fbpx

Etelä-Savon hyvinvointialueella kehitetään ikäihmisten arkikuntoutusta

Arkikuntoutus on ikääntyneen omassa elinpiirissä tapahtuvaa moniammatillista kuntoutusta, jossa keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen arjen toiminnoissa. Arkikuntoutuksen asiakkaat ovat tyypillisesti ikääntyneitä, jotka ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, ovat uusia kotihoidon asiakkaita tai ovat kotiutuneet sairaalasta esimerkiksi akuutin sairauden jälkeen.

Arkikuntoutusta toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, joka laatii kuntoutuksen tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Arkikuntoutuksessa keskeistä on yksilöllisyys ja asiakkaan oman elämän asiantuntijuus. Arkikuntoutuksen kehittäminen ja vaikuttavien toimintamallien jalkauttaminen koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle on yksi tärkeistä toimenpiteistä Etelä-Savon tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.

Kehittämispiloteissa selvitetään toimivia käytäntöjä

Etelä-Savon alueella käynnistyy syksyn 2022 aikana useita arkikuntoutuksen kehittämispilotteja kotihoidon ja asumispalvelujen yksiköissä. Piloteissa kokeillaan ja selvitetään toimivia käytäntöjä arkikuntoutuksen toteuttamiseksi alueemme kotihoidon asiakkailla sekä asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkailla. Tavoitteena on lisätä hoidon ja palvelujen vaikuttavuutta lisäämällä moniammatillista yhteistyötä, tunnistamalla arkikuntoutuksesta hyötyvät asiakkaat ja kehittämällä toimiva moniammatillisen arkikuntoutuksen prosessi. Tärkeä osa pilotteja on arkikuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi.

Tavoitteena toimintakyvyn säilyminen sekä sote-henkilöstön riittävyys

Arkikuntoutuksen kehittämisen ja lisäämisen tavoitteena on, että kotihoidon asiakkaat ja omaishoidossa olevat asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkaat pystyisivät asumaan omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja että palvelutarve pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Yksilönäkökulmasta itsenäisen toimintakyvyn säilyminen on merkittävä elämänlaatua lisäävä tekijä. Arkikuntoutuksen toivotaan helpottavan myös omaishoitajien jaksamista. Yhteiskunnan näkökulmasta palvelutarpeen hillitseminen tai väheneminen sekä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin siirtymisen viivästyttäminen hillitsee kustannusten nousua. Tämä toimintamalli edesauttaa sote-henkilöstön nykyistä parempaa riittävyyttä väestön ikääntyessä. 

Lisätietoja:

Leena Korhonen
Asiantuntija
leena.korhonen@sosteri.fi

Nyt se on alkanut – alle 25-vuotiaat saavat ilmaisen ehkäisyn Etelä-Savon hyvinvointialueella

Maksuton ehkäisy on osa hallitusohjelmaa, ja sen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää alle 25-vuotiaille suunnattuja ehkäisypalveluja niin, että ne sisältävät raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen mukaan lukien hedelmällisyystietoisuuden lisäämisen. Tavoitteena on järjestää helposti saavutettavissa ja saatavilla olevat palvelut sähköisiä palveluita hyödyntäen. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos koordinoi ja tukee hankkeen toteutumista. Rahoitus hankkeeseen tulee Sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Maksuttomalla ehkäisyllä tarkoitetaan sellaista raskauden ja/tai seksitautien ehkäisyä, joka tarjotaan maksutta nuorille aina siihen asti, kun nuori täyttää 25 vuotta. Maksuttomaan ehkäisyyn sisältyy kattava valikoima ehkäisymenetelmiä (kierukka, kapselit, rengas, laastari, pillerit, kondomi), joista terveydenhoitajan vastaanotolla valitaan sopiva vaihtoehto. Palvelussa huomioidaan sujuvuus ja yhdenmukaisuus hyvinvointialueella samoin kuin potilasturvallisuus vaihtoehdon valinnassa. Käytössä voi olla vain yksi ehkäisymenetelmä kerrallaan. Jälkiehkäisy ei kuulu hankkeeseen, mutta sen tarjoaminen tarvittaessa halutaan ottaa mukaan palveluun.

