fbpx

AVOIN TYÖPAIKKA: etsimme viestintäasiantuntijaa

Etsimme sisällöntuotannon viestintäasiantuntijaa täydentämään pientä ja taitavaa tiimiämme.

Etelä-Savon hyvinvointialue

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023, mistä lähtien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut muodostavat yhden organisaation. Uusi hyvinvointialue työllistää yhteensä noin 7000 alansa ammattilaista koko Etelä-Savon alueella.

Toivomme, että voit aloittaa työn 1.12.2021 (tai sopimuksen mukaan). Tehtävä on määräaikainen, kestäen 31.1.2023 saakka.

Sisällöntuotannon viestintäasiantuntijana tuotat monipuolisesti ja monikanavaisesti sisältöjä eri viestintäkanavien vaatimukset huomioiden. Kirjoitat sujuvasti eri näkökulmista niin asukkaille, henkilöstölle, medialle kuin muille yhteistyökumppaneille. Osallistut myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen – kaiken kaikkiaan työsi tähtää uuden Etelä-Savon hyvinvointialueen ja sen palveluiden tunnetuiksi tekemiseen. Työhön kuuluu myös alueellinen vaaliviestintä. Osana työtä on lisäksi Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosterin viestinnän tukeminen rajatuilta osin. Sosteri on yksi organisaatioista, jonka toiminta ja tehtävät siirtyvät Etelä-Savon hyvinvointialueelle 1.1.2023.

Saatat olla aiemmalta taustaltasi esimerkiksi toimittaja tai vaikkapa mainostoimistossa työskennellyt moniosaaja. Tärkeintä on, että osaat tiivistää sanomasi, tavoitat kohderyhmäsi ja ymmärrät viestinnän vaikuttavuuden merkityksen.

Toivomme sinulta:

  • näyttöjä monikanavaisen viestinnän suunnittelusta, toteutuksesta ja mittaamisesta
  • mediaviestintätaitoja
  • kykyä osallistaa henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita
  • erinomaisia yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä innostunutta työotetta

Arvostamme myös aiempaa kokemusta muutosviestinnästä. Tukenasi työssä ovat hyvinvointialueen viestintäpäällikkö ja muut viestinnän tekijät. Työssä pääset osaksi hyvinvointialueen valmistelijoiden tiimiä, jossa yhteistyö on sujuvaa ja uusia mahdollisuuksia etsitään yhdessä ennakkoluulottomasti. Tarjoamme Sinulle näköalapaikan isossa uudistuksessa ja mahdollisuuden luoda uutta, verkostoitumismahdollisuudet maakunnassa ja valtakunnallisesti, mukavat työtoverit ja joustavan etätyömahdollisuuden.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden kokemus viestinnän vaativista tehtävistä.

Hakemukset toimitetaan ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella työpaikkailmoituksen alareunassa olevasta hae työpaikkaa -linkistä tai te-palvelut.fi-sivustolla näkyvän linkin kautta. Hakemukseen tulee liittää pdf-tiedostona haettavaan tehtävään kelpoisuuden osoittava tutkintotodistus. Ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ja työtodistuksista tulee olla viralliset suomenkieliset käännökset. Palvelussuhteen ehdot ja tehtäväkohtainen palkka määräytyvät KVTES:n mukaisesti. Valitun tulee esittää vaadittava lausunto työhöntulotarkastuksesta. Palvelussuhteessa noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa.

Hakuaikaa on 15.11.2021 saakka.

Yhteystiedot

Suvi Sikstus henkilökuva

Suvi Sikstus

Vastuuvalmistelija, Viestintä
044 417 3328
suvi.sikstus@etela-savo.fi

Käytämme sähköistä viestintää rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Hakemuksen tekniseen täyttämiseen liittyvissä kysymyksissä ohjeita voit kysyä ohjelman pääkäyttäjältä: Juuli Pulkkinen, puh. 040 359 8683.
Työpaikkahakemuksen Työkokemus-kohtaan merkitään tällä hetkellä voimassa olevan työsuhteen päättymispäiväksi hakuajan päättymispäivä.

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen järjestämiseen!

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle siirtyy 7 eri organisaatiota, joiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut yhdistetään hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisuuteen.


Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevia palveluja kehitetään hankkeiden ja pilottien kautta monialaisella yhteistyöllä. Työtä jatketaan hankkeiden päättymisen jälkeen hyvinvointialueen valmistelutiimeissä yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. 

Sosiaalipalvelut on yksi suuri kokonaisuus, jonka kehittämiseen kannustamme Sinua osallistumaan. 

Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen, miltä sosiaalipalvelujen tulisi näyttää hyvinvointialueella vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla on tulevaisuuden palveluihin liittyen.

Kyselyä saa jakaa laajasti koko Etelä-Savon alueelle, jotta mahdollisimman moni eteläsavolainen pääsee vaikuttamaan sosiaalipalvelujen kehitystyöhön. 

Vastausaika on 6.10.-30.11.2021. Kokoamme vastaukset kyselyn päättymisen jälkeen etela-savo.fi sivulle ja hyödynnämme vastauksia hyvinvointialueen valmistelutyössä.


VASTAA KYSELYYN ALTA

Osallisuus on osa kansanvaltaa

esavo.fi/osallisuus

Osallisuus on olennainen osa demokratian toteutumista ja se toimii aluekehityksen voimavarana. Etelä-Savon osallisuusohjelman lähtökohtina on, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon ja saada äänensä kuuluviin. Osallisuus luo tasa-arvoa, eheyttä ja hyvinvointia. Asukkaiden aktiivisuus luo myönteistä ilmapiiriä ja lisää alueen elinvoimaa. Osallisuudella vahvistetaan vuoropuhelua ja rakennetaan avoimuutta.

Osallisuuden avulla ehkäistään kansalaisten syrjäytymistä ja vetäytymistä ja siten myös kansalaisten turhautumista ja passiivisuutta. Etelä-Savon hyvinvointialue on sitoutunut edistämään osallisuutta hankkeissa, piloteissa ja vuoden 2023 alussa aloittavan hyvinvointialueen suunnittelussa Etelä-Savon osallisuusohjelman mukaisesti.

Osallisuuden tasoihin kuuluu:

  • Kokemus yhteisöön kuuluvuudesta
  • Kokemus, että kansalaista kuullaan
  • Kokemus, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa
  • Osallisuus toimijuutena
  • Osallisuus kumppanuutena

Osallisuutta toteutetaan siten, että vaikuttamiseen on suorat vaikutuskanavat ja kuulemisella on merkitystä. Kansalaisaktiivisuudelle löytyy areenoita, arvostusta ja toimintaedellytyksiä. Viranomaisten ja asukkaiden yhdessä toteuttama kehittämistoiminta edustaa osallisuuden syvintä tasoa.

Osallisuuden teemaryhmät

Etelä-Savon osallisuusohjelman kuusi teemaryhmää ovat:

  • Asukkaan ääni
  • Asiakkaan ääni
  • Järjestöjen ääni
  • Nuorten ääni
  • Ikäihmisten ja vammaisten ääni
  • Osallisuuden toimintamalli

Teemaryhmien avulla on tarkoitus ratkaista seuraavia kysymyksiä ja haasteita:

Asukkaan ääni

Miten asukkaiden ääni kuuluu maakunnan eri alueilta? Miten maakunnan asukkaiden osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa?

Asukkaiden ääni kuulu usein parhaiten eri yhteisöjen kautta. Näitä ovat esimerkiksi kylä- ja asukasyhdistykset. Myös yritykset ja muut yhteisöt ovat tärkeitä resursseja alueilla.

Tarkoituksena on luoda toimintamalli, jolla myös vapaa-ajan asukkaiden ääni saadaan paremmin kuuluviin kuntien ja maakunnan päätöksenteossa, sekä palvelujen ja toiminnan kehittämisessä.

Asiakkaan ääni

Miten asiakkaat saadaan mukaan palveluja kehittämään?

Sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen laatua ja asiakaslähtöisyyttä kehitetään asiakaskokemusta seuraamalla. Tavoitteena on saada asiakkailta enemmän yksilöllistä tietoa palautekanavia ja asiakasraatitoimintaa kehittämällä.

Järjestöjen ääni

Järjestöt antavat äänen eri kansalaisryhmille – miten ääni kuuluu, miten hyödynnetään?

Osallisuuden näkökulmasta järjestöt ovat tärkeitä, koska ne edistävät ihmisen yhteistoimintaa, tekevät näkyväksi ja kanavoivat ihmisten tarpeita ja intressejä, sekä tunnistavat uusia palvelutarpeita ja kehittävät palveluja.

Nuorten ääni

Miten nuorten ääni, luovuus ja energia saadaan osaksi maakunnan kehittämistä?

