fbpx

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen järjestämiseen!

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueelle siirtyy 7 eri organisaatiota, joiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut yhdistetään hyvinvointialueen järjestämisvastuun alaisuuteen.


Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevia palveluja kehitetään hankkeiden ja pilottien kautta monialaisella yhteistyöllä. Työtä jatketaan hankkeiden päättymisen jälkeen hyvinvointialueen valmistelutiimeissä yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. 

Sosiaalipalvelut on yksi suuri kokonaisuus, jonka kehittämiseen kannustamme Sinua osallistumaan. 

Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen, miltä sosiaalipalvelujen tulisi näyttää hyvinvointialueella vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla on tulevaisuuden palveluihin liittyen.

Kyselyä saa jakaa laajasti koko Etelä-Savon alueelle, jotta mahdollisimman moni eteläsavolainen pääsee vaikuttamaan sosiaalipalvelujen kehitystyöhön. 

Vastausaika on 6.10.-30.11.2021. Kokoamme vastaukset kyselyn päättymisen jälkeen etela-savo.fi sivulle ja hyödynnämme vastauksia hyvinvointialueen valmistelutyössä.


VASTAA KYSELYYN ALTA

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Kuntien ja tulevien sote-maakuntien rahoituslaskelmat on päivitetty

Valtiovarainministeriö julkisti 1.10.2020 uudet arviolaskelmat maakuntien saamasta valtionrahoituksesta. Sote-maakuntiin 1.1.2023 siirtyvät sote- ja pelastustoimen kustannukset on laskettu kuntien vuosien 2018–2019 tilinpäätösten keskiarvotietona ja nostettu arvioituun koko maan vuoden 2020 tasoon. Samalla on päivitetty kuntien tulotiedot uusimpien arvioiden mukaan.

”Etelä-Savon tilanne on hieman parempi kuin edellisissä laskelmissa. Pohjois-Savon tilanne on uusissa laskelmissa parantunut merkittävästi. Itä-Savon vaikutuksia ei päivitetyistä rahoituslaskelmista voi päätellä”, pohtii rahoituslaskelmia tuoreeltaan Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä.

Sipilän mukaan tärkein tieto rahoituslaskelmissa on se, että Essoten alueen kustannukset suhteessa väestön palvelujen tarpeeseen ja valtakunnan tasoon ovat varsin maltilliset. Tämä antaa maakunnalle pidemmällä aikavälillä hyvät lähtökohdat. Lopullista maakunnan saamaa rahoitusta on kuitenkin aikaista ennakoida tarkasti, sillä laskelmat muuttuvat vielä moneen kertaan. Itä-Savon säilyminen osana Etelä-Savon maakuntaa muuttaa maakunnan rahoituksen kokonaisuutta niin ikään.

”Tärkeää on huolehtia nykyisten organisaatioiden taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Pyrimme edelleen vaikuttamaan rahoituksen laskentaperusteisiin niin, että niistä muodostuu Etelä-Savon näkökulmasta mahdollisimman oikeudenmukaiset”, Sipilä tiivistää.

Nykyisten organisaatioiden taloudesta ja tehokkaasta toiminnasta huolehtiminen on tärkeää tulevan sote-maakunnan kannalta. Kuvissa eteläsavolaisia sote- ja pelastusammattilaisia sekä asiakkaita ja potilaita kesällä 2020 kuvattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että kunnista sote-maakuntien rahoitukseen siirtyy yhteensä noin 19,9 miljardin euron kustannukset. Vastaavasti kuntien tuloista vähennetään peruspalvelujen valtionosuutta, yhteisöveroa, kunnallisveroa sekä veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvausta. Kunnallisveroprosentin vähennettävä määrä on nyt 13,26 prosenttiyksikköä.

STM:n mukaan sote-maakuntien rahoituslaskelmat on päivitetty edellä mainittujen kunnilta siirtyvien sote- ja pelastustoimen uusien kustannustietojen perusteella, ja laskelmia päivitetään vielä useampaan kertaan ennen lopullista laskentaa. Lopulliset laskelmat tehdään kuntien vuosien 2021–2022 tilinpäätöstietojen perusteella olettaen, että uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alusta.

Tutustu rahoituslaskelmiin tarkemmin täältä.

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savoon merkittävä rahoitus henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun

Essote ja Vaalijala ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöltä merkittävän rahoituksen vammaisten henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun. Valtionosuutta saatiin noin 536 000 euroa. Essoten ja Vaalijalan omavastuuosuus on yhteensä noin 134 000 euroa ja kokonaiskulut noin 670 000 euroa.

”Saimme sen mitä haimme ja pääsemme rakentamaan merkittävää kehitystyötä. Teemme nyt koko maan henkilökohtaisen budjetoinnin mallia, joka muotoutuu lopulta hallituksen esitykseksi,” kuvaa hankkeen merkitystä Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Essoten alueella rahoitusta saaneen hankkeen nimi on Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke. Sopiva kuuluu Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosohjelman sateenvarjon alle.

”Kysymys on kokeilusta, joka saattaa muuttaa vammaisten palvelujen käyttöä ja luoda heille aivan uusia yhteiskuntaan osallistavia ratkaisuja,” sanoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.

Mukana hankkeessa on Essoten ja Vaalijalan lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS), henkilökohtaisen budjetoinnin keskus Suunta, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kukunori ry, Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry ja Etelä-Savon CP-yhdistys ry.

Kokeiluhankkeessa tarkastellaan henkilökohtaisen budjetoinnin soveltuvuutta henkilöille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita sekä avun ja tuen tarpeita. Tavoitteena on vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on tarjolla elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet ja toimintatavat. Hankkeiden yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Henkilökohtainen budjetointi vammaispalvelut Etelä-Savo sote-uudistus
Vaalijalan nuorten aikuisten vammaispalvelujen yksikkö, 2020.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustuksia yhteensä 2 926 400 euroa vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen. Avustukset on myönnetty yhdeksälle kunnalle tai kuntayhtymälle hankekaudelle 2020 – 2021.

Lue valtioneuvoston tiedote tästä

Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta täältä

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuuvalmistelija, Valvonta ja laadunhallinta, sote-ydintoiminnot
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi