fbpx

Etelä-Savon Järjestöperehdytyswebinaarissa painotettiin yhteistyön merkitystä kattavissa palveluissa

Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry;n, Soste ry:n ja Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestämässä Järjestöperehdytyksessä 14.6.22 todettiin, että hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on edellytys sille, että yhteiskunnan turvaverkko on kestävä ja palvelut kattavia.

Järjestökentän monimuotoisuus ja asiantuntemus tukee erinomaisesti sote-palveluja. Toimintaympäristön muuttuessa, on yhdyspintojen toimivuus avainasemassa, jolloin positiivisen kokemuksen ja vuoropuhelun merkitys korostuu. Etelä-Savossa yhteistyötä on rakennettu usean vuoden ajan ja yhteistyön tekemisen kulttuuri sekä verkostot ovat olemassa. ”Meiltä löytyy myös luottamusta ja yhteistä tahtotilaa” kertoo hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Milla Ryynänen.

On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueen start up -vaihe aiheuttaa haasteita toiminnalle, kuten vt. hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä toi esille omassa puheenvuorossaan.

Yhteistyömyönteisen ilmapiirin myötä meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet onnistua. Järjestöwebinaarin tallenne on katsottavissa alta tai Etelä Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalta kahden viikon ajan.

Lisätietoja

Milla Ryynänen
Vastuuvalmistelija/projektipäällikkö
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhdyspintatyö
Etelä-Savon hyvinvointialue, sote-uudistus
040 656 7488
milla.ryynanen@etela-savo.fi

Etelä-Savon päihdetilannekyselyn 2022 tulokset valmistuneet – kyselyyn vastasi 750 eteläsavolaista

Etelä-Savossa toteutettiin päihdetilannekysely ajalla 30.3.–9.5. 2022. Kyselyyn vastattiin sähköisesti ja nimettömänä. Päihdetilannekyselyllä kartoitettiin, miten asukkaat kokevat Etelä-Savon maakunnan päihdetilanteen tällä hetkellä. Asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä kysyttiin päihteisiin, nikotiinituotteisiin ja rahapeleihin liittyvien haittojen vähentämisen keinoista. Kyselyn toteutus on osa valtakunnallista Pakka -toimintamallia.

Vastauksia kyselyyn tuli jokaisesta alueen kunnasta, yhteensä 750 kappaletta. Edellisen kerran, vuonna 2019, kun kysely järjestettiin, vastauksia oli noin 1400. Suurin vastaajaryhmä oli 31–45-vuotiaat (34 %), lisäksi runsaasti vastauksia saatiin 46–60-vuotiaiden (27 %) ja 18–30-vuotiaiden (19 %) ryhmistä. Alle 18-vuotiaiden ja 61–75-vuotiaiden vastausprosentit olivat samat (10 %).  Naisia vastaajista oli 572 (76 %), miehiä 167 (22 %).

Nuorten päihteiden käyttöön kiinnitettiin reilusti huomiota ja toivottiin vahvempaa puuttumista

Vastaajat toivoivat erityisesti puuttumista nuorten alkoholin- ja huumausaineiden käyttöön, niiden välittämiseen puuttumista sekä kuntoutuksen ja valistamisen lisäämistä. Vastausten perusteella alaikäisille päihteiden välitystä havaitaan eniten alkoholin (37 %) savukkeiden (35 %) ja nuuskan (36 %) osalta. Vastaajista alaikäisten alkoholin käyttöä oli havainnut 73 %, tupakoimista 89 %, nuuskaamista 57 %, sähkösavukkeiden käyttöä 37 %, kannabiksen käyttöä 27 %, muiden huumausaineiden käyttöä 27 % ja rahapelaamista 27 %.

Puheeksi ottaminen on tehokas ennaltaehkäisyn keino

Päihteiden käytön kysyminen sekä rahapelaamisen tai tupakoinnin puheeksi ottaminen on tehokas keino puuttua liialliseen käyttämiseen tai jopa käytön lopettamiseen. Vastaajilta kysyttiin asiantuntijoiden vastaanotoilla päihteiden väärinkäytöstä; Alkoholista oli kysytty 53 %, tupakka- tai nikotiinituotteista 56 %, rahapelaamisesta 6 %, huumausaineista 25 % tai lääkkeiden väärinkäytöstä 11 % vastaajista.

