fbpx

Epäkohdat pois piilosta sosiaalisella raportoinnilla

Sosiaalialan työssä kohdataan tilanteita, joita moni ei pysähdy edes ajattelemaan tai tunnista niiden olemassaoloa. Vaikka Suomi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvä ja turvallinen paikka asua ja esimerkiksi ihmisten yhdenvertaisuus on kirjattu perustuslakiin, meillä on silti syrjiviä ja eriarvoistavia rakenteita. Näiden rakenteiden vuoksi ihmiset voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin.

Energiakriisi on ilmiö, jonka kaikki tunnistavat. Kriisin vaikutukset ovat kuitenkin erilaiset riippuen ihmisen tilanteesta. Hyvätuloinen tiedostava perhe, joka on – ehkä hieman onnellakin – tehnyt juuri ennen kriisin konkretisoitumista määräaikaisen edullisen sähkösopimuksen, on hyvin erilaisessa asemassa kuin pienituloinen eläkeläinen, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, ja jonka sähkön hinta kallistuu markkinahinnan mukaisesti. Vaikka energiakriisi on kaikille sama, hyvätuloinen perhe voi jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas pienituloinen eläkeläinen joutuu tinkimään kaikesta: lämmöstä, ruuasta, lääkkeistä selviytyäkseen sähkölaskuistaan.

Tällaisten eriarvoistavien rakenteiden tietoisuuteen nostaminen on yksi sosiaalityön tehtävä. Tähän on kehitetty työväline, jota kutsutaan sosiaaliseksi raportoinniksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on yhteistyössä SOSRAKE-hankkeen kanssa järjestänyt tulevan hyvinvointialueen työntekijöille valmennusta rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sosiaalisesta raportoinnista. Valmennuksessa harjoiteltiin ilmiöiden tunnistamista ja raporttien laatimista.

Harjoituksessa sosiaalialan ammattilaiset tunnistivat muun muassa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien työikäisten asiakkaiden tarpeen sosiaalisiin kontakteihin ja erilaisten kohtaamispaikkojen puutteen monessa kunnassa. Tutkija Siiri-Liisi Krav kertoo YLE:lle antamassaan haastattelussa, että yksinäisyys altistaa masennukselle, infektioille sekä sydänsairauksille ja vaikuttaa jopa elinajanodotteeseen. Yksinäiset käyttävät myös muita enemmän sote-palveluja. Tällaisen ilmiön esiin nostamisella voidaan siis pyrkiä tuomaan esiin kohtaamispaikkojen tärkeyttä ja niiden vaikutusta ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Raporteissa kerrottiin myös nuorten pahoinvoinnista. Sähkötupakkaa käyttävät jo hyvin nuoret ja suhtautumisen kannabikseen on koettu olevan aiempaa myönteisempää. Myös pienemmissä kunnissa nuorten syrjäytyminen on huolestuttavaa ja muun muassa päihteiden käytön nähdään lisääntyneen hälyttävästi. Tuen piiriin ei hakeuduta tarpeeksi ajoissa ja toisaalta taas pienemmistä kunnista palvelut karkaavat isompiin kaupunkeihin, jolloin välimatkasta voi tulla kynnys palveluun hakeutumiselle. Tällaiseen ilmiöön vaikuttamisessa tarvitaan tiedon välittämistä eri ammattiryhmille ja yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien kesken. Myös nuoria on tärkeä pyytää mukaan ideoimaan heille kohdennettuja palveluja.

Ikäihmisiin liittyen raporteissa esiintyi huolta kotona selviytymisestä esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Jos henkilön omaiset eivät asu samalla paikkakunnalla ja aina ei ole edes toimivaa puhelinta käytössä, kotiutumiseen voi liittyä turvattomuuden tunnetta. Apua kodin ulkopuolisten asioiden hoitoon voi olla vaikea saada ja, jos liikkuminen on tilapäisesti vaikeutunut, ei itse pääse asioitaan hoitamaan. Eli vaikka palvelujärjestelmä on toimiva, aina voi tulla tilanteita, joissa asiakkaalle sopivaa palvelua ei löydy. Raporteissa on esitetty myös ratkaisuehdotuksia, joita voisivat olla lainapuhelin ja kuljetuspalvelujen tilapäisen käytön mahdollistaminen palvelukriteerejä muuttamalla.