Koulutuksella syvennetään terveydenhoitajien osaamista seksuaalisuuden eri osa-alueilla

Seksuaalineuvonnalla on merkittävä rooli ehkäisypalvelussa. Terveydenhoitajia kannustetaan kuuntelemaan asiakasta avoimesti ja ottamaan kohtaamisissa huomioon seksuaalisuuteen liittyviä asioita laajasti. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien osaamista on syvennetty ehkäisyyn ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa järjestämällä koulutusta. Hankerahoituksella on suunniteltu terveydenhoitajien lisäkoulutusta mm. pitkäaikaisehkäisyn asetuksessa ja seksuaalineuvontaan.

Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin 7.9., jossa osallistujia oli Essotesta, Sosterista sekä Pieksämäeltä ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta sekä ehkäisyvalmisteiden edustaja. Seuraavat koulutukset pidetään viikoilla 44 ja 45, jolloin koulutetaan lisää neuvoloiden terveydenhoitajia.

Lisätietoja

Kaarina Kiri

HANKEKOORDINAATTORI

040 656 7620
kaarina.kiri@etela-savo.fi

Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen väliarviointien palaute positiivista kaikilta käyttäjäryhmiltä

Etelä-Savon hyvinvointialueen Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeessa pyritään tuomaan uutta teknologiaa osaksi ikääntyneen henkilön terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä henkilöstön työn tukemiseen. Hankkeen myötä kotihoidon asiakkaiden tueksi on tuotu koteihin esimerkiksi liikesensoreita tilannekuvan luomiseen. Näillä saadaan tietoa ikääntyneen liikkumisesta ja toiminnasta kotona. Lisäksi tablettien avulla voidaan soittaa kuvapuheluita niin omaisten kuin kotihoidon hoitajien kanssa. Kansallisesti uutena palveluna käyttöön otettiin kuuroille suunnattu viittomakielinen etäkotihoito, jossa ikääntyneellä on mahdollisuus saada palvelua omalla äidinkielellään tulkin välityksellä.

Hanke on edennyt väliarviointivaiheeseen. Väliarvioinnit on tehty asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle teknologian käyttöönotosta. Palaute on ollut positiivista. Väliarvioinneissa käytiin läpi, miten teknologia on vaikuttanut asiakkaan ja omaisen arkeen, ja henkilöstön työn sisältöön. Väliarvioinnit tehtiin haastattelemalla ja haastatteluista koottu materiaali analysoitiin.

Teknologiasta hyviä kokemuksia

Asiakkaat kokevat liikettä havainnoivat sensorit myönteisenä asiana:
-Sensorit tuovat turvallisuudentunnetta, kun tietää, että joku seuraa liikkumistani. Sensorit eivät ole häirinneet ollenkaan, kun ei niitä arjessa huomaa, kertoo kotihoidon asiakas palautteessaan.

Hoitajat hyödyntävät sensoritietoa työssään:
– Sovelluksesta voi seurata asiakkaan vuorokausirytmiä, ja jos huomaan aamulla, että asiakas on vielä sängyssä nukkumassa, menen aamukäynnille hieman myöhemmin.

Kuvapuhelut omaisten kanssa piristävät ikäihmisen arkea: ”Ihana, kun näkee lasten ja lastenlasten kasvot, kun juttelee.” Hoitajat ovat myös huomioineet kuvapuheluiden vaikuttavan myönteisesti:
– Kuvapuhelut läheisten kanssa ovat asiakkaille päivän kohokohtia.

Myös omaisten mielestä kuvapuhelut ovat tärkeä tapa olla yhteydessä läheistensä kanssa:
– Tabletti auttaa oman huolen määrään, kun voimme olla yhteydessä usein ja näkee, mikä tilanne asunnossa on, kertoo teknologiakokeiluun osallistuvan ikääntyneen omainen.

Omaiset näkevät myös sensoreiden tuottamaa tietoa. Tämä tuo turvallisuuden tunnetta, kun tietää että ikääntyneellä omaisella on kotonaan kaikki hyvin.

