fbpx

Ikääntyneiden palautepuhelimeen voi esittää kehittämistarpeita heinäkuussa

Ikääntyneiden palautepuhelin on avoinna ajalla 5.7.–26.7.2022 tiistaisin ja torstaisin klo 10–12. Palautepuhelin palvelee numerossa 040 359 9426. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Soittajan ei välttämättä tarvitse olla palveluiden piirissä, vaan palvelu on tarkoitettu kaikille ikääntyneille. Palveluun voi soittaa ikääntynyt itse tai ikääntyneen puolesta omainen tai joku muu esimerkiksi tuttava tai ystävä.

Puhelinpalvelun järjestää Tulevaisuus kotona -hanke, jossa kehitetään kotiin annettavia palveluita ikääntyneille. Palautetta voit antaa myös hankkeen verkkosivulta https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tulevaisuus-kotona-hanke/ löytyvällä palautelomakkeella. Vastauksia hyödynnetään ikäihmisten palveluiden kehittämisessä.

Hyvinvointivajemittaristo paljastaa mielenkiintoisia tuloksia eteläsavolaisten hyvinvoinnin tilasta

Etelä-Savon hyvinvointialueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on otettu käyttöön hyvinvointivajemittaristo, joka on toteutettu yhteistyössä Nordic Health Groupin kanssa. Mittariston tavoitteena on kuvata nimensä mukaisesti eteläsavolaisten hyvinvoinnin tilaa ja siihen liittyviä vajeita, ja sen kautta tukea päätöksentekoa ja tiedolla johtamista. Mittaristo on saatu valmiiksi vasta hiljattain, mutta sitä on kuitenkin jo esitelty kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa, jossa se herätti mielenkiintoa muiden hyvinvointialueiden ja THL:n vastuuhenkilöissä.

Hyvinvoinnin vajeita voivat aiheuttaa lukuisat asiat, kuten työllisyyteen, terveyteen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat, joita hyvinvointivajemittaristossa kuvataan Etelä-Savon osalta verrattuna edelliseen vuosiin ja muihin hyvinvointialueisiin.

Mittaristossa hyvinvoinnin vajetta tarkastellaan väestön terveydentilan, työkyvykkyyden ja työllisyyden osalta. Vaikka erilaisia hyvinvointia kuvaavia tunnuslukuja olisi saatavilla paljon, niin kaikista hyödyllisimpiä mittareita tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta ovat sellaiset, joihin hyvinvointialueen päätöksenteolla ja toiminnalla voidaan vaikuttaa.

Valitut mittarit hyvinvointivajeen tarkasteluun ovat:

Väestön terveydentila: menetettyjen elinvuosien lukumäärät, PYLL-indeksi, joka mittaa ennenaikaisia kuolemia

Työkyvyttömyys: Ennenaikaisen eläköitymisen syyt ja eläköitymisen lukumäärät

Työllisyys ja toimeentulo: Työllisyys, työttömyys, toimeentulotuen saajat

Mittaristosta nähdään kiinnostavia havaintoja Etelä-Savosta

Mittariston yksi merkittävimmistä havainnoista on Etelä-Savossa tapahtunut suuri lasku alkoholikuolemien osalta, joka voi mahdollisesti kertoa onnistuneesta päihdetyöstä. Vähemmän positiivinen havainto on tapaturmakuolemien lukumäärä, joka on Etelä-Savon hyvinvointialueella suurempi kuin millään muulla alueella. Muita kiinnostavia havaintoja ovat esimerkiksi itsemurhakuolemien pysyminen samalla tasolla verrattuna muiden hyvinvointialueiden kehitykseen, tai se, kuinka suuri osa ennenaikaisista eläköitymisistä johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mittaristo voi löytää paljon muitakin mielenkiintoisia havaintoja, ja parhaiten niitä löytää, kun käy itse tutustumassa.

Mittariston kehittäminen ja laajentaminen jatkuu vielä

On huomioitava, ettei mittaristo ole täydellinen, eikä siitä voi vetää aukottomia johtopäätöksiä hyvinvointialueen toiminnasta. Mittariston ensimmäinen versio saatiin valmiiksi hyvin nopealla aikataululla ja kehitystyö jatkuu edelleen. Seuraavat kehityskohteet ovat mittariston laajentaminen ja sen käytettävyyden parantaminen niin, että se toimii yhtä hyvin kaikilla laitteilla ja selaimilla.

