fbpx

Ukrainasta on tullut Etelä-Savoon satoja pakolaisia

Etelä-Savon viranomaisista koostuva valmiusfoorumi ja sen alaisuuteen muodostettu tilannekuvatyöryhmä kävivät tällä viikolla läpi Ukrainan pakolaistilannetta. Ukrainasta sotaa paenneita ihmisiä on tullut satoja Etelä-Savon alueelle, ja viranomaiset tekevät parhaansa pakolaisten auttamiseksi.

Rekisteröityminen Mikkelin poliisiasemalla

Osa Ukrainasta tulleista on maassa oleskeluluvalla tai 90 vuorokauden matkailijastatuksella, jolloin he vastaavat itse toimeentulostaan ja majoituksestaan. Tilapäistä suojelua hakevat pääsevät heti päätöksen saatuaan vastaanottopalvelujen piiriin ja saavat työskentely- ja opiskeluoikeuden. Ukrainasta tulleet voivat myös hakea turvapaikkaa.

Osa tulijoista ei ole rekisteröitynyt, koska ei halua tulla sijoitetuksi vastaanottokeskukseen. Rekisteröityminen ei kuitenkaan edellytä vastaanottokeskukseen majoittumista, vaan oleskelupaikka voi olla yksityisessä kotimajoituksessa – valtio ei vain rahoita sitä.

Etelä-Savon alueella hakemukset ja rekisteröitymiset hoidetaan Mikkelin poliisiasemalla, jossa on tarvittava laitteisto ja tulkkauspalvelut. Itä-Suomen alueen muut poliisin rekisteröintipisteet ovat Kuopio ja Joensuu.

Vastaanottokeskus järjestää majoitusta yhdessä kuntien kanssa

Vastaanottokeskusten asiakasmäärät kaksinkertaistuivat viikossa: maaliskuun puolivälissä asiakkaita oli Suomessa noin 10 000. Kasvanut työmäärä aiheuttaa viiveitä asiakkaiden rekisteröinnissä, mutta tilanne paranee, kunhan keskukset saavat palkattua lisätyövoimaa. Mikkelin vastaanottokeskuksessa on nyt noin 500 asiakasta.

Uusia vastaanottokeskuksia ei olla perustamassa, vaan palvelut hoidetaan laajentamalla nykyisten keskusten toimintaa. Pieksämäelle ja Savonlinnaan perustetaan vastaanottopalveluita varten uudet toimipisteet.

Mikkelin vastaanottokeskus on ottanut yhteyttä Etelä-Savon kuntiin ja tehnyt niiden kanssa vuokrasopimuksia ukrainalaisten majoittamisesta. Etelä-Savon kuntien tulisi varautua järjestämään hätämajoitusta vähintään sadalle pakolaiselle tai 0,5 prosentille asukasmäärästään.

Rekisteröityminen edellytyksenä palvelujen piiriin pääsylle

Pidemmäksi aikaa Suomeen jääville lapsille annetaan perusopetusta aikaisintaan huhtikuusta alkaen, koska koulutuksen järjestelyt vievät oman aikansa. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on lasten rekisteröinti ja terveystarkastus. Osa lapsista on toistaiseksi saanut etäopetusta Ukrainasta käsin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten neuvolapalveluiden saamiseksi, ukrainalaiset tarvitsevat vastaanottokeskuksen ID-kortin, jonka he saavat hakemalla tilapäistä suojelua vastaanottokeskuksesta. ID-kortin kautta ukrainalaiset saavat oikeuden samoihin terveys- ja työvoimapalveluihin kuin muutkin kuntalaiset.

Ukrainalaisten työllistämisen on toivottu tuovan apua monilla aloilla vallitsevaan työvoimapulaan. Kaikki ukrainalaiset eivät kuitenkaan ole tulleet Suomeen jäädäkseen – moni on kertonut palaavansa jälleenrakentamaan kotimaataan heti, kun se on mahdollista.

Maahanmuuttoviraston ohjeita Ukrainasta paenneille: https://migri.fi/toimintaohjeet-ukrainasta-paenneille

Ukrainalaisten pakolaisten mukana tulevat lemmikit

Ukrainassa esiintyy ekinokokkoosia ja lähinnä luonnoneläimissä raivotautia. Ukrainassa on koirien rokotuspakko raivotautia vastaan. Koska ukrainasta pakenevat tulevat Suomeen kiireessä, ekinokokkilääkitys, raivotautirokotus ja mikrosirutus varmistetaan vasta Suomessa.

Varmuuden vuoksi Ruokavirasto ohjeistaa, että 30 vuorokauden ajan ukrainalaisilla lemmikeillä ei saa olla kontakteja muihin eläimiin ja ihmisiin, koirat on ulkoilutettava hihnassa ja ekinokokkiriskin vuoksi koirien ulosteet on kerättävä ja hävitettävä sekajätteen mukana.

Ukrainalaisten lemmikinomistajien tulee ottaa yhteys kaupungin- tai kunnaneläinlääkäriin tai yksityiselle eläinlääkäriasemalle 3 vuorokauden sisällä maahantulonsa jälkeen.

Ruokaviraston ohje:

Hyödyllisiä nettisivustoja

Maahanmuuttovirasto: https://migri.fi/ukraina

Kotoutumisen osaamiskeskus (työ- ja elinkeinoministeriö): https://kotoutuminen.fi/venajan-hyokkays-ukrainaan

Lisätietoja

Irja Sokka
johtava asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus
irja.sokka@ely-keskus.fi
puh. 0295 024 089

Seppo Lokka
pelastusjohtaja, Etelä-Savon pelastuslaitos
seppo.lokka@espl.fi
puh. 044 794 3671

Etelä-Savoon perustetaan työryhmä Ukrainan sodan aiheuttaman maahantulon hallintaan

Etelä-Savon pelastuslaitoksen tiedote.

Etelä-Savon valmiusfoorumi kokoontui perjantaina 11. maaliskuuta keskustelemaan Ukrainan sotatilan aiheuttaman maahantulon poikkeustilanteesta. Valmiusfoorumiin osallistuvat Etelä-Savon kuntien ja viranomaisten sekä kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajat. Foorumin kutsuu koolle Etelä-Savon pelastuslaitos ja sen puheenjohtajana toimii pelastusjohtaja Seppo Lokka.

Valmiusfoorumi kuuli Etelä-Savon ELY-keskuksen johtavan asiantuntijan Irja Sokan välittämän tilannekuvan, joka perustui Maahanmuuttoviraston 9.3. antamiin tietoihin. Suomeen ja Etelä-Savoonkin on jo saapunut henkilöitä Ukrainan sota-alueilta EU:n suojeludirektiivin turvin. Maahan saapuvat henkilöt tarvitsevat majoituksen lisäksi jo päivittäin sosiaali- ja terveyshuollon palveluita.

Todettuaan huolen monialaisten resurssien riittävyydestä maahantulomääriin liittyen valmiusfoorumi päätti perustaa pienemmän alueellisen työryhmän kokoamaan tilannekuvaa ja pohtimaan tulevia toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi. Työryhmään kootaan maahanmuuton asiantuntijoita ja sen kutsuu koolle Essoten maahanmuuttotoimiston esimies Pia Koivisto.

Valmiusfoorumi korosti, että ensimmäinen toimenpide maahan saapuville on tilapäisen suojelun hakeminen rajavartiolaitokselta tai poliisin asiointipisteissä. 

Lisätiedot

Irja Sokka
Johtava asiantuntija
irja.sokka@ely-keskus.fi
p. 0295 024 089

Seppo Lokka
Pelastusjohtaja
seppo.lokka@espl.fi
p. 0201 3344 00

Etelä-Savon pelastuslaitos, Essote ja Sosteri ovat lahjoittaneet ambulanssin Ukrainaan

Etelä-Savon hyvinvointialueeseen vuoden 2023 alusta alkaen kuuluvat Etelä-Savon pelastuslaitos, Essote ja Sosteri ovat lahjoittaneet ambulanssin varusteineen Ukrainaan.

Lahjoituksella halutaan auttaa Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa. Etelä-Savon pelastuslaitos antoi ambulanssin ja sairaanhoitopiirit Essote ja Sosteri puolestaan ambulanssissa olevat lääkintä- ja hoitotarvikkeet sekä muut varusteet.

  • Ambulanssin toimittaminen Ukrainaan on meille soveltuva ja konkreettinen tapa auttaa Ukrainassa olevia pelastus- ja terveysviranomaisia sekä sodan keskellä olevia ukrainalaisia, toteaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen johtaja sekä Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastuspalveluiden vastuuvalmistelija Seppo Lokka.
  • Sisäministeriö vastaa ambulanssin toimittamisesta perille Ukrainaan. Toivomme tietysti, että se saataisiin mahdollisimman nopeasti avuntarvitsijoille, kertoo lahjoitusidean isä, Essoten ensihoidon ja päivystyksen ylilääkäri Janne Kuusela.
Lahjoitettava ambulanssi varusteineen ja palomestari Eero Aho. Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos.
Lahjoitettava ambulanssi. Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos.
Lahjoitettavan ambulanssin varusteita. Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos.

