta tilanteesta oli vahvasti läsnä etenkin selvinä päivinä ja leimatuksi tulemisen pelko oli läsnä vielä pitkään raitistumisen jälkeenkin – ikään kuin menneisyys olisi tatuoituna otsaan.

Uusi podcast on tapa tuoda esiin ne tarinat, joiden äärelle yhteiskunnassa ei yleensä pysähdytä. Päihteiden käyttäjien kohdalla usein myös ammattilaisten asenteissa on korjattavaa. Päihdehäiriötä ei aina nähdä sairautena ja riippuvuudesta toipuvia kohtaan näkyy armottomuus, jossa erehdyksiä ei sallita. Tarinoiden toivotaan tuovan vertaistukea muille päihderiippuvuudesta toipujille, mutta ennen kaikkea viestiä yhteiskunnalle siitä, että jokaisen päihdehäiriön takana on ihminen.  Podcasteja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi opetuskäytössä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

Ensimmäinen jakso julkaistaan maanantaina 28.11. ja toinen jakso julkaistaan 5. joulukuuta. Jaksot ovat kuunneltavissa Etelä-Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalla. Podcastprojekti on osa Apua Ajoissa! -hankkeen itsemurhien ehkäisytyötä, ja sen on tuottanut hankkeen osatoteuttaja Sovatek-säätiö. Hanke on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja toimii Etelä-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

Lisätietoja:

Markku Keurulainen, psykologi Sovatek-säätiö, markku.keurulainen@sovatek.fi

Minna Siiriäinen, hankekoordinaattori, Essote, minna.siiriainen@etela-savo.fi

Epäkohdat pois piilosta sosiaalisella raportoinnilla

Sosiaalialan työssä kohdataan tilanteita, joita moni ei pysähdy edes ajattelemaan tai tunnista niiden olemassaoloa. Vaikka Suomi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvä ja turvallinen paikka asua ja esimerkiksi ihmisten yhdenvertaisuus on kirjattu perustuslakiin, meillä on silti syrjiviä ja eriarvoistavia rakenteita. Näiden rakenteiden vuoksi ihmiset voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin.

Energiakriisi on ilmiö, jonka kaikki tunnistavat. Kriisin vaikutukset ovat kuitenkin erilaiset riippuen ihmisen tilanteesta. Hyvätuloinen tiedostava perhe, joka on – ehkä hieman onnellakin – tehnyt juuri ennen kriisin konkretisoitumista määräaikaisen edullisen sähkösopimuksen, on hyvin erilaisessa asemassa kuin pienituloinen eläkeläinen, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, ja jonka sähkön hinta kallistuu markkinahinnan mukaisesti. Vaikka energiakriisi on kaikille sama, hyvätuloinen perhe voi jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas pienituloinen eläkeläinen joutuu tinkimään kaikesta: lämmöstä, ruuasta, lääkkeistä selviytyäkseen sähkölaskuistaan.

Tällaisten eriarvoistavien rakenteiden tietoisuuteen nostaminen on yksi sosiaalityön tehtävä. Tähän on kehitetty työväline, jota kutsutaan sosiaaliseksi raportoinniksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on yhteistyössä SOSRAKE-hankkeen kanssa järjestänyt tulevan hyvinvointialueen työntekijöille valmennusta rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sosiaalisesta raportoinnista. Valmennuksessa harjoiteltiin ilmiöiden tunnistamista ja raporttien laatimista.

Harjoituksessa sosiaalialan ammattilaiset tunnistivat muun muassa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien työikäisten asiakkaiden tarpeen sosiaalisiin kontakteihin ja erilaisten kohtaamispaikkojen puutteen monessa kunnassa. Tutkija Siiri-Liisi Krav kertoo YLE:lle antamassaan haastattelussa, että yksinäisyys altistaa masennukselle, infektioille sekä sydänsairauksille ja vaikuttaa jopa elinajanodotteeseen. Yksinäiset käyttävät myös muita enemmän sote-palveluja. Tällaisen ilmiön esiin nostamisella voidaan siis pyrkiä tuomaan esiin kohtaamispaikkojen tärkeyttä ja niiden vaikutusta ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Raporteissa kerrottiin myös nuorten pahoinvoinnista. Sähkötupakkaa käyttävät jo hyvin nuoret ja suhtautumisen kannabikseen on koettu olevan aiempaa myönteisempää. Myös pienemmissä kunnissa nuorten syrjäytyminen on huolestuttavaa ja muun muassa päihteiden käytön nähdään lisääntyneen hälyttävästi. Tuen piiriin ei hakeuduta tarpeeksi ajoissa ja toisaalta taas pienemmistä kunnista palvelut karkaavat isompiin kaupunkeihin, jolloin välimatkasta voi tulla kynnys palveluun hakeutumiselle. Tällaiseen ilmiöön vaikuttamisessa tarvitaan tiedon välittämistä eri ammattiryhmille ja yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien kesken. Myös nuoria on tärkeä pyytää mukaan ideoimaan heille kohdennettuja palveluja.