Asukkailta kysyttiin myös, miten helposti päihteiden, tupakoinnin ja pelaamisen vähentämisestä tai lopettamisesta saa tietoa. Alkoholinkäytön (21 %) ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön (21 %) vastausprosentit olivat likipitäen samat. Huumausaineiden käytön (15 %) ja rahapelaamisen (10 %) vähentämiseen tai lopettamiseen tietoa oli saatavilla vähemmän vastaajien kokemuksen mukaan.

Ehkäisevää työtä kohdennetusti

Kyselyyn vastanneet toivoivat, että heidän kunnassaan kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisevään työhön esimerkiksi valistamalla nuoria kouluissa. Osa vastaajista toivoi puuttumista päihteiden käyttöön ja enemmän matalan kynnyksen paikkoja päihteitä käyttäville. Myös kokemusasiantuntijoiden rooli ennaltaehkäisyssä nousi esille. Kaiken kaikkiaan varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ nähtiin tärkeänä.

Etelä-Savossa valmistellaan ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelmaa osana kansallista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

Kaikki tulokset voi lukea alla olevasta linkistä.

Lisätietoja:

Jari Kortsalo
Asiantuntija
jari.kortsalo@etela-savo.fi
040 359 8168

Kirsi Leinonen
Hankepäällikkö
kirsi.leinonen@etela-savo.fi
040 359 9488

Päihdekyselyn 2022 tulokset

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille -kokeilu osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa Etelä-Savossa

Etelä-Savon hyvinvointialueella on alkanut hanke, jossa tarjotaan kaikille alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy. Hankkeen avulla pyritään löytämään hyviä ja toimivia käytäntöjä nuorten alle 25-vuotiaiden ehkäisypalveluiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on kehittää toimiva malli, joka voisi vakiintua pysyväksi palvelukäytänteeksi. Päätavoitteena on yhdenvertainen maksuttoman ehkäisyn saatavuus.

Hankkeessa tarkastellaan järjestettävien ehkäisypalveluiden laatua myös henkilöstön riittävän osaamisen näkökulmasta. Osaaminen varmistetaan tarvittavin koulutuksin. Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan kuuluva hanke edistää seksuaaliterveyttä ja hankkeessa kehitetään ja yhtenäistetään tulevan hyvinvointialueen alle 25-vuotiaille suunnattuja ehkäisypalveluja. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2023 ja siinä ovat mukana kaikki Etelä-Savon kunnat ja nykyiset kuntayhtymät.

Tavoitteena on kehittää palveluiden saavutettavuutta yhdessä nuorten kanssa

Palvelujen saavutettavuutta on tarkoitus kehittää esimerkiksi digipalveluilla ja etävastaanotoilla. Henkilöstön välisillä uusilla työnjaoilla sekä mahdollisilla palvelujen jalkautumisilla esimerkiksi kouluihin pyritään lisäämään nuorten tietoisuutta palveluista. Palvelujen kehittämisessä on mahdollisuus kuunnella nuorten mielipiteitä ja toiveita ehkäisypalvelujen toiminnasta, jotta palveluista saadaan mahdollisimman sujuvia ja yhdenmukaisia laatu ja potilasturvallisuus huomioiden. Palveluista pyritään saamaan helposti saavutettavia ja käytettäviä. Kehitettävä toimintamalli sisältää raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen ohessa hedelmällisyystietoisuuden lisäämisen.

Hankkeelle on haettu valtionavustusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä. Avustusta voidaan käyttää kehittämistyöhön, kuten henkilöstön koulutukseen, ja avustuksesta kustannetaan myös ehkäisyvälineet.  

