fbpx

Etelä-Savon maakunnan ikäohjelma – blogi

Rakennetaan yhdessä kestävää ja laadukasta ikääntyneiden palvelukokonaisuutta

Ikäohjelman tavoitteena ja tarkoituksena on iäkkäiden henkilöiden yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen turvaaminen Etelä-Savon alueella. Tavoitteena on myös vahvistaa palvelujen laatua ja yhdenvertaistaa palvelujen saatavuutta. Ikäohjelman laatimista ohjaa Vanhuspalvelulaki ja sen laatiminen on osa hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta. 

Etelä-Savon alueen ikäohjelman laatimista ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön laatimat raportit Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 ja Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 – 2023. Näistä julkaisuista nousevat keskeiset vaikuttavuustavoitteet hyvän ikääntymisen turvaamiseksi (STM 2020).

  • Työikäisten toimintakyky parantunut ja työurat pidentyneet
  • Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
  • Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa
  • Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia
  • Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas
  • Asuminen ja elinympäristöt ikäystävällisiä

Ikäohjelman tarkoitus on osaltaan STM:n (2020) raportteja mukaillen edistää Etelä-Savon alueella iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta elää ja asua turvallisesti heille soveliaissa monimuotoisissa asumisympäristöissä sekä saada yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia palveluja. Tavoitteena on myös parantaa kotiin annettavien palvelujen laatua ja saatavuutta.

Ikäohjelman laadinnassa on hyödynnetty laajaa taustamateriaalia, mitä rakennettiin edellisessä sote-valmistelussa muutosagentti Irma Ahokas-Kukkosen johdolla. Lisäksi tehtiin NHG:n johdolla skenaariolaskelmat, miltä näyttää palvelurakenne nyt ja tulevaisuudessa niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Taustamateriaalit ja laskelmat ovat auttaneet linjaamaan strategisesti, kuinka rakennetaan yhdessä kestävää ja laadukasta tulevaisuuden palvelua aina vuoteen 2030 asti.  

Tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut.  Pääpaino on ennakoivissa palveluissa, jotta ikääntyneet ihmiset mahdollisemman pitkään pysyvät toimintakykyisenä ja mahdollisimman omatoimisina. Oikea-aikainen ohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus on tärkeässä roolissa. Kun iäkäs ihminen asuu kotona, hänen tukenaan on verkosto, jossa on mukana ammattilaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia. Välimuotoisia, yhteisöllisiä  asumisen ratkaisuja tuodaan enemmän ympärivuorokautisen asumisen rinnalle. Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon turvaudutaan, kun  kotona asuminen ei ole enää turvallista eikä onnistu kotiin annettavien palvelujen turvin.  Tulevaisuudessa tarvitaan räätälöityjä, tarpeen mukaisia palveluita.

Tavoitteeseen pääsy edellyttää uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta, tiedolla johtamista ja yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen sekä monenlaisia palveluja ja teknologisia ratkaisuja tukemaan ja täydentämään toisiaan. (THL: Muuttuvat vanhuspalvelut 2020).

Ikäohjelmaa on muodostettu yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen toimijoiden kanssa ja tärkeässä roolissa ovat olleet  mm. vanhusneuvoston edustajat.  Ikäohjelmaa kokosi ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelija Maiju Tarhonen yhteistyössä ja työ jatkuu rakenneuudistuksen vastuuvalmistelijan ja hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen toimesta syksyllä 2021. Maiju Tarhosen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö valmistui keväällä 2021. Opinnäytetyö on nähtävissä täällä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Maiju_Tarhonen.pdf

Ensimmäisessä Ikääntyneiden työpajassa, joka järjestettiin 23.9.2020 tarkasteltiin tulevaisuuden sote-keskuksen palveluja ja arvoja, jotka ohjaavat palveluiden tuotantoa. Etelä-Savon alueella ikääntyneiden palveluiden keskeiset arvot ja eettiset periaatteet nousivat ensimmäisen työpajan tuloksista: Arvot ja periaatteet ovat asiakaslähtöisyys, toimintakyky, turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus ja esteettömyys.

Keskeistä on luoda, ylläpitää ja säilyttää vanhustyön positiivinen imago, jotta tulevaisuudessa Etelä-Savossa on ammattiosaajia.

Toisessa työpajassa tarkasteltiin ehdotusta ikäohjelman strategisiksi tavoitteiksi ja keskusteltiin, kuinka yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin on mahdollista päästä. Tavoitteet arvioitiin haasteellisiksi, mutta saavutettavissa oleviksi. Lisätietoa ikäohjelman sisällöksi tuotti työpajaan kutsutuille jälkikäteen lähetetty sähköinen kysely ikääntyneiden palvelustrategiaan sitoutumisesta ja strategiaa koskevista kehittämisehdotuksista. Työpajakeskustelut ja kysely analysoitiin sisällön analyysillä, jonka jälkeen ikäohjelmalle muodostettiin kuusi painopistettä sisältävät toimenpidekortit ottaen huomioon myös STM:n (2020a: 2020b) suosituksen sisältö. Työryhmät ja vanhusneuvostot työskentelivät tämän jälkeen itsenäisesti tehden lisäyksiä ja ehdotuksia toimenpidekortteihin painopistekohtaisesti strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Maaliskuussa 2021 ydinryhmä kokoontui ja ikäohjelman täydennetyt toimenpidekortit esiteltiin osallistujille ja heillä oli mahdollisuus täydentää ja esittää muutosehdotuksia. Ikäohjelman luonnos kirjoitettiin kevään 2021 aikana. Toimenpidekorteista muodostettiin painopistetaulukko (taulukko 1), jossa on nähtävillä ikäohjelman luonnoksen painopistealueet, strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Alueellisessa vanhus- ja vammaisneuvoston kokouksessa toukokuussa esiteltiin ikäohjelman luonnos ja kerrottiin työskentelyn vaiheista ja jatkotyöskentelystä. Luonnosta täydennettiin saadun palautteen perusteella ja tämän jälkeen luonnos lähetettiin sidosryhmille arvioitavaksi ja täydennettäväksi.

