fbpx

Pieksämäen terveyskeskus – kohti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta

Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke tukee Pieksämäen vastaanoton tiimin osallistumista Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Hyvä vastaanotto -valmennukseen. Valmennuksessa tärkeänä osana olevat kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen ja kokeilu- ja kehittämistoimet ovat keskeinen osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Valmennuksen tavoitteena ovat konkreettiset toimenpiteet ja kehittämistoimia ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien osaamisen ja työpanoksen yhdistäminen uudella tavalla, ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja hukkatyön vähentäminen. Tavoitteena valmennuksessa on parantaa hoidon saatavuutta ja lyhentää odotusaikoja sekä kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuteen. Työntekijät saavat avaimia oman työn kehittämiseen ja työnhallinnan parantamiseen. Hyvä vastaanotto -valmennuksessa tutkitaan omaa tämänhetkistä todellisuutta faktojen valossa, ymmärretään kysyntää, siihen vastaamista ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Muutoksia tehdään jo valmennuksen aikana palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi esimerkiksi tehostamalla fysioterapeutin suoravastaanottoa ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien käyttöä. Käyttöön otetaan myös Neuvo-hoitajan aamuvastaanotto, jonne voi tulla ilman ajanvarausta arkisin kello 8–11. Päivittäistä työyhteisön johtamista kehitetään ja segmentoidaan hoidon kiireellisyyttä ja puretaan hoitojonoja suunnitelmallisesti. Myös asiakkaita osallistetaan toiminnan kehittämiseen sekä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Yksityisille palveluntuottajille tulee oma konsultaatiokanava, jotta asioinnista tulisi sujuvampaa kaikille asiakkaille.

Valmennuksen tarkoituksena on saada aikaan tuloksia eri osa-alueilla, ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä ja saada parempi asiakastyytyväisyys saavutettavuuden parantamisella. Helpotusta toivotaan myös uusien työntekijöiden rekrytointiin ja nykyisten työntekijöiden hyvinvointiin, jolloin aikaa jää enemmän myös muihin kehittämistoimiin. Hoitotakuulainsäädännön vaateisiin vastaaminen helpottuu, kun vastaanoton toimintaa saadaan tehostettua monilla osa-alueilla.  

Lisätietoja:

Iina Tuomainen
Vastaanoton ylilääkäri
iina.tuomainen@pieksamaki.fi
040 668 2820

Helena Tullinen
Vastaanoton esihenkilö
helena.tullinen@pieksamaki.fi
040 645 9171

Elisa Lajunen
Asiantuntija
Etelä-Savon hyvinvointialue
elisa.lajunen@etela-savo.fi
040 359 7008

Etelä-Savon hyvinvointialueella kehitetään ikäihmisten arkikuntoutusta

Arkikuntoutus on ikääntyneen omassa elinpiirissä tapahtuvaa moniammatillista kuntoutusta, jossa keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen arjen toiminnoissa. Arkikuntoutuksen asiakkaat ovat tyypillisesti ikääntyneitä, jotka ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, ovat uusia kotihoidon asiakkaita tai ovat kotiutuneet sairaalasta esimerkiksi akuutin sairauden jälkeen.

Arkikuntoutusta toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, joka laatii kuntoutuksen tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Arkikuntoutuksessa keskeistä on yksilöllisyys ja asiakkaan oman elämän asiantuntijuus. Arkikuntoutuksen kehittäminen ja vaikuttavien toimintamallien jalkauttaminen koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle on yksi tärkeistä toimenpiteistä Etelä-Savon tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.

Kehittämispiloteissa selvitetään toimivia käytäntöjä

Etelä-Savon alueella käynnistyy syksyn 2022 aikana useita arkikuntoutuksen kehittämispilotteja kotihoidon ja asumispalvelujen yksiköissä. Piloteissa kokeillaan ja selvitetään toimivia käytäntöjä arkikuntoutuksen toteuttamiseksi alueemme kotihoidon asiakkailla sekä asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkailla. Tavoitteena on lisätä hoidon ja palvelujen vaikuttavuutta lisäämällä moniammatillista yhteistyötä, tunnistamalla arkikuntoutuksesta hyötyvät asiakkaat ja kehittämällä toimiva moniammatillisen arkikuntoutuksen prosessi. Tärkeä osa pilotteja on arkikuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi.