Lisätiedot

Seppo Lokka henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Seppo Lokka

Vastuuvalmistelija, Pelastuspalvelut
044 794 3671
seppo.lokka@etela-savo.fi

Pelastustoimi – infopaketti aluevaltuutetuille

Pelastuslaitos kuvituskuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Tämän infopaketin on koonnut Sisäministeriö.
Alkuperäinen julkaisu: /uploads/2021/12/Pelastustoimi-infopaketti_aluevaltuutetulle-A5_161221.pdf
Lisätietoja aluevaaleista: https://vaalit.fi/etusivu

3 syytä, miksi aluevaltuutetun kannattaa kiinnostua pelastustoimesta hyvinvointialueilla

  1. Pelastustoimi on lähipalvelu
    • Pelastustoimen kattava maanlaajuinen palveluverkosto on jokaisen Suomessa asuvan ja oleskelevan turvaverkko. Palveluverkosto muodostuu noin 800 paloasemasta.
  2. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä säästetään ihmishenkiä ja yhteiskunnan varoja
    • Pelastustoimi tunnetaan pelastustoiminnasta. Sen lisäksi se vahvistaa ihmisten omia turvallisuus- ja varautumistaitoja sekä väestön kriisinkestävyyttä. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on keskeinen osa pelastustoimea.
    • Onnettomuuksien ennaltaehkäisy
      • parantaa ihmisten turvallisuutta
      • vähentää omaisuusvahinkoja
      • vaikuttaa työntekomahdollisuuksiin loukkaantumisten vähentyessä
      • säästää ihmishenkiä ja yhteiskunnan resursseja
  3. Pelastustoimen merkitys korostuu ikääntymisen, kaupungistumisen ja yhteiskunnan haavoittuvuuden kasvun myötä
    • Pelastustoimen merkitys kasvaa entisestään lähitulevaisuudessa yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja maastopalojen seurauksena. Pelastustoimen tehtävien lisääntymiseen vaikuttavat myös väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen.
    • Nämä tekijät vaikuttavat myös pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien saatavilla oleviin henkilöresursseihin sekä väestön avuntarpeisiin. Ikääntyminen heikentää itsenäisiä toimintamahdollisuuksia hädän hetkellä.
    • Siellä missä on enemmän rakennuksia ja ihmisiä, on suurempi riski päivittäisille onnettomuuksille. Toisaalta vahinkojen seuraukset voivat olla vakavampia harvaan asutulla alueella pidemmästä toimintavalmiusajasta johtuen. Silloin ihmisten omatoiminen varautuminen ja omat turvallisuustaidot korostuvat
Pelastustoimen lukuja

Mitä pelastustoimi tarkoittaa?

Hyvinvointialueen pelastustoimen tehtäviä ovat:

  1. Onnettomuuksien ehkäisy
  2. Pelastustoiminta
  3. Väestönsuojelu
  4. Ja näihin tehtäviin varautuminen

Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on myös, että tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Pelastustoimi ja väestönsuojelu ovat keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan siviilivalmiuden järjestelmää. Pelastustoimen on varauduttava toimialaansa kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitamiseen riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyä tehdään yhteistyössä

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy koostuu muun muassa valvonnasta, neuvonnasta, turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuusviestinnästä.


Onnettomuuksien ehkäisyllä pyritään pienentämään tulipalojen ja muiden onnettomuuksien todennäköisyyttä ja vähentämään onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja.


Pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisyn ydintehtäviä ovat ihmisten ohjaus, neuvonta ja koulutus sekä valvontatehtävät. Pelastusviranomaiset valvovat kiinteistössä tapahtuvan toiminnan turvallisuutta valvontakäynneillä ja muilla valvontamenetelmillä.


Onnettomuuksien ehkäisyssä tehdään yhteistyötä alueen muiden viranomaisten sekä alueen yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Pelastusalan järjestöt kouluttavat ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä muun muassa alkusammutuksesta, ihmisten omatoimisesta varautumisesta sekä rakennusten ja yritysten turvallisuudesta ja pelastuslaitosten ohella organisoivat turvallisuusviestintäkampanjoita.


Vuosittain noin viidesosa kansasta tavoitetaan turvallisuusviestinnällä.

Pelastustoimi hyvinvointialueilla?

Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023, Helsinkiä lukuunottamatta. Tavoitteena on parantaa pelastustoimen palveluja hyvinvointialueilla. Uudistuksessa turvataan pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys ensihoidossa. Väestölle pelastustoimen uudistus näkyy parantuneena parempana ja yhdenmukaisempana palveluna.

Pelastustoimi on soten kanssa rinnakkainen toimiala

  • Pelastustoimi ei yhdisty soteen vaan on rinnakkainen toimiala hyvinvointialuekonsernissa.
  • Pelastustoimi on ollut järjestetty alueellisesti jo vuodesta 2004 alkaen.