Tuloksia

Mainostoimisto Kixit visualisoi Etelä-Savon hyvinvointialueen  ensimmäisen luonnoksen Ikäohjelman strategisista tavoitteista.

Ikäohjelma infograafi | Etelä-Savon sote-uudistus
Kuvio 1. Etelä-Savon hyvinvointialueen Ikäohjelman strategiset tavoitteet

Ikääntyneiden palveluiden työpajojen ja kyselyn vastausten perusteella Etelä-Savossa tarvitaan lähitulevaisuudessa ennaltaehkäiseviä palveluita virtuaalisesti, liikunta- ja ravitsemusneuvontaa sekä tarvelähtöistä ja yksilöllistä palvelutarpeen arviointia. Digitaalisten palveluiden osuus korostuu palveluvalikoimassa ja sähköisiin palveluihin suhtaudutaan myönteisesti, kunhan varmistetaan riittävä osaaminen niiden käyttöön koulutuksen ja neuvonnan avulla. Lisäksi toivotaan, että palvelut ovat saatavilla yhdestä paikasta esimerkiksi selkeärakenteisen asiointi-ikkunan kautta. Sähköiset terveyspalvelut, kuten etävastaanotot koettiin myös tärkeinä. Tärkeää on selkokielisyys ja esteettömyys. Palveluiden maksuttomuus nousi esille useista vastauksista. Omatyöntekijän rooli ja moniammatilliset tiimit koettiin myös tärkeiksi palveluiden näkökulmasta, samoin neuvonta ja ohjaus saatavilla olevien palveluiden käyttöön. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan merkitys on myös suuri ja 3. sektorin toiminta koettiin tärkeänä lisänä täydentämään palveluita.

Vanhusneuvostojen, eläkeläisjärjestöjen ja asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun koettiin merkittäväksi tekijäksi laadukkaiden palveluiden näkökulmasta.

Resurssien näkökulmasta korostuu myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten gerontologinen osaaminen ja asiantuntijuus sekä tiimityöskentelytaidot yli kunta- ja organisaatiorajojen. Osaamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyön avulla. Palveluhenkisyyden ja asiakasmyönteisyyden koettiin lisäävän ikääntyneiden palveluiden laatua.

PainopistealueToiminnan suuntaStrateginen tavoite (esimerkki)Toimenpide-ehdotus (esimerkki)
Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla toteutetut palvelutLuodaan yhtenäiset hyvät käytänteet ikääntyneiden palveluihinTurvallinen kotona asuminen on lisääntynyt eri toimialojen yhteistyönäLuodaan toimiva ja kustannusvaikuttava palvelurakenne
Ikääntyvien työikäisten parantunut työkyky ja pidentyneet työuratTyöhyvinvoinnin edistäminen (Terveenä eläkkeelle)Ikääntymiseen varautuminen ennakoidenElintapaohjaus, ohjaus ja neuvonta sekä palveluohjauksen tuki ensisijaista, tietoa on saa-tavilla erilaisissa neuvontapisteissä
Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempäänHyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen sekä oikea-aikaiset ja ennakoivat palvelutAktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrän kasvuOikea-aikaisuus ennakoivissa toimenpiteissä ja palveluissa: asiakasohjaus on ensisijainen kontakti palveluihin
Vapaaehtoistyön sekä järjestö- ja yhdistystoiminnan vakiintunut asemaVapaaehtoistyön sekä järjestöjen ja yhdistysten palvelut osaksi palvelupolkuja tukemaan sote-palvelujaVapaaehtoistyöllä on toimijoiden yhdessä sopimat koordinaatiorakenteetLuodaan hyvinvointialueen vapaaehtoistyön prosessi ja toimintamenetelmät sekä seurantajärjestelmä
Hyvinvointia lisäävät uudet teknologiat ja digitalisaatioEtäpalveluiden ja laitteiden esteettömyys, käytettävyys ja saavutettavuusItsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat parantavat ikäihmisten hyvinvointiaTeknologiaa hyödynnetään kaikessa palveluntuotannossaInvestoidaan älykalusteisiin ja hyvinvointia seuraaviin älyratkaisuihin
Ikäystävälliset asuinympäristöt ja asuminenTurvallinen ja inhimillinen elämä omassa kodissaOmaehtoinen ennakointi ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen ja siihen liittyviin palvelujen haasteisiinKodin turvallisuuden arviointi, edistäminen ja ennakointi ikääntymisen varalleTehdään korjauspalvelut ja neuvonta tutuksi tiedottamalla, konkreettinen apu osana asiakasohjausta
Taulukko 1. Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelman luonnoksen painopisteet strategiset tavoitteet

Lopuksi

Työ jatkuu syksyllä ja Ikäohjelmaa työstetään kesän aikana saatujen palautteiden perusteella ja mietitään yhdessä mm. Mittareita, millä todennetaan Ikäohjelman strategisten tavoitteiden toteutuminen. Kuntalaisia myös osallistetaan työhön mukaan.