Tavoitteena toimintakyvyn säilyminen sekä sote-henkilöstön riittävyys

Arkikuntoutuksen kehittämisen ja lisäämisen tavoitteena on, että kotihoidon asiakkaat ja omaishoidossa olevat asumispalvelujen lyhytaikaisasiakkaat pystyisivät asumaan omassa kodissa mahdollisimman pitkään ja että palvelutarve pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Yksilönäkökulmasta itsenäisen toimintakyvyn säilyminen on merkittävä elämänlaatua lisäävä tekijä. Arkikuntoutuksen toivotaan helpottavan myös omaishoitajien jaksamista. Yhteiskunnan näkökulmasta palvelutarpeen hillitseminen tai väheneminen sekä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin siirtymisen viivästyttäminen hillitsee kustannusten nousua. Tämä toimintamalli edesauttaa sote-henkilöstön nykyistä parempaa riittävyyttä väestön ikääntyessä. 

Lisätietoja:

Leena Korhonen
Asiantuntija
leena.korhonen@sosteri.fi

Apua Ajoissa -hanke järjestää kaikille avoimen webinaarisarjan itsetuhoisuudesta

Tervetuloa kuulemaan Apua Ajoissa -hankkeen tuottamaa neljäosaista Webinaarisarjaa itsetuhoisuudesta. Webinaari on osa Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueella toimivan Apua Ajoissa -hankkeen itsemurhien ehkäisytyötä. Webinaarissa kuullaan asiantuntijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden ääntä.  Webinaarit toteutetaan Teams live -tapahtumana.

Kokemuksena itsetuhoisuus

Ensimmäisessä osassa kuullaan kokemuksista sekä itsemurhaa yrittäneiden että lapsensa itsemurhalle menettäneiden vanhempien näkökulmasta. Webinaarissa keskustellaan itsetuhoisuuden ja itsemurhan herättämistä tunteista sekä millaista tukea ja apua tilanteessa olisi kaivattu ja mikä on auttanut jaksamaan eteenpäin.

13.10. klo 18.00 Kokemuksena itsetuhoisuus

Teams linkki: https://bit.ly/3dfkODo

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/768168391132493

Mitä meissä tapahtuu, kun itsetuhoisuus alkaa?

Toisessa osassa käsitellään itsetuhoisuutta ilmiönä ja sen yleisyyttä eri näkökulmista. Webinaarissa keskustellaan myös itsetuhoisuuden puheeksi ottamisesta ja kuinka kohdata itsetuhoinen ihminen – sekä estää itsemurha. Webinaarin vieraana on MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen Harri Sihvola.

27.10. klo 18.00 Mitä meissä tapahtuu, kun itsetuhoisuus alkaa?

Teams linkki: https://bit.ly/3S3EokC

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/554476529782421

Perhe ja itsetuhoisuus

Kolmannessa osassa käsitellään teemaa perhe ja itsetuhoisuus. Webinaarin vieraana on MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen perheterapeutti Juha Metelinen.

17.11. klo 18.00 Perhe ja itsetuhoisuus – vieraana Juha Metelinen

Teams linkki: https://bit.ly/3DnI3FS

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/494827558835292

Itsetuhoisuus väkivallan välineenä

Sarjan neljännessä ja viimeisessä osassa käsitellään teemaa itsetuhoisuus väkivallan välineenä. Jakso toteutetaan yhteistyössä Viola ry:n kanssa.