Lisätietoja antaa:

Kaarina Kiri
Hankekoordinaattori
kaarina.kiri@etela-savo.fi

Arviointi vuoden 2021 perhekeskustoiminnasta valmistunut – perheiden kyselyyn huikeat 582 vastausta

Perhekeskustoiminnan tavoitteena on edistää ja lisätä perheiden arjen sujuvuutta ja hyvinvointia. Perhekeskus muodostuu lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien tahojen kuten kunnan, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten lapsiperhetoimijoiden yhteisesti tuottamista palveluista ja tukiverkostoista. 

Etelä-Savonperhekeskus muodostuu kunnissa sijaitsevista kohtaamispaikoista, palvelut yhteen kokoavista perhekeskuksista kuten Perhetalo (Mikkeli), Perheiden talo (Pieksämäki) ja perhepalvelukeskus (Savonlinna) sekä näiden kautta toimivista verkostoista. Perhekeskus tarjoaa lapsiperheille neuvontaa, ohjausta, tukea ja palveluja. Toiminta perustuu eri toimijoiden keskinäiseen, maakunnalliseen yhteistyösopimukseen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

Arviointi toteutettiin nyt toista kertaa ja kyselyyn saatiin vastauksia koko Etelä-Savon maakunnan alueelta.  Kyselyn tuloksista nousee esiin, että perheiden arjen sujuvuuden kannalta tärkeintä ovat joustavat päivähoito-, työ- ja etätyöjärjestelyt. Perheet kokevat tärkeänä, että tieto toiminnoista ja tarjottavasta tuesta olisi koottuna yhteen ja tarjottava apu olisi helposti saatavilla. Helppo yhteydenotto, aito kohtaaminen, keskustelumahdollisuus ja palveluiden helppo saavutettavuus luovat joustavat toimintapuitteet, maakunnallisen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän puheenjohtaja Satu Auvinen kertoo vuoden 2021 arvioinnista.

–  Arviointi osoittaa sen, että yhteistyön avulla voimme saavuttaa parhaiten perheiden tarpeisiin vastaavat toiminnat ja palvelut. Perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitsemme jatkossakin perheitä, kaikkia lapsiperhetoimijoita ja heidän yhteistyötään niin kunnissa kuin tulevalla hyvinvointialueella, Auvinen summaa tuloksia.  

Monialaisen perhekeskuksen toimintaa kehitetään ja arvioidaan

Perhekeskustoiminnassa vahvistetaan perustason palveluita ja varhaisen tuen toimivuutta. Perhekeskustoiminnan arviointi toteutetaan osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta.

– Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa (2020–2023) lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuudessa vahvistetaan maakunnallista perhekeskustoimintamallia muun muassa kokeilemalla ja jalkauttamalla uusia työmuotoja, kertoo hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Vuosittain toteutettavassa arvioinnissa on kolme osiota:

  1. Perheiden arviointikysely, joka oli vastattavissa kaikissa Etelä-Savon kunnissa.
  2. Toimijoiden arviointi kunnissa toimivissa lasten, nuorten ja perheiden työryhmissä
  3. Kansallisista indikaattori- ja tietopankeista kerättävät lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattoritiedot sekä Etelä-Savon perhekeskustoiminnan omat seurantatiedot

Näiden osioiden tiedot on koottu yhteen perhekeskustoiminnan arviointipakettiin. Arviointipaketissa on sekä vuoden 2020 että 2021 keskeisimmät tulokset.

Poimintoja arvioinnin tuloksista

Arvioinnissa nousi esiin muutamia asioita koronapandemian vaikutuksien lisäksi. Positiivisena voidaan mainita, että liikunnan lisääntyminen näkyy kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä. Opetushallituksen myöntämä Harrastamisen Suomi -erityisavustus on lisännyt lasten harrastetoiminnan vaihtoehtoja koulupäivän oheen.  

Kehitettävää on vielä neuvolapalveluiden järjestämisessä sekä erityispalvelujen saatavuudessa (esim. toimintaterapeutti, puheterapeutti, lastenlääkäri). Kehittämistarve näyttäytyi perheille jonoina, yhteydenottojen vaikeutena, työntekijöiden kiireenä ja kuormittuneisuutena sekä siirtyneinä vastaanottoaikoina. Lisäksi perhekeskustoiminnan palvelujen tunnettavuudessa ja osallistumismahdollisuuksien sekä osallisuuden toteuttamisessa on vielä parannettavaa. Hyvät kokemukset sähköisten asiointikanavien käytöstä ovat lisääntyneet. Lisäksi perheet kokivat tulleensa aidosti kohdatuiksi varhaiskasvatuksessa sekä seurakuntien ja järjestöjen monimuotoisessa toiminnassa.

