fbpx

Etelä-Savon hyvinvointialueella kehitetään ikäihmisten arkikuntoutusta

Arkikuntoutus on ikääntyneen omassa elinpiirissä tapahtuvaa moniammatillista kuntoutusta, jossa keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen arjen toiminnoissa. Arkikuntoutuksen asiakkaat ovat tyypillisesti ikääntyneitä, jotka ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, ovat uusia kotihoidon asiakkaita tai ovat kotiutuneet sairaalasta esimerkiksi akuutin sairauden jälkeen.

Arkikuntoutusta toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, joka laatii kuntoutuksen tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Arkikuntoutuksessa keskeistä on yksilöllisyys ja asiakkaan oman elämän asiantuntijuus. Arkikuntoutuksen kehittäminen ja vaikuttavien toimintamallien jalkauttaminen koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle on yksi tärkeistä toimenpiteistä Etelä-Savon tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.

Kehittämispiloteissa selvitetään toimivia käytäntöjä

Etelä-Savon alueella käynnistyy syksyn 2022 aikana useita arkikuntoutuksen kehittämispilotteja kotihoidon ja asumispalvelujen yksiköissä. Piloteissa kokeillaan ja selvitetään toimivia käytäntöjä arkikuntoutuksen toteuttamiseksi alueemme kotihoidon asiakkailla sekä asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkailla. Tavoitteena on lisätä hoidon ja palvelujen vaikuttavuutta lisäämällä moniammatillista yhteistyötä, tunnistamalla arkikuntoutuksesta hyötyvät asiakkaat ja kehittämällä toimiva moniammatillisen arkikuntoutuksen prosessi. Tärkeä osa pilotteja on arkikuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi.

Tavoitteena toimintakyvyn säilyminen sekä sote-henkilöstön riittävyys

Arkikuntoutuksen kehittämisen ja lisäämisen tavoitteena on, että kotihoidon asiakkaat ja omaishoidossa olevat asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkaat pystyisivät asumaan omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja että palvelutarve pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Yksilönäkökulmasta itsenäisen toimintakyvyn säilyminen on merkittävä elämänlaatua lisäävä tekijä. Arkikuntoutuksen toivotaan helpottavan myös omaishoitajien jaksamista. Yhteiskunnan näkökulmasta palvelutarpeen hillitseminen tai väheneminen sekä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin siirtymisen viivästyttäminen hillitsee kustannusten nousua. Tämä toimintamalli edesauttaa sote-henkilöstön nykyistä parempaa riittävyyttä väestön ikääntyessä. 

Lisätietoja:

Leena Korhonen
Asiantuntija
leena.korhonen@sosteri.fi

Apua Ajoissa -hanke järjestää kaikille avoimen webinaarisarjan itsetuhoisuudesta

Tervetuloa kuulemaan Apua Ajoissa -hankkeen tuottamaa neljäosaista Webinaarisarjaa itsetuhoisuudesta. Webinaari on osa Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueella toimivan Apua Ajoissa -hankkeen itsemurhien ehkäisytyötä. Webinaarissa kuullaan asiantuntijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden ääntä.  Webinaarit toteutetaan Teams live -tapahtumana.

Kokemuksena itsetuhoisuus

Ensimmäisessä osassa kuullaan kokemuksista sekä itsemurhaa yrittäneiden että lapsensa itsemurhalle menettäneiden vanhempien näkökulmasta. Webinaarissa keskustellaan itsetuhoisuuden ja itsemurhan herättämistä tunteista sekä millaista tukea ja apua tilanteessa olisi kaivattu ja mikä on auttanut jaksamaan eteenpäin.

13.10. klo 18.00 Kokemuksena itsetuhoisuus

Teams linkki: https://bit.ly/3dfkODo

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/768168391132493

Mitä meissä tapahtuu, kun itsetuhoisuus alkaa?

Toisessa osassa käsitellään itsetuhoisuutta ilmiönä ja sen yleisyyttä eri näkökulmista. Webinaarissa keskustellaan myös itsetuhoisuuden puheeksi ottamisesta ja kuinka kohdata itsetuhoinen ihminen – sekä estää itsemurha. Webinaarin vieraana on MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen Harri Sihvola.