Maiju Tarhosen opinnäytetyö on nähtävissä täällä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Maiju_Tarhonen.pdf

Lähteet saatavilla alla olevilta henkilöiltä.

Artikkelin takana:

Niina Kaukonen
Vastuualuejohtaja, rakenneuudistuksen vastuuvalmistelija, Etelä-Savon sote-uudistus

Maiju Tarhonen
YAMK-opinnäytetyön tekijä

Eeva Häkkinen
Hyvinvointikoordinaattori, Essote

Etelä-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano lähti päätöksentekoon

Hallitus esittänee (HE 241/2020) eduskunnalle kesäkuussa hyvinvointialueiden perustamista ja sote-uudistusta koskevaa lainsäädäntöä, johon sisältyy laki uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Voimaanpanolakiin on eritelty säädös hyvinvointialueen väliaikaisesta valmistelutoimielimestä (Vate) ja sen roolista hyvinvointialueen valmistelussa.

Voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja alueen pelastustoimen on sovittava välittömästi tämän lain voimaan tultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Etelä-Savossa sote- ja pelastuspalveluita järjestävät tällä hetkellä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupunki ja Rantasalmen ja Sulkavan kunnat. Muiden alueen kuntien ohella, nämä organisaatiot ovat avainroolissa uuden hyvinvointialueen valmistelussa.

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen valmistelusta, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtäviin kuuluu mm. henkilöstön siirtosuunnitelman sekä toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelu.

Esitys valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja sen asettavasta viranomaisesta

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä käsitteli (8.6.) maakuntajohtaja Pentti Mäkisen alla olevaa ehdotusta valmistelutoimielimen kokoonpanosta sekä valmistelutoimielimen asettavasta viranomaisesta. Maakuntajohtaja ehdottaa, että voimaanpanolain 8 §:n 2 momentin tarkoittamana Vaten asettavana viranomaisena olisi Essote, joka vastaisi myös Vaten hallinnollisesta tuesta.

Voimaanpanolain 8 §:n mukaan hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen toimeenpanon seuraamiseksi ja tueksi voidaan asettaa seurantaryhmä. Maakuntajohtaja ehdottaa, että tällainen asetetaan myös Etelä-Savon hyvinvointialueella. Seurantaryhmään kuuluisivat Etelä-Savon maakuntavaltuustossa toimivien poliittisten puolueiden edustajat. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä jatkaisi toimintaansa koko hyvinvointialueen valmistelun tukevana ryhmänä.

Maakuntajohtajan esitys väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta:

Varsinainen jäsenVarajäsen
Pj Saara Tavi, SosteriJaana Luukkonen/Sosteri
vpj Seppo Lokka/Pelastuslaitos                 Tuomo Halmeslahti/Pelastuslaitos
vpj Santeri Seppälä/EssoteNiina Kaukonen/Essote
jäsen Ilkka Fritius/VaalijalaMaarit Rantakurtakko/Vaalijala
jäsen Timo Halonen/Mikkeli                 Jukka Ollikainen/Mäntyharju
jäsen Janne Laine/SavonlinnaMinna Laurio/Enonkoski
jäsen Ulla Nykänen/PieksämäkiKimmo Kainulainen/Kangasniemi
jäsen Kristiina Järvenpää/RantasalmiJuho Järvenpää/Sulkava
jäsen Seppo Ruhanen/HirvensalmiLeena Ruotsalainen/Pertunmaa
jäsen Mervi Simoska/JuvaNiina Kuuva/Puumala

Väliaikaisen valmistelutoimielimen esittelijänä toimisi Risto Kortelainen Essotesta ja hänen varallaan Sami Sipilä Etelä-Savon sote-uudistuksesta.

Ohjausryhmä osaltaan kannatti maakuntajohtajan esitystä kokoonpanosta ja esitys lähetetään hyväksyttäväksi alueen sote- ja pelastusjärjestäjille ja kunnille, joilla on edustus Vatessa. Essoten hallitus tekee nimityksen edustajien hyväksymänä lakien voimaantulon jälkeen. Aiemmin samana päivänä kokoontunut Kunnallisasiain työryhmä, jossa on jäseninä mm. kaikki alueen kuntajohtajat, kannatti maakuntajohtajan esitystä myös yksimielisesti.