Hyvinvointivajemittaristoon ja sen tuloksiin voi tutustua täällä.

Lisätietoja:

Viljami Kaasalainen
Controller
Etelä-Savon hyvinvointialue
viljami.kaasalainen@etela-savo.fi

Etelä-Savon hyvinvointialueen Työkykyohjelman Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke eteni alkuvuodesta odotusten mukaisesti

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen vuosi 2022 on ollut toiminnan täyteinen. Jo marraskuussa 2021 nähtiin, että kevät 2022 tulee olemaan erittäin vilkas ja tämä on toteutunut yli odotusten.

Hallinnollisesti haasteellisinta on ollut tietosuojaan liittyvät kysymykset, jotka vaativat myös valtakunnallisesti huomiota työkyky- ja työllisyyspalvelujen kehittämisessä; kaikilla 22 työkykyohjelman hankkeilla on sama haaste. Lisäksi 1.5.2022 alkanut pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto vaikuttanee palvelujen kehittämiseen.

Työkyvyn tuen palvelu

Työkyvyn tuen palvelu on ollut toiminnassa alkuvuoden 2022 ajan ja toimintamalli on tällä hetkellä käytössä Mikkelissä. Asiakasmäärä on kevään aikana ollut nousujohteinen ja asiakkaat ovat löytäneet palvelun helposti. Hankkeen työkykykoordinaattorin työpanosta kohdennetaan työkyvyn tuen palvelun kehittämiseen Essoten muihin toimipisteisiin ja kohti hyvinvointialuetta syksyn 2022 aikana. Palveluun on rekrytoitu perusterveydenhuollonvastaanottoalueelle kaksi työkykylääkäriä ja terveydenhoitajaa. Lisäksi työkykykoordinaattorin rekrytointi on käynnissä. Suunnitelmissa on rekrytoida vielä yksi terveydenhoitaja ympäristökuntien palvelujen tueksi.

Työkyvyn tuen palvelu jalkautui 12.5.2022 Uutta elämää Groupin tiloihin tavoittaakseen henkilöitä, jotka eivät hakeudu palveluun perinteistä reittiä pitkin ottamalla yhteyttä perusterveydenhuollon vastaanottoon. Tarkoituksena on jatkaa jalkautumista ja toteuttaa se myös kuntakokeilussa. Palvelun kehittämisverkosto jatkaa työtään syksyllä, sillä työkykyyn ja työllistymiseen liittyviä valtakunnallisia muutoksia on tulossa parin seuraavan vuoden aikana ja niihin halutaan varautua.

Elintapaohjaus

Hankkeen elintapaohjaukseen asiakkaat ovat ohjautuneet työkyvyn tuen palvelusta, Verveltä, Uutta elämää Groupilta, nuorten työpajalta ja kuntakokeilusta. Useampi kuin 50 henkilöä on tutustunut palveluun yksilö- ja ryhmäohjauksissa, mutta kaikki kontaktit eivät ole johtaneet elintapaohjauksen prosessin käynnistymiseen. Hankkeessa on hyödynnetty etäohjauksen menetelmiä, jolloin asiakkuuksia on voitu toteuttaa muuallakin kuin Mikkelin kaupunkialueella. Yhteistyöverkostossa on mukana myös Ohjaamo Olkkari nuorten tavoittamiseksi.  Elintapaohjauksen verkoston yhteistyönä järjestettiin liikuntapainotteinen liikuntapäivä 6.5.2022 Kalevankankaan ulkoilualueella ja osallistujia tapahtumassa oli n. 100.

Elintapaohjauksen asiakasmäärätavoitteet tullaan saavuttamaan ja asiakaskokemuksia analysoidaan syksyllä. Painopiste hankkeessa siirtyy vähitellen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen hyvinvointialueella.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennuksen palveluihin on osallistunut kevään aikana 19 asiakasta, jotka ovat ohjautuneet palveluun suurimmaksi osaksi kuntakokeilusta, TYPistä, aikuissosiaalityöstä, työkykykoordinaattorilta ja Uutta elämää Groupilta.  Yhteistyötä on tehty myös osaamiskeskus Kipinän kanssa kehitysvammaisten työllistämisessä, minkä tiimoilta kaksi henkilöä on työllistynyt.

