fbpx

BLOGI: SOSIAALITYÖTÄ TERVEYDENHUOLLOSSA – VERKKOJA KOKEMASSA

”Vaikka minä vanha ja viisas oon, sekosin mä pykälien viidakkoon. Perusosa, tukiosa, tukilisä, apulisä!  Kuka hitto niistä oikein selvä saa. Vuokralisä, hoitolisä, perhelisä! Hyvä isä, etkö voisi minua jo armahtaa!”

Näin Veikko Lavi lauloi aikanaan eläkkeen hakemisesta.  Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentulon turvaavista etuuksista. Se on monimutkainen verkko, jota on kutomassa päivittäin koko joukko erilaisia ammattilaisia. Vaikka verkko ei ole aukoton ja täydellinen, on se luomassa turvaa ja mielenrauhaa laajemmin yhteiskuntaan. Kukaan ei voi varmuudella ennustaa, millaista apua tai tukea itse tai läheinen tulee vielä tarvitsemaan.

Silloin, kun ihminen sairastuu tai vammautuu tai omatoimisuus ja toimintakyky heikkenee ikääntymisen myötä tai, kun elämässä tulee eteen kriisejä, sosiaaliturvaverkko tulee eri tavalla näkyväksi. Se on pehmentämässä ja turvaamassa jokapäiväistä leipää ja pärjäämistä elämäntilanteiden muutoksissa, jotka voivat olla hyvinkin äkillisiä ja rajuja.

Sairastumiseen tai vammautumiseen liittyvä sosiaalietuus- ja palvelujärjestelmä voi monelle kuitenkin olla ennestään tuntematon ja vaikeaselkoinen. Yleensä etuuksia ja tukitoimia on haettava itse.  Haasteena on, että sairastumisen tai vammautumisen myötä voimavarat voivat olla vähimmillään juuri silloin, kun täytyisi selviytyä muuttuneessa elämäntilanteessa, sopeutua, ottaa selvää, asioida viranomaisissa, täyttää hakemuksia, pyytää lausuntoja, ymmärtää viranomaiskieltä ja -päätöksiä, navigoida aiemmin tuntemattomilla vesillä vähemmillä eväillä ja väsyneenä.

Suomessa on arviolta noin 1000 terveyssosiaalityöntekijää, joista suurin osa työskentelee erikoissairaanhoidossa niin somaattisilla kuin psykiatrisilla erikoisaloilla. Terveyssosiaalityö on kiinteä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.  Työn ydin on kohdata ihminen elämäntilanteessaan psykososiaalista tukea antaen. Samalla terveyssosiaalityön asiantuntijuutta on se, että yhteiskunnan sosiaaliturvaverkko ”perusosineen ja tukilisineen” tulee tarpeenmukaiseen käyttöön.

Blogitekstin on kirjoittanut Essoten Terveyssosiaalityön yksikön sosiaalityöntekijät

Terveyssosiaalityö tunnetuksi!

Essoten terveyssosiaalityön yksikkö käynnistää Etelä-Savon sote-uudistuksen kanssa kampanjan, jossa esitellään yksikön työtä ja henkilökuntaa. Voit lukea yksiköstä kesän ja syksyn aikana Essoten blogista sekä sote-uudistuksen tiedotteista ja some-kanavilta.

  • Olemme sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia terveydenhuollossa. Tutuinta työmme on niille lääkäreille, hoitajille ja erityistyöntekijöille, joiden kanssa teemme työtä jokainen arkipäivä. Haluamme näkyä selvemmin myös muille työntekijöille ja asiakkaille, jotta palveluihimme ohjautuminen olisi mahdollisimman tehokasta ja helppoa. Alla oleviin yhteystietoihin voit lähettää kysymyksiä ja toiveita siitä, mitä haluaisit tietää työstämme. Kiitollisina kuulisimme myös kuvauksianne siitä, missä terveyssosiaalityö on mielestäsi onnistunut tai vaihtoehtoisesti epäonnistunut, kertoo Anu Ritsilä Essoten terveyssosiaalityön yksiköstä

Etelä-Savo sai ensimmäisen sosiaalihoitajan Moision huoltotoimistoon vuonna 1955. Mikkelin Lääninsairaalaan tuli ensimmäinen sosiaalihoitaja vuonna 1965.  Paljon on muuttunut vuosikymmenissä, mutta sosiaalityön ydin on pysynyt samana. Sosiaalityötä tarvitaan edelleen siellä, missä on sairautta, vammaisuutta, vähävaraisuutta, huolta ja hätää tulevasta.

Elisa Åbergin teksti vuodelta 1942 kirjasta Sosiaalihoitajattaren työ.

Lisätietoja antaa:

Anu Ritsilä
Vastaava sosiaalityöntekijä | Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
anu.ritsila@essote.fi
044 3512 347

Sanna Koskimäki
Viestintäkoordinaattori | Etelä-Savon sote-uudistus
sanna.koskimaki@etela-savo.fi
040 359 7561

Essoten hallitus asetti soten valmisteluun väliaikaisen toimielimen

Essoten hallitus on nimennyt (1.7.) sote-uudistuksen Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun Väliaikaisen valmistelutoimielimen (Vate). Vaten asettaminen oli hallituksen heinäkuun kokouksen ainoa päätösasia.