Lisätietoja antaa:

Sami Sipilä
sami.sipilä@etela-savo.fi 
044 770 0577

Saara Tavi
saara.tavi@sosteri.fi 
044 417 4100  

Seppo Lokka
seppo.lokka@espl.fi
0201 3344 00

Risto Kortelainen
risto.kortelainen@essote.fi
050 5228 677  

Aira Kietäväinen
aira.a.kietavainen@gmail.com
050 3491 353

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen digiloikka synnytti turvallisen chat-palvelun

Chat-palvelu pilotti | Etelä-Savon sote-uudistus

Artikkeli on julkaistu alunperin yhteistyökumppanimme signicat.com -sivustolla. Alkuperäinen julkaisu löytyy täältä: https://www.signicat.com/fi/materiaalipankki/etela-savon-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-digiloikka-synnytti-turvallisen-chat-palvelun

Vahva tunnistaminen chat-palvelun yhteydessä on tuonut merkittävän parannuksen Essoten asiakkaiden palveluun”
– Mika Perttu, palvelualuejohtaja, Essote

Lähtötilanne

Essote eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on sairaanhoitopiiri, joka palvelee yhdeksän kunnan asiakkaita ja on määrätietoisesti kehittänyt palvelukanaviaan. Kaikkiaan Essoten alueella asuu yli 100.000 suomalaista, joita palvellaan etenkin terveydenhuollon puolella kasvotusten, puhelimitse ja kasvavassa määrin myös sähköisesti. Sähköinen asiointi onkin osoittautunut asiakkaiden suosimaksi tavaksi asioida Essoten kanssa, mutta sairaanhoitopiirille se toi eteen haasteen: sosiaali- ja terveyspalvelujen puitteissa asiointiin liittyy usein luottamuksellisia tietoja. Essoten oli siis palvelukanavia kehittäessään huomioitava asioinnin turvallisuus molemmille osapuolille – ilman, että asioinnista tulisi hankalaa.

Ratkaisu

Essotessa tiedostettiin, että chat-pohjainen asiakaspalvelu oli saavuttanut suuren suosion jo useilla muilla toimialoilla, joten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaspalvelun laajentaminen chat-pohjaiseen palveluun koettiin luontevana jatkumona.

Essote valitsi terveydenhuollon ammattilaisten miehittämän chat-alustan toimittajaksi suomalaisen Giosgin, ja palveluun liitettiin Signicatin toimittama Suomi.fi -tunnistaminen. Asiakas voi tunnistautua turvallisesti pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella joko heti chat-keskustelun alussa tai sen aikana.

Chat-palvelu on julkaistu kaikkien asiakkaiden käytettäväksi Essoten verkkosivuilla maaliskuussa 2021. Chat-palvelu toimii osana uutta digitaalista asiointi-ikkunaa, johon otetaan uudistuksen aikana käyttöön useita digitaalisia työkaluja.

Chat-pilotti toteutettiin osana Etelä-Savon sote-uudistusta, jossa kehitetään ja yhtenäistetään toimintatapoja ja -prosesseja digitaalisten välineiden avulla, joilla voidaan vahvistaa saatavuutta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Tulokset

Essoten asiakkaat voivat nyt asioida turvallisesti ja joustavasti myös chat-palvelussa. Vahvan tunnistamisen ansiosta terveydenhuollon ammattilaiset voivat palvella Essoten asiakkaita paremmin ja keskustella myös luottamuksellisista asioista.

Essotelle ratkaisu on todella kustannustehokas: Suomi.fi-tunnistuksen käyttö ei vaatinut erillisen liittymän rakentamista, sillä Signicatin tunnistuspalvelu toimii saumattomasti Giosgin chat-palvelun sisällä.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on yhdenmukaistaa sote-palveluihin ohjautumisen kanavia. Chat-palvelulla Essote on ottanut merkittävän digiloikan kohti asiakaskeskeisyyttä sekä sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista.

Lisätietoja antaa:

Ilkka Ventus
040 620 4436
ilkka.ventus(at)signicat.com
www.signicat.com/fi/

Signicat logo | Etelä-Savon sote-uudistus

Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tukeminen -pilotti aloitti toimintansa

Sydämen vajaatoiminta on vakava kansanterveydellinen ongelma. Sitä sairastavilla on yleensä toistuvia pahenemisvaiheita ja moni heistä joutuu ensimmäisen hoitojakson jälkeen uudestaan sairaalaan lyhyen ajan kuluessa. Sairauden toteamisen jälkeen jopa noin 50 % sairastuneista menehtyy 5 vuoden kuluessa. Essoten alueella on tällä hetkellä arviolta 1800–2500 sydämen vajaatoimintapotilasta. Vuonna 2020 alkaneiden hoitojaksojen toiseksi yleinen syy oli kongestiivinen sydämen vajaatoiminta. 

Etelä-Savon sote-uudistus on käynnistänyt pilotin, jossa kehitetään sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tukemista perusterveydenhuollossa. Pilotti toteutetaan yhdessä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) kanssa ja kehitettyjä toimintamalleja hyödynnetään myöhemmin koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatu on normaaliväestöä huonompi ja hoitoketju rikkonainen. Valitettavan usein potilas jää ilman pysyvää hoitosuhdetta sekä riittävää omahoitoa tukevaa ohjausta.​ Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tukeminen -pilotin avulla. Pilotin asiakaskohderyhmänä ovat Essoten perusterveydenhuollon vastaanoton ja osastolta kuntoutuvat sydämen vajaatoimintapotilaat.​

Hoitajakuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Kick-off tilaisuus 12.5.2021

Järjestimme pilotin alkaessa kick-off tilaisuuden Teamsin välityksellä 12.5.2021, johon osallistui laaja joukko sote-ammattilaisia sekä yhteistyöstä kiinnostuneita henkilöitä. Tilaisuudessa käytiin ensin läpi Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteita, jotka ohjaavat pilotin toimintaa.