Essoten kanssa on aloitettu yhteistyö, jonka tarkoituksena on, että osatyökykyiset työllistyisivät tai aloittaisivat työkokeilun. Tällä hetkellä on menossa pilotti, jossa selvitetään kuulovammaisten soveltuvuutta välinehuollon tehtäviin. Tämä toteutetaan oppisopimuskoulutuksena.

Työhönvalmennuksessa haasteina ovat olleet Mikkelin kaupungin yt-neuvottelut, pandemia, ja Ukrainan sota. Yrityksiin ja kaupungille on ollut vaikea saada henkilöitä edes työkokeiluun. Työllistymispaineet kohdistuvat syksyyn, sillä kesäkausi on muutenkin haastavaa aikaa työkokeiluille lomakaudesta johtuen. Näistä tekijöistä huolimatta tavoiteltu asiakasmäärä näyttää toteutuvan.

Lue lisää kuntakokeilusta.

Lisätietoja:

Sari Vauhkonen | Henkilökunta

Sari Vauhkonen

Työkykykoordinaattori
040 359 7889
sari.vauhkonen@etela-savo.fi
Heikki Huttunen henkilökuva

Heikki Huttunen

Elintapaohjaaja
040 656 7299
heikki.huttunen@etela-savo.fi
Susanna Lempinen | Henkilökunta

Susanna Lempinen

Elintapaohjaaja
040 359 7962
susanna.lempinen@etela-savo.fi

Anneli Tanttu

TYÖHÖNVALMENTAJA
040 359 7938
anneli.tanttu@etela-savo.fi

Anu Metsätalo

TYÖHÖNVALMENTAJA
040 359 7960
anu.metsatalo@etela-savo.fi
Petri Laitinen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Petri Laitinen

Hankepäällikkö
040 656 7422
petri.laitinen@etela-savo.fi

Etelä-Savon Järjestöperehdytyswebinaarissa painotettiin yhteistyön merkitystä kattavissa palveluissa

Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry;n, Soste ry:n ja Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestämässä Järjestöperehdytyksessä 14.6.22 todettiin, että hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on edellytys sille, että yhteiskunnan turvaverkko on kestävä ja palvelut kattavia.

Järjestökentän monimuotoisuus ja asiantuntemus tukee erinomaisesti sote-palveluja. Toimintaympäristön muuttuessa, on yhdyspintojen toimivuus avainasemassa, jolloin positiivisen kokemuksen ja vuoropuhelun merkitys korostuu. Etelä-Savossa yhteistyötä on rakennettu usean vuoden ajan ja yhteistyön tekemisen kulttuuri sekä verkostot ovat olemassa. ”Meiltä löytyy myös luottamusta ja yhteistä tahtotilaa” kertoo hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Milla Ryynänen.

On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueen start up -vaihe aiheuttaa haasteita toiminnalle, kuten vt. hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä toi esille omassa puheenvuorossaan.

Yhteistyömyönteisen ilmapiirin myötä meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet onnistua. Järjestöwebinaarin tallenne on katsottavissa alta tai Etelä Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalta kahden viikon ajan.

Lisätietoja

Milla Ryynänen
Vastuuvalmistelija/projektipäällikkö
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhdyspintatyö
Etelä-Savon hyvinvointialue, sote-uudistus
040 656 7488
milla.ryynanen@etela-savo.fi

Etelä-Savon päihdetilannekyselyn 2022 tulokset valmistuneet – kyselyyn vastasi 750 eteläsavolaista

Etelä-Savossa toteutettiin päihdetilannekysely ajalla 30.3.–9.5. 2022. Kyselyyn vastattiin sähköisesti ja nimettömänä. Päihdetilannekyselyllä kartoitettiin, miten asukkaat kokevat Etelä-Savon maakunnan päihdetilanteen tällä hetkellä. Asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä kysyttiin päihteisiin, nikotiinituotteisiin ja rahapeleihin liittyvien haittojen vähentämisen keinoista. Kyselyn toteutus on osa valtakunnallista Pakka -toimintamallia.