Etelä-Savon lähes jokaisessa kunnassa toimii nuorisovaltuusto, -neuvosto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Etelä-Savossa toimii myös Etelä-Savon maakunnallinen nuorisovaltuusto, jonka tavoitteena on tuoda maakunnallista päätöksentekoa ja maakunnan kehittämistä lähemmäksi nuorten arkea.

Tavoitteena on saavuttaa nuorten aito osallisuus Etelä-Savossa, sekä saada nuorten ääni vaikuttamaan päätöksenteossa. Tarkoituksena on luoda toimintamalli, joka tunnistaa erilaisissa elämäntilanteessa olevat nuoret vaikuttajina ja kehittäjinä.

Ikäihmisten ja vammaisten ääni

Myös vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintamalleja on nähty tarpeelliseksi uudistaa. Tarvitseeko niiden toiminta maakunnallista tukea? Pitäisikö toiminnan painottua edunvalvontaan vai yhteiseen kehittämiseen?

Etelä-Savossa vanhus- ja vammaisneuvostot toimivat joka kunnassa. Näiden lisäksi Essoten kuntayhtymän alueelle on perustettu alueellinen vanhus- ja vammaisneuvosto, joka muodostuu kuntien vastaavien neuvostojen edustajista.

Kehittämishaastetta on jäsennetty korostamalla kahta erilaista toimintakulttuuria, jotka liittyvät edunvalvontaan ja toisaalta kehittämiseen.

Yleisenä tavoitteena nähdään, että vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaa ja toimintakulttuuria tulee uudistaa siten, että niissä korostuu osallisuusohjelman lähtökohtien mukaisesti mm. osallistuminen asioiden valmisteluun, tasavertainen vuoropuhelu ja pyrkimys yhteiseen kehittämiseen.

Osallisuuden toimintamalli

Millainen osallisuusmalli rakennetaan maakuntaan?

Etelä-Savon osallisuusohjelma on laajapohjaisen toimijaverkoston yhteisen ideoinnin ja suunnittelun tulos. Osallisuusohjelmaa toteuttavat tahot toimivat tiiviissä yhteistyössä ja tukevat toisiaan rakentaen osallisuusohjelman kokonaisuutta.

Etelä-Savon Maakuntaliitto vastaa toimintamallin kokonaisuudesta. Se vastaa myös osallisuuspöydän ja järjestöneuvottelukunnan sekä nuorten vaikuttajaelimen toimintaedellytyksistä.

Etelä-Savon kunnat vastaavat omien kuntiensa osalta osallisuuden toteutumisesta ja kehittämisestä, sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen, sekä nuorten vaikuttajaelinten toiminnan kehittämisestä.

Järjestöt vastaavat omalta osaltaan osallisuusmallin tiedotuksesta sekä kansalais- ja viranomaistoiminnan yhteistyön kehittämisestä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymät vastaavat oman palvelujärjestelmänsä osalta asiakasosallisuuden kehittämisestä.

Kaikki mukana kehittämässä Etelä-Savoa

Jokaisella on mahdollisuus jättää jälki paremman Etelä-Savon kehittämisessä.

Uusi aika tarvitsee uudet kanavat, ja niitä suunnitellaan digitaalisuus huomioiden. Eri väestöryhmät tarvitsevat myös omat kanavansa, jotta saisivat äänensä kuulluksi ja huomioiduksi.

Maakunnan asukkailla on monia väyliä vaikuttaa siihen, miten Etelä-Savo toimii. Vaikuttamisen kanavia on tarjolla kaikkialla maakunnan niemissä ja notkelmissa, kylissä ja kaupungeissa. Osallisuudella vahvistetaan Etelä-Savon elinvoimaa.

Etelä-Savon osallisuusohjelma nähtävissä täällä: https://www.esavo.fi/resources/public//Yhteisty%C3%B6/Osallisuus/Osallisuusohjelmanlopullinenversio.pdf

Lisätietoja antaa:

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Piskonen

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.piskonen@etela.savo.fi

Kehitetään yhdessä Etelä-Savon ikääntyneiden palveluja!

Sinä, minä ja me kaikki olemme osaltamme tärkeässä roolissa ikäohjelman toteuttajina. Otetaan vastuuta läheisistämme ja ikäihmisten hyvinvoinnista. Tehdään yhdessä Etelä-Savosta esimerkillinen ikäystävällisyydessä.