Pilotin tavoitteet

Pilotissa on tarkoitus parantaa sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon koordinointia ja yhteistyötä sekä omahoitajakäytäntöä. Pilotin toiminta-aikana pyritään kehittämään tämän hetkisiä toimintamalleja seuraavien tavoitteiden avulla:

  • Siirretään hoidon painopistettä varhaiseen tukemiseen.
  • Vahvistetaan perusterveydenhuollon roolia ja perustason toimintaa sekä ammattilaisten osaamista hyödyntämällä erityistason tukea.
  • Tehostetaan ja tuetaan potilaan omahoitoa ja hoitotasapainon säilymistä.
  • Hyödynnetään näyttöön perustuvia toimintatapoja ja vaikutetaan potilaan elämänlaatuun. 
  • Parannetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä eri ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tiedon kulkua.

Tulevaisuuden trendi – Asiakkaan rooli vahvistuu

Kick-off tilaisuutta jatkettiin keskustelemalla tulevaisuuden näkymistä perusterveydenhuollossa. Pilottivastaavat nostivat esille erityisesti asiakkaan roolin vahvistumisen tulevaisuuden sote-palveluissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asiakkaalla on isompi rooli oman terveydensä edistämisessä, ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä eli toisin sanoen omahoidossa.

Omahoidon kehitys on nähtävissä muun muassa digitaalisien työkalujen käyttöönotossa. Uusia digitaalisia ratkaisuja tuodaan markkinoille jatkuvasti ja terveempi osa väestöstä ottaa helpommin käyttöön uusia omahoidon työkaluja. Tavoitteena on, että kansalaiset ottavat entistä enemmän ja halukkaammin perusterveydenhuollon teknologisia ratkaisuja ja digipalveluja käyttöönsä. Pilotissa on tarkoituksena kehittää sähköisiä omahoidon palveluja, joita voidaan käyttää vuorokauden ympäri!

Potilaan vastuu sydämen vajaatoiminnan omahoidossa

Potilaan vastuulla sydämen vajaatoiminnan omahoidossa tulisivat olemaan muun muassa ajanvaraus, esitietojen syöttäminen tietojärjestelmiin, hoidon tarpeen arvioinnin tukeminen esimerkiksi OmaOlo -palvelun avulla ja pitkäaikaissairauksien rutiiniseuranta. Joissain tilanteissa potilaalle voidaan antaa vastuuta myös hoidon aloituksesta, rajatusti lääkityksen säädöstä, potilastietojen ylläpidosta ja käyttöoikeuksien hallinnasta, kuten lääkelistan ajan tasalla pitämisestä. Oman terveydentilan mittaaminen ja seuranta olisivat myös potilaan vastuulla.

Järjestöjen ääni / SAVON SYDÄNPIIRI RY

Savon sydänpiiri ry logo | Etelä-Savon sote-uudistus

Seuraavana tilaisuudessa pääsi ääneen Savon Sydänpiiri Ry:n edustaja Mari Härkönen, joka esitteli tilaisuudessa järjestötoimintaa sydämen vajaatoiminnan hoitoon liittyen. Savon sydänpiirillä on vertaistuen keinoina tarjolla maksuttomia verkko- ja lähikursseja vastasairastuneille sekä sydänsairastuneiden erityisryhmille (sydämen vajaatoiminta, läppäleikkaus, tahdistin). Kursseille voi ilmoittautua yksin tai yhdessä puolison kanssa.

Kursseille voi hakea sydänliiton hakulomakkeella tai sähköpostilla https://savonsydan.fi/toiminta/palvelut/kurssit
Kurssikalenterin ympäri Suomen löydät osoitteesta https://sydan.fi/kurssikalenteri
Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla osoitteessa https://sydan.fi

Yhteistyössä on mukana ja Kick Off -tilaisuuteen osallistuivat myös Sydänliitto ja Mikkelin Seudun Sydänyhdistys.

PADLET-työskentely

Kick-off tilaisuuden ohjelmaan sisältyi lisäksi 10 minuuttia padlet-työskentelyä, jonka teemana oli pohtia SWOT-nelikenttämenetelmän periaatteella vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia aiheesta Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon tukemisen onnistumisen edellytykset.

Vahvuuksiksi osallistujat luettelivat mm. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön, moniammatillisen osallistujajoukon ja innostuksen, lääkärin määrittämät selkeät omahoidon ohjeet ja seurantaohjeet, sekä ennalta määriteltyihin muutosrajoihin liittyvien toimenpiteiden selkeän kirjaamisen. Paljon on jo tehty – alueella toimivia kokonaisuuksia, jotka on linkitettävä yhteen.