24.11. klo 18.00 Itsetuhoisuus väkivallan välineenä – yhteistyössä Viola ry:n kanssa

Teams linkki: https://bit.ly/3DF5lrd

Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/760933248349935/

Lisätiedot:

Vaula Ollonen, vaula.ollonen@jyvaskyla.fi

Minna Siiriäinen, minna.siiriainen@etela-savo.fi

Hyvinvointivajemittaristo paljastaa mielenkiintoisia tuloksia eteläsavolaisten hyvinvoinnin tilasta

Etelä-Savon hyvinvointialueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on otettu käyttöön hyvinvointivajemittaristo, joka on toteutettu yhteistyössä Nordic Health Groupin kanssa. Mittariston tavoitteena on kuvata nimensä mukaisesti eteläsavolaisten hyvinvoinnin tilaa ja siihen liittyviä vajeita, ja sen kautta tukea päätöksentekoa ja tiedolla johtamista. Mittaristo on saatu valmiiksi vasta hiljattain, mutta sitä on kuitenkin jo esitelty kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa, jossa se herätti mielenkiintoa muiden hyvinvointialueiden ja THL:n vastuuhenkilöissä.

Hyvinvoinnin vajeita voivat aiheuttaa lukuisat asiat, kuten työllisyyteen, terveyteen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat, joita hyvinvointivajemittaristossa kuvataan Etelä-Savon osalta verrattuna edelliseen vuosiin ja muihin hyvinvointialueisiin.

Mittaristossa hyvinvoinnin vajetta tarkastellaan väestön terveydentilan, työkyvykkyyden ja työllisyyden osalta. Vaikka erilaisia hyvinvointia kuvaavia tunnuslukuja olisi saatavilla paljon, niin kaikista hyödyllisimpiä mittareita tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta ovat sellaiset, joihin hyvinvointialueen päätöksenteolla ja toiminnalla voidaan vaikuttaa.

Valitut mittarit hyvinvointivajeen tarkasteluun ovat:

Väestön terveydentila: menetettyjen elinvuosien lukumäärät, PYLL-indeksi, joka mittaa ennenaikaisia kuolemia

Työkyvyttömyys: Ennenaikaisen eläköitymisen syyt ja eläköitymisen lukumäärät

Työllisyys ja toimeentulo: Työllisyys, työttömyys, toimeentulotuen saajat

Mittaristosta nähdään kiinnostavia havaintoja Etelä-Savosta

Mittariston yksi merkittävimmistä havainnoista on Etelä-Savossa tapahtunut suuri lasku alkoholikuolemien osalta, joka voi mahdollisesti kertoa onnistuneesta päihdetyöstä. Vähemmän positiivinen havainto on tapaturmakuolemien lukumäärä, joka on Etelä-Savon hyvinvointialueella suurempi kuin millään muulla alueella. Muita kiinnostavia havaintoja ovat esimerkiksi itsemurhakuolemien pysyminen samalla tasolla verrattuna muiden hyvinvointialueiden kehitykseen, tai se, kuinka suuri osa ennenaikaisista eläköitymisistä johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mittaristo voi löytää paljon muitakin mielenkiintoisia havaintoja, ja parhaiten niitä löytää, kun käy itse tutustumassa.

Mittariston kehittäminen ja laajentaminen jatkuu vielä

On huomioitava, ettei mittaristo ole täydellinen, eikä siitä voi vetää aukottomia johtopäätöksiä hyvinvointialueen toiminnasta. Mittariston ensimmäinen versio saatiin valmiiksi hyvin nopealla aikataululla ja kehitystyö jatkuu edelleen. Seuraavat kehityskohteet ovat mittariston laajentaminen ja sen käytettävyyden parantaminen niin, että se toimii yhtä hyvin kaikilla laitteilla ja selaimilla.

Hyvinvointivajemittaristoon ja sen tuloksiin voi tutustua täällä.

Lisätietoja:

Viljami Kaasalainen
Controller
Etelä-Savon hyvinvointialue
viljami.kaasalainen@etela-savo.fi

Etelä-Savon hyvinvointialueen Työkykyohjelman Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke eteni alkuvuodesta odotusten mukaisesti

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen vuosi 2022 on ollut toiminnan täyteinen. Jo marraskuussa 2021 nähtiin, että kevät 2022 tulee olemaan erittäin vilkas ja tämä on toteutunut yli odotusten.