27.10. klo 18.00 Mitä meissä tapahtuu, kun itsetuhoisuus alkaa?

Teams linkki: https://bit.ly/3S3EokC

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/554476529782421

Perhe ja itsetuhoisuus

Kolmannessa osassa käsitellään teemaa perhe ja itsetuhoisuus. Webinaarin vieraana on MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen perheterapeutti Juha Metelinen.

17.11. klo 18.00 Perhe ja itsetuhoisuus – vieraana Juha Metelinen

Teams linkki: https://bit.ly/3DnI3FS

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/494827558835292

Itsetuhoisuus väkivallan välineenä

Sarjan neljännessä ja viimeisessä osassa käsitellään teemaa itsetuhoisuus väkivallan välineenä. Jakso toteutetaan yhteistyössä Viola ry:n kanssa.

24.11. klo 18.00 Itsetuhoisuus väkivallan välineenä – yhteistyössä Viola ry:n kanssa

Teams linkki: https://bit.ly/3DF5lrd

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/760933248349935/

Lisätiedot:

Vaula Ollonen, vaula.ollonen@jyvaskyla.fi

Minna Siiriäinen, minna.siiriainen@etela-savo.fi

Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen väliarviointien palaute positiivista kaikilta käyttäjäryhmiltä

Etelä-Savon hyvinvointialueen Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeessa pyritään tuomaan uutta teknologiaa osaksi ikääntyneen henkilön terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä henkilöstön työn tukemiseen. Hankkeen myötä kotihoidon asiakkaiden tueksi on tuotu koteihin esimerkiksi liikesensoreita tilannekuvan luomiseen. Näillä saadaan tietoa ikääntyneen liikkumisesta ja toiminnasta kotona. Lisäksi tablettien avulla voidaan soittaa kuvapuheluita niin omaisten kuin kotihoidon hoitajien kanssa. Kansallisesti uutena palveluna käyttöön otettiin kuuroille suunnattu viittomakielinen etäkotihoito, jossa ikääntyneellä on mahdollisuus saada palvelua omalla äidinkielellään tulkin välityksellä.

Hanke on edennyt väliarviointivaiheeseen. Väliarvioinnit on tehty asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle teknologian käyttöönotosta. Palaute on ollut positiivista. Väliarvioinneissa käytiin läpi, miten teknologia on vaikuttanut asiakkaan ja omaisen arkeen, ja henkilöstön työn sisältöön. Väliarvioinnit tehtiin haastattelemalla ja haastatteluista koottu materiaali analysoitiin.

Teknologiasta hyviä kokemuksia

Asiakkaat kokevat liikettä havainnoivat sensorit myönteisenä asiana:
-Sensorit tuovat turvallisuudentunnetta, kun tietää, että joku seuraa liikkumistani. Sensorit eivät ole häirinneet ollenkaan, kun ei niitä arjessa huomaa, kertoo kotihoidon asiakas palautteessaan.

Hoitajat hyödyntävät sensoritietoa työssään:
– Sovelluksesta voi seurata asiakkaan vuorokausirytmiä, ja jos huomaan aamulla, että asiakas on vielä sängyssä nukkumassa, menen aamukäynnille hieman myöhemmin.

Kuvapuhelut omaisten kanssa piristävät ikäihmisen arkea: ”Ihana, kun näkee lasten ja lastenlasten kasvot, kun juttelee.” Hoitajat ovat myös huomioineet kuvapuheluiden vaikuttavan myönteisesti:
– Kuvapuhelut läheisten kanssa ovat asiakkaille päivän kohokohtia.

Myös omaisten mielestä kuvapuhelut ovat tärkeä tapa olla yhteydessä läheistensä kanssa:
– Tabletti auttaa oman huolen määrään, kun voimme olla yhteydessä usein ja näkee, mikä tilanne asunnossa on, kertoo teknologiakokeiluun osallistuvan ikääntyneen omainen.