Pelastustoimi uudistuu hallinnollisesti ja sisällöllisesti

  • Hallinnollinen uudistus tarkoittaa järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille.
  • Samalla käynnissä on sisällöllinen uudistus, jolla varmistetaan pelastustoimen voimavarat sekä kehitetään tiedolla johtamista ja pelastustoimen palveluita.
  • Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusta uudistetaan. Tällä hetkellä selvitetään tulevaisuuden toimintaympäristön ja työnkuvan vaatimuksia koulutukselle.
  • Vuoden 2022 aikana tehdään esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista, koulutuksen organisoinnista sekä rahoituksesta. Tämän jälkeen tehdään päätökset koulutusjärjestelmän uudistuksista ja valmistellaan uudistusten toteutus.
  • Uudistuneen koulutusjärjestelmän on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025.

Yhdenmukainen pelastustoimi mahdollistaa suuronnettomuuksien johtamisen

Hyvinvointialueilla on itsehallinto, mutta paikallisen toiminnan lisäksi pelastustoimella on alueellista ja valtakunnallista toimintaa, joka edellyttää yhtenäisiä valtakunnallisia järjestelmiä. Pelastustoiminnan hoitaminen suuronnettomuuksissa
kuten laajoissa maastopaloissa edellyttää yhdenmukaisia ja hyvin yhteen toimivia pelastustoimen järjestelmiä.

Ensihoidon synergiaedun turvaaminen

  • Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen sairaalaan.
  • Ensihoito on osa terveydenhuoltoa. Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen hyvinvointialueen kanssa tai ostaa palvelun muulta palveluntuottajalta.
  • Ensihoidon palvelutuotannon järjestelyissä on alueellisia vaihteluita.
  • Pelastustoimen ja terveydenhuollon välinen synergiaetu on hyvä varmistaa hyvinvointialueilla.
  • Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää.

Resurssit ja rahoitus?

Pelastustoimen resurssivaje

Pelastustoimen alueiden rahoitusvaje vuoteen 2030 mennessä on noin 60 miljoonaa euroa ja pelastustoimen toimintaympäristön muutoksesta johtuva pelastajien lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 1 000 pelastajaa.

Pelastustoimen lukuja

Mistä noin 1 000 pelastajan lisätarve syntyy?

Pelastustoimessa on lähes 7 000 päätoimista henkilöä, joista noin 4 000 on päätoimisia pelastajia. Pelastajista noin 1 000 eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Eläkepoistuma voidaan kattaa nykyisellä koulutusmäärällä. Pelastustoimeen on kuitenkin syntymässä henkilöstövajetta, kun työaikalakia on muutettu ja palvelutason puutteita on korjattu. Pelastustoimen varallaolojärjestelmiä on muutettava ja uudet järjestelyt edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista.

Pelastustoimen rahoitus hyvinvointialueilla

  • Pelastustoimen rahoitus määritellään asukasmäärän, asukastiheyden sekä riskikertoimen perusteella.
  • Aluevaltuusto päättää alueen palvelutasopäätöksessä, millainen pelastustoimen palvelutaso alueella on.

Hyvinvointialueiden päättäjät vastaavat pelastustoimen palveluiden tasosta sekä pelastustoimen riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta.

Valtakunnalliset strategiset tavoitteet ohjaavat palvelujen kehittämistä

Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus mahdollistaa entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamisen koko maassa.

  • Tavoitteet viitoittavat hyvinvointialueiden palveluiden kehittämistä ja strategista ohjausta.
  • Valtioneuvosto päättää loppuvuodesta 2022 ensimmäisen kerran pelastustoimen valtakunnallisista strategisista tavoitteista. Ne uudistetaan jatkossa joka neljäs vuosi.
  • Sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin pelastustoimen järjestämistä.
  • Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käydään vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut.
  • Hyvinvointialueet ja aluehallintovirastot valmistelevat selvityksiä ja asiantuntija-arvioita pelastustoimen palvelutason toteutumisesta ja kehityksestä.
  • Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustetaan pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuvat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt ja hyvinvointialueet.
  • Aluehallintovirastot valvovat ja arvioivat pelastustoimea ja sen palvelutasoa, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia.

Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat

Pelastuslaitokset

Pelastuslaitokset hoitavat pelastustoimen käytännön tehtävät alueellaan. Pelastustoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle, jos hyvinvointialue niin päättää. Pelastustoimen palvelujen järjestäjinä vuodesta 2023 alkaen toimivat hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki. Palvelujen tuottamisesta hyvinvointialueilla vastaavat pelastuslaitokset.

Mikä on sopimuspalokunta?

Sopimuspalokunnat ovat erityisesti maaseudulla keskeinen turvallisuustoimija, mutta ne osallistuvat koko maassa – myös kaupungeissa – hälytyksiin. Sopimuspalokunta on pelastustoimen järjestelmään kuuluva vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta, teollisuuspalokunta tai sotilaspalokunta, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

  • Hyvinvointialue voi käyttää sopimuspalokuntia apunaan pelastustoiminnassa sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.
  • Sopimuspalokunnat toimivat pelastuslaitosten tukena pelastustoiminnan lisäksi esimerkiksi toteuttamalla turvallisuuskoulutuksia.
  • Pelastuslaitosten hälytysosastoihin kuuluu noin 15 000 sopimuspalokuntalaista.
  • Samalla paloasemalla ja samassa paloautossa hälytyskeikalla voi olla sekä pelastuslaitoksen päätoimista henkilökuntaa että sopimuspalokuntalaisia.

Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimessa

Sopimuspalokuntia tarvitaan sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa.

  • Harvaan asutuilla alueilla ne ovat usein ensimmäisenä paikalla. Pelastustoimintaa johtaa aina pelastusviranomainen.
  • Suuremmissa kaupungeissa sopimuspalokunta on pelastuslaitoksen tukena sammuttamassa ja hoitamassa muita tehtäviä kuten jälkiraivausta ja -valvontaa. Sopimuspalokuntien rooli korostuu kaupungeissa erityisesti suurissa ja pitkäkestoisissa tehtävissä sekä silloin, kun pelastuslaitos on kiinni suuressa tai monissa samanaikaisissa tehtävissä.
  • Sopimuspalokunnat osallistuvat noin 200 hälytykseen päivässä koko maassa.

Kuka päättää pelastustoimea koskevista asioista hyvinvointialueella?

Aluevaltuustot päättävät itsenäisesti siitä, mikä toimielin päättää pelastustoimea koskevista asioista hyvinvointialueella. Aluevaltuuston päätettäviksi kuuluvat lain mukaan tietyt pelastustoimea koskevat asiat kuten palvelutasopäätös.

Sisäministeriö on suosittanut, että hyvinvointialueen pelastuslaitoksen johtamistehtävä määrätään monijäseniselle toimielimelle kuten aluehallituksen alaiselle pelastusjaostolle tai pelastuslautakunnalle, joka toimii myös pelastuslain mukaisena pelastusviranomaisena.

Pelastustoimen monijäseninen toimielin käsittelisi esimerkiksi seuraavat pelastustoimea koskevat asiat:

  • esitys pelastustoimen palvelutasopäätöksestä hyvinvointialueen aluehallitukselle ja aluevaltuustolle
  • pelastustoimen palvelutason toteutumisen arviointi ja valvonta pelastuslaitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti
  • pelastustoimen palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman toimeenpano ja seuranta
  • esitys pelastuslaitoksen palvelutuotantoa koskevasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä investointisuunnitelmasta hyvinvointialueen aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle
  • pelastuslaitoksen viranhaltijoiden päätöksiä ja pelastusviranomaisen tekemiä päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset
  • pelastusviranomaisen käytössä olevat pakkokeinoasiat tarvittaessa, kuten uhkasakon asettaminen ja tuomitseminen niiltä osin kuin yksihenkilöinen viranomainen katsoo asian päätöksentekoon tarvittavan laajempaa harkintaa
  • pelastustoimen säädösten edellyttämien suunnitelmien vahvistaminen
  • muut pelastustoimen viranomaistehtävät

Lisätietoja


Pelastustoimen strategia: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi: pelastustoimen strategia vuoteen 2025
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-097-1

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-769-0

Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki: Pelastustoimen toimintaohjelma onnettomuuksien ehkäisemiseksi
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-304-0

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-634-8

Sisäministeriön alkuperäinen julkaisu tästä tekstistä
https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Pelastustoimi-infopaketti_aluevaltuutetulle-A5_161221.pdf

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen järjestämiseen!

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle siirtyy 7 eri organisaatiota, joiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut yhdistetään hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisuuteen.


Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevia palveluja kehitetään hankkeiden ja pilottien kautta monialaisella yhteistyöllä. Työtä jatketaan hankkeiden päättymisen jälkeen hyvinvointialueen valmistelutiimeissä yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. 

Sosiaalipalvelut on yksi suuri kokonaisuus, jonka kehittämiseen kannustamme Sinua osallistumaan. 

Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen, miltä sosiaalipalvelujen tulisi näyttää hyvinvointialueella vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla on tulevaisuuden palveluihin liittyen.

Kyselyä saa jakaa laajasti koko Etelä-Savon alueelle, jotta mahdollisimman moni eteläsavolainen pääsee vaikuttamaan sosiaalipalvelujen kehitystyöhön. 

Vastausaika on 6.10.-30.11.2021. Kokoamme vastaukset kyselyn päättymisen jälkeen etela-savo.fi sivulle ja hyödynnämme vastauksia hyvinvointialueen valmistelutyössä.