Lisätietoja:

Hankepäällikkö
Tapani Patosalmi
040 359 8133
tapani.patosalmi@etela-savo.fi

Hankekoordinaattori
Pia Pulliainen
0403598171
pia.pulliainen@etela-savo.fi

Etäkotihoitokäyntejä viittomakielelle tulkattuna – valtakunnallisesti uutta aloitettiin Etelä-Savossa

Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen myötä ensimmäiset viittomakielelle tulkatut etäkotihoitokäynnit alkoivat tiistaina 10. toukokuuta 2022. Tavoitteena on, että myös kuulovammaiset viittomakieliset saavat palvelua omalla äidinkielellään. Näin takaamme kaikkien kotihoidon asiakkaiden mahdollisuuden saada tasavertaista palvelua palveluntarpeen mukaan ja asuinpaikasta riippumatta. Viittomakielisen etäkotihoidon asiakkaaksi pääsee palvelutarpeen arvioinnin kautta.

Etäkotihoidon piirissä on Essoten alueella yli 70 kotihoidon asiakasta. Viittomakielelle tulkattu säännöllinen kotihoidon käynti on valtakunnallisesti uusi palvelu, jossa Etelä-Savo toimii edelläkävijänä. Ensimmäinen asiakas löytyi kotihoidon asiakaskartoituksessa. Asiakaskartoituksessa haettiin jo kotihoidon asiakkaina olevista sellaisia, joiden hoidon tueksi sopii helppokäyttöinen teknologia, kertoo Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen hankepäällikkö Tapani Patosalmi.

Suvanto Care Oy on toimittanut laitteet ja sovellukset, joita hyödyntäen etäkotihoidon työntekijä ottaa yhteyden asiakkaaseen. Yhteiseen keskusteluun liittyy viittomakielen tulkki samaa sovellusta käyttäen. Useimmiten nämä kolme henkilöä sijaitsevat fyysisesti eri paikkakunnilla, mutta teknologian avulla asiakas saa helposti kotihoidon palvelun kotiinsa. Asiakkaalle teknologia on helppokäyttöinen, tulee vain muistaa olla tabletin äärellä sovittuun aikaan. Saman mobiilisovelluksen avulla omaiset voivat saada kuva- ja puheyhteyden ikääntyneeseen.

Palvelun kehittämisen taustalla on ollut huolestuneen omaisen yhteydenotto Kuurojen Liiton aluetyöntekijään, jossa toive oli saada läheiselle palveluasumispaikka. Yhteistyö Kuurojen Liiton, kotihoidon ja hankkeen kanssa on edesauttanut löytämään uusia keinoja kotona asumisen tueksi. Nyt tätä huolta saadaan viittomakielellä tulkatun etäkotihoidon ja omaisyhteyden avulla lievitettyä niin paljon, että toive palveluasumiselle ei ole juuri nyt ajankohtainen.

Ikääntyneiden tilannekuva -hanke on osa valtakunnallista THL:n KATI -ohjelmaa (Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille). Etelä-Savon hanketta hallinnoi Essote, osatoteuttajana on Pieksämäen kaupungin kotihoito. Mallia halutaan laajentaa koko hyvinvointialueelle ja myös valtakunnalliseksi malliksi. Lue lisää Ikääntyneiden tilannekuva -hanke – Etelä-Savon hyvinvointialue (etela-savo.fi)

Lisätietoja antaa:

Tapani Patosalmi

Hankepäällikkö

Ikääntyneiden tilannekuva -hanke

tapani.patosalmi@etela-savo.fi                     

040 359 8133

Etelä-Savossa kehitetään sosiaalista kuntoutusta

Monilla sosiaalipalvelujen aikuisilla asiakkailla on haasteita selvitä arkipäivän toiminnoista ja sosiaalinen verkosto on kapea. Henkilön toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet, oppimisvaikeudet, köyhyys tai elämässä koetut kriisit. Syrjäytymisvaara on suuri, mikäli henkilö jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle sekä ilman sosiaalista tukea.

Hyvinvointialueiden tuottamat palvelut määritellään laissa. Sosiaalihuoltolakiin on kirjattu yleiset sosiaalipalvelut, joista yksi on sosiaalinen kuntoutus. Koko maassa sosiaalista kuntoutusta on tarjolla vain vähän työikäisille sosiaalipalvelujen asiakkaille, ja se on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi myös Etelä-Savon hyvinvointialueella. Etelä-Savo on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisessa työpajasarjassa, josta saadaan tukea alueelliselle kehittämistyölle.