Virallisen päätöksentekijän rooliin toimielimen asettajaksi valikoitui kevään neuvottelu- ja selvitysjakson aikana Essote, joka vastaa myös Vaten hallinnollisesta tuesta. Ehdotuksen Vaten asettajasta ja kokoonpanosta teki maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

  • Väliaikaisen valmisteltutoimielimen asettaminen oli historiallinen hetki Etelä-Savolle. Oli ilo ja kunnia olla tekemässä tätä päätöstä maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen yhdistämisen tärkeän valmisteluelimen asettamisesta, sanoo Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk).

Valmisteluelimen kokoonpano on hyväksytty kaikissa alueen kunnissa ja sote-kuntayhtymissä sekä pelastuslaitoksen johtokunnassa.  

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen valmistelusta, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtäviin kuuluu mm. henkilöstön siirtosuunnitelman sekä toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelu.

  • Tehtävää on paljon ja aikataulu tiukka. Selviämme urakasta varmasti hyvin. Valmistelua on tehty paljon sote-uudistuksen edellisellä kierroksella ja yhteistyö on edennyt kevään mittaan pitkälle käytännön valmistelutoimiin, kertoo Vaten puheenjohtaja Saara Tavi Sosterista.

Toiminnan ja hallinnon käynnistämisen toimeenpanon seuraamiseksi ja tueksi tulee seurantaryhmä. Seurantaryhmään kuuluvat Etelä-Savon maakuntavaltuustossa toimivien poliittisten puolueiden edustajat. Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä jatkaa toimintaansa koko hyvinvointialueen valmistelun tukevana ryhmänä.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano:

Varsinainen jäsenVarajäsen
Pj Saara Tavi/SosteriJaana Luukkonen/Sosteri
vpj Seppo Lokka/PelastuslaitosTuomo Halmeslahti/Pelastuslaitos
vpj Santeri Seppälä/EssoteNiina Kaukonen/Essote
jäsen Ilkka Fritius/VaalijalaMaarit Rantakurtakko/Vaalijala
jäsen Timo Halonen/MikkeliJukka Ollikainen/Mäntyharju
jäsen Janne Laine/SavonlinnaMinna Laurio/Enonkoski
jäsen Ulla Nykänen/PieksämäkiKimmo Kainulainen/Kangasniemi
jäsen Kristiina Järvenpää/RantasalmiJuho Järvenpää/Sulkava
jäsen Seppo Ruhanen/HirvensalmiLeena Ruotsalainen/Pertunmaa
jäsen Mervi Simoska/JuvaNiina Kuuva/Puumala

Väliaikaisen valmistelutoimielimen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen Essotesta ja hänen varallaan muutosjohtaja Sami Sipilä Etelä-Savon sote-uudistuksesta.

  • Olemme tekemässä nyt yhdenvertaiselta pohjalta Etelä-Savoon täysin uutta aluehallintoa, jolla on oma päätöksenteko, johto, henkilöstö ja talous. Nykyiset sote-organisaatiot lakkaavat. Pelastuslaitos on jo pitkään harjoittanut alueen kattavaa toimintaa toimintaa ja nyt myös lakisääteiset sote-palvelut järjestetään koko maakunnan alueella, sanoo Kortelainen.

Lue lisää: https://essote10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021358-3

Lisätietoja antaa:

Aira Kietäväinen
Hallituksen puheenjohtaja
Essote
aira.a.kietavainen@gmail.com
050 349 1353

Saara Tavi
Vt. kuntayhtymän johtaja
Sosteri
saara.tavi@sosteri.fi
044 417 4100

Risto Kortelainen
Kuntayhtymän johtaja
Essote
risto.kortelainen@essote.fi
050 5228 677

Seppo Lokka
Pelastusjohtaja
Etelä-Savon pelastuslaitos
seppo.lokka@espl.fi
0201 3344 00

Ilkka Fritus
Kuntayhtymän johtaja
ilkka.fritius@vaalijala.fi
050 602 78

Sami Sipilä
Muutosjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
sami.sipilä@etela-savo.fi
044 770 0577

Etelä-Savon hyvinvointialueen palvelustrategian luominen on aloitettu

Palvelustrategia kuvituskuva

Työ palvelustrategian parissa on alkanut ja alustavaa palvelulupausta on muotoiltu yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Keväällä 2021 toteutetun projektin tavoitteena oli palvelumuotoilun keinoin tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian kehitystä ja kirkastamista Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Projektissa työstimme NHG:n fasilitoimana hyvinvointialueen palvelustrategian visiota ja palvelulupausta kuntalaisen näkökulmasta. Tämän lisäksi työstimme kuntalaisten asiakasprofiileja ja palvelupolkua.

Palvelustrategian kehittämistyöhön osallistettiin henkilöstöä kolmessa virtuaalityöpajassa ja tämän lisäksi kyselyn kautta osallistettiin asukkaita ja ammattilaisia.