Vastauksia kyselyyn tuli jokaisesta alueen kunnasta, yhteensä 750 kappaletta. Edellisen kerran, vuonna 2019, kun kysely järjestettiin, vastauksia oli noin 1400. Suurin vastaajaryhmä oli 31–45-vuotiaat (34 %), lisäksi runsaasti vastauksia saatiin 46–60-vuotiaiden (27 %) ja 18–30-vuotiaiden (19 %) ryhmistä. Alle 18-vuotiaiden ja 61–75-vuotiaiden vastausprosentit olivat samat (10 %).  Naisia vastaajista oli 572 (76 %), miehiä 167 (22 %).

Nuorten päihteiden käyttöön kiinnitettiin reilusti huomiota ja toivottiin vahvempaa puuttumista

Vastaajat toivoivat erityisesti puuttumista nuorten alkoholin- ja huumausaineiden käyttöön, niiden välittämiseen puuttumista sekä kuntoutuksen ja valistamisen lisäämistä. Vastausten perusteella alaikäisille päihteiden välitystä havaitaan eniten alkoholin (37 %) savukkeiden (35 %) ja nuuskan (36 %) osalta. Vastaajista alaikäisten alkoholin käyttöä oli havainnut 73 %, tupakoimista 89 %, nuuskaamista 57 %, sähkösavukkeiden käyttöä 37 %, kannabiksen käyttöä 27 %, muiden huumausaineiden käyttöä 27 % ja rahapelaamista 27 %.

Puheeksi ottaminen on tehokas ennaltaehkäisyn keino

Päihteiden käytön kysyminen sekä rahapelaamisen tai tupakoinnin puheeksi ottaminen on tehokas keino puuttua liialliseen käyttämiseen tai jopa käytön lopettamiseen. Vastaajilta kysyttiin asiantuntijoiden vastaanotoilla päihteiden väärinkäytöstä; Alkoholista oli kysytty 53 %, tupakka- tai nikotiinituotteista 56 %, rahapelaamisesta 6 %, huumausaineista 25 % tai lääkkeiden väärinkäytöstä 11 % vastaajista.

Asukkailta kysyttiin myös, miten helposti päihteiden, tupakoinnin ja pelaamisen vähentämisestä tai lopettamisesta saa tietoa. Alkoholinkäytön (21 %) ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön (21 %) vastausprosentit olivat likipitäen samat. Huumausaineiden käytön (15 %) ja rahapelaamisen (10 %) vähentämiseen tai lopettamiseen tietoa oli saatavilla vähemmän vastaajien kokemuksen mukaan.

Ehkäisevää työtä kohdennetusti

Kyselyyn vastanneet toivoivat, että heidän kunnassaan kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisevään työhön esimerkiksi valistamalla nuoria kouluissa. Osa vastaajista toivoi puuttumista päihteiden käyttöön ja enemmän matalan kynnyksen paikkoja päihteitä käyttäville. Myös kokemusasiantuntijoiden rooli ennaltaehkäisyssä nousi esille. Kaiken kaikkiaan varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ nähtiin tärkeänä.

Etelä-Savossa valmistellaan ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelmaa osana kansallista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

Kaikki tulokset voi lukea alla olevasta linkistä.

Lisätietoja:

Jari Kortsalo
Asiantuntija
jari.kortsalo@etela-savo.fi
040 359 8168

Kirsi Leinonen
Hankepäällikkö
kirsi.leinonen@etela-savo.fi
040 359 9488

Päihdekyselyn 2022 tulokset

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille -kokeilu osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa Etelä-Savossa

Etelä-Savon hyvinvointialueella on alkanut hanke, jossa tarjotaan kaikille alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy. Hankkeen avulla pyritään löytämään hyviä ja toimivia käytäntöjä nuorten alle 25-vuotiaiden ehkäisypalveluiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on kehittää toimiva malli, joka voisi vakiintua pysyväksi palvelukäytänteeksi. Päätavoitteena on yhdenvertainen maksuttoman ehkäisyn saatavuus.