Tällaisen ilmiöpohjaisen tiedon esiinnostaminen on sosiaalisen raportoinnin tarkoitus. Ilmiöitä voidaan käsitellä työyksikössä, mutta tietoa on tarkoitus viedä laajemmaltikin organisaation, yhteistyötahojen ja päättäjien tietoon, jotta asioita voitaisiin muuttaa. Raportoinnissa pyritään ratkaisukeskeisyyteen ja ammattilaisia kannustetaan jo raporttia tehdessä miettimään, miten asian voisi ratkaista. Sosiaalinen raportointi on sosiaalialan ammattilaisten työkalu, joka tullaan ottamaan käyttöön Etelä-Savon hyvinvointialueella. Piilossa pysyvistä ilmiöistä ja epäkohdista saadaan sen avulla tulevaisuudessa enemmän tietoa ja niihin pystytään puuttumaan.

Satu Marja Tanttu

Asiantuntija
satu.marja.tanttu@etela-savo.fi

Blogi: Kun et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta!

Ohjaamossa asiakas on aina oikeassa paikassa. Ohjaamo on kaikkien 15 – 30-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen monialainen palvelupiste, joka tarjoaa tietoa, neuvontaa, ohjausta sekä palveluja saman katon alla. Se on alusta, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tarjoavat yhdessä monialaisesti palveluita työllistymiseen, koulutukseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyen. Toimintamallin tavoitteena on, että Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes hänen tilanteeseensa löydetään pidempikestoinen ratkaisu, esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien palveluiden kautta tai nuoren siirtyessä opintoihin tai työelämään.

Etelä-Savossa toimii kolme Ohjaamoa: Ohjaamo Olkkari Mikkelissä, Ohjaamo Savonlinna ja Ohjaamo Pieksämäki. Mikkelin Ohjaamo Olkkari on sijainnut aikuissosiaalityön alaisuudessa, Pieksämäen toimintaa koordinoi nuorisotoimi ja Savonlinnassa toiminta sijoittuu työllisyyspalveluiden alle. Vaikka toiminnan valtakunnalliset tavoitteet ovat samat, löytyy toiminnasta myös eroja. Toiminnan rikkaus on osittain siinä, että Ohjaamo toimintaa voidaan rakentaa kohtaamaan parhaiten alueen nuorten tarpeita. Yhteistyötä kolmen Ohjaamon välillä on tehty jo vuosia, luoden samalla yhteistä eteläsavolaista ohjaamo brändiä. Yhteistyöllä ja erilaisilla verkkopalveluilla huomioimme Etelä-Savossa olevat pienet kunnat ja heidän tarpeensa Ohjaamo-toiminnalle.

Valmistelua kevään 2022 aikana – mihin päädyimme?

Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä tavoitteena on tuoda eri palvelut yhteen. Tämä mahdollistaa sujuvan yhteistyön, joka on asiakkaan etu. Asiakkailla on hyvin moninaisia palvelutarpeita ja Ohjaamossa pystytään tarjoamaan joustavasti useiden eri ammattilaisten palveluita. Kun saman katon alla työskentelee eri ammattilaisia kuten sosiaaliohjaaja, mielenterveyssairaanhoitaja, TE-palveluiden asiantuntija ja  nuorisotyöntekijä, mahdollistetaan asiakkaan pääsy matalalla kynnyksellä sujuvasti hänelle oikeaan palveluun.

Kevään 2022 aikana on Ohjaamoiden keskeiset toimijat kokoontuneet Teams-palavereihin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vastuuvalmistelija Milla Ryynäsen johdolla. Olemme yhdessä avanneet Ohjaamo-toimintaa Etelä-Savossa ja tarkastelleet yhdyspintoja sekä monialaisten palveluiden sovittamista yhteen hyvinvointialueen kanssa. Tärkeimmäksi asiaksi olemme nostaneet nuoren näkökulman, jotta jatkossakin alle 30-vuotias nuori saa parhaimman mahdollisen palvelun asioidessaan Ohjaamossa sekä toiminnan yhdenvertaisuuden koko Etelä-Savossa. Pyrimme kehittämään yhdessä jo kehitetyn hyvän päälle lisää hyvää. 