Tämä sote-palvelustrategian kehittämistyö toimii valmistelevana työnä tulevan hyvinvointialueen strategiaprosessille.​ Tavoitteena on, että Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut muodostavat integroidun,
tiedolla johdetun palvelukokonaisuuden, joka vastaa asukkaiden tarpeita, huomioi yhdyspinnat ja alueiden erityispiirteet sekä pitää sote-kustannuskehityksen hallittuna.​

Palvelustrategian laatiminen toimii valmistelevana työnä tulevan hyvinvointialueen strategiaprosessille.

Palvelustrategian visio täydentyy ja muokkaantuu saatujen palautteiden perusteella. Jatkotyössä mm. rakennetaan yhdessä kestäviä ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia kuntalaisille. Lisäksi luodaan periaatteet palveluverkolle eli sille, miten ja missä palveluita tuotetaan ja järjestetään sekä sille, miten ja millä vaikuttavuus- ja laatumittareilla johdetaan toimintaa.

Pääset lukemaan palvelustrategian kokonaisuudessaan tästä linkistä: palvelustrategian loppuraportti.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi
Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Etelä-Savon hyvinvointialue aloittaa 2023 alussa

Sote-uudistuksen toteutuminen varmistui, kun eduskunta päätti uudistuksesta 23.6.2021.

  • Meillä on erinomainen valmius edetä asetetussa aikataulussa. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu on jo hyvässä vauhdissa ja päätös uudistuksen toteutumisesta otetaan innolla vastaan, sanoo Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä.

Väliaikainen toimielin aloittaa toimintansa heti heinäkuun alusta

Alueella sote-uudistusta on tehty pääasiassa valtion rahoittamissa hankkeissa vuodesta 2020 uudistustiimin, yhdistyvien organisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyöllä. Seuraavaksi valmistelu jatkuu väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes vaaleilla valittu aluevaltuusto ja aluehallitus aloittavat vuoden 2022 alkupuolella.

Hyvinvointialue muodostuu sotesta ja pelastuslaitoksesta

Jatkossa sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vastaa 21 uutta hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Hyvinvointialueet ottavat vastaan palvelujen järjestämistehtävät vuodesta 2023 alkaen, mistä lähtien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut muodostavat yhden organisaation.

Etelä-Savon hyvinvointialueen muodostavat:

  • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote
  • Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Sosteri
  • Vaalijalan kuntayhtymä
  • Etelä-Savon pelastuslaitos
  • Pieksämäen kaupungin sote-peruspalvelut
  • Rantasalmen ja Sulkavan kuntien ulkoistetut sote-peruspalvelut

Hyvinvointialueelle siirtyvien kuntayhtymien ja kuntien työntekijät siirtyvät uuden organisaation palvelukseen – lukuun ottamatta Rantasalmen ja Sulkavan peruspalveluja, joita tuottavat yksityiset toimijat.

  • Sote-uudistuksen ympärillä jo vuosia jatkunut epävarmuus päättyy. Uudistus tuo palveluille leveämmät hartiat ja nyt päästään myös vahvistamaan sote-integraatiota, joka on toki hyvässä vauhdissa alueellamme nytkin. Tuleva työnantaja on siirtyvälle henkilöstölle iso organisaatio, joka varmasti avaa myös uusia mahdollisuuksia, Sosterin vt. kuntayhtymäjohtaja Saara Tavi toteaa.

Hyvinvointialueen valmistelu jatkuu tiiviisti nykyisten sote-järjestäjien kesken kohti vuoden 2023 alkua. Sote- ja pelastuspalvelujen kehitystyötä tehdään yhdessä eteläsavolaisten asukkaiden, asiakkaiden, yrittäjien, kolmannen sektorin toimijoiden sekä hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön kanssa.

  • Pitkäaikaiselle sote-valmistelijalle eduskunnan päätös on vuosikausien urakoinnin uuden alku sote-palveluissa. Juhlamielellä otan sen vastaan, ja heti aloitamme työt. Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaa virallisesti Essoten hallitus, joka kokoontuu tekemään päätöksen heti 1.7., sanoo Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.
  • On erittäin hyvä, että uudistus etenee. Sen avulla on mahdollisuus turvata pelastustoimen lähipalvelut ja kattava paloasemaverkko vähintään nykyisen tasoisina koko hyvinvointialueella, jatkaa pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitokselta.
  • Vaalijalan palvelutoiminta on osa tulevan hyvinvointialueen sekä Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueen toimintaa. Yhteistyötä on paljon edessä, johon innolla lähdemme, sanoo Vaalijan kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius.

Sote-uudistuksella halutaan luoda nykyistä vahvemmat toimijat järjestämään palveluja. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200 kunnalla tai kuntayhtymällä ja pelastustoimen järjestäminen on 22 pelastuslaitoksella.

Lue lisää sote-uudistuksesta: www.soteuudistus.fi

Lue lisää Etelä-Savon sote-uudistuksesta: www.etela-savo.fi

Lisätietoja Etelä-Savon sote-uudistuksesta antaa:

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Kehittäjäkumppanit mukana sote-palvelujen kehittämisessä

Pidimme tapaamisen Tulevaisuuden sote-keskus hankekoordinaattorien sekä Etelä-Savon kehittäjäkumppanien kesken, jossa keskusteltiin erilaisista yhteistyön mahdollisuuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä alueellamme.