Ikäihmisiin liittyen raporteissa esiintyi huolta kotona selviytymisestä esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Jos henkilön omaiset eivät asu samalla paikkakunnalla ja aina ei ole edes toimivaa puhelinta käytössä, kotiutumiseen voi liittyä turvattomuuden tunnetta. Apua kodin ulkopuolisten asioiden hoitoon voi olla vaikea saada ja, jos liikkuminen on tilapäisesti vaikeutunut, ei itse pääse asioitaan hoitamaan. Eli vaikka palvelujärjestelmä on toimiva, aina voi tulla tilanteita, joissa asiakkaalle sopivaa palvelua ei löydy. Raporteissa on esitetty myös ratkaisuehdotuksia, joita voisivat olla lainapuhelin ja kuljetuspalvelujen tilapäisen käytön mahdollistaminen palvelukriteerejä muuttamalla.

Tällaisen ilmiöpohjaisen tiedon esiinnostaminen on sosiaalisen raportoinnin tarkoitus. Ilmiöitä voidaan käsitellä työyksikössä, mutta tietoa on tarkoitus viedä laajemmaltikin organisaation, yhteistyötahojen ja päättäjien tietoon, jotta asioita voitaisiin muuttaa. Raportoinnissa pyritään ratkaisukeskeisyyteen ja ammattilaisia kannustetaan jo raporttia tehdessä miettimään, miten asian voisi ratkaista. Sosiaalinen raportointi on sosiaalialan ammattilaisten työkalu, joka tullaan ottamaan käyttöön Etelä-Savon hyvinvointialueella. Piilossa pysyvistä ilmiöistä ja epäkohdista saadaan sen avulla tulevaisuudessa enemmän tietoa ja niihin pystytään puuttumaan.

Satu Marja Tanttu

Asiantuntija
satu.marja.tanttu@etela-savo.fi

Pieksämäen terveyskeskus – kohti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta

Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke tukee Pieksämäen vastaanoton tiimin osallistumista Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Hyvä vastaanotto -valmennukseen. Valmennuksessa tärkeänä osana olevat kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen ja kokeilu- ja kehittämistoimet ovat keskeinen osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Valmennuksen tavoitteena ovat konkreettiset toimenpiteet ja kehittämistoimia ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien osaamisen ja työpanoksen yhdistäminen uudella tavalla, ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja hukkatyön vähentäminen. Tavoitteena valmennuksessa on parantaa hoidon saatavuutta ja lyhentää odotusaikoja sekä kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuteen. Työntekijät saavat avaimia oman työn kehittämiseen ja työnhallinnan parantamiseen. Hyvä vastaanotto -valmennuksessa tutkitaan omaa tämänhetkistä todellisuutta faktojen valossa, ymmärretään kysyntää, siihen vastaamista ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Muutoksia tehdään jo valmennuksen aikana palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi esimerkiksi tehostamalla fysioterapeutin suoravastaanottoa ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien käyttöä. Käyttöön otetaan myös Neuvo-hoitajan aamuvastaanotto, jonne voi tulla ilman ajanvarausta arkisin kello 8–11. Päivittäistä työyhteisön johtamista kehitetään ja segmentoidaan hoidon kiireellisyyttä ja puretaan hoitojonoja suunnitelmallisesti. Myös asiakkaita osallistetaan toiminnan kehittämiseen sekä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Yksityisille palveluntuottajille tulee oma konsultaatiokanava, jotta asioinnista tulisi sujuvampaa kaikille asiakkaille.