Mahdollisuuksina nähtiin järjestöjen verkkokurssien ja -luentojen hyödyntäminen, vertaistukiryhmät, moniammatillinen tiimi ja konsultaatioapu, järjestön ja sairaalan yhteistyö, hyvät toimintamalli- ja prosessikuvaukset sekä selkeä tehtävänjako ja yhteistyö eri ammattilaisten ja myös järjestöjen ja läheisten kanssa. Katsottiin, että sähköisten palveluiden helppokäyttöisyys lisääntyy, kuntoutus saadaan jo alkuvaiheessa mukaan, asiakkaan tai potilaan elämänlaatu kohentuu ja asiakas tulee ottamaan enemmän vastuuta, jolloin asiakkaan sitouttaminen omaan hoitoonsa onnistuu. Kiinnostusta asiaan voisi löytyä myös opinnäytetyön aiheena.

Heikkouksia osallistujien mielestä tällä hetkellä ovat tietojärjestelmien kankeus, sillä tieto ei vielä siirry eri järjestelmistä toiseen, tiedonkulun haasteet, järjestön tiedonpuute asiakkaan sairaudesta, omahoidon toteutumattomuus ja hitaasti etenevä kehittäminen. Teknologiaa ei vielä osata hyödyntää. Elintapaohjausta ei käytetä riittävästi omahoidon tukena, esimerkiksi liikuntaan ohjaaminen ei toteudu riittävän aikaisessa vaiheessa. Potilaat eivät aina myöskään sitoudu tavoitteisiin. 

Uhkina mainittiin toimimattomat hoitoketjut, epäselvyydet hoidon seurannassa, vastuukardiologin puuttuminen, hoitopolkujen epäselvyys ja päällekkäisyys ja yhdenmukaisten toimintatapojen puuttuminen. Kirjaaminen moneen paikkaan saattaa aiheuttaa ristiriitaista viestintää potilaalle. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tai työterveydenhuollon välisen yhteistyön toimimattomuus voi olla uhkakuva. Joustavuus muutoksissa pitää olla joka paikassa – ohjeissa, seurannassa ja resepteissä ja niiden kaikkien tulee olla yhdenmukaisia. Seuranta on turhaa työtä, jos ei ole suunniteltu mitä tehdään mahdollisissa muutoksissa. Uhka voi olla, jos potilaan ympärillä oleva verkosto, eli vapaaehtoiset, järjestöt ja julkinen puoli eivät näkemyksineen kohtaa.

Vaikuttamisen mahdollisuudet

Osallisuuden huomioiminen pilotissa on ensiarvoisen tärkeää, kun kehitetään laaja-alaisia hoitoketjuja ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Pilotissa otetaankin erityiseen huomioon järjestöjen, vertaistoimijoiden, asiakkaiden, omaisten ja kokemusasiantuntijoiden osallistaminen kehittämiseen. Muun muassa edellä esitelty padlet-työskentely oli erinomainen esimerkki osallistamisesta, sillä jokainen kick-off tilaisuuteen osallistuva on päässyt vaikuttamaan työskentelyn etenemiseen.

Etsimme kehitystyöhön mukaan henkilöitä, jotka haluavat antaa asiakkaan, potilaan, palvelun käyttäjän, vertaistoimijan tai läheisen/omaisen äänen sydämen vajaatoiminnan hoidon kehittämiseen. Olethan meihin yhteydessä mikäli sairastat itse sydämen vajaatoimintaa tai se liittyy läheisesi elämäntilanteeseen. Kuulisimme mielellämme myös ajatuksia hoidon kehittämisessä kohtaamisen, omahoidon, neuvonnan, ohjauksen tai muiden asioiden osalta. Tuemme ääntäsi ja osallisuuttasi tarpeidesi, vointisi ja mielenkiintosi mukaisesti, olipa kyseessä sitten muutaman ajatuksen esittäminen tai mahdollisesti yhteistyöskentelyyn osallistuminen. Ole yhteydessä suoraan pilotin vastuuhenkilöihin, mikäli olet kiinnostunut osallistumaan kehittämiseen!

Lue lisää pilotista täältä: https://etela-savo.fi/pilotit/sydamen-vajaatoimintapotilaiden-omahoidon-tukeminen-pilotti/

Pilotista vastaa:

Sami Sundell henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sundell

Hankekoordinaattori
040 359 9843
sami.sundell@etela-savo.fi
Elisa Lajunen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Elisa Lajunen

Hankekoordinaattori
040 359 7008
elisa.lajunen@etela-savo.fi

OmaOlo-palvelu laajenee Essoten perusterveydenhuollossa!

OmaOlo-palvelu laajenee Etelä-Savon sote-uudistuksen pilotin myötä pian Essoten perusterveydenhuollossa!


OmaOlo on sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava Suomessa vakituisesti asuville henkilöille. Palvelu tukee oma- ja itsehoitoa ja ohjaa tarvittaessa hoidon piiriin.