Etelä-Savon väkimäärä vähenee ja asukkaiden keski-ikä nousee muuta maata voimakkaammin. Suomeksi sanottuna eteläsavolaisia ikäihmisiä on vuosi vuodelta suurempi joukko. Ikääntyvät henkilöt haluavat yhä kauemmin asua kotona ja he haluavat myös itse valita käyttämänsä palvelut. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden tulee tukea jokaisen asukkaan toimintakuntoa parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteiskunnan rahalliset ja henkilölliset resurssit ovat kuitenkin aina rajalliset, eli uusia toimintamalleja on toiveiden täyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi kehitettävä. Kehittämistä tukee digitalisaatio ja uusi teknologia, jota voidaan hyödyntää myös ikäihmisten palvelutarjonnassa.

Palveluja uudistetaan ja kehitetään Etelä-Savon hyvinvointialueelle ikäohjelman avulla. Etelä-Savon ikäohjelman tavoitteena on tarjota laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja eteläsavolaisille ikäihmisille vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelmassa on määritelty painopistealueet, joiden avulla muodostuu jokaisen ikäihmisen yksilöllinen turvakehä.

Ikäohjelman toteuttamiseen tarvitaan useita voimavaroja, joita on edelleen yhdistettävä Etelä-Savon alueella. Mikään taho tai toimija ei pysty toteuttamaan ikäohjelmaa yksin. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia eteläsavolaisia:

  • ikääntyneitä
  • ikääntyviä
  • ikääntyneiden läheisiä
  • kuntia
  • järjestöjä ja yhdistyksiä
  • sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia (julkiset ja yritykset)

Ikäohjelma on osa hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta. Eteläsavolaiset asukkaat ja eri toimijat ovat yhdessä ideoineet ja toteuttaneet Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelman valmistelevaa työtä hallitusohjelman tavoitteiden pohjalta. Etelä-Savon ikäohjelma on laadittu osallistavissa työpajoissa syntyneiden aineistojen, haasteiden, toiveiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Työpajoihin on osallistunut laajasti alueellisia sidosryhmiä ja työtä jatketaan taas syksyllä. Lisäksi Maiju Tarhonen on tehnyt ikäohjelmasta ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön.

Tutustu Etelä-Savon hyvinvointialueen Ikäohjelmaan tästä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/10/ES_ikaohjelma2030_10-2021.pdf

Tutustu Maiju Tarhosen YAMK opinnäytetyöhön tästä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Maiju_Tarhonen.pdf

Vaikuta ikäohjelman kehittämiseen ja anna palautetta!

Kerro vapaasti, miten kehittäisit eteläsavolaisten ikäihmisten palveluja ja mitä ikäohjelmassa tulisi huomioida.

Kirjoita viestiosioon otsikoksi ”Ikäohjelma”.

Lisätietoja antaa

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuuvalmistelija, Valvonta ja laadunhallinta, sote-ydintoiminnot
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Eeva Häkkinen

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Hyvinvointikoordinaattori

044 351 2321

Maakunnan agentit sujuvoittamassa digimuutoksia

Osana sote-uudistusta on käynnistetty maakunnallinen muutosagentti-toimintamalli. Projektissa ovat mukana Essote, Vaalijala, Pieksämäen kaupunki ja Etelä-Savon pelastuslaitos. Toimintamallin tavoitteena on kehittää sote- ja pelastusalan henkilöstön digikyvykkyyttä sekä sujuvoittaa muutoksia nyt ja tulevaisuudessa.

Useat sote- ja pelastusalan muutokset liittyvät digitaalisten järjestelmien käyttöönottoon. Käynnissä oleva sote-uudistus vauhdittaa uusien järjestelmien käyttöönottoa ja on samalla myös Suomen historian laajin julkisten palvelujen muutos. Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset haastavat organisaatioita ja ammattilaisia pysymään aallon harjalla.

Ajatus muutosagentti-toimintamallista kehittyi alkukeväästä 2021, kun uudistustiimi kartoitti henkilöstön digikyvykkyyden kehittämiseen ratkaisuja. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä muutosagenttitoiminnasta oli saatu positiivisia tuloksia, joita myös Essotella tehdyt tutkimukset tukivat.

Valmennusta toteuttavat Marskidatan Modernin työn asiantuntijat Emma Klén ja Teemu Seppänen, joille sote-maailma on myös entuudestaan tuttu.

  • Olemme Emman kanssa molemmat olleet vähän aikaa osana uudistustiimin viestintää, ja paljon tehty yhteistyötä eri osatoteuttajien kanssa. Itse näen muutosagenttitoiminnassa paljon potentiaalia nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Teemu Seppänen Marskidatalta.