Valmennuksen tarkoituksena on saada aikaan tuloksia eri osa-alueilla, ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä ja saada parempi asiakastyytyväisyys saavutettavuuden parantamisella. Helpotusta toivotaan myös uusien työntekijöiden rekrytointiin ja nykyisten työntekijöiden hyvinvointiin, jolloin aikaa jää enemmän myös muihin kehittämistoimiin. Hoitotakuulainsäädännön vaateisiin vastaaminen helpottuu, kun vastaanoton toimintaa saadaan tehostettua monilla osa-alueilla.  

Lisätietoja:

Iina Tuomainen
Vastaanoton ylilääkäri
iina.tuomainen@pieksamaki.fi
040 668 2820

Helena Tullinen
Vastaanoton esihenkilö
helena.tullinen@pieksamaki.fi
040 645 9171

Elisa Lajunen
Asiantuntija
Etelä-Savon hyvinvointialue
elisa.lajunen@etela-savo.fi
040 359 7008

Aluehallitus jatkoi hyvinvointialueen rakentamista ja perusti tulosalueilla tarvittavat virat

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui Mikkelissä 21.10.2022.

Aluehallitus jatkoi Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan organisaation rakentamista. Hallitus perusti palvelualueiden alla oleville tulosalueille yhteensä 35 avainvirkaa.

−Edelleen on hyvä ymmärtää, että emme ole perustamassa uusia virkoja vanhojen lisäksi. Kyse on siitä, että kaikki hyvinvointialueella tarvittavat avainvirat on erikseen perustettava. Työssä on myös edettävä ripeästi, jota lähes 8000 henkilöä työllistävä organisaatio saadaan rakenteiltaan pystyyn, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen muistuttaa.

−Kyseessä on todella suuri ja Etelä-Savon suurin työnantaja. Kokoa avaa hyvin se, että laskelmieni mukaan joka kuudes Etelä-Savon työpaikka on Eloisassa sen aloittaessa toimintansa vuoden alussa, Laukkanen toteaa.

Jo aiemmin alueelle on perustettu toimialat ja niiden alle palvelualueet sekä näiden johtajat ja päälliköt. Hyvinvointialueelle perustettavat virat ovat myös ne ainoat johtaja- ja päällikkövirat, jotka sinne jäävät.

−Kuten aiemminkin valmistelussa, myös tässä vaiheessa perustettavia virkoja on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyinen rakenne pitää sisällään. Hallinto siis edelleen tiivistyy ja panostamme ennen kaikkea asiantuntijatyöhön ja hyvään lähijohtamiseen, hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä toteaa.

Seppälä muistuttaa, että myös riittävä määrä hallintoa tarvitaan, jotta työn tekemiselle saadaan tuotettua riittävät edellytykset.

− Meillä täytyy olla työntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi toimivia tiloja, hyvää ja nykyaikaista henkilöstöhallintoa, taitavaa hankintaosaamista ja turvallinen työympäristö. Toisin sanoen, myös riittävä määrä hallintoa tarvitaan, jotta Eloisalla on edellytykset toimia hyvin ja olla hyvä työnantaja, Seppälä sanoo.

Aluehallitus varautuukin myös tarvittaessa lisäämään virkoja, jos tulevaisuudessa näyttää, että nykyinen määrä ei riitä toiminnan ylläpitämiseen. Aluehallituksen nyt perustamat virat ovat nähtävissä esityslistassa: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202265-10 .
Virat tulevat pääsääntöisesti auki liikkeen luovutuksen piirissä olevalle henkilöstölle eli sisäiseen ilmoittautumismenettelyyn, ja ne pyritään avaamaan mahdollisimman pian ensi viikon alussa.

Lisätiedot

Heikki Laukkanen, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen(at)etela-savo.fi
Santeri Seppälä, hyvinvointialuejohtaja, p. 040 359 6934, santeri.seppala(at)etela-savo.fi

Kaikki aluehallituksen asiat esityslistassa ja pöytäkirjassa, jotka julkaistaan täällä: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Etelä-Savon hyvinvointialueella lastensuojeluun juurrutetaan systeemistä työskentelytapaa

Etelä-Savon hyvinvointialueella lastensuojelun tavoitteena on lapsi- ja perheystävällinen toimintakulttuuri ja palvelut, joissa lapsen oikeudet toteutuvat. Systeeminen työskentelytapa on valittu yhdeksi Etelä-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön työmuodoksi.

Systeeminen lastensuojelu on tapa organisoida lastensuojelu suhdeperustaiseksi tiimityöksi, jossa hyödynnytetään systeemisen ajattelun ja perheterapian työtapoja. Sen taustalla on systeeminen ajattelutapa, joka syventää ymmärrystä lapsen ja perheen vuorovaikutussuhteiden kokonaisuudesta. Systeemistä työotetta voi soveltaa myös muissa lapsi- ja perhepalveluissa.

Systeemisen työotteen tavoitteena on vahvistaa ja luoda työntekijöille sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa he pystyvät tekemään asiakkaiden kanssa suhdeperusteista ja kohtaavaa asiakastyötä mahdollisimman laadukkaasti. ​Lapsi, perhe, läheiset ja sosiaalityöntekijät sekä moniammatillinen tiimi, etsivät perheen tilanteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohtivat yhdessä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Systeeminen työote tuo systeemisen ja perheterapeuttisen ajattelun, välineet ja rakenteet lastensuojelun käyttöön. Työskentelyssä painotetaan luottamusta ja asiakassuhteen rakentumista, sosiaalityöntekijä tutustuu asiakkaaseen ja hänen elinympäristöönsä huolellisesti.​ Tärkeä osa systeemistä toimintaotetta ovat monialaiset tiimikokoukset, joissa pyritään keskustelun avulla löytämään uusia näkökulmia perheen tilanteeseen ja rakentamaan yhteistä suunnitelmaa. ​Monialaisissa tiimikokouksissa voivat olla mukana kaikki asiakkaan palveluihin osallistuvat ammattilaiset läheisten lisäksi.

Työskentelymenetelmiä kehitetään palauteperusteisesti

Tavoitteena on systeemisen työotteen vieminen peruspalveluihin​. Myös kasvatus- ja perheneuvontapalveluita kehitetään valtakunnallisesti, ja yhtenä tavoitteena on toimintamallien ja työmenetelmien päivittäminen. Etelä-Savossa on suunniteltu systeemisen työotteen koulutusta kasvatus- ja perheneuvontaan. Koulutuksen myötä kasvatus- ja perheneuvonnan työntekijöillä on valmiudet toimia systeemisesti ja moniammatillisesti asiakastyössä asiakkaan parhaaksi.

Etelä-Savon lastensuojelun sekä lapsiperhesosiaalityön systeemisissä tiimeissä on tarkoitus ottaa käyttöön palautetietoinen työskentely. Palautetietoinen hoito eli Feedback-Informed Treatment (FIT) on viitekehyksestä riippumaton lähestymistapa sosiaali- ja terveyspalveluiden arviointiin sekä laadun ja tehokkuuden lisäämiseen. Se perustuu laajaan tutkimustietoon siitä, mikä terapeuttisessa vuorovaikutustyössä toimii. Tarkoituksena on hyödyntää lastensuojelussa sekä lapsiperheiden sosiaalityössä jatkuvaa palautetta työskentelyn aikana, ja samalla tuoda esiin systeemisen työotteen vaikuttavuutta ja toimivuutta. Tämän tarkoituksena on, että asiakkaan reaaliaikainen palaute selkeyttää työskentelyprosessia​ ja vahvistaa asiakkaan osallisuutta.

Lisätiedot:

Susan Pitkänen
Sosiaalityöntekijä, asiantuntija
susan.pitkanen@essote.fi

Taina Paananen
Erityisasiantuntija
Etelä-Savon hyvinvointialue
taina.paananen@etela-savo.fi

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke päättyy vuoden lopussa ja toimintamalleja juurrutetaan hyvinvointialueelle

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke on loppusuoralla. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa ja jatkosuunnitelmia tehdään parhaillaan.

Työkyvyn tuen palvelu

Työkyvyn tuen palvelu on ollut osa Essoten vastaanottopalveluja jo hyvän aikaa ja toimintamallia päivitetään tilanteen edelleen kehittyessä. Henkilöstötilanne on parantunut, kun kaksi työkykylääkäriä aloitti työnsä elokuussa, lisäksi hankkeessa työskentelee terveydenhoitaja ja työkykykoordinaattori.

Palvelun kehittäminen suuntautuu kohti hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen valmistelun ja verkoston kanssa käydään keskustelua siitä, miten toimintamallin juurruttaminen Etelä-Savon hyvinvointialueelle toteutetaan.