Sosiaalinen kuntoutus on palvelu, joka räätälöidään jokaiselle asiakkaalle tarpeiden mukaan. Palvelun tavoite voi olla esimerkiksi arjen taitojen oppimisessa, päihteettömyydessä, sosiaalisten suhteiden rakentamisessa tai työelämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen harjoittelussa. Sosiaalinen kuntoutus voi olla yksilötapaamisia sosiaalialan ammattilaisen kanssa tai vertaistuellista ryhmätoimintaa. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallinen prosessi, jonka keskiössä ovat asiakkaan omat tavoitteet.

Etelä-Savossa sosiaalista kuntoutusta kehittävät sosiaaliohjaajat Ida Kotro ja Eija Saintula ja asiantuntija Satu Marja Tanttu yhdessä alueen sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Työskentely aloitetaan tarpeen kartoittamisella ja toimintatapojen miettimisellä, kuinka palvelua voidaan jatkossa toteuttaa. Etelä-Savossa sosiaalisen kuntoutuksen toiminnan koordinointi on puutteellista ja esimerkiksi järjestöjen tarjoamat palvelut eivät välttämättä tavoita asiakkaita tai sosiaalialan ammattilaisia.

Tavoitteena on, että kehittämistyön tuloksena:

  • Sosiaalinen kuntoutus tunnistetaan osaksi hyvinvointialueen palveluvalikoimaa
  • Kokeillaan erilaisia tapoja järjestää sosiaalista kuntoutusta ja tehdään esitys sen järjestämisestä hyvinvointialueella
  • Selvitetään sosiaalisen kuntoutuksen koordinaattorin tarve
  • Kehitetään vertaistoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa osaksi sosiaalista kuntoutusta

Lisätietoja antavat:

Ida Kotro

ida.kotro@etela-savo.fi

Eija Saintula

eija.saintula@etela-savo.fi

Satu Marja Tanttu

satu.marja.tanttu@etela-savo.fi

Terveyssosiaalityö ja -ohjaus osana perusterveydenhuollon vastaanottoa

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma tehostaa monialaista vastaanottotoimintaa. Sosiaaliohjaaja Niina Paakkunainen ja sosiaalityöntekijä Helena Kärkkäinen terveyssosiaalityön yksiköstä edistävät sote-integraatiota Essoten alueella.

Terveyssosiaalityön ja -ohjauksen työtehtäviä ovat esimerkiksi sosiaalinen arviointi, psykososiaalinen tuki, ohjaus ja koordinointi. Sosiaaliohjaajalle on ohjautunut asiakkaita, jotka tarvitsevat apua mm. toimeentuloon, asumiseen, Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa, edunvalvontaan ja perhesuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Päätavoitteena on luoda sosiaalityön ja -ohjauksen toimivat rakenteet perusterveydenhuollossa, ja toimia vastaanoton monialaisen tiimin jäsenenä. Kehitystyötä tehdään 17.3.2022 – 31.12.2023, jonka jälkeen toimintamallin on tarkoitus vakiintua pysyväksi käytännöksi, ja sitä voidaan hyödyntää myöhemmin koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Lue lisää pilotista ja sen tavoitteista

Essoten Chatbot mukana Aurora AI-tekoälyohjelmassa

AuroraAI-ohjelma pohjautuu nykyisen hallitusohjelman strategiseen tavoitteeseen elinvoimaisesta Suomesta. AuroraAI-ohjelman päätuotoksena kehitetään AuroraAI-verkko ja AuroraAI-toimintamalli. Ohjelman aikana kehitetään myös uusi osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisohjelma. AuroraAI-verkon tarkoituksena on tehdä arjesta sekä liiketoiminnasta sujuvampaa kytkemällä yhteen erilaiset ja eri paikoissa sijaitsevat palvelut.

Pilotin tavoitteet

Tavoitteenamme on kytkeä AuroraAI-verkkoon Essoten verkkosivuilla oleva Chatbot-palvelu. Etelä-Savon hyvinvointialueen visiona on olla asiakaslähtöinen, rohkea ja digitaalinen. Hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on digitaalisuuden lisääminen ja asiakkaiden tukeminen tarkoituksenmukaisessa ja itseohjautuvassa palvelujen pariin hakeutumisessa. Tätä tavoitetta tuetaan sähköisten kanavien jatkuvalla kehittämistyöllä, jota myös AuroraAI-pilotti tukee.