Muutosagentit toimivat muutoksen johtamisen tukena kaikilla organisaation tasoilla. Tärkeimpänä tehtävänä muutosagentilla on toimia viestinviejänä sekä tukea oman työyhteisönsä osallisuutta muutokseen.

  • Epävarmuus käytettävää teknologiaa kohtaan nostaa usein kynnystä oppia uutta. Valmennusryhmässä pyrimme luomaan ympäristön, jossa voi turvallisesti kokeilla ja arvioida teknologian hyötyjä omassa asiantuntijatyössään, sekä työyhteisön vuorovaikutuksen rakentumisessa monipaikkaisesti ja -ammatillisesti. Joukko-oppiminen ja vertaistuki ovat tärkeässä roolissa muutosagenttitoiminnassa. Meidän valmennusryhmämme on liikkeellä todella hyvällä asenteella, kertoo Emma Klén Marskidatalta.

Erityisesti suurissa sote-organisaatioissa yksittäiset ammattilaiset voivat jäädä muutoksen jalkoihin. Tieto ei välttämättä saavuta työntekijöitä kentällä ja voidaan kokea tuen sekä opastuksen puutetta. Muutosagenteille kehitetään valmennuksen aikana työkaluja, joilla muutosta voidaan edistää omassa työyhteisössä.

  • Näen muutosvalmennuksen antavan työkaluja ja keinoja uusien asioiden tuomiseen työyhteisössä, siten että uudet toimintamallit saataisiin juurrutettua. Toiminnasta on hyvät fiilikset ja loppuajalle odotuksena on sama laatu kuin tähän asti, ja vielä toivon saavani enemmän konkreettisia keinoja, kertoo perhesosiaalityön ohjaaja ja muutosagentti Matias Tarkiainen.

Muutosagentteja on tällä hetkellä valmennuksessa noin 40 kappaletta ja mukaan saa edelleen liittyä! Valmennusten aiheet vaihtelevat digitaalisten työympäristöjen käyttöönoton koulutuksesta aina työyhteisön vuorovaikutuksen ja sosiaalisen tuen teemoihin. Muutosagenteista valmennetaan aktiivisia toimijoita, jotka edistävät yhteistyössä organisaatioiden johdon kanssa muutosten toteutumista. Valmennus alkoi toukokuussa 2021 ja kestää marraskuuhun asti, jolloin valmennuksia kertyy yhteensä seitsemän kappaletta. Valmennusten välissä agentit suorittavat tehtäviä sekä käyttävät agenteille luotua Microsoft Teams -ympäristöä vuorovaikutukseen valmentajien ja muiden agenttien kanssa.

Lisätietoja antaa:

Anni Sormunen | Henkilökunta

Anni Sormunen

ICT-asiantuntija
040 359 8000
anni.sormunen@etela-savo.fi

Kehittäjäkumppanit mukana sote-palvelujen kehittämisessä

Pidimme tapaamisen Tulevaisuuden sote-keskus hankekoordinaattorien sekä Etelä-Savon kehittäjäkumppanien kesken, jossa keskusteltiin erilaisista yhteistyön mahdollisuuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä alueellamme.

Kehittäjäkumppanit on Etelä-Savoon vuonna 2018 perustettu ryhmä, joka on ollut mukana Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essoten) palvelujen kehittämisessä. Kehittäjäkumppanit ryhmään valmennettiin omaishoitajia Essoten ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhteistyönä. Valmennuksessa omaishoitajat kävivät läpi oman kokemustiedon tunnistamisen ja hyödyntämisen keinoja osallistuvan valokuvauksen menetelmin.

Kehittäjäkumppanuus toimii yhtenä asiakasosallisuuden muotona ja Essoten toimintamallin tarkoitus on osallistaa asiakkaita entistä tiiviimmin mukaan palvelujen kehittämiseen. Kehittäjäkumppanien toiminta on kuitenkin nyt hieman hiipunut osittain koronan tuomien haasteiden vuoksi ja myös koordinoivan tahon vaihtuvuuden vuoksi. Ryhmä on kuitenkin vielä toiminnassa ja innokkaasti kehittämässä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kehittäjäkumppanit sopivatkin siis aivan erinomaisesti sote-uudistuksen kanssa tehtävään yhteistyöhön, jonka vuoksi heitä halutaan osallistaa koko Etelä-Savon hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

Kehittäjäkumppanit odottavat innolla yhteistyön jatkumista

Kehittäjäkumppanien kanssa pidetyssä tapaamisessa keskusteltiin vapaasti tämän hetkisistä sote-uudistuksen hankkeista ja piloteista sekä Etelä-Savon osallisuusohjelmasta. Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman hankekoordinaattori Sami Sundell esitteli ryhmälle tällä hetkellä tehtävää yhteistyötä käynnissä olevissa hankkeissa ja piloteissa, joiden projektiryhmiin on osallistettu niin alueen asukkaita ja asiakkaita kuin kolmannen sektorin toimijoitakin.