Elintapaohjaus

Hankkeen elintapaohjauksessa ei aloiteta enää uusia asiakkuuksia, vaan meneillään olevat ohjausprosessit pyritään päättämään vuoden loppuun mennessä.  Viimeisiä mittaukset ja arvioinnit ovat vielä kesken. Syksyllä ei ryhmätoimintoja enää ole. Asiakkuuksia on hankeaikana kertynyt 31 ja niistä tehdään yhteenveto syksyn tapahtumiin.

Elintapaohjauksessa keskustellaan, miten hankkeen asiakasryhmä olisi huomioitava jatkossa hyvinvointialueen elintapaohjauksessa, ja minkälaisen verkoston asiakkaiden elintapaohjaus tarvitsee. Tällä hetkellä toimintamallit ovat hyvinvointialueella erilaisia, joten yhtenäistämistä on tehtävä. Mikkelin työttömät ry:n vapaaehtoistoimijat ovat tulossa mukaan yhteistyöverkostoon.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus hankkeessa on edennyt niin, että asiakkuuksia on ollut 33 ja heistä 7 on työllistynyt. Toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia on yksi. Yrityksiä on kontaktoitu 52 ja rekrytointeja on valmisteltu myös Essoteen. Työhönvalmennuksessa ei enää aloiteta uusia asiakkuuksia, vaan pyritään saattamaan alkaneet prosessit loppuun. Asiakkuuksien ohjautumista hankkeen päättymisen jälkeen valmistellaan vielä, sillä prosessien kestot ovat eri mittaisia.

Työhönvalmennuksen jatkuvuus vaatii paljon pohjustamista, sillä tällä hetkellä se ei ole osa Essoten palvelutarjontaa omana toimintanaan. Valmistelussa olevan lainsäädännön näkökulmasta näyttäisi siltä, että palvelu sijoittuisi aikuissosiaalityöhön, mutta varmuutta siitä ei vielä ole. Hankkeessa on ollut käytössä laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus, jonka toimivuus on voitu osoittaa, mutta sen resurssointi tulevalla hyvinvointialueella ei ole vielä valmis.

Kehittämistyö jatkuu edelleen

Työkykyhankkeen syksy on kiivas ja mielenkiintoinen, ja tulevaisuudesta odotetaan samanlaista. Hankkeen verkoston toimijoilla on tulevina vuosina useita uudistuksia tiedossa jo nyt, ja ne vaikuttavat verkoston usean toimijan palveluihin. Keskustelu hankkeen työntekijöiden roolista sekä asiakkaiden ohjautumisesta jatkuu, ja mahdollisuuksia jatkaa aloitettua kehittämistyötä hankerahoituksella tulevina vuosina kartoitetaan parhaillaan.

Syksyn 2022 tapahtumat:

Tervetuloa kuulolle ja kantamaan korsia yhteiseen kekoon!

Lisätietoja:

Petri Laitinen
Hankepäällikkö
petri.laitinen@etela-savo.fi
040 656 7422

Etelä-Savon hyvinvointialueella kehitetään ikäihmisten arkikuntoutusta

Arkikuntoutus on ikääntyneen omassa elinpiirissä tapahtuvaa moniammatillista kuntoutusta, jossa keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen arjen toiminnoissa. Arkikuntoutuksen asiakkaat ovat tyypillisesti ikääntyneitä, jotka ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, ovat uusia kotihoidon asiakkaita tai ovat kotiutuneet sairaalasta esimerkiksi akuutin sairauden jälkeen.

Arkikuntoutusta toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, joka laatii kuntoutuksen tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Arkikuntoutuksessa keskeistä on yksilöllisyys ja asiakkaan oman elämän asiantuntijuus. Arkikuntoutuksen kehittäminen ja vaikuttavien toimintamallien jalkauttaminen koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle on yksi tärkeistä toimenpiteistä Etelä-Savon tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.

Kehittämispiloteissa selvitetään toimivia käytäntöjä

Etelä-Savon alueella käynnistyy syksyn 2022 aikana useita arkikuntoutuksen kehittämispilotteja kotihoidon ja asumispalvelujen yksiköissä. Piloteissa kokeillaan ja selvitetään toimivia käytäntöjä arkikuntoutuksen toteuttamiseksi alueemme kotihoidon asiakkailla sekä asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkailla. Tavoitteena on lisätä hoidon ja palvelujen vaikuttavuutta lisäämällä moniammatillista yhteistyötä, tunnistamalla arkikuntoutuksesta hyötyvät asiakkaat ja kehittämällä toimiva moniammatillisen arkikuntoutuksen prosessi. Tärkeä osa pilotteja on arkikuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi.