Arvioinnin tulokset ovat luettavissa alla olevista linkeistä.

Lisätiedot:

Satu Auvinen
Maakunnallisen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmän puheenjohtaja
Essoten perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja
040 351 2302
satu.auvinen@essote.fi  

Kirsi Leinonen
Hankepäällikkö
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus
Etelä-Savon hyvinvointialue
040 359 9488
kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Perheiden kyselyn tulokset 2021

Perhekeskustoiminnan arviointipaketti 2021

Blogi: Kun et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta!

Ohjaamossa asiakas on aina oikeassa paikassa. Ohjaamo on kaikkien 15 – 30-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen monialainen palvelupiste, joka tarjoaa tietoa, neuvontaa, ohjausta sekä palveluja saman katon alla. Se on alusta, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tarjoavat yhdessä monialaisesti palveluita työllistymiseen, koulutukseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyen. Toimintamallin tavoitteena on, että Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes hänen tilanteeseensa löydetään pidempikestoinen ratkaisu, esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien palveluiden kautta tai nuoren siirtyessä opintoihin tai työelämään.

Etelä-Savossa toimii kolme Ohjaamoa: Ohjaamo Olkkari Mikkelissä, Ohjaamo Savonlinna ja Ohjaamo Pieksämäki. Mikkelin Ohjaamo Olkkari on sijainnut aikuissosiaalityön alaisuudessa, Pieksämäen toimintaa koordinoi nuorisotoimi ja Savonlinnassa toiminta sijoittuu työllisyyspalveluiden alle. Vaikka toiminnan valtakunnalliset tavoitteet ovat samat, löytyy toiminnasta myös eroja. Toiminnan rikkaus on osittain siinä, että Ohjaamo toimintaa voidaan rakentaa kohtaamaan parhaiten alueen nuorten tarpeita. Yhteistyötä kolmen Ohjaamon välillä on tehty jo vuosia, luoden samalla yhteistä eteläsavolaista ohjaamo brändiä. Yhteistyöllä ja erilaisilla verkkopalveluilla huomioimme Etelä-Savossa olevat pienet kunnat ja heidän tarpeensa Ohjaamo-toiminnalle.

Valmistelua kevään 2022 aikana – mihin päädyimme?

Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä tavoitteena on tuoda eri palvelut yhteen. Tämä mahdollistaa sujuvan yhteistyön, joka on asiakkaan etu. Asiakkailla on hyvin moninaisia palvelutarpeita ja Ohjaamossa pystytään tarjoamaan joustavasti useiden eri ammattilaisten palveluita. Kun saman katon alla työskentelee eri ammattilaisia kuten sosiaaliohjaaja, mielenterveyssairaanhoitaja, TE-palveluiden asiantuntija ja  nuorisotyöntekijä, mahdollistetaan asiakkaan pääsy matalalla kynnyksellä sujuvasti hänelle oikeaan palveluun.

Kevään 2022 aikana on Ohjaamoiden keskeiset toimijat kokoontuneet Teams-palavereihin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vastuuvalmistelija Milla Ryynäsen johdolla. Olemme yhdessä avanneet Ohjaamo-toimintaa Etelä-Savossa ja tarkastelleet yhdyspintoja sekä monialaisten palveluiden sovittamista yhteen hyvinvointialueen kanssa. Tärkeimmäksi asiaksi olemme nostaneet nuoren näkökulman, jotta jatkossakin alle 30-vuotias nuori saa parhaimman mahdollisen palvelun asioidessaan Ohjaamossa sekä toiminnan yhdenvertaisuuden koko Etelä-Savossa. Pyrimme kehittämään yhdessä jo kehitetyn hyvän päälle lisää hyvää. 