Valmistelussa olemme päätyneet siihen, että Ohjaamo-toiminta sijoittuu jatkossa kuntaan ja hyvinvointialue tarjoaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille kolmelle Ohjaamolle. Ohjaamon palvelut ovat nuorille vapaaehtoisia ja käynnistä ei kirjata mitään muuta kuin tieto anonyymiin kävijätilastoon. Suurimmalle osalle nuoria, jotka asioivat ohjaamoissa on tärkeintä matalakynnyksisyys ja helppo asiointi sekä mahdollisuus asioida ilman ajanvarausta. Ohjaamo-toiminta on käynnistynyt nuorilta saatujen palautteiden pohjalta ja jatkossakin nuorten äänellä on iso merkitys toiminnan kehittämisessä. Ohjaamoiden toimintaa on tutkittu viime vuosikymmeninä paljon. Tutkimuksien mukaan nuoria palvellaan Ohjaamoissa kokonaisvaltaisemmin ja hän saa tarvitsemansa palvelut nopeammin. Verkostomainen työskentelytapa on koettu hyväksi ja kustannuksia säästäväksi malliksi. 

Valmistelu on edennyt suotuisasti ja hyvässä yhteistyössä. Yhteinen tahtotila on löytynyt. Hyvinvointialueen, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhdyspinnalla tapahtuvalla yhteistyöllä on keskeinen merkitys nuorten kehityksen tukemisessa ja turvaamisessa. Yhteisellä tahtotilalla ja hyvällä yhteistyöllä varmistamme laadukkaiden ja yhdenvertaisten monialaisten palveluiden toteutumisen nuorten parhaaksi Etelä-Savon Ohjaamoissa. 

Kirjoittajat

Milla Ryynänen, vastuuvalmistelija. Etelä-Savon hyvinvointialue.
Seija Laitinen, nuoriso-ja hyvinvointikoordinaattori. Ohjaamo Pieksämäki.
Sari-Anne Ratia, hankepäällikkö. Ohjaamo Olkkari, Mikkeli.
Ronja Laamanen, Ohjaamo koordinaattori. Ohjaamo Savonlinna.
Inka Luostarinen, Etelä-Savon etsivän nuorisotyön aluekoordinaattori.

Etelä-Savon Ohjaamot.

Blogi: Mietteitä tikkutiistaina

Näin tikkutiistaina on hyvä pysähtyä hetkeksi hyvinvointialueen ajankohtaisten asioiden äärelle. Maalis—huhtikuussa hyvinvointialueen päätöksentekoelimet ovat aloittaneet työnsä. Valtuusto on kokoontunut kaksi kertaa ja hallituksella on ollut yksi kokous sekä kokopäivän perehtymisseminaari. Tällä pääsiäisviikolla hallitus kokoontuu toisen kerran ja tarkastuslautakunnallakin on ensimmäinen kokous.

Päätöksentekijöiden rooli tulee kevään aikana olemaan merkittävä. Hallituksen ja valtuuston työlistalla ovat mm. hallintosäännön valmistelu sekä hyvinvointialueen strategian ja brändin määrittely. Hallintosäännön osalta kesäkuussa on valmiina jo pitkälle viety versio. Strategiakumppanin nimen tiedämme tällä viikolla, ja työ käynnistyy vauhdikkaasti. Brändityö on jo käynnistynyt. Siihen liittyen henkilöstöille on laitettu kysely. Myöhemmin brändityöhön tullaan osallistamaan myös alueemme asukkaita. Luonnollisesti myös talousasiat ovat läsnä jokaisessa valtuuston ja hallituksen kokouksessa. Talousarvion valmistelu on edennyt niin, että tiedämme jo siirtyvät tulot ja menot. Tällä viikolla saamme uudet arviot valtionrahoituksesta, joten pääsemme arvioimaan jo hyvin talouden lähtötilannetta.

Oma ajatukseni on, että olemme pystyneet luomaan hyvän alun meidän valmistelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden välille. Edessä on mielenkiintoisia ja vaikeitakin keskusteluja sekä päätöksiä, mutta hyvällä yhteistyöllä voimme selvitä. Tärkeintähän on, että saamme isommat linjat päätöksentekijöiltä ja sitten me ydintoimintojen asiantuntijat luomme yksityiskohtaisemmat mallit, miten palvelut asiakkaille toteutetaan.

Valtuuston suurimpia päätöksiä kevään aikana on hyvinvointialueen johtajan valinta. Hakuaika on päättynyt. Prosessi on hallituksen ja valtuuston käsissä ja kuulemme varmasti sen vaiheista säännöllisesti. Itse sain hieman yllättäen kunnian toimia hyvinvointialueen johtajan tehtävässä siihen saakka, kunnes vakituinen viranhaltija ottaa tehtävän vastaan. Teemme valmisteluorganisaatiossa tehtäväjärjestelyjä, joten valmistelun etenemiseen omalla tehtävämuutoksellani ei ole vaikutuksia. Tärkein viesti on, että valmistelutyö jatkuu. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen palvelut ovat kuvattuna kesäkuun loppuun mennessä. Myös konsernipalvelujen, kuten ICT:n ja HR:n puolella tehdään työtä laajalla alueella.