Tavoitteena toimintakyvyn säilyminen sekä sote-henkilöstön riittävyys

Arkikuntoutuksen kehittämisen ja lisäämisen tavoitteena on, että kotihoidon asiakkaat ja omaishoidossa olevat asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkaat pystyisivät asumaan omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja että palvelutarve pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Yksilönäkökulmasta itsenäisen toimintakyvyn säilyminen on merkittävä elämänlaatua lisäävä tekijä. Arkikuntoutuksen toivotaan helpottavan myös omaishoitajien jaksamista. Yhteiskunnan näkökulmasta palvelutarpeen hillitseminen tai väheneminen sekä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin siirtymisen viivästyttäminen hillitsee kustannusten nousua. Tämä toimintamalli edesauttaa sote-henkilöstön nykyistä parempaa riittävyyttä väestön ikääntyessä. 

Lisätietoja:

Leena Korhonen
Asiantuntija
leena.korhonen@sosteri.fi

Nyt se on alkanut – alle 25-vuotiaat saavat ilmaisen ehkäisyn Etelä-Savon hyvinvointialueella

Maksuton ehkäisy on osa hallitusohjelmaa, ja sen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää alle 25-vuotiaille suunnattuja ehkäisypalveluja niin, että ne sisältävät raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen mukaan lukien hedelmällisyystietoisuuden lisäämisen. Tavoitteena on järjestää helposti saavutettavissa ja saatavilla olevat palvelut sähköisiä palveluita hyödyntäen. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos koordinoi ja tukee hankkeen toteutumista. Rahoitus hankkeeseen tulee Sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Maksuttomalla ehkäisyllä tarkoitetaan sellaista raskauden ja/tai seksitautien ehkäisyä, joka tarjotaan maksutta nuorille aina siihen asti, kun nuori täyttää 25 vuotta. Maksuttomaan ehkäisyyn sisältyy kattava valikoima ehkäisymenetelmiä (kierukka, kapselit, rengas, laastari, pillerit, kondomi), joista terveydenhoitajan vastaanotolla valitaan sopiva vaihtoehto. Palvelussa huomioidaan sujuvuus ja yhdenmukaisuus hyvinvointialueella samoin kuin potilasturvallisuus vaihtoehdon valinnassa. Käytössä voi olla vain yksi ehkäisymenetelmä kerrallaan. Jälkiehkäisy ei kuulu hankkeeseen, mutta sen tarjoaminen tarvittaessa halutaan ottaa mukaan palveluun.

Koulutuksella syvennetään terveydenhoitajien osaamista seksuaalisuuden eri osa-alueilla

Seksuaalineuvonnalla on merkittävä rooli ehkäisypalvelussa. Terveydenhoitajia kannustetaan kuuntelemaan asiakasta avoimesti ja ottamaan kohtaamisissa huomioon seksuaalisuuteen liittyviä asioita laajasti. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien osaamista on syvennetty ehkäisyyn ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa järjestämällä koulutusta. Hankerahoituksella on suunniteltu terveydenhoitajien lisäkoulutusta mm. pitkäaikaisehkäisyn asetuksessa ja seksuaalineuvontaan.

Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin 7.9., jossa osallistujia oli Essotesta, Sosterista sekä Pieksämäeltä ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta sekä ehkäisyvalmisteiden edustaja. Seuraavat koulutukset pidetään viikoilla 44 ja 45, jolloin koulutetaan lisää neuvoloiden terveydenhoitajia.

Lisätietoja

Kaarina Kiri

HANKEKOORDINAATTORI

040 656 7620
kaarina.kiri@etela-savo.fi

Aluehallitus perusti palvelualueet ja tarvittavat virat – johtajamäärä tippuu huomattavasti nykyisestä

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus perusti kokouksessaan 31.8. toimialojen alle sijoittuvat palvelualueet ja niiden vetäjien virat. Toimialat eli sosiaalipalvelut, ikääntyneiden palvelut, terveyspalvelut, pelastus- ja turvallisuuspalvelut sekä konsernipalvelut saivat näin alarakenteen. Aluehallituksen kokous pidettiin Pieksämäellä Vaalijalan kuntayhtymän toimitiloissa ja samalla aluehallitus tutustui kuntayhtymän toimintaan.