Valmistelussa olemme päätyneet siihen, että Ohjaamo-toiminta sijoittuu jatkossa kuntaan ja hyvinvointialue tarjoaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille kolmelle Ohjaamolle. Ohjaamon palvelut ovat nuorille vapaaehtoisia ja käynnistä ei kirjata mitään muuta kuin tieto anonyymiin kävijätilastoon. Suurimmalle osalle nuoria, jotka asioivat ohjaamoissa on tärkeintä matalakynnyksisyys ja helppo asiointi sekä mahdollisuus asioida ilman ajanvarausta. Ohjaamo-toiminta on käynnistynyt nuorilta saatujen palautteiden pohjalta ja jatkossakin nuorten äänellä on iso merkitys toiminnan kehittämisessä. Ohjaamoiden toimintaa on tutkittu viime vuosikymmeninä paljon. Tutkimuksien mukaan nuoria palvellaan Ohjaamoissa kokonaisvaltaisemmin ja hän saa tarvitsemansa palvelut nopeammin. Verkostomainen työskentelytapa on koettu hyväksi ja kustannuksia säästäväksi malliksi. 

Valmistelu on edennyt suotuisasti ja hyvässä yhteistyössä. Yhteinen tahtotila on löytynyt. Hyvinvointialueen, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhdyspinnalla tapahtuvalla yhteistyöllä on keskeinen merkitys nuorten kehityksen tukemisessa ja turvaamisessa. Yhteisellä tahtotilalla ja hyvällä yhteistyöllä varmistamme laadukkaiden ja yhdenvertaisten monialaisten palveluiden toteutumisen nuorten parhaaksi Etelä-Savon Ohjaamoissa. 

Kirjoittajat

Milla Ryynänen, vastuuvalmistelija. Etelä-Savon hyvinvointialue.
Seija Laitinen, nuoriso-ja hyvinvointikoordinaattori. Ohjaamo Pieksämäki.
Sari-Anne Ratia, hankepäällikkö. Ohjaamo Olkkari, Mikkeli.
Ronja Laamanen, Ohjaamo koordinaattori. Ohjaamo Savonlinna.
Inka Luostarinen, Etelä-Savon etsivän nuorisotyön aluekoordinaattori.

Etelä-Savon Ohjaamot.

Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinä TerveSos -palkinnon haun finaaliin!

Essoten Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinän toimintamalli on edennyt THL:n TerveSos -palkintojen haussa finaaliin. Palkintoa haki yhteensä 17 toimintamallia, joista viisi valittiin finaaliin. Toimintamallin kehityksessä on ollut vahvasti mukana myös Etelä-Savon hyvinvointialueen Rakenneuudistus-hanke sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hanke.

”Kilpailuun haettiin kestävään hyvinvointiin perustuvia monitoimijaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Ne voivat olla kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä toimia, sote-alan työn imun ja pitovoiman kehittämistä tai palvelujen kestävyyden takaamista muuttuvissa olosuhteissa. Kestävä hyvinvointi voi tarkoittaa myös yksilön, yhteisön tai palvelun resilienssiä eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kriisiolosuhteissa. TerveSos -palkinnon teemana on Kestävän hyvinvoinnin monitoimijuus.” kilpailusta kerrotaan TerveSos -palkinnon verkkosivuilla.

Finaaliin valittuihin toimintamalleihin voi käydä tutustumassa osoitteessa TerveSos -palkinto – TerveSos. Toimintamallit löytyvät myös Innokylästä, ja Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinän toimintamalliin pääsee tutustumaan ja peukuttamaan tästä linkistä Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinä | Innokylä (innokyla.fi).

Kutsu järjestötoimijoille avoimeen hyvinvointialuevalmistelun informaatio- ja keskustelutilaisuuteen 4.5.2022

Tervetuloa

Järjestötoimijoille tarkoitettuun hyvinvointialuevalmistelun toiseen avoimeen informaatio- ja keskustelutilaisuuteen keskiviikkona 4.5.2022 klo 15-16. Tilaisuus toteutetaan Teams-yhteydellä.