Hyvinvointialueen muiden viranhaltijoiden rekrytoinnissa odotamme vielä hallituksen linjauksia. Lähtökohta kaikissa seuraavissa rekrytoinneissa on sisäinen rekrytointi ja ilmoittautuminen. Ensimmäisessä vaiheessa olisi tärkeä saada nimettyä toimialojen johtajat sekä järjestämiskokonaisuuden johtaja. Tämä tarkoittaa noin kuutta viranhaltijaa. Seuraavassa vaiheessa vuorossa olisivat palvelualueiden johtotehtävät. Näitä on noin 20—30. Suurin osa hyvinvointialueen henkilöstöstä siirtyy ilman erillisiä ilmoittautumis- tai hakumenettelyjä. Henkilöstön osalta valmistelemme jouhevimman mahdollisen siirtymisprosessin.

Lyhyeen blogiin on mahdotonta sisällyttää pientäkään osaa kaikesta valmistelun kirjosta. Pyrimme kuitenkin jatkuvasti välittämään tietoa hyvinvointialueen valmisteluun liittyen eri kanavien kautta, jotta jokainen eteläsavolainen pysyy mukana muutoksessa.

Näillä miettein hyvää pääsiäisen aikaa!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

KONSERNIPALVELUJEN TOIMIALAJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Blogi: Miten eteläsavolainen asukas pääsee jatkossa hyvinvointialueen palveluihin?

Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen kiteytti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa tärkeän asian: ”kun ihminen tulee meidän palvelujärjestelmämme piiriin, hän kokee, että hänen asiansa otetaan haltuun eikä hän putoa mihinkään väliin.”

Tämä on ollut myös lähtökohtana, kun olemme valmistelleet asiakasohjauksen toimintamallia Etelä-Savon eri asiantuntijajoukon, rakenneuudistushankkeen ja tulevaisuus sote-keskus hanketoimijoiden kanssa. 

Meillä on ollut valmistelussa periaate, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Yksi yhteydenotto riittää, ja asiakkaan tilannetta lähdetään selvittämään, eikä häntä pompotella esimerkiksi luukulta, puhelinnumerolta tai ammattilaiselta toiselle.

Tämä vaatii työntekijältä taitoa kuunnella asiakasta, eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten saumatonta yhteistyötä, asiakasohjauksessa työskentelevien riittävää tuntemusta lainsäädännöstä, palvelujärjestelmästä, palveluvalikosta ja eri vaihtoehdoista, siis myös muista kuin sote-palveluista sekä verkostoyhteistyötaitoja.   

Ohjauksen, neuvonnan ja palveluiden on oltava helposti saatavilla, ja niistä on tiedotettava ymmärrettävästi. Hyvinvointialueen aloituksen lähestyessä ryhdytäänkin jo syksyllä viestittämään riittävän ajoissa, mistä meidät tavoittaa, mitä kanavia pitkin ja mihin pääsee tulemaan esimerkiksi ilman ajanvarausta.     

Tärkeä osa on myös etsivä työ. Miten tavoitamme ne ihmiset, ketkä eivät osaa tai pysty meitä lähestymään? Siksi jatkamme jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä, kuten HUOLI-kanavia, ja tietojärjestelmien hyödyntämistä riskiasiakkaiden tunnistamisessa. Lisäksi tärkeitä ovat ennakoivat palvelut ja toimiva yhteistyö eri tahojen välillä.

Hyvin toimivalla asiakas- ja palveluohjauksella päällekkäisen työn tekeminen vähentyy. Resurssien oikea kohdentaminen ja tarpeisiin vastaavat palvelut vaikuttavat myös kustannustehokkuuteen. 

Asiakkaiden lakisääteisiä palveluita, niiden saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä asiakasohjauksen toimivuutta arvioidaan systemaattisesti ja johdetaan jatkossa vahvemmin tiedolla. 

Näin siis rakennetaan asiakasohjausta ja palvelujärjestelmämme niin, että asiakkaan asia otetaan haltuun eikä hän putoa mihinkään väliin.