Etelä-Savon hyvinvointialueen organisaation valmistelussa päästiin keskiviikkona aimo harppaus eteenpäin. Aluehallitus päätti perustaa toimialoille palvelualueet ja palvelualueiden vetäjien virat.

– Hyvinvointialueen on perustettava sinne tarvittavat virat. Huomionarvoista on, että emme ole perustamassa uusia johto- ja päällikkötason virkoja kaikkien vanhojen virkojen lisäksi, vaan jatkossa meillä on vain nämä uudet johtotehtävät, joihin tekijät siirtyvät pääosin luovuttavista organisaatioista liikkeenluovutuksella, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen sanoo.

– Etelä-Savossa johto ja hallinto tulevat olemaan tiiviit. Määrä perustuu arvioon siitä, mitä hyvinvointialueen johtaminen tässä tilanteessa edellyttää. Johtajat ja päälliköt tarvitaan myös suhteellisen nopeasti, sillä palvelutuotanto alkaa vuoden alussa, Laukkanen toteaa.  

Esimerkiksi johtajien määrä tulee putoamaan nykyisestä tasosta noin yhteen kolmasosaan. Kun tällä hetkellä luovuttavissa organisaatioissa on yhteensä noin 60 johtajaa, niin hyvinvointialueelle on tulossa ainoastaan noin 20 johtajaa. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän mukaan Etelä-Savoon tulee kaikista tiivein johto- ja hallintorakenne muuhun Suomeen verrattuna.

– Tarkoituksena on suunnata mahdollisimman paljon resursseja asukkaiden palveluun ja hoitoon.

Seppälän mukaan on silti selvää, riittävästi johtajia- ja päälliköitä tarvitaan, jotta organisaatiolle saadaan toimiva rakenne.

– Painopistettä ollaan siirtämässä lähijohtamiseen. Esimerkiksi yhdellä esihenkilöllä ei voi olla tolkuttoman suurta alaisten määrää. Jatkossa perustetaan vielä muun muassa hoitohenkilöstön professiojohtamiseen liittyvä tehtävä ja muutenkin korjausliikkeistä on tehtävä, mikäli jokin osa-alue ei nyt suunnitellulla rakenteella pärjää.

Etelä-Savon hyvinvointialue tulee 1.1.2023 alkaen työllistämään lähes 8000 henkilöä ja on Etelä-Savon suurin työnantaja.  

Palvelualueet ja niille perustetut virat

Sosiaalipalveluiden toimiala (n. 1500 työntekijää)

  • lapsiperhepalvelut (palvelualuepäällikkö)
  • lastensuojelu (palvelualuepäällikkö)
  • työikäisten palvelut (palvelualuepäällikkö)
  • vammaispalvelut, Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus (vammaispalvelujohtaja)
  • yhteiset palvelut

Lisäksi sosiaalipalveluiden toimialalle perustetiin sosiaali- integraatiojohtajan virka.

Ikääntyneiden palvelut (n. 1700 työntekijää)

  • yhteiset ikäpalvelut (palvelupäällikkö)
  • arjen tuki- ja etäpalvelut (palvelualuepäällikkö)
  • kotiin annettavat palvelut (palvelualuepäällikkö)
  • asumispalvelut (palvelualuepäällikkö)
  • geriatrinen osastopalvelu (palvelualuepäällikkö)

    Lisäksi toimialueelle perustettiin palvelualuejohtajan virka.

Terveyspalvelut (n. 3100 työntekijää)

  • sairaalapalvelut (palvelualuejohtaja)
  • sotekeskuspalvelut (palvelualuejohtaja)
  • päivystys- ja ensihoidon palvelut (palvelualuejohtaja)
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut (palvelualuejohtaja)
  • diagnostiset ja tukipalvelut (palvelualuejohtaja)

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut (n. 700 työntekijää)

  • pelastustoiminnan palvelut (pelastuspäällikkö)
  • onnettomuuksien ennaltaehkäisyn palvelut (riskienhallintapäällikkö)
  • turvallisuuspalvelut (turvallisuuspäällikkö)

    Lisäksi toimialalle perustettiin sosiaali- ja terveystoimen asiakas- ja potilasturvallisuuspäällikön virka.