OmaOlon käyttö on nopeaa ja vaivatonta. OmaOlo-palvelussa voit täyttää oirearvion, jonka perusteella saat lääketieteelliseen tietoon perustuvan arvion hoidontarpeesta ja voit jättää yhteydenottopyynnön suoraan ammattilaiselle. Lisäksi OmaOlossa voit hyödyntää lukuisia hyvinvointivalmennuksia veloituksetta! Asiakkaana saat suuremman roolin oman hyvinvointisi arvioinnissa ja seurannassa.


OmaOlo-palvelua on tarkoitus laajentaa kesän 2021 aikana – tiedotamme tarkemmasta ajankohdasta myöhemmin. Tällä hetkellä OmaOlossa on käytettävissä vapaasti koronavirusoirearvio sekä hyvinvointivalmennukset.


OmaOlo-palvelu on täysin maksuton ja käytettävissä ympäri vuorokauden.


Palveluun voi tutustua jo etukäteen:


Lue lisää OmaOlo-pilotista: https://etela-savo.fi/pilotit/omaolo-pilotti/

Lisätietoja palvelusta antaa:

Kirsimarja Lattunen
Omaolovastaava
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
kirsimarja.lattunen@essote.fi
040 359 9095

Mental Health Art Week – MHAW

Mental Health Art Week – MHAW, Hyvää mieltä kulttuurista viikkoa vietetään 24.5.-30.5.2021, jossa pyritään tuomaan esiin kulttuurin ja taiteen vaikutusta mielenterveydelle sekä sen vaikutusta meihin yksilöinä ja yhteisöinä. Taiteella ja kulttuurilla on todettu olevan myönteistä vaikutusta hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Taiteella ja taiteellisella toiminnalla voidaan saada positiivisia vaikutuksia mielenhyvinvointiin, omaan kokemukseen omasta hyvinvoinnista sekä arvokkaasta elämästä.

Taidekuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Millä tavalla taiteella voidaan vaikuttaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen?

WHO:n raportissa on tuotu esille taiteen vaikutusta yksinäisyyden vähentämiseen mm. lisäämällä sosiaalisuutta eri konteksteissa. Taiteellinen toiminta voi auttaa stressinhallinnassa ja stressin ehkäisemisessä ja sitä kautta vaikuttaa myös muuhun terveyteen ja koettuun hyvinvointiin. Taidetta on käytetty myös stigmojen käsittelemiseen ja lievittämiseen mm. mielenterveyden saralla. Meillä Apua ajoissa! – itsemurhien ehkäisyhankkeessa pyritään hälventämään mielenterveyden haasteisiin ja itsemurhien käsittelyyn liittyvää stigmaa. Pyrimme tuomaan kuntalaisille esille tietoa erilaisia keinoja löytää toivoa ja selviytymiskeinoja hankalissa hetkissä. Taidetta voidaan käyttää ilmaisukeinona silloin, kun kohtaamme elämässämme surua ja menetyksiä, sanoittaa sen avulla omia tuntemuksiamme. Positiivisia vaikutuksia taiteesta on todettu tunteiden säätelyssä, vaikutuksesta omaan uskomukseen itsestämme ja pystyvyydestämme, sekä tuomaan selviytymiskeinoja hankaliin tilanteisiin elämänvarrella.


Apua Ajoissa! -hankkeen tavoitteita on edistämässä kanssamme artisti ja Ylen Sekasin -sarjassa esiintynyt Eve Hotti, joka korostaa taiteen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä: ”Taiteen eri muodoista juuri musiikki on näytellyt aina suurinta osaa elämässäni. Niin musiikkia luovana artistina kuin kuluttajana, on musiikki ollut hyvä tapa käsitellä erilaisia tunteita. Huomaan usein, että jos koen jotain tunnetta erittäin vahvasti, syntyy minulle halu käsitellä/purkaa se jotenkin ja tällöin käännyn musiikin puoleen. Saatan esimerkiksi kuunnella tai luoda itse sellaista musiikkia, joka vahventaa tunnetta entisestään ja auttaa sitä kautta tunteen käsittelemisessä. Toisinaan taas hyödynnän musiikkia, kun haluan saada juuri päinvastaisen olon kuin mitä sillä hetkellä tunnen. Jos esimerkiksi olen allapäin, saatan laittaa jonkun menevän listan soimaan ja parantaa omaa fiilistä sitä kautta. Taiteessa on juuri se upea juttu, että ei ole oikeaa tai väärää tapaa hyödyntää sitä, vaan tärkeintä on, että henkilöstä itsestään se tuntuu hyvältä ja luontevalta.”

Millaiset taiteen ja kulttuurin muodot ovat sinulle tapa ilmaista itseäsi tai käyttää selviytymiskeinona elämän haasteissa?

Musiikki, teatteri, tanssi tai vaikka kuvallinen ilmaisu?

Lue lisää Apua Ajoissa! -hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/apua-ajoissa-hanke/

Työttömien palvelupolut Tulevaisuuden sote-keskuksessa!

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa kehitetään työttömien sosiaali- ja terveyspalveluja.
Hanke järjesti tiistaina 18.5. ensimmäisen moniammatillisen työpajan, jossa aloitettiin suunnittelemaan työttömien palvelupolkujen kehitystyötä. Teamsilla järjestetyssä tapaamisessa oli mukana 64 osallistujaa, jotka koostuivat työttömien palveluihin liittyvistä ammattilaisista sekä sote-alan ammattilaisista.