Hallinnollisesti haasteellisinta on ollut tietosuojaan liittyvät kysymykset, jotka vaativat myös valtakunnallisesti huomiota työkyky- ja työllisyyspalvelujen kehittämisessä; kaikilla 22 työkykyohjelman hankkeilla on sama haaste. Lisäksi 1.5.2022 alkanut pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto vaikuttanee palvelujen kehittämiseen.

Työkyvyn tuen palvelu

Työkyvyn tuen palvelu on ollut toiminnassa alkuvuoden 2022 ajan ja toimintamalli on tällä hetkellä käytössä Mikkelissä. Asiakasmäärä on kevään aikana ollut nousujohteinen ja asiakkaat ovat löytäneet palvelun helposti. Hankkeen työkykykoordinaattorin työpanosta kohdennetaan työkyvyn tuen palvelun kehittämiseen Essoten muihin toimipisteisiin ja kohti hyvinvointialuetta syksyn 2022 aikana. Palveluun on rekrytoitu perusterveydenhuollonvastaanottoalueelle kaksi työkykylääkäriä ja terveydenhoitajaa. Lisäksi työkykykoordinaattorin rekrytointi on käynnissä. Suunnitelmissa on rekrytoida vielä yksi terveydenhoitaja ympäristökuntien palvelujen tueksi.

Työkyvyn tuen palvelu jalkautui 12.5.2022 Uutta elämää Groupin tiloihin tavoittaakseen henkilöitä, jotka eivät hakeudu palveluun perinteistä reittiä pitkin ottamalla yhteyttä perusterveydenhuollon vastaanottoon. Tarkoituksena on jatkaa jalkautumista ja toteuttaa se myös kuntakokeilussa. Palvelun kehittämisverkosto jatkaa työtään syksyllä, sillä työkykyyn ja työllistymiseen liittyviä valtakunnallisia muutoksia on tulossa parin seuraavan vuoden aikana ja niihin halutaan varautua.

Elintapaohjaus

Hankkeen elintapaohjaukseen asiakkaat ovat ohjautuneet työkyvyn tuen palvelusta, Verveltä, Uutta elämää Groupilta, nuorten työpajalta ja kuntakokeilusta. Useampi kuin 50 henkilöä on tutustunut palveluun yksilö- ja ryhmäohjauksissa, mutta kaikki kontaktit eivät ole johtaneet elintapaohjauksen prosessin käynnistymiseen. Hankkeessa on hyödynnetty etäohjauksen menetelmiä, jolloin asiakkuuksia on voitu toteuttaa muuallakin kuin Mikkelin kaupunkialueella. Yhteistyöverkostossa on mukana myös Ohjaamo Olkkari nuorten tavoittamiseksi.  Elintapaohjauksen verkoston yhteistyönä järjestettiin liikuntapainotteinen liikuntapäivä 6.5.2022 Kalevankankaan ulkoilualueella ja osallistujia tapahtumassa oli n. 100.

Elintapaohjauksen asiakasmäärätavoitteet tullaan saavuttamaan ja asiakaskokemuksia analysoidaan syksyllä. Painopiste hankkeessa siirtyy vähitellen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen hyvinvointialueella.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennuksen palveluihin on osallistunut kevään aikana 19 asiakasta, jotka ovat ohjautuneet palveluun suurimmaksi osaksi kuntakokeilusta, TYPistä, aikuissosiaalityöstä, työkykykoordinaattorilta ja Uutta elämää Groupilta.  Yhteistyötä on tehty myös osaamiskeskus Kipinän kanssa kehitysvammaisten työllistämisessä, minkä tiimoilta kaksi henkilöä on työllistynyt.