Kehittäjäkumppanit on Etelä-Savoon vuonna 2018 perustettu ryhmä, joka on ollut mukana Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essoten) palvelujen kehittämisessä. Kehittäjäkumppanit ryhmään valmennettiin omaishoitajia Essoten ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhteistyönä. Valmennuksessa omaishoitajat kävivät läpi oman kokemustiedon tunnistamisen ja hyödyntämisen keinoja osallistuvan valokuvauksen menetelmin.

Kehittäjäkumppanuus toimii yhtenä asiakasosallisuuden muotona ja Essoten toimintamallin tarkoitus on osallistaa asiakkaita entistä tiiviimmin mukaan palvelujen kehittämiseen. Kehittäjäkumppanien toiminta on kuitenkin nyt hieman hiipunut osittain koronan tuomien haasteiden vuoksi ja myös koordinoivan tahon vaihtuvuuden vuoksi. Ryhmä on kuitenkin vielä toiminnassa ja innokkaasti kehittämässä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kehittäjäkumppanit sopivatkin siis aivan erinomaisesti sote-uudistuksen kanssa tehtävään yhteistyöhön, jonka vuoksi heitä halutaan osallistaa koko Etelä-Savon hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

Kehittäjäkumppanit odottavat innolla yhteistyön jatkumista

Kehittäjäkumppanien kanssa pidetyssä tapaamisessa keskusteltiin vapaasti tämän hetkisistä sote-uudistuksen hankkeista ja piloteista sekä Etelä-Savon osallisuusohjelmasta. Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman hankekoordinaattori Sami Sundell esitteli ryhmälle tällä hetkellä tehtävää yhteistyötä käynnissä olevissa hankkeissa ja piloteissa, joiden projektiryhmiin on osallistettu niin alueen asukkaita ja asiakkaita kuin kolmannen sektorin toimijoitakin.

Viestintäkoordinaattorimme Sanna Koskimäki esitteli tapaamisessa Etelä-Savon maakuntaliiton osallisuusohjelmaa sekä sote-uudistuksen osallisuustiekarttaa, joita hyödynnetään tulevaisuuden sote- ja pelastuspalvelujen kehittämisessä. Kehittäjäkumppaneille osallisuusohjelma onkin jo hyvin tuttu ja heiltä saatiin erinomaisia näkökulmia osallisuuden parantamiseen sote-uudistuksessa.

Tapaaminen oli sote-uudistuksen ja kehittäjäkumppanien välillä ensimmäinen, ja keskusteluja jatketaan vielä ensiesittelyjen jälkeen. Kehittäjäkumppanit olivat kuitenkin innostuneita osallistumaan sote-uudistuksen työryhmiin ja heidän kanssaan keskusteltiin muun muassa osallisuustyöryhmän perustamisesta, jonka avulla osallistamisen keinoja voidaan johtaa strategisesti eteenpäin.

Odotamme innolla sote-uudistuksen puolella yhteistyön jatkumista ja osallisuusohjelman täyttä hyödyntämistä myös hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen. Tiedotamme asian etenemisestä kanavissamme!

Lisätietoja antaa

Sami Sundell henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sundell

Hankekoordinaattori
040 359 9843
sami.sundell@etela-savo.fi

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Puumalan yhteistyötilaisuus

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa noudatetaan Etelä-Savon maakuntaliiton osallisuusohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on koota eri toimijoita yhteen. Osallisuusohjelman lähtökohtina on, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon ja saada äänensä kuuluviin. Osallisuudella vahvistetaan vuoropuhelua ja rakennetaan avoimuutta, luodaan tasa-arvoa ja hyvinvointia ja lisätään elinvoimaa. Järjestöjen ääni on yksi osallisuuden kuudesta eri teemaryhmästä. Osallisuutta edistetään sote-uudistuksessa saumattomalla yhteistyöllä esimerkiksi piloteissa. Niistä hyvänä esimerkkinä toimii Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti.

Kuvituskuva ambulanssista | Etelä-Savon sote-uudistus
Ensihoitaja Anssi Vuori

Puumalan paloasemalla järjestettiin tiistaina 18.5.2021 yhteistyötilaisuus paikallisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa, jotka ovat joko jo pilotin toiminnassa mukana tai kiinnostuneita yhteistyön mahdollisuuksista. Tilaisuuden järjesti Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell.

Palomies Teemu Merivirta ja ensihoitaja Anssi Vuori esittelivät yhteistyötilaisuudessa Puumalan moniammatillista yksikköä ja sen varustusta.

”Ensihoidon näkökulmasta yhteistyö pelastajien sekä sopimuspalokuntalaisten kanssa on ollut hyvää. Yhdessä on pyritty kehittämään toimintaa. Ensihoitajille on tarjottu pelastuksen koulutusta, esimerkiksi venekoulutusta. Ensihoitajat ovat myöskin perehdyttäneet pelastajia ensihoidon saloihin. Moniammatillinen yksikkö on käytännössä rakennettu ensihoitoyksikön pohjalle lisäämällä hieman pelastuksen välineistöä ajoneuvoon. Tapahtuma herätti erinäisiä hyviä keskusteluja eri yhteistyötoiminnoista.”
– Anssi Vuori, ensihoitaja

Yhteistyötilaisuus 18.5.