Kohderyhmä ja pilotin toiminta

Pilotin kohderyhmänä ovat 13–29-vuotiaat nuoret sekä heidän läheisensä. Pilotin tavoitteena on, että Chatbot suosittelee yksilön elämäntilanteeseen sopivia matalan kynnyksen palveluita joko paikallisesti tai valtakunnallisesti. Palvelujen suosittelu aloitetaan Mikkelin alueen nuorten palveluista ja työtä tehdään yhdessä Mikkelin Ohjaamo Olkkarin kanssa. Yhteistyöllä tässä pilotissa Ohjaamon kanssa tavoitellaan myös alueen digipalvelujen kehittämistä ja kohdentamista paremmin Etelä-Savon nuorille.

Palveluun pääsee Essoten verkkosivujen Chatbot-palvelun kautta (www.essote.fi). Valitse painike Haluan lisätietoa palveluista ja kirjoita Virtuaaliapuri Essille viestiksi AuroraAI.

Lisätietoja:

Anni Sormunen

ICT-asiantuntija

040 359 8000

anni.sormunen@etela-savo.fi

Essoten Chat-palvelu uudistuu!

Essoten Chat-palvelu on ollut toiminnassa jo yli 10 kuukautta ja uuden vuoden kunniaksi se saa uuden ulkoasun. Chat-ikkuna muuttuu yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi sekä samalla Chatbot-Essi ylennetään Virtuaaliapuriksi. Virtuaaliapuri Essi ottaa edelleen asiakkaat vastaan palvelussa, mutta ohjaa nyt tehokkaammin eteenpäin sähköiseen ajanvaraukseen, keskustelemaan Digihoitajan kanssa ja Digilääkäripalveluun. Essi auttaa myös, mikäli asiakas etsii lisätietoa palveluistamme.

Kuvakaappaus Essoten nettisivujen etusivulta.

Digihoitajat ovat paikalla Chat-palvelussa arkisin klo 8–15 ja Digilääkäri palvelee joka päivä klo 06–24

Chat-palvelun kautta saat apua mm. seuraavissa asioissa:

  • Yleinen, kiireetön terveysneuvonta ja ohjaus
  • Vanhus- ja vammaispalvelujen kiireetön neuvonta ja palveluohjaus
  • Työikäisten sosiaalityön yleinen neuvonta ja ohjaus
  • Neuvolapalvelujen kiireetön palveluohjaus ja neuvonta
  • Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kiireetön palveluohjaus ja neuvonta
  • Suun terveydenhuollon kiireetön palveluohjaus ja neuvonta
  • Ajan varanneille sydäntoimenpiteisiin liittyviin kysymyksiin (sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen, tahdistimeen ja rytminsiirtoon)

Chat- ja Chatbot-palvelu käynnistettiin maaliskuussa 2021 osana Etelä-Savon hyvinvointialueen pilottia, jonka tarkoituksena oli testata uuden teknologian toimivuutta sekä monipuolistaa digiasioinnin keinoja. Pilotti päättyi joulukuussa 2021, jonka jälkeen sen onnistumista arvioitiin ja hyvien tulosten johdosta Chat-palvelu päätettiin siirtää vakituiseksi toiminnaksi Essotessa.

Vuoden 2021 aikana Chatbot-palvelua käytettiin yli 49 000 kertaa ja näistä käynneistä yli 6 200 ohjattiin Chat-keskusteluiksi ammattilaisille. Palvelun numeropalautteen keskiarvo vuodelta 2021 oli 7.1 (asteikko 0–10).