Essoten kanssa on aloitettu yhteistyö, jonka tarkoituksena on, että osatyökykyiset työllistyisivät tai aloittaisivat työkokeilun. Tällä hetkellä on menossa pilotti, jossa selvitetään kuulovammaisten soveltuvuutta välinehuollon tehtäviin. Tämä toteutetaan oppisopimuskoulutuksena.

Työhönvalmennuksessa haasteina ovat olleet Mikkelin kaupungin yt-neuvottelut, pandemia, ja Ukrainan sota. Yrityksiin ja kaupungille on ollut vaikea saada henkilöitä edes työkokeiluun. Työllistymispaineet kohdistuvat syksyyn, sillä kesäkausi on muutenkin haastavaa aikaa työkokeiluille lomakaudesta johtuen. Näistä tekijöistä huolimatta tavoiteltu asiakasmäärä näyttää toteutuvan.

Lue lisää kuntakokeilusta.

Lisätietoja:

Sari Vauhkonen | Henkilökunta

Sari Vauhkonen

Työkykykoordinaattori
040 359 7889
sari.vauhkonen@etela-savo.fi
Heikki Huttunen henkilökuva

Heikki Huttunen

Elintapaohjaaja
040 656 7299
heikki.huttunen@etela-savo.fi
Susanna Lempinen | Henkilökunta

Susanna Lempinen

Elintapaohjaaja
040 359 7962
susanna.lempinen@etela-savo.fi

Anneli Tanttu

TYÖHÖNVALMENTAJA
040 359 7938
anneli.tanttu@etela-savo.fi

Anu Metsätalo

TYÖHÖNVALMENTAJA
040 359 7960
anu.metsatalo@etela-savo.fi
Petri Laitinen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Petri Laitinen

Hankepäällikkö
040 656 7422
petri.laitinen@etela-savo.fi

Etelä-Savon Järjestöperehdytyswebinaarissa painotettiin yhteistyön merkitystä kattavissa palveluissa

Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry;n, Soste ry:n ja Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestämässä Järjestöperehdytyksessä 14.6.22 todettiin, että hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on edellytys sille, että yhteiskunnan turvaverkko on kestävä ja palvelut kattavia.

Järjestökentän monimuotoisuus ja asiantuntemus tukee erinomaisesti sote-palveluja. Toimintaympäristön muuttuessa, on yhdyspintojen toimivuus avainasemassa, jolloin positiivisen kokemuksen ja vuoropuhelun merkitys korostuu. Etelä-Savossa yhteistyötä on rakennettu usean vuoden ajan ja yhteistyön tekemisen kulttuuri sekä verkostot ovat olemassa. ”Meiltä löytyy myös luottamusta ja yhteistä tahtotilaa” kertoo hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Milla Ryynänen.

On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueen start up -vaihe aiheuttaa haasteita toiminnalle, kuten vt. hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä toi esille omassa puheenvuorossaan.

Yhteistyömyönteisen ilmapiirin myötä meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet onnistua. Järjestöwebinaarin tallenne on katsottavissa alta tai Etelä Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalta kahden viikon ajan.

Lisätietoja

Milla Ryynänen
Vastuuvalmistelija/projektipäällikkö
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhdyspintatyö
Etelä-Savon hyvinvointialue, sote-uudistus
040 656 7488
milla.ryynanen@etela-savo.fi

Ikäihmisten sosiaalisen tuen tarpeisiin vastaaminen Etelä-Savossa

Ikääntyneiden osuus Etelä-Savossa kasvaa muuta maata voimakkaammin. On selvää, että väestön ikääntyessä terveydellisen tuen tarve kasvaa, mutta yhtä tärkeää on huomioida ikääntyneiden sosiaalisen tuen tarpeen ja erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten määrän kasvaminen.

Etelä-Savossa ollaan Ikäohjelman mukaisesti luomassa ikäihmisen turvakehikkoa, jonka avulla tuetaan ikäihmistä yksilöllisesti, kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti. Ikäihmisille suunnattu sosiaalityö, eli gerontologinen sosiaalityö on yksi keino, jolla tuetaan ikäihmisiä myös haastavissa sosiaalisissa tilanteissa sekä toimitaan ennakoiden niin, että tukea tarjotaan jo ennen tilanteen hankaloitumista.