Tapaamiseen osallistuneet saivat tilaisuuden kuulla sote-uudistuksesta, kun Sami Sundell esitteli Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa, rakenneuudistusta ja osallisuusohjelmaa. Samin puheenvuoron jälkeen palomestari Mika Siitonen piti esityksen Puumalan moniammatillisen yksikön toiminnasta ja suunnitelmista, jonka jälkeen järjestöjen edustajat saivat vuoron esitellä omaa toimintaansa. Osallistujat pääsivät myös ohjelman ohessa tutustumaan Puumalan paloaseman tiloihin ja varusteistoon sekä keskustelemaan yhteistyön mahdollisuuksista.

Tilaisuus pidettiin onnistuneesti pienellä porukalla. Tilaisuuteen osallistuivat Mika Siitonen Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Heidi Pylvänäinen Mikkelin Järvipelastajista, Päivi Mäkikokkila Puumalan Veskansan kylät -yhdistyksestä, Sirpa Lasaroff Puumalan 4H-yhdistyksestä, Minna Korhonen Puumalan SPR:ltä, ensihoitaja Anssi Vuori, palomies Teemu Merivirta sekä Puumalan vesilaitoksen hoitaja ja palokuntanuorten kouluttaja Timo Pesonen. Kuvaajana toimi viestinnän harjoittelija Marleena Ylönen Etelä-Savon sote-uudistuksesta.

Tilaisuudessa noudatettiin koronarajoituksen ohjeistuksia. Kasvomaskeja ja käsidesiä oli varattu osallistujille. Osallistujien määrä oli rajattu 20 henkilöön, josta lopullinen osallistujamäärä oli noin puolet.

Tilaisuuteen osallistui:

Mikkelin Järvipelastajat on vuonna 1998 perustettu noin 330 jäsenen yhdistys, josta miehistöön kuuluu noin 15 hlöä. Yhdistyksellä on kaksi pelastusvenettä, joiden kotisatama on Anttolassa. Hälytyksiä on vuosittain 50–70 kpl. Mikkelin Järvipelastajat toimivat yhteistyössä pelastustoimen kanssa.

”Hienoa, että yhteistyö eri organisaatioiden välillä kasvaa ja tällaisia tapaamisia on.”
Heidi Pylvänäinen, Mikkelin Järvipelastajat

SPR Puumala on pilotin toiminnassa mukana ja heillä on aikomuksena järjestää elokuussa Turvapäivä, jossa eri tahot pääsevät esittelemään toimintaansa kansalaisten turvallisuuden kannalta. Puumalan kunta on luvannut osallistua osaltaan lehti-ilmoituksin sekä antamalla satamatorin tapahtumapäivänä käyttöön. Lisäksi SPR Puumalan osasto on varannut kouluttajan pitämään Puumalaan Vapepan peruskurssin 11.9.

”Meitä on harmittanut Vapepan eli vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnan hiipuminen paikkakunnallamme. Nyt meillä on halu yrittää käynnistää tätä toimintaa Puumalassa.”
– Minna Korhonen, Suomen Punainen Risti Puumalan osasto

Puumalan 4H-yhdistys tarjoaa erilaisia palveluita, kuten nuorten työpalveluja, neuvontapalveluja ja Puumalan venesataman palveluja. Yhdistys järjestää monipuolisesti kerhotoimintaa, kursseja, retkiä ja leirejä. Lisäksi yhdistykseltä on mahdollista saada apua kotiaskareisiin. Sana kiirii hyvin, ja haasteena on vapaaehtoistyöntekijöiden saatavuus. Puumalan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja ja sihteeri Sirpa Lasaroff toivoo, että kuntalaiset pystyisivät jatkossakin asumaan kotona mahdollisimman pitkään.

Puumalan Veskansan Kylät -yhdistys on perustettu vuonna 2008 ja se koostuu Puumalan eteläisestä saaristosta ja Luukkolasta. Alueella on 8 kylää ja lisäksi epävirallisia kyliä. Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on pitää saaristo asuttuna, mutta se myös edistää saariston elinkelpoisuutta parantavia elinkeinoja, kuten matkailua.

Puumalan palokuntanuorten kouluttajana toimiva Timo Pesonen vetää harrastuksenaan nuorisotoimintaa Puumalan paloasemalla. Ryhmässä on 10–16-vuotiaita nuoria, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia. Timon ohjauksella nuoret pääsevät harjoittelemaan pelastustyötä ja oppimaan ihmisen auttamisen taitoja. Palokuntanuorisotoiminta on toimintarikas harrastus, joten yleensä vilkkaimmat lapset hakeutuvat toiminnan pariin. Toiminnan viimeaikaisena teemana on ollut koulukiusaamisen ja nettikiusaamisen ehkäiseminen. Pelastusala on tiimityöskentelyä, ja isossa ryhmässä nuoret oppivat puhaltamaan yhteen hiileen. 

Puumalan palokuntanuoret

Oletko kiinnostunut pilotin toiminnasta?