Viestintäkoordinaattorimme Sanna Koskimäki esitteli tapaamisessa Etelä-Savon maakuntaliiton osallisuusohjelmaa sekä sote-uudistuksen osallisuustiekarttaa, joita hyödynnetään tulevaisuuden sote- ja pelastuspalvelujen kehittämisessä. Kehittäjäkumppaneille osallisuusohjelma onkin jo hyvin tuttu ja heiltä saatiin erinomaisia näkökulmia osallisuuden parantamiseen sote-uudistuksessa.

Tapaaminen oli sote-uudistuksen ja kehittäjäkumppanien välillä ensimmäinen, ja keskusteluja jatketaan vielä ensiesittelyjen jälkeen. Kehittäjäkumppanit olivat kuitenkin innostuneita osallistumaan sote-uudistuksen työryhmiin ja heidän kanssaan keskusteltiin muun muassa osallisuustyöryhmän perustamisesta, jonka avulla osallistamisen keinoja voidaan johtaa strategisesti eteenpäin.

Odotamme innolla sote-uudistuksen puolella yhteistyön jatkumista ja osallisuusohjelman täyttä hyödyntämistä myös hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen. Tiedotamme asian etenemisestä kanavissamme!

Lisätietoja antaa

Sami Sundell henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sundell

Hankekoordinaattori
040 359 9843
sami.sundell@etela-savo.fi

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Puumalan yhteistyötilaisuus

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa noudatetaan Etelä-Savon maakuntaliiton osallisuusohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on koota eri toimijoita yhteen. Osallisuusohjelman lähtökohtina on, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon ja saada äänensä kuuluviin. Osallisuudella vahvistetaan vuoropuhelua ja rakennetaan avoimuutta, luodaan tasa-arvoa ja hyvinvointia ja lisätään elinvoimaa. Järjestöjen ääni on yksi osallisuuden kuudesta eri teemaryhmästä. Osallisuutta edistetään sote-uudistuksessa saumattomalla yhteistyöllä esimerkiksi piloteissa. Niistä hyvänä esimerkkinä toimii Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti.

Kuvituskuva ambulanssista | Etelä-Savon sote-uudistus
Ensihoitaja Anssi Vuori

Puumalan paloasemalla järjestettiin tiistaina 18.5.2021 yhteistyötilaisuus paikallisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa, jotka ovat joko jo pilotin toiminnassa mukana tai kiinnostuneita yhteistyön mahdollisuuksista. Tilaisuuden järjesti Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell.

Palomies Teemu Merivirta ja ensihoitaja Anssi Vuori esittelivät yhteistyötilaisuudessa Puumalan moniammatillista yksikköä ja sen varustusta.

”Ensihoidon näkökulmasta yhteistyö pelastajien sekä sopimuspalokuntalaisten kanssa on ollut hyvää. Yhdessä on pyritty kehittämään toimintaa. Ensihoitajille on tarjottu pelastuksen koulutusta, esimerkiksi venekoulutusta. Ensihoitajat ovat myöskin perehdyttäneet pelastajia ensihoidon saloihin. Moniammatillinen yksikkö on käytännössä rakennettu ensihoitoyksikön pohjalle lisäämällä hieman pelastuksen välineistöä ajoneuvoon. Tapahtuma herätti erinäisiä hyviä keskusteluja eri yhteistyötoiminnoista.”
– Anssi Vuori, ensihoitaja

Yhteistyötilaisuus 18.5.

Tapaamiseen osallistuneet saivat tilaisuuden kuulla sote-uudistuksesta, kun Sami Sundell esitteli Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa, rakenneuudistusta ja osallisuusohjelmaa. Samin puheenvuoron jälkeen palomestari Mika Siitonen piti esityksen Puumalan moniammatillisen yksikön toiminnasta ja suunnitelmista, jonka jälkeen järjestöjen edustajat saivat vuoron esitellä omaa toimintaansa. Osallistujat pääsivät myös ohjelman ohessa tutustumaan Puumalan paloaseman tiloihin ja varusteistoon sekä keskustelemaan yhteistyön mahdollisuuksista.