VASTAA KYSELYYN ALTA

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Piskonen

Viestintäkoordinaattori (vanhempainvapaalla)
040 359 7561
sanna.piskonen@etela.savo.fi

Puumalan moniammatillinen yksikkö – yhteistyökumppaneiden ajatukset

Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on käynnistynyt erinomaisin tuloksin ja liikkuvat yksiköt ovat jo hyvässä vauhdissa kenttätyössä! Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on uudenlainen ensihoitajan ja pelastajan työparitoiminnan ja kotiin vietävien palveluiden toimintamalli. Pilotti toteutetaan Puumalan alueella ja sen operatiivinen toiminta on aloitettu 8.3.2021. Uusi yksikkö toimii Puumalassa vuoden 2021 loppuun saakka. Pilotissa kehitettyjä toimintatapoja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään sote-uudistuksen edetessä mahdollisesti myös muualla Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Operatiivisen toiminnan aloitus

Moniammatillisen yksikön tuomien toimintamallien avulla voidaan vastata kattavammin kotiympäristön turvallisuusasioihin sekä ihmisten terveydellisiin tarpeisiin ja niiden arviointiin kotiolosuhteissa. Pilotin toiminnallisena tavoitteena on tukea ihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään kehittämällä uusia tarpeisiin vastaavia toimintamalleja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell kertoo, että moniammatillisen yksikön toiminnan kehittäminen on yksi keino vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi, yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja kustannustehokkuuden toteutumiseksi.

Ensihoitokeskuksen palvelupäällikkö Marko Pylkkänen (ESSOTE) kommentoi olevansa hyvillä mielin pilotin alkamisesta ja odottavansa innolla lopputuloksia. Pylkkänen näkee paljon mahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön lisääntymiseen ja verkostoitumiseen: ”Pilotti yhdistää ensihoidon, pelastustoimen ja kotihoidon tehtäviä sekä kotiin vietävien palvelujen tukemista. Moniammatillinen yksikkö voi suorittaa rajapinnassa olevia tehtäviä, kuten esimerkiksi hoidontarpeen arviointeja.”

Samoilla linjoilla on myös Etelä-Savon Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka: ”Moniammatillinen yksikkö on jo pitkään nähty hyvänä toimintamallina, koska se mahdollistaa asiakkaiden palvelujen kehittämisen. Sosterin alueella Sulkavalla on ollut jo vastaavanlaista toimintaa, ja nyt pääsemme laajentamaan sitä myös Essoten alueelle.” Uusien toimintamallien kehittäminen tulevalle hyvinvointialueelle on Lokan mukaan ollut päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Jatkossa Puumalassa toimii ensihoitoyksikkö ja pelastusyksikkö 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa, eli palvelu on ympärivuorokautinen. Pilottia varten henkilöstöä perehdytetään uuteen toimintamalliin, mutta monella työntekijällä on jo valmiiksi koulutusta niin pelastusalan kuin terveydenhuollon tehtäviin.

Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidonkin näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi.

Yhteistyökumppanit

Pilotti toteutetaan yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa. Yllä mainitut Ensihoitokeskus sekä Etelä-Savon pelastuslaitos ovat pilotin suurimmat toimijat, jotka toteuttavat pilottia yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri rooleissa. Alla muutaman yhteistyökumppanin mietteitä pilotin aloittamisesta ja odotuksista.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelut 
Puumalan kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella 

Puumalan vanhus- ja vammaispalvelujen kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella tunnistaa Puumalan haastavaksi toimintaympäristöksi saarineen ja etäisyyksineen. Pilotti on todella toivottu ja tervetullut, koska se auttaa toimintaympäristön hallinnassa ja mahdollistaa hoidon monipuolisuutta kotioloissa: ”Puumalassakaan ei ole aina mahdollisuutta pitää sairaanhoitajaa vuorossa, ja muu apu saattaa olla kaukana. Moniammatillinen yksikkö saadaan nopeasti paikalle, ja he pystyvät tarvittaessa toteuttamaan esimerkiksi tiputuksen kaltaisia toimenpiteitä kotioloissa.” 
 
Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidon näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi. Hakijoita moniammatilliseen tiimiin on ollut hyvin ja paikat ovat täyttyneet. 

Essoten kotiin annettavat tukipalvelut/turvapalvelut 
Tukipalvelukoordinaattori Patrik Hujanen  

Tällä hetkellä yhteistyö ensihoidon kanssa on meillä vielä suhteellisen pientä. Ensihoito on auttajataho, johon palveluntarjoaja Addsecure tai TIKE välittää ensihoitoa vaativat turvapalvelintehtävät. Tulevaisuudessa tätä yhteistyötä haluamme kehittää muun muassa tämän moniammatillisen pilotin kautta. Myöhemmin myös oman turvapuhelinkeskuksen myötä yhteistyö tulee tiivistymään entisestään.