Omaiset näkevät myös sensoreiden tuottamaa tietoa. Tämä tuo turvallisuuden tunnetta, kun tietää että ikääntyneellä omaisella on kotonaan kaikki hyvin.

Lisätietoja:

Hankepäällikkö
Tapani Patosalmi
040 359 8133
tapani.patosalmi@etela-savo.fi

Hankekoordinaattori
Pia Pulliainen
0403598171
pia.pulliainen@etela-savo.fi

Ikääntyneiden turinaluuriin voi esittää kehittämisideoita vuoden loppuun asti

Ikääntyneiden palautepuhelin, turinaluuri, jatkaa toimintaansa 18.8. alkaen. Palautepuhelimeen voi soittaa 29.12.2022 saakka torstaisin klo 10–12. Palautepuhelimen numero on 040 359 9426. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Soittajan ei välttämättä tarvitse olla palveluiden piirissä, vaan palvelu on tarkoitettu kaikille ikääntyneille. Palveluun voi soittaa ikääntynyt itse tai ikääntyneen puolesta omainen tai joku muu, esimerkiksi tuttava tai ystävä. Puhelinpalvelun järjestää Tulevaisuus kotona -hanke, jossa kehitetään kotiin annettavia palveluita ikääntyneille.

Tulosta esite tästä .

Palautetta voit antaa myös hankkeen verkkosivulta https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tulevaisuus-kotona-hanke/ löytyvällä palautelomakkeella. Vastauksia hyödynnetään ikäihmisten palveluiden kehittämisessä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen vanhusneuvosto on tärkeä linkki alueen ikäihmisten edunvalvonnassa

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen 13.4.2022 kokouksessa asettama vanhusneuvosto on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa. Vanhusneuvosto edustaa alueen ikäihmisiä.

Vanhusneuvosto muodostuu hyvinvointialueen kuntien neuvostojen ja maakunnallisen eläkeläisneuvottelukunnan jäsenistä. Vanhusneuvostossa on jäseniä Etelä-Savon jokaisesta kunnasta sekä alueen eläkeläisjärjestöistä.

– Yhdessä tekemällä ja tasapuolisesti alueita kuunnellen saamme vaikuttavuutta ja merkitystä ikäihmisten edunvalvonnan sisältöön alueellamme, Etelä-Savon hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Pekka Huovila sanoo.

Etelä-Savon hyvinvointialueen vanhusneuvostolla on oikeus asettaa edustaja aluevaltuuston kokouksiin. Edustajalle on myönnetty kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Vanhusneuvoston tuore puheenjohtaja Huovila näkee asian tärkeänä.

– Koen, että kokouksiin osallistuminen luo parhaat mahdollisuudet vuorovaikutukselle sekä tiedottamiselle. Edustamme Etelä-Savon ikäihmisiä, joita on alueella liki neljännes. On tärkeää saada heidän äänensä kuuluviin, Huovila toteaa.

Ikäystävällistä Etelä-Savoa rakennetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa

Myös Etelä-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelukokonaisuuden vastuuvalmistelija Niina Kaukonen näkee alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskanavat tärkeänä asiana. Näitä muun muassa vanhusneuvoston kaikki jäsenet edustavat. Heidän kauttaan on mahdollista saada Etelä-Savon alueen asukkaiden ääntä kuuluviin eri foorumeissa.

– Otamme hyvinvointialueella mielellämme vastaan kehittämisideoita, ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten ikääntyvän väestön asioita hoidetaan parhaiten nyt ja tulevaisuudessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, Kaukonen kertoo.

Hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä vanhusneuvoston kanssa ja vastaa myös viestinnästä.

– Viestinnällä on tärkeä rooli, että asukkaat löytävät vaikuttamiskanavat ja saavat ohjausta, neuvontaa ja tietoa palveluista. Rakennetaan Ikäystävällistä Etelä-Savoa yhdessä, Kaukonen kiteyttää.