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

BLOGI: Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta

Etelä-Savon asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Hyvinvointialueen on pidettävä huolta monipuolisista ja yhdenvertaisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Osallisuus on aluekehityksen keskeisiä voimavaroja. Osallisuuden edistämisen valmistelu on aloitettu. Työn pohjana on Etelä-Savon osallisuusohjelma, joka on tehty Etelä-Savon maakuntaliitossa. Nyt työ päivitetään vastaamaan hyvinvointialueen tarpeita.

Asukkaiden äänen yhdenvertainen kuuleminen ja tämän kytkeminen olemassa olevaan päätöksenteon rakenteeseen edellyttää uusien kuulemisen, kohtaamisen ja vaikuttamisen rakenteiden sekä tapojen luomista. Osallisuus on osa kansanvaltaa ja demokratian toteutumista. Se vahvistaa luottamusta hallintoon ja luo tasa-arvoa sekä eheyttä.

Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuuden tunnetta

Osallisuuden vahvistaminen tukee asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista. Etelä-Savon hyvinvointialueen palvelustrategiassa asiakaslähtöisyys tarkoittaa kaikkien yksilöiden aitoa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa.

Asiakkaat ovat palveluiden kehittäjiä, arvioijia ja toimijoita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuksia arvioidaan asiakkaan todellisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Uudet palveluratkaisut valitaan asiakasta ajatellen.

Etelä-Savon hyvinvointialueella on jo olemassa erilaisia asukasfoorumeita ja asiakasraateja, joiden toimintaa pyritään entisestään vahvistamaan. Myös kokemusasiantuntijuus nähdään tärkeänä voimavarana tulevaisuudessakin.

Valmisteilla oleva keskitetty asiakasohjaus on vastaus moniin asiakkaan neuvontaan ja ohjaukseen liittyviin kysymyksiin. Tarkoituksena on, että asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Asiakkaalle tarjotaan myös mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa palveluihin.

Osallistaminen tuo arvokasta tietoa hyvinvointialueen valmisteluun

Osana perhekeskustoiminnan seuranta- ja arviointipakettia perheille toteutettiin helmikuussa 2022 kysely, johon saatiin lähes 600 vastausta. Kyselyn tulokset huomioidaan hyvinvointialueen valmistelussa. Lisäksi toteutamme pienempiä kyselyjä toiminnan suunnittelun tueksi. Näistä esimerkkinä on perheiden toiveiden kartoittaminen avointen perheiltojen osalta.

Perhekeskustoiminnassa ja erityisesti kohtaamispaikkatoiminnassa on tulossa osallisuusviikko syksyllä 2022. Samaan aikaan toteutetaan myös Aito kohtaaja -kampanja. Lisäksi kehittäjävanhempia on ollut mukana kehittäjäryhmissä, Ohjaamo-palveluluiden valmistelu on aloitettu ja yhteistyötä on tehty mm. romaniasioiden neuvottelukunnan kanssa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on aloittanut toimintansa ensimmäisenä kaikista valtakunnan hyvinvointialueista. Myös vanhus- ja vammaisneuvostot aloittavat toimintansa kevään aikana. Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelma on tehty vuoteen 2030 saakka.

Haluamme myös varmistaa, että asukkaat löytävät tarvitsemansa ajantasaisen tiedon helposti ja saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti. Hyvinvointialueelta tämä vaatii esimerkiksi ajantasaista ja monipuolista tiedottamista, sujuvia sähköisiä palveluita ja ymmärrettävää kieltä. 

Hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää

Etelä-Savossa on nimetty alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä. Koko alueen kattavan rakenteen valmistelu on käynnissä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on turvata järjestöjen toimintaedellytykset jatkossakin. Tähän työn alla on järjestötyön suunnitelma.

Osallisuuteen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyy oleellisesti myös yhdyspintatyö. Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhteyttä tai liittymäpintaa, jossa korostuu yhdessä tekemisen merkitys. Keskeinen kumppani yhdyspintatyössä ovat alueen kunnat. Hyvinvointialueelle on jo muodostettu yhdyspintarakenteiden tavoitekuvaa ja jäsennetty keskeisiä muutoskohteita. Tarkoituksena on luoda toimintamallit ja rakenteet parhaan mahdollisen Etelä-Savon hyvinvointialueen luomiseksi.

Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua halutaan tehdä rohkeasti, joten tilaus on myös uusille innovaatioille ja kokeilevalle toimintakulttuurille on olemassa.