 
Essote Palliatiivinen keskus 
Ylilääkäri Reino Pöyhiä

Essoten Palliatiivisen hoidon keskuksen ylilääkäri Reino Pöyhiä korostaa, että kotisairaalatoiminta on Suomessa ainutlaatuista ja, että muissa maissa ei ole Suomen veroista julkisen terveydenhuollon kotisairaala-palveluketjua. Kotisairaala tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon viemistä kotiin. Käytännössä suurimmat kotisairaaloiden potilasryhmät ovat bakteeri-infektioon laskimoon tai lihakseen ”pistettäviä” (annosteltavia) antibiootteja saavat potilaat sekä kotisaattohoitoon kuuluvat potilaat. Edellisestä sopisi esimerkiksi vaikkapa alaraajan ruusu tai keuhkokuume, joita voidaan hyvin hoitaa kotona sairaanhoitajan 1-3 krt/vrk annostelemien antibioottien avulla. Kotisaattohoito puolestaan merkitsee parantumattomasti sairaan hoitoa kotona kuolemaan saakka. Se merkitsee usein kotiin toimitettavaa sairaalasänkyä, ”kipupumppua” tai happea. Kotisairaalatyöhön voivat osallistua ensihoidon ammattilaiset saatuaan aiheesta lisäkoulutusta.

Kotisaattohoito merkitsee palveluntuottajan kannalta 24/7 valmiutta. Silloin on varauduttava toisinaan myös ajallisesti pitkiinkin käynteihin, joissa voidaan huomioida psykososiaalisen tuen antaminen. Ensihoidon systemaattinen koulutus aloitetaan Puumalan väestä ja Pöyhiä toivoo, että koulutus on toimiva ja sellaisenaan monistettavissa koko tulevalle hyvinvointialueelle.

Suomen Punainen Risti – SPR Puumalan jaosto
Helena Kurronen

SPR Puumalan osaston rooli pilotin käytännön toteutuksessa on vielä mietinnässä. Puumalan osaston edustaja Helena Kuronen nostaa esille vahvaa halua olla mukana tukemassa puumalalaisten hyvinvointia: ”Yhdistyksemme on pieni, mutta niin on myös Puumala paikkakuntana. Täällä ollaan totuttu puhaltamaan yhteen hiileen ja yhteistyö toimii. Myös tämän pilotin osalta aktiivijäsenemme haluavat olla mukana kehittämässä moniammatillista yhteistyötä.” Erityisen tärkeänä Kuronen näkee vapaaehtoisen pelastustoiminnan (Vapepa) aktivoinnin ja ystävätoiminnan laajentamisen. Ystävätoiminnassa tehdään yhteistyötä myös julkisen sektorin kanssa.  

Osallistu kehittämiseen

Heräsikö kysymyksiä? Haluatko ottaa osaa pilotin kehittämiseen? Ota meihin yhteyttä!

Etelä-Savon pelastuslaitos on osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Pelastustoimen uudistus tuntuu kuitenkin jäävän sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisille pelastustoimen uudistus tulee näkymään parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna. Pelastuslaitostoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat hoitaa ensivaste- ja ensihoitotehtäviä. 

”Tässä on hyvin uudistuksen perusajatus. Ensihoito ja pelastustoimi ovat saman maakunnan sisällä, jolloin pelastuslaitos voi myös tuottaa ensihoitopalveluja. Palvelujen parempi saatavuus ei koske ainoastaan akuuttia apua onnettomuustilanteissa, vaan myös neuvontaa ja ohjeistusta pyritään valtakunnallisestikin yhdistämään”, tiivistää Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. palomestari Heli Hyttinen. 

Tällä hetkellä Suomessa on 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta ja ne hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi tulee jatkossakin olemaan erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksen myötä pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus tehostuu, jolla voidaan tuottaa yhdenvertaisemmin palveluita koko maassa.  

Pelastustoimen palvelut Etelä-Savossa 

Monille tulee pelastustoimesta varmasti ensimmäisenä mieleen paloautot ja palomiehet. Pelastuslaitoksen toimintaan sisältyy kuitenkin myös tehtäviä, jotka eivät ole yhtä äänekkäitä tai näkyviä. Etelä-Savon pelastuslaitos kuvailee verkkosivuillaan palvelut seuraavasti:  

  • Ensihoito: Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Lisäksi ensihoidon tukiyksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Pieksämäellä. 
  • Pelastustoiminta: Pelastustoimintaan kuuluvat esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön tai omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen. 
  • Turvallisuuskoulutus: Turvallisuuskoulutuksella voi kehittää turvallisuustietoja ja taitoja pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Yleisimpiä koulutusaiheita ovat alkusammutus-, turvallisuus-, turvakortti- ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus. 
  • Palotarkastukset: Valvontatoiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänä on myös ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi.  
  • Kemikaalivalvonta: Pelastuslaitos valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia sekä niiden säilytystä. 
  • Turvallisuusviestintä: Tarkoituksena on lisätä ihmisten turvallisuustietoutta sekä kannustaa turvallisuuden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Turvallisuusviestinnästä halutaan osallistavaa ja vuorovaikutteista  

Turvallisuusviestinnällä ja osallistamisella voidaan vähentää onnettomuuksien määrää. Pelastustoimella on yhteinen turvallisuusviestinnän strategia. Sen visiona on, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja –taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. 

Esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi hyödyllistä, että asukas osaisi käyttää alkusammutuskalustoa. Tulipalo saataisiin mahdollisesti sammutettua ajoissa ja vahingot jäisivät pieniksi. Etelä-Savossa yksilöiden toiminta onnettomuustilanteissa korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Vaikka tulipalo huomattaisiin ajoissa, voi pelastustoimella kestää jonkin aikaa saapua paikalle. Jokainen eteläsavolainen on osa pelastustoimea, mutta tarvittaessa Pelastuslaitoksen rautaiset ammattilaiset hälytetään apuun.  

”Erityisesti haja-asutusalueella ja mökkiteillä osoitemerkinnät ovat tärkeitä, jotta apu saadaan kerralla oikeaan paikkaan. Myös opastuksen järjestämisen onnettomuuspaikalle näillä alueilla on suotavaa. 112 puhelinsovellus on hyvä ladata, koska soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti”, vinkkaa Heli Hyttinen.  

Maakuntalaisten toivotaan myös noudattavan viranomaisten antamia kieltoja sekä ohjeita. Kesällä voimassa olevien metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitusten aikana ei juhannuskokkoja tai nuotioita saisi sytytellä. Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on hyvät ja ajankohtaiset nettisivut, joista löytyvät voimassa olevat varoitukset.  

Etelä-Savon pelastustoimi haluaa olla vahvemmin mukana ihmisten arjessa. Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Jokaiselle kohderyhmälle on määritelty omat tavoitteet ja kanavat viestinnälle sekä osallistamiselle. Toiveena olisi, että ihmiset voisivat matalalla kynnyksellä kysyä neuvoja tai apua pelastuslaitokselta, jo ennen mahdollisia onnettomuuksia. Pelastustoimi pyrkii tunnistamaan maakuntalaisten arjesta mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten käyttäytymistä vesillä ja eri ikäryhmien tyypillisiä onnettomuuksia.

Eteläsavolaisilta toivotaan vastuuta omasta toiminnasta ja aktiivista osaamisen sekä tietoisuuden kehittämistä turvallisuudesta. Tähän pelastustoimi haluaa tarjota täyden tuen.  

Etelä-Savon pelastustoimen ominaispiirteet 

Etelä-Savossa kesäaikana väkimäärä yli kaksinkertaistuu. 2019 tilastojen mukaan Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yksistään Mikkelissä on yli 10 000. Tuoreimman arvion mukaan kausiasukkaiden määrä on kesäaikaan korkeimmillaan jopa 84 000 ja vuositasolla jopa 294 000. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan kesäisin, kun onnettomuuksia sattuu enemmän. Pelastustehtäviä maakunnan alueella oli yhteensä noin 3650 kappaletta vuonna 2019.  

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella on 34 paloasemaa, joista Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen paloasemat toimivat 24/7 periaatteella. Muiden paloasemien osalta, osassa on henkilöstöä virka-aikaan ja osa toimii sopimuspalokuntalaisten voimin. Sopimuspalokunnat ovat Etelä-Savon alueella tärkeä voimavara.  

Pelastuslaitoksella eri tehtävien kirjo on laaja, joista monet eivät näy ulospäin maakuntalaisille. Palomiesten osaamista, työkykyä ja valmiutta täytyy ylläpitää, kalustoa huoltaa ja koulutuksia järjestää sekä niihin osallistua. Henkilökuntaan kuuluu myös toimistohenkilökuntaa, jotka esimerkiksi huolehtivat tuki- ja hallintotoimista sekä valvonnasta. Tämä mahdollistaa käytännön työn toteutumisen kentällä. Työ vaatii henkilökunnalta joustamista vuodenaikojen sekä vuorokaudenaikojen mukaan ja vaihteleviin olosuhteisiin täytyy tottua.  

Tiimityö ja toisten tukeminen korostuvat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa. Hyttisen mukaan pelastustoimeen hakeutuu samanhenkistä porukkaa, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja luottamuksen toisiin työntekijöihin.  

Ota Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat haltuun alta, niin saat ajankohtaista tietoa pelastustoimesta! 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat:  

Verkkosivut: https://espl.fi/ 

Facebook: https://www.facebook.com/etelasavonpelastuslaitos 

Instagram: @espelastuslaitos 

Sähköposti: pelastuslaitos(at)espl.fi

Seppo Lokka henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Seppo Lokka

Vastuuvalmistelija, Pelastuspalvelut
044 794 3671
seppo.lokka@etela-savo.fi