Etelä-Savon hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäsenet kaudella 2022–2025

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus asettaa vanhusneuvoston valtuustokausittain. Etelä-Savon hyvinvointialueen vanhusneuvostossa on yhteensä 20 jäsentä:

Jorma Laasonen, Pieksämäki
Pekka Huovila, Savonlinna
Jouko Makkonen, Savonlinna
Risto Korhonen, Mikkeli
Aija Himanen, Mikkeli
Hannu Karttunen, Mikkeli
Jorma Laesharju, Mäntyharju
Eija Luukkonen, Juva
Kirsti Heiskanen, Enonkoski
Pertti Paunonen, Sulkava
Helena Kärkkäinen, Rantasalmi
Kari Laamanen, Puumala
Kirsti Lähteenmäki, Kangasniemi
Simo Hokkanen, Kangasniemi
Kaija Montin, Pertunmaa
Sirpa-Helena Pesonen, Hirvensalmi
Leena Teittinen, EKL Eläkkeensaajat Mikkelin piiri
Pekka Valtari, Etelä-Savon kansallinen senioripiiri
Arvo Levänen, Eläkeliitto Etelä-Savon piiri
Kirsti Eronen, Eläkeliitto Itä-Savon piiri

Lisätiedot

Pekka Huovila, vanhusneuvoston puheenjohtaja, p. 040 015 6849, pekka.huovila2@gmail.com

Niina Kaukonen, vastuuvalmistelija, Etelä-Savon hyvinvointialue, p. 044 794 4003, niina.kaukonen@etela-savo.fi

Ikääntyneiden palautepuhelimeen voi esittää kehittämistarpeita heinäkuussa

Ikääntyneiden palautepuhelin on avoinna ajalla 5.7.–26.7.2022 tiistaisin ja torstaisin klo 10–12. Palautepuhelin palvelee numerossa 040 359 9426. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

Soittajan ei välttämättä tarvitse olla palveluiden piirissä, vaan palvelu on tarkoitettu kaikille ikääntyneille. Palveluun voi soittaa ikääntynyt itse tai ikääntyneen puolesta omainen tai joku muu esimerkiksi tuttava tai ystävä.

Puhelinpalvelun järjestää Tulevaisuus kotona -hanke, jossa kehitetään kotiin annettavia palveluita ikääntyneille. Palautetta voit antaa myös hankkeen verkkosivulta https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tulevaisuus-kotona-hanke/ löytyvällä palautelomakkeella. Vastauksia hyödynnetään ikäihmisten palveluiden kehittämisessä.

Etelä-Savon Järjestöperehdytyswebinaarissa painotettiin yhteistyön merkitystä kattavissa palveluissa

Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry;n, Soste ry:n ja Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestämässä Järjestöperehdytyksessä 14.6.22 todettiin, että hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on edellytys sille, että yhteiskunnan turvaverkko on kestävä ja palvelut kattavia.

Järjestökentän monimuotoisuus ja asiantuntemus tukee erinomaisesti sote-palveluja. Toimintaympäristön muuttuessa, on yhdyspintojen toimivuus avainasemassa, jolloin positiivisen kokemuksen ja vuoropuhelun merkitys korostuu. Etelä-Savossa yhteistyötä on rakennettu usean vuoden ajan ja yhteistyön tekemisen kulttuuri sekä verkostot ovat olemassa. ”Meiltä löytyy myös luottamusta ja yhteistä tahtotilaa” kertoo hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Milla Ryynänen.

On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueen start up -vaihe aiheuttaa haasteita toiminnalle, kuten vt. hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä toi esille omassa puheenvuorossaan.

Yhteistyömyönteisen ilmapiirin myötä meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet onnistua. Järjestöwebinaarin tallenne on katsottavissa alta tai Etelä Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalta kahden viikon ajan.

Lisätietoja

Milla Ryynänen
Vastuuvalmistelija/projektipäällikkö
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhdyspintatyö
Etelä-Savon hyvinvointialue, sote-uudistus
040 656 7488
milla.ryynanen@etela-savo.fi

Ikäihmisten sosiaalisen tuen tarpeisiin vastaaminen Etelä-Savossa

Ikääntyneiden osuus Etelä-Savossa kasvaa muuta maata voimakkaammin. On selvää, että väestön ikääntyessä terveydellisen tuen tarve kasvaa, mutta yhtä tärkeää on huomioida ikääntyneiden sosiaalisen tuen tarpeen ja erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten määrän kasvaminen.