Lisätietoja antaa

Etelä-Savon tulevaisuuden sote-keskus tukee kliinisen farmasian edistämistä hyvinvointialueella

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus-hanke käynnistää pilotin, jossa kehitetään hyvinvointialueen sairaalafarmasiaa. Pilotti käynnistyy 1.1.2022 ja päättyy vuoden loppuun mennessä. Pilottiajaksi on palkattu farmaseutti Milja Paajanen, joka toimii kliinisen farmasian asiantuntijatehtävissä. Työtehtäviin kuuluvat muun muassa:

  • lääkityslistan tarkistaminen (ml. lääkelistan ajantasaistaminen)
  • lääkehoidon arvioinnit yhteistyössä lääkärin kanssa
  • potilasohjaukset
  • kotiutusprosessiin osallistuminen tarvittaessa
  • osastojen lääkemenojen seuranta
  • lääkitysturvallisuusilmoitusten käsittely (Haipro)
  • moniammatillinen yhteistyö
  • kliinisen farmasian verkostoyhteistyö
  • terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden perehdytys

Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja tukea sairaala-apteekin toimintoja sekä osastotoimintaa

Pilotissa pyritään lisäksi turvaamaan laajentuva kliininen farmasia sekä luomaan säästöjä ja positiivista kustannusvaikuttavuutta Essotelle.

Kliinisen farmasian avulla potilaiden hoitojaksot sairaalassa lyhenevät ja vähenevät, kun lääkitykseen liittyvät asiat ovat kunnossa. Kliininen farmasia on tarkoitus saada toimimaan perusterveydenhuollosta aina potilaan kotiin asti.

  • Potilaan tullessa sairaalaan hänen lääkityksensä tarkistetaan ja kirjataan (ajantasaistetaan) potilastietojärjestelmään. Kotiutumisvaiheessa hän saa ohjauksen myös kotilääkitykseensä, kertoo apteekkari Jouni Asikainen.

Kliininen farmasia hyödyttää hoitajia ja lääkäreitä heidän työssään, koska heille jää enemmän aikaa suoraan potilastyöhön. Lisäksi sairaala-apteekin toiminta tehostuu ja apteekki pystyy kehittymään esim. lisäämällä lääkeautomaatiota koko hyvinvointialueelle.

Pilotissa kehitettävien toimintamallien onnistumista mitataan lääkehoidon kokonaisarvioiden määrällä ja osastojen lääkemenojen kehityksellä sekä sen heijastevaikutuksella apteekin varastonarvoon. Lisäksi seurataan lääkityksiin liittyvien Haiprot-ilmoitusten kehitystä.

Pilotin avulla saadaan kliinisen farmasian toimintamalli tulevalle hyvinvointialueelle

Tämä mahdollistaa alueellisten moniammatillisten tiimien perustamisen, jotka muodostaisivat farmaseutti, hoitaja, lääkäri sekä tarvittava terveydenhuollon ammattilainen. Moniammatilliset tiimit ovat ensimmäinen askel hyvinvointialueen kattavaan kliinisen farmasian verkostoon, jonka avulla koko alueen potilaiden lääkitykset saadaan tarkistettua ja potilaiden tiedot pysyisivät ajan tasalla riippumatta asiointipaikasta.

Lisätietoja antaa

Elisa Lajunen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Elisa Lajunen

Asiantuntija
040 359 7008
elisa.lajunen@etela-savo.fi

Jouni Asikainen
Apteekkari, Essote
jouni.asikainen@essote.fi
044 351 2473 

Juha Hyyryläinen
Proviisori, Essote
juha.hyyrylainen@essote.fi
044 351 2354

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen järjestämiseen!

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle siirtyy 7 eri organisaatiota, joiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut yhdistetään hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisuuteen.


Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevia palveluja kehitetään hankkeiden ja pilottien kautta monialaisella yhteistyöllä. Työtä jatketaan hankkeiden päättymisen jälkeen hyvinvointialueen valmistelutiimeissä yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. 

Sosiaalipalvelut on yksi suuri kokonaisuus, jonka kehittämiseen kannustamme Sinua osallistumaan. 

Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen, miltä sosiaalipalvelujen tulisi näyttää hyvinvointialueella vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla on tulevaisuuden palveluihin liittyen.

Kyselyä saa jakaa laajasti koko Etelä-Savon alueelle, jotta mahdollisimman moni eteläsavolainen pääsee vaikuttamaan sosiaalipalvelujen kehitystyöhön. 

Vastausaika on 6.10.-30.11.2021. Kokoamme vastaukset kyselyn päättymisen jälkeen etela-savo.fi sivulle ja hyödynnämme vastauksia hyvinvointialueen valmistelutyössä.


VASTAA KYSELYYN ALTA