Tilaisuus pidettiin onnistuneesti pienellä porukalla. Tilaisuuteen osallistuivat Mika Siitonen Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Heidi Pylvänäinen Mikkelin Järvipelastajista, Päivi Mäkikokkila Puumalan Veskansan kylät -yhdistyksestä, Sirpa Lasaroff Puumalan 4H-yhdistyksestä, Minna Korhonen Puumalan SPR:ltä, ensihoitaja Anssi Vuori, palomies Teemu Merivirta sekä Puumalan vesilaitoksen hoitaja ja palokuntanuorten kouluttaja Timo Pesonen. Kuvaajana toimi viestinnän harjoittelija Marleena Ylönen Etelä-Savon sote-uudistuksesta.

Tilaisuudessa noudatettiin koronarajoituksen ohjeistuksia. Kasvomaskeja ja käsidesiä oli varattu osallistujille. Osallistujien määrä oli rajattu 20 henkilöön, josta lopullinen osallistujamäärä oli noin puolet.

Tilaisuuteen osallistui:

Mikkelin Järvipelastajat on vuonna 1998 perustettu noin 330 jäsenen yhdistys, josta miehistöön kuuluu noin 15 hlöä. Yhdistyksellä on kaksi pelastusvenettä, joiden kotisatama on Anttolassa. Hälytyksiä on vuosittain 50–70 kpl. Mikkelin Järvipelastajat toimivat yhteistyössä pelastustoimen kanssa.

”Hienoa, että yhteistyö eri organisaatioiden välillä kasvaa ja tällaisia tapaamisia on.”
Heidi Pylvänäinen, Mikkelin Järvipelastajat

SPR Puumala on pilotin toiminnassa mukana ja heillä on aikomuksena järjestää elokuussa Turvapäivä, jossa eri tahot pääsevät esittelemään toimintaansa kansalaisten turvallisuuden kannalta. Puumalan kunta on luvannut osallistua osaltaan lehti-ilmoituksin sekä antamalla satamatorin tapahtumapäivänä käyttöön. Lisäksi SPR Puumalan osasto on varannut kouluttajan pitämään Puumalaan Vapepan peruskurssin 11.9.

”Meitä on harmittanut Vapepan eli vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnan hiipuminen paikkakunnallamme. Nyt meillä on halu yrittää käynnistää tätä toimintaa Puumalassa.”
– Minna Korhonen, Suomen Punainen Risti Puumalan osasto

Puumalan 4H-yhdistys tarjoaa erilaisia palveluita, kuten nuorten työpalveluja, neuvontapalveluja ja Puumalan venesataman palveluja. Yhdistys järjestää monipuolisesti kerhotoimintaa, kursseja, retkiä ja leirejä. Lisäksi yhdistykseltä on mahdollista saada apua kotiaskareisiin. Sana kiirii hyvin, ja haasteena on vapaaehtoistyöntekijöiden saatavuus. Puumalan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja ja sihteeri Sirpa Lasaroff toivoo, että kuntalaiset pystyisivät jatkossakin asumaan kotona mahdollisimman pitkään.

Puumalan Veskansan Kylät -yhdistys on perustettu vuonna 2008 ja se koostuu Puumalan eteläisestä saaristosta ja Luukkolasta. Alueella on 8 kylää ja lisäksi epävirallisia kyliä. Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on pitää saaristo asuttuna, mutta se myös edistää saariston elinkelpoisuutta parantavia elinkeinoja, kuten matkailua.

Puumalan palokuntanuorten kouluttajana toimiva Timo Pesonen vetää harrastuksenaan nuorisotoimintaa Puumalan paloasemalla. Ryhmässä on 10–16-vuotiaita nuoria, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia. Timon ohjauksella nuoret pääsevät harjoittelemaan pelastustyötä ja oppimaan ihmisen auttamisen taitoja. Palokuntanuorisotoiminta on toimintarikas harrastus, joten yleensä vilkkaimmat lapset hakeutuvat toiminnan pariin. Toiminnan viimeaikaisena teemana on ollut koulukiusaamisen ja nettikiusaamisen ehkäiseminen. Pelastusala on tiimityöskentelyä, ja isossa ryhmässä nuoret oppivat puhaltamaan yhteen hiileen. 

Puumalan palokuntanuoret

Oletko kiinnostunut pilotin toiminnasta?

Lähetä meille viestiä, mikäli olet kiinnostunut pilotin toiminnasta, sen kehittämisestä tai yhteistyöstä!
Lue lisää pilotista täältä: https://etela-savo.fi/pilotit/puumalan-moniammatillinen-yksikko-pilotti/

Työttömien palvelupolut Tulevaisuuden sote-keskuksessa!