Etelä-Savossa ollaan Ikäohjelman mukaisesti luomassa ikäihmisen turvakehikkoa, jonka avulla tuetaan ikäihmistä yksilöllisesti, kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti. Ikäihmisille suunnattu sosiaalityö, eli gerontologinen sosiaalityö on yksi keino, jolla tuetaan ikäihmisiä myös haastavissa sosiaalisissa tilanteissa sekä toimitaan ennakoiden niin, että tukea tarjotaan jo ennen tilanteen hankaloitumista.

Tutkija Eeva Rossi (2021) on todennut, että gerontologisen sosiaalityön päätehtäväksi on ajateltu usein palvelujen ja taloudellisen tuen järjestäminen iäkkäille. Tuen tarve on kuitenkin laajempi, ja se liittyy myös muihin vaikeisiin elämäntilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen sekä esimerkiksi elämän peruskysymyksistä keskustelemiseen. Ikäihmisten sosiaalityön ydin on muutosprosessin tukeminen ja asiakkaan voimavarojen etsiminen myös silloin, kun ne ovat kadoksissa tai lopussa. Sosiaalityön tarve ja erityistä tukea tarvitsevuus iäkkäiden asiakkaiden kohdalla liittyy käytännössä usein esimerkiksi kaltoinkohteluun, asumisen haasteisiin, riippuvuuksiin, väkivaltaan, psykososiaalisen tuen tarpeeseen, yksinäisyyteen sekä kuolemaan.

Gerontologinen sosiaalityö vaatii toteutuakseen riittäviä resursseja, sillä se on usein aikaa vaativaa ja pitkäjänteistä sekä haastavaa asiantuntijatyötä, jossa vastataan asiakasprosessista, palveluiden kokonaisuuden koordinoinnista ja johtamisesta sekä palvelun tuottamisesta. Gerontologisen sosiaalityöntekijän osaamista tarvitaan myös rakenteellisessa sosiaalityössä, jossa tuotetaan tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalihuollon palveluiden vaikutuksista paikallisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi.

Tulevaisuus kotona -hankeen yhtenä kehittämistehtävänä on täysin uuden gerontologisen sosiaalityön mallin luominen Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Mallin tavoitteena on ikäihmisten sosiaalisen tuen tarpeisiin vastaaminen. Tarkoituksena lisätä gerontologista osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden koko kentällä, jotta ikäihmisten tarpeet ja tukemisen keinot tunnistetaan riippumatta siitä, missä tai kenen kanssa hän asioi. Mallia työstetään yhdessä alueen sosiaalityöntekijöistä muodostuvan tiimin, sosiaalihuollon muiden asiantuntijoiden sekä ikäihmisten ja järjestöjen kanssa.

Lue lisää:

Etelä-Savon ikäohjelma

Gerit -tutkimushanke

Etäkotihoitokäyntejä viittomakielelle tulkattuna – valtakunnallisesti uutta aloitettiin Etelä-Savossa

Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen myötä ensimmäiset viittomakielelle tulkatut etäkotihoitokäynnit alkoivat tiistaina 10. toukokuuta 2022. Tavoitteena on, että myös kuulovammaiset viittomakieliset saavat palvelua omalla äidinkielellään. Näin takaamme kaikkien kotihoidon asiakkaiden mahdollisuuden saada tasavertaista palvelua palveluntarpeen mukaan ja asuinpaikasta riippumatta. Viittomakielisen etäkotihoidon asiakkaaksi pääsee palvelutarpeen arvioinnin kautta.

Etäkotihoidon piirissä on Essoten alueella yli 70 kotihoidon asiakasta. Viittomakielelle tulkattu säännöllinen kotihoidon käynti on valtakunnallisesti uusi palvelu, jossa Etelä-Savo toimii edelläkävijänä. Ensimmäinen asiakas löytyi kotihoidon asiakaskartoituksessa. Asiakaskartoituksessa haettiin jo kotihoidon asiakkaina olevista sellaisia, joiden hoidon tueksi sopii helppokäyttöinen teknologia, kertoo Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen hankepäällikkö Tapani Patosalmi.

Suvanto Care Oy on toimittanut laitteet ja sovellukset, joita hyödyntäen etäkotihoidon työntekijä ottaa yhteyden asiakkaaseen. Yhteiseen keskusteluun liittyy viittomakielen tulkki samaa sovellusta käyttäen. Useimmiten nämä kolme henkilöä sijaitsevat fyysisesti eri paikkakunnilla, mutta teknologian avulla asiakas saa helposti kotihoidon palvelun kotiinsa. Asiakkaalle teknologia on helppokäyttöinen, tulee vain muistaa olla tabletin äärellä sovittuun aikaan. Saman mobiilisovelluksen avulla omaiset voivat saada kuva- ja puheyhteyden ikääntyneeseen.

Palvelun kehittämisen taustalla on ollut huolestuneen omaisen yhteydenotto Kuurojen Liiton aluetyöntekijään, jossa toive oli saada läheiselle palveluasumispaikka. Yhteistyö Kuurojen Liiton, kotihoidon ja hankkeen kanssa on edesauttanut löytämään uusia keinoja kotona asumisen tueksi. Nyt tätä huolta saadaan viittomakielellä tulkatun etäkotihoidon ja omaisyhteyden avulla lievitettyä niin paljon, että toive palveluasumiselle ei ole juuri nyt ajankohtainen.

Ikääntyneiden tilannekuva -hanke on osa valtakunnallista THL:n KATI -ohjelmaa (Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille). Etelä-Savon hanketta hallinnoi Essote, osatoteuttajana on Pieksämäen kaupungin kotihoito. Mallia halutaan laajentaa koko hyvinvointialueelle ja myös valtakunnalliseksi malliksi. Lue lisää Ikääntyneiden tilannekuva -hanke – Etelä-Savon hyvinvointialue (etela-savo.fi)

Lisätietoja antaa:

Tapani Patosalmi

Hankepäällikkö

Ikääntyneiden tilannekuva -hanke

tapani.patosalmi@etela-savo.fi                     

040 359 8133

Keväinen tervehdys Tulevaisuus kotona -hankkeesta

Etelä-Savon Tulevaisuus kotona -hanke on pyörähtänyt käyntiin huikean aurinkoisen kevätsään siivittämänä. Olemme tutustuneet toisiimme hanketiiminä ja alkaneet kerätä tietoa koko hyvinvointialueelta hankkeemme tavoitteiden näkökulmasta katsottuna. Tarkoituksenamme on yhtenäistää toimintamalleja ja luoda hyviä käytäntöjä kotiin annettaviin palveluihin, jotta turvallinen kotona asuminen voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme mm. ryhtyneet kartoittamaan Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstöresursseja ja kokoamaan alueen sosiaalityöntekijöiden ydintiimiä suunnittelemaan gerontologisen sosiaalityön mallia. Suunnittelemme myös toimintatapoja 24/7 kotiin annettavien palvelujen turvaamiseksi ja digitaalisia ratkaisuja niiden tueksi, omavalvonnan ja tiedolla johtamisen käytäntöjen yhtenäistämistä ja paljon muuta. Alue on laaja ja toimintatapoja ja työvälineitä on monenlaisia, työsarkaa käytänteiden yhtenäistämisessä riittää!

Hankkeen edetessä tarkoituksenamme on järjestää tapahtumia, koulutusta, työpajoja, kuntalaistilaisuuksia ja kyselyitä henkilöstölle, asiakkaille, omaisille ja opiskelijoille. Aiomme olla aktiivisia ja näkyviä, tiedotamme hankkeen kuulumisista säännöllisesti tällä verkkosivulla ja jo Vetovoimainen kotihoito -hankkeesta tutuksi tulleilla Vetovoimapostilla ja Kotikulma-lehdellä. Seuraa meitä myös somessa, suorat linkit sivun alareunan kuvakkeissa vievät Etelä-Savon hyvinvointialueen Facebookiin, Instagramiin, LinkedIniin, Twitteriin ja YouTube -kanavalle.