Milla Ryynänen henkilökuva

Milla Ryynänen

Palvelualuepäällikkö, lapsiperhepalvelut
040 656 7488
milla.ryynanen@etela-savo.fi

BLOGI: Ikäystävällinen Etelä-Savo

Etelä-Savossa rakennetaan palvelukokonaisuuksia eteläsavolaisen ihmisen ympärille. Esimerkkinä tästä on ikääntyneiden palveluiden kokonaisuus.

Ikäihmisten palveluiden valmistelua ohjaa Etelä-Savon ikäohjelma. Ikäohjelma on strateginen linjaus siitä, miten integroituja palveluita tuotetaan alueen ikäihmisille. Ohjelmassa on määritelty painopistealueet, jotka muodostavat jokaisen ikäihmisen ympärille yksilöllisen turvakehän. Turvakehä koostuu erilaisesta avusta, tuesta ja palveluista. Sen luovat yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöt, vapaaehtoiset, seurakunnat, yritykset, vanhusneuvostot ja kunnat.

Etelä-Savon ikäohjelma on tehty useita eri tahoja osallistaen. Ohjelma on ollut myös yleisön vapaasti kommentoitavana hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Kiitos kaikille palautteista, hyvistä ajatuksista ja ehdotuksista! Tärkein viesti oli, että ikäihmiset haluavat tietää, keneen he voivat yhteydessä. Asioiden halutaan hoituvan yhden kontaktin periaatteella niin, että asiakas saa viivytyksettä ympärilleen tarvitsemansa palvelut. Huolta ihmisillä on esimerkiksi siitä, säilyvätkö palvelut tulevalla hyvinvointialueella lähipalveluna. Digitaalisuus nähtiin puolestaan mahdollisuutena, mutta se myös herätti jonkin verran huolta siitä, riittävätkö tekijät fyysisiin palveluihin.

Etelä-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on, että ikääntyneiden palvelut muodostuvat vahvan integroidun palvelukokonaisuuden. Palvelut koostuvat erilaisista arkea tukevista palveluista, kuten kuntouttavasta päivätoiminnasta, neuvonnasta ja ohjauksesta, etäpalveluista, kotiin annettavista tukipalveluista kuten turva-, ateria- ja siivouspalveluista, omaishoidosta ja liikkumista tukevista palveluista. Lisäksi tarvitaan kiertäviä perhehoitajia, jotka auttavat esimerkiksi omaishoitoperheitä. Ikäihmisen arjen tuki rakentuu siis tiiviistä erilaisten ammattilaisten verkostosta, jossa on hyvä ja tiivis yhteistyö.

Kotihoito tarjoaa ikäihmisille hoivaa ja hoitoa ympärivuorokautisesti ja tuo kotiin kuntoutusta. Kotihoidossa tavoitteena on entistä vahvempi integraatio terveyspalvelujen kanssa. Haluamme, että asiat sujuvat saumattomasti, kun kotiin tarvitaan esimerkiksi kotisairaalapalvelua, vaativampaa kuntoutusta, muistivastaanottotoimintaa tai sairaalatason hoitoa, vaativaa saattohoitoa tai kotisaattohoitoa. Niin kutsutun jaksohoidon osastolla tulee onnistua silloin, kun esimerkiksi omaishoitajalla on vapaajakso tai ikääntyneellä on muutoin tarve hoivaan, hoitoon tai kuntoutukseen osastolla.

Kun oma koti ei ole enää turvallinen paikka, tarjolla on palveluasumisen eri muotoja tai perhehoitoa. 

Ikääntyneiden peruspalvelut nähdään uudella Etelä-Savon hyvinvointialueella pääosin lähipalveluna, lähellä kuntalaista. Palveluita voidaan tuottaa eri tavoin, myös digitaalisesti silloin, kun se asiakkaalle sopii.  Näin turvataan resurssit niille, jotka tarvitsevat fyysistä palvelua. Palvelukokonaisuus suunnitellaan asiakkaan ja hänen läheisen kanssa yhdessä ja palvelusuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Sinä, minä ja me kaikki olemme omalta osaltamme tärkeässä roolissa ikäohjelman toteuttajina. Otetaan vastuuta läheisistämme ja ikäihmisten hyvinvoinnista. Tehdään yhdessä Etelä-Savosta esimerkillisen ikäystävällinen!

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Tutustu lisää: hyvinvointialueen ikäohjelmaan