Lähetä meille viestiä, mikäli olet kiinnostunut pilotin toiminnasta, sen kehittämisestä tai yhteistyöstä!
Lue lisää pilotista täältä: https://etela-savo.fi/pilotit/puumalan-moniammatillinen-yksikko-pilotti/

Etelä-Savon maakunnan ikäohjelma – blogi

Rakennetaan yhdessä kestävää ja laadukasta ikääntyneiden palvelukokonaisuutta

Ikäohjelman tavoitteena ja tarkoituksena on iäkkäiden henkilöiden yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen turvaaminen Etelä-Savon alueella. Tavoitteena on myös vahvistaa palvelujen laatua ja yhdenvertaistaa palvelujen saatavuutta. Ikäohjelman laatimista ohjaa Vanhuspalvelulaki ja sen laatiminen on osa hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta. 

Etelä-Savon alueen ikäohjelman laatimista ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön laatimat raportit Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 ja Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 – 2023. Näistä julkaisuista nousevat keskeiset vaikuttavuustavoitteet hyvän ikääntymisen turvaamiseksi (STM 2020).

  • Työikäisten toimintakyky parantunut ja työurat pidentyneet
  • Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
  • Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa
  • Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia
  • Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas
  • Asuminen ja elinympäristöt ikäystävällisiä

Ikäohjelman tarkoitus on osaltaan STM:n (2020) raportteja mukaillen edistää Etelä-Savon alueella iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta elää ja asua turvallisesti heille soveliaissa monimuotoisissa asumisympäristöissä sekä saada yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia palveluja. Tavoitteena on myös parantaa kotiin annettavien palvelujen laatua ja saatavuutta.

Ikäohjelman laadinnassa on hyödynnetty laajaa taustamateriaalia, mitä rakennettiin edellisessä sote-valmistelussa muutosagentti Irma Ahokas-Kukkosen johdolla. Lisäksi tehtiin NHG:n johdolla skenaariolaskelmat, miltä näyttää palvelurakenne nyt ja tulevaisuudessa niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Taustamateriaalit ja laskelmat ovat auttaneet linjaamaan strategisesti, kuinka rakennetaan yhdessä kestävää ja laadukasta tulevaisuuden palvelua aina vuoteen 2030 asti.  

Tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut.  Pääpaino on ennakoivissa palveluissa, jotta ikääntyneet ihmiset mahdollisemman pitkään pysyvät toimintakykyisenä ja mahdollisimman omatoimisina. Oikea-aikainen ohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus on tärkeässä roolissa. Kun iäkäs ihminen asuu kotona, hänen tukenaan on verkosto, jossa on mukana ammattilaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia. Välimuotoisia, yhteisöllisiä  asumisen ratkaisuja tuodaan enemmän ympärivuorokautisen asumisen rinnalle. Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon turvaudutaan, kun  kotona asuminen ei ole enää turvallista eikä onnistu kotiin annettavien palvelujen turvin.  Tulevaisuudessa tarvitaan räätälöityjä, tarpeen mukaisia palveluita.

Tavoitteeseen pääsy edellyttää uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta, tiedolla johtamista ja yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen sekä monenlaisia palveluja ja teknologisia ratkaisuja tukemaan ja täydentämään toisiaan. (THL: Muuttuvat vanhuspalvelut 2020).

Ikäohjelmaa on muodostettu yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen toimijoiden kanssa ja tärkeässä roolissa ovat olleet  mm. vanhusneuvoston edustajat.  Ikäohjelmaa kokosi ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelija Maiju Tarhonen yhteistyössä ja työ jatkuu rakenneuudistuksen vastuuvalmistelijan ja hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen toimesta syksyllä 2021. Maiju Tarhosen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö valmistui keväällä 2021. Opinnäytetyö on nähtävissä täällä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Maiju_Tarhonen.pdf

Ensimmäisessä Ikääntyneiden työpajassa, joka järjestettiin 23.9.2020 tarkasteltiin tulevaisuuden sote-keskuksen palveluja ja arvoja, jotka ohjaavat palveluiden tuotantoa. Etelä-Savon alueella ikääntyneiden palveluiden keskeiset arvot ja eettiset periaatteet nousivat ensimmäisen työpajan tuloksista: Arvot ja periaatteet ovat asiakaslähtöisyys, toimintakyky, turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus ja esteettömyys.

Keskeistä on luoda, ylläpitää ja säilyttää vanhustyön positiivinen imago, jotta tulevaisuudessa Etelä-Savossa on ammattiosaajia.

Toisessa työpajassa tarkasteltiin ehdotusta ikäohjelman strategisiksi tavoitteiksi ja keskusteltiin, kuinka yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin on mahdollista päästä. Tavoitteet arvioitiin haasteellisiksi, mutta saavutettavissa oleviksi. Lisätietoa ikäohjelman sisällöksi tuotti työpajaan kutsutuille jälkikäteen lähetetty sähköinen kysely ikääntyneiden palvelustrategiaan sitoutumisesta ja strategiaa koskevista kehittämisehdotuksista. Työpajakeskustelut ja kysely analysoitiin sisällön analyysillä, jonka jälkeen ikäohjelmalle muodostettiin kuusi painopistettä sisältävät toimenpidekortit ottaen huomioon myös STM:n (2020a: 2020b) suosituksen sisältö. Työryhmät ja vanhusneuvostot työskentelivät tämän jälkeen itsenäisesti tehden lisäyksiä ja ehdotuksia toimenpidekortteihin painopistekohtaisesti strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Maaliskuussa 2021 ydinryhmä kokoontui ja ikäohjelman täydennetyt toimenpidekortit esiteltiin osallistujille ja heillä oli mahdollisuus täydentää ja esittää muutosehdotuksia. Ikäohjelman luonnos kirjoitettiin kevään 2021 aikana. Toimenpidekorteista muodostettiin painopistetaulukko (taulukko 1), jossa on nähtävillä ikäohjelman luonnoksen painopistealueet, strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Alueellisessa vanhus- ja vammaisneuvoston kokouksessa toukokuussa esiteltiin ikäohjelman luonnos ja kerrottiin työskentelyn vaiheista ja jatkotyöskentelystä. Luonnosta täydennettiin saadun palautteen perusteella ja tämän jälkeen luonnos lähetettiin sidosryhmille arvioitavaksi ja täydennettäväksi.