Hankkeessa tarkastellaan järjestettävien ehkäisypalveluiden laatua myös henkilöstön riittävän osaamisen näkökulmasta. Osaaminen varmistetaan tarvittavin koulutuksin. Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan kuuluva hanke edistää seksuaaliterveyttä ja hankkeessa kehitetään ja yhtenäistetään tulevan hyvinvointialueen alle 25-vuotiaille suunnattuja ehkäisypalveluja. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2023 ja siinä ovat mukana kaikki Etelä-Savon kunnat ja nykyiset kuntayhtymät.

Tavoitteena on kehittää palveluiden saavutettavuutta yhdessä nuorten kanssa

Palvelujen saavutettavuutta on tarkoitus kehittää esimerkiksi digipalveluilla ja etävastaanotoilla. Henkilöstön välisillä uusilla työnjaoilla sekä mahdollisilla palvelujen jalkautumisilla esimerkiksi kouluihin pyritään lisäämään nuorten tietoisuutta palveluista. Palvelujen kehittämisessä on mahdollisuus kuunnella nuorten mielipiteitä ja toiveita ehkäisypalvelujen toiminnasta, jotta palveluista saadaan mahdollisimman sujuvia ja yhdenmukaisia laatu ja potilasturvallisuus huomioiden. Palveluista pyritään saamaan helposti saavutettavia ja käytettäviä. Kehitettävä toimintamalli sisältää raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen ohessa hedelmällisyystietoisuuden lisäämisen.

Hankkeelle on haettu valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä. Avustusta voidaan käyttää kehittämistyöhön, kuten henkilöstön koulutukseen, ja avustuksesta kustannetaan myös ehkäisyvälineet.  

Lisätietoja antaa:

Kaarina Kiri
Hankekoordinaattori
kaarina.kiri@etela-savo.fi

Aluehallitus perusti Etelä-Savon hyvinvointialueelle toimialajohtajien virat

Etelä-Savon hyvinvointialueen toimeenpano etenee. Aluehallitus päätti perustaa toimialajohtajien virat Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Aluehallitus määritti myös virkojen kelpoisuusvaatimukset sekä päätti viranhaltijoiden valintamenettelystä. 

Aluehallitus perusti kokouksessaan 25.5.2022 Etelä-Savon hyvinvointialueelle terveyspalvelujen toimialajohtajan, sosiaalipalvelujen toimialajohtajan, ikääntyneiden palveluiden toimialajohtajan, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtajan ja konsernipalvelujen toimialajohtajan virat 1.6.2022 alkaen. Virat täytetään toistaiseksi voimassa olevina.

Kaikkiin vaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä kokemus alan johtamisesta ja kehittämisestä. Terveyspalvelujen toimialajohtajan virkaan vaatimuksena on lisäksi lupa toimia lääkärin tehtävissä ja erikoislääkärin pätevyys.

Janne Laine (kesk.) esitti, ettei perusteta konsernipalveluiden toimialajohtajan virkaa vaan konsernipalveluiden esimiehenä toimii hyvinvointialueen johtaja.

Laineen esitystä kannatti Seija Kuikka (kesk.).

Eija Stenberg (sd.) toi puolestaan esille, että uusi perustettava organisaatio on huomattavan suuri ja se tarvitsee myös riittävän johtamisen.

Konsernipalveluihin kuuluvat muun muassa talouspalvelut, hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, tietohallintopalvelut, tila- ja kiinteistöpalvelut sekä ruoka- ja puhtaanapitopalvelut.

Aluehallitus äänesti asiasta. Hallitus hyväksyi esityslistan mukaisen pohjaesityksen äänin 7-6.

Aihe esityslistassa:
https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202245-9

Aluehallitus päätti johtavien viranhaltijoiden virkavalintamenettelystä

Virkojen perustamisen jälkeen aluehallitus päätti myös virkavalintamenettelystä koskien toimialajohtajien virkojen täyttämistä. Vt. hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä tarkensi pohjaesitystä niin, että virat laitetaan avoimeen hakuun. Aluehallitus päätti asiasta tämän jälkeen yksimielisesti. Aluehallitus myös valtuutti vt. hyvinvointialuejohtajan ja HR-vastuuvalmistelijan valmistelemaan rekrytointiprosessia ja käynnistämään rekrytointiprosessin aluehallituksen päättämän menettelyn mukaisesti.