Osallistujille oli lähetetty etukäteen ennakkokysely, jolla selvitettiin toiminnan nykytilaa. Kyselystä ja sen koonnista vastasi Nordic Health Group (NHG). Vastauksissa kuvattiin työttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden palvelukokemusten ja ohjauksen olevan tällä hetkellä mm. takkuilevaa, vaikeasti ymmärrettävää ja yksilöimätöntä.

Työkyky-hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa entistä sujuvammat ja yksilöllisemmät ammattilaisten ja asiakkaiden palvelupolut työttömyyspalveluissa. Kehitystyötä tehdään hankkeen aikana yhteistyössä tämän verkoston kanssa. Keskeisessä roolissa verkoston kehitystyössä on muun muassa kokemusasiantuntija, joka sparraa suunnitelmaa ahkerasti eteenpäin!

Työttömien palvelupolkuja on alettu rakentamaan uudelleen sillä periaatteella, että toiminnan ytimessä on yhteinen asiakas, jolle rakennetaan sote-keskukseen moniammatillinen palvelukokonaisuus. Seuraava työpaja järjestetään 2.6., jossa päästään varsinaiseen työstövaiheeseen. Palvelupolut saadaan valmiiksi tämän hetkisen suunnitelman mukaan viikolla 25, jonka jälkeen niitä edelleen kehitetään pilottiasiakastyön pohjalta.

Lue lisää hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tyokykya-ja-kumppanuutta-sote-keskuksesta/

Kysely – Sote-uudistus Etelä-Savon maakunnassa

Tervetuloa kehittämään Etelä-Savon maakunnan tulevaisuuden sote-palveluita

Etelä-Savon maakunta on kehittämässä tulevaisuuden sote-keskusta ja osana kehitystyötä haluamme kuulla asukkaiden näkemyksiä tulevaisuuden palveluihin liittyen: Miten voisimme parhaiten tukea palveluihin hakeutumista ja helpottaa asiointia? Mitä asioita kehitystyössä tulee ottaa huomioon asukkaan näkökulmasta?

Vastaathan anonyymiin kyselyyn, jonka tuloksia voimme hyödyntää tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämisessä! Kyselyn vastauksista tehdään yhteenveto, josta yksittäisten henkilöiden vastauksia ei voi tunnistaa.

Kyselyyn vastaaminen kestää n. 10 minuuttia. Kysely on auki su 30.5. saakka.

Nordic Healthcare Group (NHG) tukee Etelä-Savoa tulevaisuuden sote-palveluiden kehittämisessä. Mikäli sinulla herää kysyttävää kyselystä, olethan yhteydessä anu.nokua@nhg.fi.

Sopiva-hankkeen kesäwebinaari

Sopiva-hanke järjestää Kohti Sopivia palveluja -webinaarin torstaina 3.6. klo 09.30-14.00

Webinaarissa keskustellaan hankkeen etenemisestä sekä vammaispalvelujen kehittämisestä.

Puhujina kuullaan mm. Frank Martelaa, Minna Huotilaista sekä Pekka Hyysaloa. Lisäksi luvassa on mielenkiintoinen paneelikeskustelu sekä valtakunnallisen HB-hankkeen terveiset THL:stä. Sydämellisesti tervetuloa mukaan! ❤

Tilaisuudessa on tulkkaus suomalaiselle viittomakielelle.

Ilmoittaudu webinaariin täältä: https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_kesaseminaari

Webinaarin ohjelma:

Tilaisuuden juontaa Elisa de Boer 

9.30    Sopiva-hankkeen esittely hankepäällikkö Niina Helminen

           Sote-uudistuksen puheenvuoro muutosjohtaja Sami Sipilä

9.50    Filosofi Frank Martela – Merkityksellinen elämä ja sen tukeminen

10.40  Aivotutkija Minna Huotilainen – Aivot pelkäävät ja rakastavat muutosta

11.30–12.15 Lounastauko

12.15 Valtakunnallinen hanketyöskentely – kehittämispäällikkö Iiro Toikka THL

12.30 Kokemusasiantuntija Pekka Hyysalo – Oma tarina 

13.20 Paneelikeskustelu, vetäjänä suunnittelija Johanna Huhtala KVPS

  • Virpi Siiskonen Etelä-Savon CP-yhdistys ry
  • Janne Karhinen Yhdenvertainen Etelä-Savo
  • Taru Vilander Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry
  • Mari Niinivirta Vaalijala
  • Nina Lukkarinen Essote
  • Iiro Toikka THL

13.55 Yhteenveto ja loppusanat

14.00 Tilaisuus päättyy, kiitos kaikille osallistujille!

Sopiva-hanke

Essoten ja Vaalijalan yhteinen Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke käynnistyi syksyn 2020 aikana ja jatkuu aina vuoden 2021 loppuun saakka. Hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistusta. Henkilökohtaisen budjetoinnin hanke koostuu alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä.  Etelä-Savossa tapahtuvan alueellisen työn lisäksi hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet sekä toimintatavat ja arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ja hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).  

Lue lisää Sopiva-hankkeesta: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Koskimäki

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.koskimaki@etela-savo.fi