Tuloksia

Mainostoimisto Kixit visualisoi Etelä-Savon hyvinvointialueen  ensimmäisen luonnoksen Ikäohjelman strategisista tavoitteista.

Ikäohjelma infograafi | Etelä-Savon sote-uudistus
Kuvio 1. Etelä-Savon hyvinvointialueen Ikäohjelman strategiset tavoitteet

Ikääntyneiden palveluiden työpajojen ja kyselyn vastausten perusteella Etelä-Savossa tarvitaan lähitulevaisuudessa ennaltaehkäiseviä palveluita virtuaalisesti, liikunta- ja ravitsemusneuvontaa sekä tarvelähtöistä ja yksilöllistä palvelutarpeen arviointia. Digitaalisten palveluiden osuus korostuu palveluvalikoimassa ja sähköisiin palveluihin suhtaudutaan myönteisesti, kunhan varmistetaan riittävä osaaminen niiden käyttöön koulutuksen ja neuvonnan avulla. Lisäksi toivotaan, että palvelut ovat saatavilla yhdestä paikasta esimerkiksi selkeärakenteisen asiointi-ikkunan kautta. Sähköiset terveyspalvelut, kuten etävastaanotot koettiin myös tärkeinä. Tärkeää on selkokielisyys ja esteettömyys. Palveluiden maksuttomuus nousi esille useista vastauksista. Omatyöntekijän rooli ja moniammatilliset tiimit koettiin myös tärkeiksi palveluiden näkökulmasta, samoin neuvonta ja ohjaus saatavilla olevien palveluiden käyttöön. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan merkitys on myös suuri ja 3. sektorin toiminta koettiin tärkeänä lisänä täydentämään palveluita.

Vanhusneuvostojen, eläkeläisjärjestöjen ja asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun koettiin merkittäväksi tekijäksi laadukkaiden palveluiden näkökulmasta.

Resurssien näkökulmasta korostuu myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten gerontologinen osaaminen ja asiantuntijuus sekä tiimityöskentelytaidot yli kunta- ja organisaatiorajojen. Osaamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyön avulla. Palveluhenkisyyden ja asiakasmyönteisyyden koettiin lisäävän ikääntyneiden palveluiden laatua.

PainopistealueToiminnan suuntaStrateginen tavoite (esimerkki)Toimenpide-ehdotus (esimerkki)
Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla toteutetut palvelutLuodaan yhtenäiset hyvät käytänteet ikääntyneiden palveluihinTurvallinen kotona asuminen on lisääntynyt eri toimialojen yhteistyönäLuodaan toimiva ja kustannusvaikuttava palvelurakenne
Ikääntyvien työikäisten parantunut työkyky ja pidentyneet työuratTyöhyvinvoinnin edistäminen (Terveenä eläkkeelle)Ikääntymiseen varautuminen ennakoidenElintapaohjaus, ohjaus ja neuvonta sekä palveluohjauksen tuki ensisijaista, tietoa on saa-tavilla erilaisissa neuvontapisteissä
Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempäänHyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen sekä oikea-aikaiset ja ennakoivat palvelutAktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrän kasvuOikea-aikaisuus ennakoivissa toimenpiteissä ja palveluissa: asiakasohjaus on ensisijainen kontakti palveluihin
Vapaaehtoistyön sekä järjestö- ja yhdistystoiminnan vakiintunut asemaVapaaehtoistyön sekä järjestöjen ja yhdistysten palvelut osaksi palvelupolkuja tukemaan sote-palvelujaVapaaehtoistyöllä on toimijoiden yhdessä sopimat koordinaatiorakenteetLuodaan hyvinvointialueen vapaaehtoistyön prosessi ja toimintamenetelmät sekä seurantajärjestelmä
Hyvinvointia lisäävät uudet teknologiat ja digitalisaatioEtäpalveluiden ja laitteiden esteettömyys, käytettävyys ja saavutettavuusItsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat parantavat ikäihmisten hyvinvointiaTeknologiaa hyödynnetään kaikessa palveluntuotannossaInvestoidaan älykalusteisiin ja hyvinvointia seuraaviin älyratkaisuihin
Ikäystävälliset asuinympäristöt ja asuminenTurvallinen ja inhimillinen elämä omassa kodissaOmaehtoinen ennakointi ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen ja siihen liittyviin palvelujen haasteisiinKodin turvallisuuden arviointi, edistäminen ja ennakointi ikääntymisen varalleTehdään korjauspalvelut ja neuvonta tutuksi tiedottamalla, konkreettinen apu osana asiakasohjausta
Taulukko 1. Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelman luonnoksen painopisteet strategiset tavoitteet

Lopuksi

Työ jatkuu syksyllä ja Ikäohjelmaa työstetään kesän aikana saatujen palautteiden perusteella ja mietitään yhdessä mm. Mittareita, millä todennetaan Ikäohjelman strategisten tavoitteiden toteutuminen. Kuntalaisia myös osallistetaan työhön mukaan.