Tutkija Eeva Rossi (2021) on todennut, että gerontologisen sosiaalityön päätehtäväksi on ajateltu usein palvelujen ja taloudellisen tuen järjestäminen iäkkäille. Tuen tarve on kuitenkin laajempi, ja se liittyy myös muihin vaikeisiin elämäntilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen sekä esimerkiksi elämän peruskysymyksistä keskustelemiseen. Ikäihmisten sosiaalityön ydin on muutosprosessin tukeminen ja asiakkaan voimavarojen etsiminen myös silloin, kun ne ovat kadoksissa tai lopussa. Sosiaalityön tarve ja erityistä tukea tarvitsevuus iäkkäiden asiakkaiden kohdalla liittyy käytännössä usein esimerkiksi kaltoinkohteluun, asumisen haasteisiin, riippuvuuksiin, väkivaltaan, psykososiaalisen tuen tarpeeseen, yksinäisyyteen sekä kuolemaan.

Gerontologinen sosiaalityö vaatii toteutuakseen riittäviä resursseja, sillä se on usein aikaa vaativaa ja pitkäjänteistä sekä haastavaa asiantuntijatyötä, jossa vastataan asiakasprosessista, palveluiden kokonaisuuden koordinoinnista ja johtamisesta sekä palvelun tuottamisesta. Gerontologisen sosiaalityöntekijän osaamista tarvitaan myös rakenteellisessa sosiaalityössä, jossa tuotetaan tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalihuollon palveluiden vaikutuksista paikallisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi.

Tulevaisuus kotona -hankeen yhtenä kehittämistehtävänä on täysin uuden gerontologisen sosiaalityön mallin luominen Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Mallin tavoitteena on ikäihmisten sosiaalisen tuen tarpeisiin vastaaminen. Tarkoituksena lisätä gerontologista osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden koko kentällä, jotta ikäihmisten tarpeet ja tukemisen keinot tunnistetaan riippumatta siitä, missä tai kenen kanssa hän asioi. Mallia työstetään yhdessä alueen sosiaalityöntekijöistä muodostuvan tiimin, sosiaalihuollon muiden asiantuntijoiden sekä ikäihmisten ja järjestöjen kanssa.

Lue lisää:

Etelä-Savon ikäohjelma

Gerit -tutkimushanke

Etelä-Savossa kehitetään sosiaalista kuntoutusta

Monilla sosiaalipalvelujen aikuisilla asiakkailla on haasteita selvitä arkipäivän toiminnoista ja sosiaalinen verkosto on kapea. Henkilön toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet, oppimisvaikeudet, köyhyys tai elämässä koetut kriisit. Syrjäytymisvaara on suuri, mikäli henkilö jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle sekä ilman sosiaalista tukea.

Hyvinvointialueiden tuottamat palvelut määritellään laissa. Sosiaalihuoltolakiin on kirjattu yleiset sosiaalipalvelut, joista yksi on sosiaalinen kuntoutus. Koko maassa sosiaalista kuntoutusta on tarjolla vain vähän työikäisille sosiaalipalvelujen asiakkaille, ja se on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi myös Etelä-Savon hyvinvointialueella. Etelä-Savo on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisessa työpajasarjassa, josta saadaan tukea alueelliselle kehittämistyölle.

Sosiaalinen kuntoutus on palvelu, joka räätälöidään jokaiselle asiakkaalle tarpeiden mukaan. Palvelun tavoite voi olla esimerkiksi arjen taitojen oppimisessa, päihteettömyydessä, sosiaalisten suhteiden rakentamisessa tai työelämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen harjoittelussa. Sosiaalinen kuntoutus voi olla yksilötapaamisia sosiaalialan ammattilaisen kanssa tai vertaistuellista ryhmätoimintaa. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallinen prosessi, jonka keskiössä ovat asiakkaan omat tavoitteet.