Aihe esityslistassa:
https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202245-10

Seuraava aluehallituksen kokous keskiviikkona 8.6. kello 14.00.

Lisätiedot

Santeri Seppälä, vt. hyvinvointialuejohtaja, 040 359 6934, santeri.seppala@etela-savo.fi
Heikki Laukkanen, aluehallituksen puheenjohtaja, 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Aluehallituksen kaikki asiat esityslistassa ja pöytäkirjassa, jotka julkaistaan täällä: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Arviointi vuoden 2021 perhekeskustoiminnasta valmistunut – perheiden kyselyyn huikeat 582 vastausta

Perhekeskustoiminnan tavoitteena on edistää ja lisätä perheiden arjen sujuvuutta ja hyvinvointia. Perhekeskus muodostuu lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien tahojen kuten kunnan, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten lapsiperhetoimijoiden yhteisesti tuottamista palveluista ja tukiverkostoista. 

Etelä-Savonperhekeskus muodostuu kunnissa sijaitsevista kohtaamispaikoista, palvelut yhteen kokoavista perhekeskuksista kuten Perhetalo (Mikkeli), Perheiden talo (Pieksämäki) ja perhepalvelukeskus (Savonlinna) sekä näiden kautta toimivista verkostoista. Perhekeskus tarjoaa lapsiperheille neuvontaa, ohjausta, tukea ja palveluja. Toiminta perustuu eri toimijoiden keskinäiseen, maakunnalliseen yhteistyösopimukseen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

Arviointi toteutettiin nyt toista kertaa ja kyselyyn saatiin vastauksia koko Etelä-Savon maakunnan alueelta.  Kyselyn tuloksista nousee esiin, että perheiden arjen sujuvuuden kannalta tärkeintä ovat joustavat päivähoito-, työ- ja etätyöjärjestelyt. Perheet kokevat tärkeänä, että tieto toiminnoista ja tarjottavasta tuesta olisi koottuna yhteen ja tarjottava apu olisi helposti saatavilla. Helppo yhteydenotto, aito kohtaaminen, keskustelumahdollisuus ja palveluiden helppo saavutettavuus luovat joustavat toimintapuitteet, maakunnallisen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän puheenjohtaja Satu Auvinen kertoo vuoden 2021 arvioinnista.

–  Arviointi osoittaa sen, että yhteistyön avulla voimme saavuttaa parhaiten perheiden tarpeisiin vastaavat toiminnat ja palvelut. Perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitsemme jatkossakin perheitä, kaikkia lapsiperhetoimijoita ja heidän yhteistyötään niin kunnissa kuin tulevalla hyvinvointialueella, Auvinen summaa tuloksia.  

Monialaisen perhekeskuksen toimintaa kehitetään ja arvioidaan

Perhekeskustoiminnassa vahvistetaan perustason palveluita ja varhaisen tuen toimivuutta. Perhekeskustoiminnan arviointi toteutetaan osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta.

– Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa (2020–2023) lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudessa vahvistetaan maakunnallista perhekeskustoimintamallia muun muassa kokeilemalla ja jalkauttamalla uusia työmuotoja, kertoo hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Vuosittain toteutettavassa arvioinnissa on kolme osiota:

  1. Perheiden arviointikysely, joka oli vastattavissa kaikissa Etelä-Savon kunnissa.
  2. Toimijoiden arviointi kunnissa toimivissa lasten, nuorten ja perheiden työryhmissä
  3. Kansallisista indikaattori- ja tietopankeista kerättävät lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoritiedot sekä Etelä-Savon perhekeskustoiminnan omat seurantatiedot

Näiden osioiden tiedot on koottu yhteen perhekeskustoiminnan arviointipakettiin. Arviointipaketissa on sekä vuoden 2020 että 2021 keskeisimmät tulokset.

Poimintoja arvioinnin tuloksista

Arvioinnissa nousi esiin muutamia asioita koronapandemian vaikutuksien lisäksi. Positiivisena voidaan mainita, että liikunnan lisääntyminen näkyy kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä. Opetushallituksen myöntämä Harrastamisen Suomi -erityisavustus on lisännyt lasten harrastetoiminnan vaihtoehtoja koulupäivän oheen.  

Kehitettävää on vielä neuvolapalveluiden järjestämisessä sekä erityispalvelujen saatavuudessa (esim. toimintaterapeutti, puheterapeutti, lastenlääkäri). Kehittämistarve näyttäytyi perheille jonoina, yhteydenottojen vaikeutena, työntekijöiden kiireenä ja kuormittuneisuutena sekä siirtyneinä vastaanottoaikoina. Lisäksi perhekeskustoiminnan palvelujen tunnettavuudessa ja osallistumismahdollisuuksien sekä osallisuuden toteuttamisessa on vielä parannettavaa. Hyvät kokemukset sähköisten asiointikanavien käytöstä ovat lisääntyneet. Lisäksi perheet kokivat tulleensa aidosti kohdatuiksi varhaiskasvatuksessa sekä seurakuntien ja järjestöjen monimuotoisessa toiminnassa.

Arvioinnin tulokset ovat luettavissa alla olevista linkeistä.

Lisätiedot:

Satu Auvinen
Maakunnallisen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän puheenjohtaja
Essoten perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja
040 351 2302
satu.auvinen@essote.fi  

Kirsi Leinonen
Hankepäällikkö
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
Etelä-Savon hyvinvointialue
040 359 9488
kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Perheiden kyselyn tulokset 2021

Perhekeskustoiminnan arviointipaketti 2021

Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja on Santeri Seppälä

Santeri Seppälä 16.5.2022 hyvinvointialuejohtajaksi valinnan jälkeen.

Aluevaltuusto päätti valita Santeri Seppälän Etelä-Savon hyvinvointialuejohtajaksi kokouksessaan Juvalla 16.5.2022. Seppälä työskentelee tällä hetkellä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Essotessa terveyspalvelujen johtajana. Koulutukseltaan hän on lääketieteen lisensiaatti.

Aluehallitus päätyi kokouksessaan 4.5.2022 esittämään aluevaltuustolle Santeri Seppälän valintaa. Liike Nyt -puolueen ryhmäpuheenjohtaja Seija Puputti teki muutosesityksen ja esitti hyvinvointialuejohtajaksi Etelä-Savon pelastuslaitoksen Seppo Lokkaa.

Muutosesityksen vuoksi aluevaltuusto piti suljetun lippuäänestyksen kaikista kelpoisuusehdot täyttävistä ehdokkaista. Kaikki 59 aluevaltuutettua olivat läsnä kokouksessa ja kaikkiaan 58 ääntä annettiin. Aluevaltuutettujen äänet jakautuivat seuraavasti: Santeri Seppälä 38 ääntä, Seppo Lokka 19 ääntä, Sami Sipilä 1 ääni.

– Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja on Santeri Seppälä, julisti aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen äänestyksen jälkeen.  

– Valtuuston keskustelusta kävi ilmi, että valtuutetut lupasivat olla valitun henkilön takana, kuka vain näistä kolmesta olisi tullut valituksi. Hyvä, että saimme valittua johtajan jo nyt, niin hän pääsee itse rakentamaan alusta alkaen niin strategiaa kuin organisaatiota ja tekemään keskeisiä henkilövalintoja, Mikkonen lisäsi.

Valituksi tullut Santeri Seppälä kiitti aluevaltuustoa luottamuksesta valinnan jälkeen.

– Yhdessä eteenpäin on varmasti se, mikä tulee olemaan meidän mottona. Valmistelussa on tehty äärimmäisen hyvää työtä ja tiimityöllä tulemme tästä jatkamaan. Haluan myös, että luottamushenkilöisen kanssa on hyvä yhteistyö koko alueella, Seppälä sanoi.

Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston edustajille läsnäolo- ja puheoikeus aluevaltuuston kokouksissa

Aluevaltuusto pyytää nuorisovaltuustoa, vanhusneuvostoa ja vammaisneuvostoa nimeämään hallintosäännön 85 §:n mukaisesti edustajan läsnäolo- ja puheoikeudella aluevaltuuston kokouksiin.

Kokouksessa todettiin, että heillä on oikeus myös osallistua asiantuntijakuulemisiin, ja hallintosääntöön tämä tulee kirjatuksi kesäkuussa. Jo nyt toimielimillä on oikeus itse päättää asiantuntijoiden kuulemisesta.