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa kehitetään työttömien sosiaali- ja terveyspalveluja.
Hanke järjesti tiistaina 18.5. ensimmäisen moniammatillisen työpajan, jossa aloitettiin suunnittelemaan työttömien palvelupolkujen kehitystyötä. Teamsilla järjestetyssä tapaamisessa oli mukana 64 osallistujaa, jotka koostuivat työttömien palveluihin liittyvistä ammattilaisista sekä sote-alan ammattilaisista.

Osallistujille oli lähetetty etukäteen ennakkokysely, jolla selvitettiin toiminnan nykytilaa. Kyselystä ja sen koonnista vastasi Nordic Health Group (NHG). Vastauksissa kuvattiin työttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden palvelukokemusten ja ohjauksen olevan tällä hetkellä mm. takkuilevaa, vaikeasti ymmärrettävää ja yksilöimätöntä.

Työkyky-hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa entistä sujuvammat ja yksilöllisemmät ammattilaisten ja asiakkaiden palvelupolut työttömyyspalveluissa. Kehitystyötä tehdään hankkeen aikana yhteistyössä tämän verkoston kanssa. Keskeisessä roolissa verkoston kehitystyössä on muun muassa kokemusasiantuntija, joka sparraa suunnitelmaa ahkerasti eteenpäin!

Työttömien palvelupolkuja on alettu rakentamaan uudelleen sillä periaatteella, että toiminnan ytimessä on yhteinen asiakas, jolle rakennetaan sote-keskukseen moniammatillinen palvelukokonaisuus. Seuraava työpaja järjestetään 2.6., jossa päästään varsinaiseen työstövaiheeseen. Palvelupolut saadaan valmiiksi tämän hetkisen suunnitelman mukaan viikolla 25, jonka jälkeen niitä edelleen kehitetään pilottiasiakastyön pohjalta.

Lue lisää hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tyokykya-ja-kumppanuutta-sote-keskuksesta/

Sopiva-hankkeen kesäwebinaari

Sopiva-hanke järjestää Kohti Sopivia palveluja -webinaarin torstaina 3.6. klo 09.30-14.00

Webinaarissa keskustellaan hankkeen etenemisestä sekä vammaispalvelujen kehittämisestä.

Puhujina kuullaan mm. Frank Martelaa, Minna Huotilaista sekä Pekka Hyysaloa. Lisäksi luvassa on mielenkiintoinen paneelikeskustelu sekä valtakunnallisen HB-hankkeen terveiset THL:stä. Sydämellisesti tervetuloa mukaan! ❤

Tilaisuudessa on tulkkaus suomalaiselle viittomakielelle.

Ilmoittaudu webinaariin täältä: https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_kesaseminaari

Webinaarin ohjelma:

Tilaisuuden juontaa Elisa de Boer 

9.30    Sopiva-hankkeen esittely hankepäällikkö Niina Helminen

           Sote-uudistuksen puheenvuoro muutosjohtaja Sami Sipilä

9.50    Filosofi Frank Martela – Merkityksellinen elämä ja sen tukeminen

10.40  Aivotutkija Minna Huotilainen – Aivot pelkäävät ja rakastavat muutosta

11.30–12.15 Lounastauko

12.15 Valtakunnallinen hanketyöskentely – kehittämispäällikkö Iiro Toikka THL

12.30 Kokemusasiantuntija Pekka Hyysalo – Oma tarina 

13.20 Paneelikeskustelu, vetäjänä suunnittelija Johanna Huhtala KVPS

  • Virpi Siiskonen Etelä-Savon CP-yhdistys ry
  • Janne Karhinen Yhdenvertainen Etelä-Savo
  • Taru Vilander Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry
  • Mari Niinivirta Vaalijala
  • Nina Lukkarinen Essote
  • Iiro Toikka THL

13.55 Yhteenveto ja loppusanat

14.00 Tilaisuus päättyy, kiitos kaikille osallistujille!

Sopiva-hanke

Essoten ja Vaalijalan yhteinen Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke käynnistyi syksyn 2020 aikana ja jatkuu aina vuoden 2021 loppuun saakka. Hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistusta. Henkilökohtaisen budjetoinnin hanke koostuu alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä.  Etelä-Savossa tapahtuvan alueellisen työn lisäksi hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet sekä toimintatavat ja arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ja hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).  

Lue lisää Sopiva-hankkeesta: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/