Tilaisuudessa Sote-ydintoimintojen vastuuvalmistelija Milla Ryynänen kertoo Etelä-Savon hyvinvointialuevalmistelusta ja sen etenemisestä.

Liity kokoukseen napsauttamalla tästä.

Terveyssosiaalityö ja -ohjaus osana perusterveydenhuollon vastaanottoa

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma tehostaa monialaista vastaanottotoimintaa. Sosiaaliohjaaja Niina Paakkunainen ja sosiaalityöntekijä Helena Kärkkäinen terveyssosiaalityön yksiköstä edistävät sote-integraatiota Essoten alueella.

Terveyssosiaalityön ja -ohjauksen työtehtäviä ovat esimerkiksi sosiaalinen arviointi, psykososiaalinen tuki, ohjaus ja koordinointi. Sosiaaliohjaajalle on ohjautunut asiakkaita, jotka tarvitsevat apua mm. toimeentuloon, asumiseen, Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa, edunvalvontaan ja perhesuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Päätavoitteena on luoda sosiaalityön ja -ohjauksen toimivat rakenteet perusterveydenhuollossa, ja toimia vastaanoton monialaisen tiimin jäsenenä. Kehitystyötä tehdään 17.3.2022 – 31.12.2023, jonka jälkeen toimintamallin on tarkoitus vakiintua pysyväksi käytännöksi, ja sitä voidaan hyödyntää myöhemmin koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Lue lisää pilotista ja sen tavoitteista

Etelä-Savon ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat viikoittain itsetuhoisia asiakkaita

Apua ajoissa! – hankkeen tekemän kyselyn perusteella Etelä-Savossa joka kolmannes ja Keski-Suomessa joka toinen sote-ammattilainen kohtaa viikoittain tai useammin itsetuhoisia asiakkaita. Molempien alueiden ammattilaisista joka kolmannes kohtaa vähintään kuukausittain itsemurhan tehneiden henkilöiden läheisiä. Tulosten perusteella ammattilaisten itsemurhien ehkäisyosaamisessa ja asiakasohjauksessa on kehitettävää. Molempien alueiden ammattilaisten vastauksissa on noussut esille, että itsemurhien ehkäisyyn on koulutustarvetta esimerkiksi itsetuhoisuuden merkkien tunnistamisessa. Molemmilla alueilla kaksi kolmasosaa vastanneista ammattilaisista ei osaa sanoa tai ei koe itsetuhoisten asiakkaiden hoitoon ohjauksen olevan systemaattista omassa yksikössä.

Kuntalaisten toivovat saatavuutta ja läheisten huomiointia

Alueiden asukkailta pyydettiin palautetta kokemuksista mielenterveyspalveluissa ja niiden saatavuudesta. Asukkaat toivovat, että tulevaisuudessa palveluihin pääsisi helpommin ja asiakasohjaus olisi selkeämpää. Lisäksi toivotaan tiheitä ja säännöllisiä tapaamisaikoja ammattilaiselle sekä omaisten parempaa huomioimista. Huoleksi nostettiin myös hoitohenkilöstön resurssipula.

– Apua Ajoissa! -hanke vastaa esille tulleisiin tarpeisiin ja tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä. Kehitämme parasta aikaa palveluketjuja ja tarjoamme itsemurhien ehkäisy – koulutuksia alueen ammattilaisille. Seuraavat vastaavat kyselyt järjestetään tämän vuoden huhtikuussa ja syyskuussa. Tulemme viimeistään syksyn aikana kertomaan, mitä olemme saaneet aikaan itsemurhien ehkäisyosaamisen sekä asiakasohjauksen kehittämisen osalta, hankepäällikkö Niko Borén toteaa.

Itsemurhien ehkäisy on jokaisen asia

Itsemurhiin ja itsetuhoisuuteen liittyy vahva häpeäleima, kuten mielenterveyden haasteisiin yleisestikin. Liian usein tämä häpeä estää ihmistä hakemasta apua.