Aluevaltuutettu Kirsti Laamasen valtuustoaloite

Kirsti Laamanen (kesk.) jätti kokouksessa valtuustoaloitteen hyvinvointialueen maaseutuvaikutuksista. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan tiedotteen lopusta.  

Lisätiedot medialle

Anna-Kristiina Mikkonen, aluevaltuuston puheenjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue, p. 050 306 7270, anna-kristiina.mikkonen@etela-savo.fi

Santeri Seppälä, hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue, p. 040 359 6934, santeri.seppala@essote.fi

Kokouksen kaikki asiat esityslistassa ja myöhemmin pöytäkirjassa, jotka julkaistaan täällä: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Kirsti Laamasen valtuustoaloite: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2022/05/Valtuustoaloite-ES.pdf

Etäkotihoitokäyntejä viittomakielelle tulkattuna – valtakunnallisesti uutta aloitettiin Etelä-Savossa

Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen myötä ensimmäiset viittomakielelle tulkatut etäkotihoitokäynnit alkoivat tiistaina 10. toukokuuta 2022. Tavoitteena on, että myös kuulovammaiset viittomakieliset saavat palvelua omalla äidinkielellään. Näin takaamme kaikkien kotihoidon asiakkaiden mahdollisuuden saada tasavertaista palvelua palveluntarpeen mukaan ja asuinpaikasta riippumatta. Viittomakielisen etäkotihoidon asiakkaaksi pääsee palvelutarpeen arvioinnin kautta.

Etäkotihoidon piirissä on Essoten alueella yli 70 kotihoidon asiakasta. Viittomakielelle tulkattu säännöllinen kotihoidon käynti on valtakunnallisesti uusi palvelu, jossa Etelä-Savo toimii edelläkävijänä. Ensimmäinen asiakas löytyi kotihoidon asiakaskartoituksessa. Asiakaskartoituksessa haettiin jo kotihoidon asiakkaina olevista sellaisia, joiden hoidon tueksi sopii helppokäyttöinen teknologia, kertoo Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen hankepäällikkö Tapani Patosalmi.

Suvanto Care Oy on toimittanut laitteet ja sovellukset, joita hyödyntäen etäkotihoidon työntekijä ottaa yhteyden asiakkaaseen. Yhteiseen keskusteluun liittyy viittomakielen tulkki samaa sovellusta käyttäen. Useimmiten nämä kolme henkilöä sijaitsevat fyysisesti eri paikkakunnilla, mutta teknologian avulla asiakas saa helposti kotihoidon palvelun kotiinsa. Asiakkaalle teknologia on helppokäyttöinen, tulee vain muistaa olla tabletin äärellä sovittuun aikaan. Saman mobiilisovelluksen avulla omaiset voivat saada kuva- ja puheyhteyden ikääntyneeseen.

Palvelun kehittämisen taustalla on ollut huolestuneen omaisen yhteydenotto Kuurojen Liiton aluetyöntekijään, jossa toive oli saada läheiselle palveluasumispaikka. Yhteistyö Kuurojen Liiton, kotihoidon ja hankkeen kanssa on edesauttanut löytämään uusia keinoja kotona asumisen tueksi. Nyt tätä huolta saadaan viittomakielellä tulkatun etäkotihoidon ja omaisyhteyden avulla lievitettyä niin paljon, että toive palveluasumiselle ei ole juuri nyt ajankohtainen.

Ikääntyneiden tilannekuva -hanke on osa valtakunnallista THL:n KATI -ohjelmaa (Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille). Etelä-Savon hanketta hallinnoi Essote, osatoteuttajana on Pieksämäen kaupungin kotihoito. Mallia halutaan laajentaa koko hyvinvointialueelle ja myös valtakunnalliseksi malliksi. Lue lisää Ikääntyneiden tilannekuva -hanke – Etelä-Savon hyvinvointialue (etela-savo.fi)

Lisätietoja antaa:

Tapani Patosalmi

Hankepäällikkö

Ikääntyneiden tilannekuva -hanke

tapani.patosalmi@etela-savo.fi                     

040 359 8133