Konsernipalvelut (n. 800 työntekijää)

  • tila- ja tukipalvelut (tila- ja tukipalvelujen johtaja)
  • hankinta- ja talouspalvelut (hankinta- ja talousjohtaja)
  • henkilöstöpalvelut (henkilöstöjohtaja)
  • digitaaliset- ja tietopalvelut (digijohtaja)
  • viestintäpalvelut (viestintäpäällikkö)
  • päätöksenteon tuen palvelut (hallintopäällikkö)
  • vaikuttavuuspalvelut (vaikuttavuusjohtaja)

Aluehallitus perusti myös välittömästi hyvinvointialuejohtajan alaisuuteen johtajaylilääkärin viran ja sisäisen tarkastajan viran.

Ikääntyneiden palveluasumisen kilpailutuksesta päätettiin – aluehallitus on huolissaan ikääntyneiden palveluasumisen tuottajien tilanteesta

Ikääntyneiden palveluasumisen tuottajien tilanteen helpottamiseksi aluehallitus päätti käynnistää palveluasumisen kilpailutuksen Etelä-Savon hyvinvointialueella on tällä hetkellä noin 700 omaa ympärivuorokautista palveluasumisen paikkaa ja noin 900 palveluasumisen paikkaa ostopalveluna.

– Aluehallitus on kantanut hyvin suurta huolta palveluasumisen tuottamisen kallistumisesta ja yritysten mahdollisuudesta ylipäätään tuottaa ikäihmisille asumispalvelua tässä tilanteessa. Tämän vuoksi kyseessä on aivan keskeinen hankinta ja se on tarkoitus toteuttaa niin, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan kilpailutukseen, hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo.

– Haluan erityisesti painottaa, että asukkaiden hoiva jatkuu katkeamatta. Pyrimme siihen, että asukkaat asuvat omissa kodeissaan jatkossakin. Uusi kilpailutus toteutetaan markkinavuoropuheluna ja yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Kaikkia palvelutuottajia tarvitaan, ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Niina Kaukonen painottaa.

Aluehallitus päätti, että koko hyvinvointialuetta koskeva iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen, tavallisen palveluasumisen ja lyhytaikaisen hoivan palveluasumisen kilpailutus toteutetaan koko hyvinvointialueelle. Uusi sopimuskausi alkaa 1.4.2023.

Lisäksi aluehallitus esittää tarjouskilpailun käynnistämisen mahdollistamiseksi, että toimintoja luovuttavat organisaatiot (Essote, Sosteri ja Pieksämäen kaupunki) irtisanoisivat voimassa olevat iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen, tavallisen palveluasumisen ja lyhytaikaisen hoivan palveluasumisen hankintasopimukset päättymään 31.3.2023 sopimusten mukaisia irtisanomisehtoja ja irtisanomisaikoja noudattaen tai muutoin sopijapuolten kesken yhteisesti sopien, mikäli katsovat sen tarkoituksenmukaiseksi.

Koko hyvinvointialueen tason palveluasumisen hankinta on mittava, yhteensä noin 50 miljoonan euroa vuodessa.

Lisätiedot

Heikki Laukkanen, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi
Santeri Seppälä, hyvinvointialuejohtaja, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etela-savo.fi

Aluehallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan täällä:
https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Ikääntyneiden turinaluuriin voi esittää kehittämisideoita vuoden loppuun asti

Ikääntyneiden palautepuhelin, turinaluuri, jatkaa toimintaansa 18.8. alkaen. Palautepuhelimeen voi soittaa 29.12.2022 saakka torstaisin klo 10–12. Palautepuhelimen numero on 040 359 9426. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Soittajan ei välttämättä tarvitse olla palveluiden piirissä, vaan palvelu on tarkoitettu kaikille ikääntyneille. Palveluun voi soittaa ikääntynyt itse tai ikääntyneen puolesta omainen tai joku muu, esimerkiksi tuttava tai ystävä. Puhelinpalvelun järjestää Tulevaisuus kotona -hanke, jossa kehitetään kotiin annettavia palveluita ikääntyneille.

Tulosta esite tästä .

Palautetta voit antaa myös hankkeen verkkosivulta https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tulevaisuus-kotona-hanke/ löytyvällä palautelomakkeella. Vastauksia hyödynnetään ikäihmisten palveluiden kehittämisessä.