Maiju Tarhosen opinnäytetyö on nähtävissä täällä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Maiju_Tarhonen.pdf

Lähteet saatavilla alla olevilta henkilöiltä.

Artikkelin takana:

Niina Kaukonen
Vastuualuejohtaja, rakenneuudistuksen vastuuvalmistelija, Etelä-Savon sote-uudistus

Maiju Tarhonen
YAMK-opinnäytetyön tekijä

Eeva Häkkinen
Hyvinvointikoordinaattori, Essote

Etelä-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano lähti päätöksentekoon

Hallitus esittänee (HE 241/2020) eduskunnalle kesäkuussa hyvinvointialueiden perustamista ja sote-uudistusta koskevaa lainsäädäntöä, johon sisältyy laki uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Voimaanpanolakiin on eritelty säädös hyvinvointialueen väliaikaisesta valmistelutoimielimestä (Vate) ja sen roolista hyvinvointialueen valmistelussa.

Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja alueen pelastustoimen on sovittava välittömästi tämän lain voimaan tultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Etelä-Savossa sote- ja pelastuspalveluita järjestävät tällä hetkellä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupunki ja Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Muiden alueen kuntien ohella, nämä organisaatiot ovat avainroolissa uuden hyvinvointialueen valmistelussa.

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen valmistelusta, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtäviin kuuluu mm. henkilöstön siirtosuunnitelman sekä toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelu.

Esitys valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja sen asettavasta viranomaisesta

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä käsitteli (8.6.) maakuntajohtaja Pentti Mäkisen alla olevaa ehdotusta valmistelutoimielimen kokoonpanosta sekä valmistelutoimielimen asettavasta viranomaisesta. Maakuntajohtaja ehdottaa, että voimaanpanolain 8 §:n 2 momentin tarkoittamana Vaten asettavana viranomaisena olisi Essote, joka vastaisi myös Vaten hallinnollisesta tuesta.

Voimaanpanolain 8 §:n mukaan hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen toimeenpanon seuraamiseksi ja tueksi voidaan asettaa seurantaryhmä. Maakuntajohtaja ehdottaa, että tällainen asetetaan myös Etelä-Savon hyvinvointialueella. Seurantaryhmään kuuluisivat Etelä-Savon maakuntavaltuustossa toimivien poliittisten puolueiden edustajat. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä jatkaisi toimintaansa koko hyvinvointialueen valmistelun tukevana ryhmänä.

Maakuntajohtajan esitys väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta:

Varsinainen jäsenVarajäsen
Pj Saara Tavi, SosteriJaana Luukkonen/Sosteri
vpj Seppo Lokka/Pelastuslaitos                 Tuomo Halmeslahti/Pelastuslaitos
vpj Santeri Seppälä/EssoteNiina Kaukonen/Essote
jäsen Ilkka Fritius/VaalijalaMaarit Rantakurtakko/Vaalijala
jäsen Timo Halonen/Mikkeli                 Jukka Ollikainen/Mäntyharju
jäsen Janne Laine/SavonlinnaMinna Laurio/Enonkoski
jäsen Ulla Nykänen/PieksämäkiKimmo Kainulainen/Kangasniemi
jäsen Kristiina Järvenpää/RantasalmiJuho Järvenpää/Sulkava
jäsen Seppo Ruhanen/HirvensalmiLeena Ruotsalainen/Pertunmaa
jäsen Mervi Simoska/JuvaNiina Kuuva/Puumala

Väliaikaisen valmistelutoimielimen esittelijänä toimisi Risto Kortelainen Essotesta ja hänen varallaan Sami Sipilä Etelä-Savon sote-uudistuksesta.

Ohjausryhmä osaltaan kannatti maakuntajohtajan esitystä kokoonpanosta ja esitys lähetetään hyväksyttäväksi alueen sote- ja pelastusjärjestäjille ja kunnille, joilla on edustus Vatessa. Essoten hallitus tekee nimityksen edustajien hyväksymänä lakien voimaantulon jälkeen. Aiemmin samana päivänä kokoontunut Kunnallisasiain työryhmä, jossa on jäseninä mm. kaikki alueen kuntajohtajat, kannatti maakuntajohtajan esitystä myös yksimielisesti.

Lisätietoja antaa:

Sami Sipilä
sami.sipilä@etela-savo.fi 
044 770 0577

Saara Tavi
saara.tavi@sosteri.fi 
044 417 4100  

Seppo Lokka
seppo.lokka@espl.fi
0201 3344 00

Risto Kortelainen
risto.kortelainen@essote.fi
050 5228 677  

Aira Kietäväinen
aira.a.kietavainen@gmail.com
050 3491 353