Etelä-Savossa sosiaalista kuntoutusta kehittävät sosiaaliohjaajat Ida Kotro ja Eija Saintula ja asiantuntija Satu Marja Tanttu yhdessä alueen sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Työskentely aloitetaan tarpeen kartoittamisella ja toimintatapojen miettimisellä, kuinka palvelua voidaan jatkossa toteuttaa. Etelä-Savossa sosiaalisen kuntoutuksen toiminnan koordinointi on puutteellista ja esimerkiksi järjestöjen tarjoamat palvelut eivät välttämättä tavoita asiakkaita tai sosiaalialan ammattilaisia.

Tavoitteena on, että kehittämistyön tuloksena:

  • Sosiaalinen kuntoutus tunnistetaan osaksi hyvinvointialueen palveluvalikoimaa
  • Kokeillaan erilaisia tapoja järjestää sosiaalista kuntoutusta ja tehdään esitys sen järjestämisestä hyvinvointialueella
  • Selvitetään sosiaalisen kuntoutuksen koordinaattorin tarve
  • Kehitetään vertaistoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa osaksi sosiaalista kuntoutusta

Lisätietoja antavat:

Ida Kotro

ida.kotro@etela-savo.fi

Eija Saintula

eija.saintula@etela-savo.fi

Satu Marja Tanttu

satu.marja.tanttu@etela-savo.fi

Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinä TerveSos -palkinnon haun finaaliin!

Essoten Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinän toimintamalli on edennyt THL:n TerveSos -palkintojen haussa finaaliin. Palkintoa haki yhteensä 17 toimintamallia, joista viisi valittiin finaaliin. Toimintamallin kehityksessä on ollut vahvasti mukana myös Etelä-Savon hyvinvointialueen Rakenneuudistus-hanke sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hanke.

”Kilpailuun haettiin kestävään hyvinvointiin perustuvia monitoimijaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Ne voivat olla kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä toimia, sote-alan työn imun ja pitovoiman kehittämistä tai palvelujen kestävyyden takaamista muuttuvissa olosuhteissa. Kestävä hyvinvointi voi tarkoittaa myös yksilön, yhteisön tai palvelun resilienssiä eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kriisiolosuhteissa. TerveSos -palkinnon teemana on Kestävän hyvinvoinnin monitoimijuus.” kilpailusta kerrotaan TerveSos -palkinnon verkkosivuilla.

Finaaliin valittuihin toimintamalleihin voi käydä tutustumassa osoitteessa TerveSos -palkinto – TerveSos. Toimintamallit löytyvät myös Innokylästä, ja Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinän toimintamalliin pääsee tutustumaan ja peukuttamaan tästä linkistä Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinä | Innokylä (innokyla.fi).

Terveyssosiaalityö ja -ohjaus osana perusterveydenhuollon vastaanottoa

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma tehostaa monialaista vastaanottotoimintaa. Sosiaaliohjaaja Niina Paakkunainen ja sosiaalityöntekijä Helena Kärkkäinen terveyssosiaalityön yksiköstä edistävät sote-integraatiota Essoten alueella.

Terveyssosiaalityön ja -ohjauksen työtehtäviä ovat esimerkiksi sosiaalinen arviointi, psykososiaalinen tuki, ohjaus ja koordinointi. Sosiaaliohjaajalle on ohjautunut asiakkaita, jotka tarvitsevat apua mm. toimeentuloon, asumiseen, Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa, edunvalvontaan ja perhesuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Päätavoitteena on luoda sosiaalityön ja -ohjauksen toimivat rakenteet perusterveydenhuollossa, ja toimia vastaanoton monialaisen tiimin jäsenenä. Kehitystyötä tehdään 17.3.2022 – 31.12.2023, jonka jälkeen toimintamallin on tarkoitus vakiintua pysyväksi käytännöksi, ja sitä voidaan hyödyntää myöhemmin koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Lue lisää pilotista ja sen tavoitteista