– Aiheeseen liittyy vahva stigma. Se, että kehitämme ammattilaisten osaamista, mutta samalla jaamme tietoutta monipuolisesti myös alueen asukkaille, poistaa jo omalta osaltaan häpeää aiheen ympäriltä ja rohkaisee ihmisiä hakemaan apua, kertoo Bóren. Sama pätee myös läheisiin, sillä ympärillä olevat eivät usein tiedä, miten asian voisi ottaa puheeksi. Ongelma näkyy myös terveydenalan ammattilaisten keskuudessa.

– Pyrimme muutenkin viestimään aiheesta monipuolisesti sekä tulemaan lähelle asukkaita. Esimerkiksi 20.4 järjestämme kaikille avoimen Teemana Toivo -seminaaripäivän, jossa keskustellaan mm. mielen joustavuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja siitä, miten jokainen voi lisätä kykyänsä kohdata elämän haasteita ja kuinka kohdata itsetuhoinen läheinen. Tällaisena kuormittavana aikana, jatkuvan sotauutisoinnin alla, päivän sisältö antaa varmasti paljon jokaiselle kuntalaiselle, selventää Bóren.

Apua Ajoissa! on osa kansallista mielenterveysstrategiaa

Apua ajoissa! -hanke yhdistää Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueiden toimijat ja pyrkii vaikuttamaan molempien alueiden merkittävään itsemurhakuolleisuuteen ja itsemurhariskissä olevien palvelutarpeeseen tehostamalla ja ottamalla uusia keinoja käyttöön itsemurhien ehkäisyssä.

Hanke toteutti syksyllä 2021 ammattilaiskyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää EteläSavon ja Keski-Suomen alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista itsemurhien ehkäisyssä, sekä hankkeen kohderyhmän asiakkaiden palveluohjauksen toimivuutta. Kyselyyn vastasi 319 Etelä-Savon ja 291 Keski-Suomen sote-ammattilaista. Ammattilaiset työskentelevät Essotessa, Mikkelin kriisikeskuksessa, Pieksämäen kaupungilla, KSSHP:llä, Jyväskylän kaupungilla, Sovatek-säätiöllä ja Kriisikeskus Mobilessa.

Kuntalaiskyselyyn vastasi 38 asukasta Etelä-Savosta ja 34 asukasta Keski-Suomesta. Kyselyssä kartoitettiin kuntalaisten kokemuksia mielenterveyspalveluista ja niiden saatavuudesta.

Lisätiedot:

Niko Borén

Hankepäällikkö, Apua Ajoissa!

niko.boren@etela-savo.fi

040 359 8454

Ota kantaa Etelä-Savon päihdetilanteeseen!

ETELÄ-SAVON PÄIHDETILANNEKYSELY

Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet, nuuska, sähkösavuke) ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen vähentämisen keinoista. Haluamme tietää millaiset asiat olisivat asukkaiden mielestä kaikkein tärkeimpiä toiminnan kohteita, ja millaisia keinoja pidetään hyvinä. Kyselyn avulla pyrimme parantamaan ehkäisevän päihdetyön suunnittelua Etelä-Savon alueen kunnissa.

Kyselyyn voi osallistua nimettömästi ja luottamuksellisesti maanantaihin 2.5.2022 saakka. Kyselyyn osallistutaan tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/9B7FE441FE0A88AB tai yläkulmassa olevan QR-koodin avulla. Yksittäisten vastaajien vastaukset eivät ole tunnistettavissa. Jokainen näkemys ja idea on arvokas työmme kehittämisessä. Vastaavanlaisia kyselyjä toteutetaan muillakin paikkakunnilla Suomessa, ja ehkäisevää päihdetyötä tekevien kehittämisverkosto voi verrata eri alueilla esiin tulevia näkemyksiä.

Tiedon keruusta vastaa asuinkuntasi ja tiedon käsittelystä asiantuntija Jari Kortsalo. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 10–15 minuuttia. Tulokset tullaan julkaisemaan verkossa kevään aikana.

Kiitos, jos Sinulla on hetki aikaa auttaa meitä paikallisen ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä!

Lisätietoja:

Jari Kortsalo henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Jari Kortsalo

Asiantuntija
040 359 8168
jari.kortsalo@etela-savo.fi