fbpx

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Etelä-Savon alueella

Samaan aikaan kun sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen alkoi Etelä-Savossa, käynnistyi kansallinen kehittäminen THL:n toimesta. THL on luonut mallin, johon on kuvattu sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementit, joita ovat kuntoutuksellisten tarpeiden selvittäminen, suunnitelmallisuus, tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta. Etelä-Savo on yksi näistä alueista, joissa mallia viedään nyt käytäntöön. Kokeiluun liittyy myös THL:n tekemä tutkimus toiminnan vaikutuksista.

Etelä-Savossa sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen käynnistyi keväällä 2022 paikallisten toimijoiden tapaamisilla. Tapaamisilla kartoitettiin nykykäytäntöjä, palvelun tarvetta ja esiteltiin kansallista toimimallia. Toimintamalli on kohdennettu työikäiseen väestöön ja palvelua kehitetään alueen työikäisten sosiaalipalvelujen kanssa. Palvelulla tavoitellaan asiakkaan elämäntilanteen mukaan joko asiakkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan ylläpitoa tai työelämävalmiuksien edistämistä.

Etelä-Savolaisen sosiaalisen kuntoutuksen tulisi sisältää sekä ryhmätoimintoja että tehostettua yksilöohjausta. Ryhmätoimintoja on suunniteltu alkavaksi hyvinvointialueen eri kuntiin. Ryhmät toteutetaan Tulevaisuuden sote -keskus ohjelman ja sosiaalipalvelujen yhteistyönä, ja ryhmissä hyödynnetään myös paikallisten muiden alojen ammattilaisten ja järjestötoimijoiden osaamista. Ensimmäinen ryhmä käynnistyi lokakuun alussa Juvalla ja seuraavat ryhmät alkavat Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Ryhmissä käsitellään hyvinvoinnin eri osa-alueita, kuten päivärytmiä, ravitsemusta, talouden hallintaa ja liikuntaa. Ryhmissä pohditaan myös omia vahvuuksia ja voimavaroja, sekä arvoja ja asenteita. Ryhmät kokoontuvat kahdeksan kertaa. Ryhmätapaamiset sisältävät tietoa kustakin aiheesta, keskustelua, yhteistä tekemistä sekä kahvihetken. Ryhmätoiminnasta on kehitetty toimintamalli, jonka pohjalta sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä voi tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella toteuttaa jatkossakin. Tarkoituksena on kokeilla sosiaalista kuntoutusta myös etäryhmänä (4.11–16.12), jossa aiheet ovat samoja kuin lähiryhmissä. Etäryhmässä on vielä tilaa ja ryhmään voi hakeutua työikäisten sosiaalipalvelujen kautta.

Jotta sosiaaliselle kuntoutukselle määritellyt ydinelementit toteutuisivat, myös tehostettua yksilötyötä on alettu mallintaa alueelle. Syyskuussa järjestettiin työpaja, jossa sosiaalipalvelujen ammattilaiset kokoontuivat miettimään yksilötyön sisältöjä ja käytäntöjä. Työpajassa käytyjen keskusteluiden pohjalta yksilötyön tarkempaa mallinnusta jatketaan hankkeen toimesta.

Lisätietoja toimintamallista:

https://innokyla.fi/sites/default/files/2022-05/Sosiaalisen%20kuntoutuksen%20toimintamalli%20%28THL%29.pdf

Lisätietoja sosiaalisesta kuntoutuksesta Etelä-Savossa antaa:

Satu Marja Tanttu
Asiantuntija
0403597878
satu.marja.tanttu@etela-savo.fi

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke päättyy vuoden lopussa ja toimintamalleja juurrutetaan hyvinvointialueelle

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke on loppusuoralla. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa ja jatkosuunnitelmia tehdään parhaillaan.

Työkyvyn tuen palvelu

Työkyvyn tuen palvelu on ollut osa Essoten vastaanottopalveluja jo hyvän aikaa ja toimintamallia päivitetään tilanteen edelleen kehittyessä. Henkilöstötilanne on parantunut, kun kaksi työkykylääkäriä aloitti työnsä elokuussa, lisäksi hankkeessa työskentelee terveydenhoitaja ja työkykykoordinaattori.

Palvelun kehittäminen suuntautuu kohti hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen valmistelun ja verkoston kanssa käydään keskustelua siitä, miten toimintamallin juurruttaminen Etelä-Savon hyvinvointialueelle toteutetaan.

Elintapaohjaus

Hankkeen elintapaohjauksessa ei aloiteta enää uusia asiakkuuksia, vaan meneillään olevat ohjausprosessit pyritään päättämään vuoden loppuun mennessä.  Viimeisiä mittaukset ja arvioinnit ovat vielä kesken. Syksyllä ei ryhmätoimintoja enää ole. Asiakkuuksia on hankeaikana kertynyt 31 ja niistä tehdään yhteenveto syksyn tapahtumiin.

Elintapaohjauksessa keskustellaan, miten hankkeen asiakasryhmä olisi huomioitava jatkossa hyvinvointialueen elintapaohjauksessa, ja minkälaisen verkoston asiakkaiden elintapaohjaus tarvitsee. Tällä hetkellä toimintamallit ovat hyvinvointialueella erilaisia, joten yhtenäistämistä on tehtävä. Mikkelin työttömät ry:n vapaaehtoistoimijat ovat tulossa mukaan yhteistyöverkostoon.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennus hankkeessa on edennyt niin, että asiakkuuksia on ollut 33 ja heistä 7 on työllistynyt. Toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia on yksi. Yrityksiä on kontaktoitu 52 ja rekrytointeja on valmisteltu myös Essoteen. Työhönvalmennuksessa ei enää aloiteta uusia asiakkuuksia, vaan pyritään saattamaan alkaneet prosessit loppuun. Asiakkuuksien ohjautumista hankkeen päättymisen jälkeen valmistellaan vielä, sillä prosessien kestot ovat eri mittaisia.

Työhönvalmennuksen jatkuvuus vaatii paljon pohjustamista, sillä tällä hetkellä se ei ole osa Essoten palvelutarjontaa omana toimintanaan. Valmistelussa olevan lainsäädännön näkökulmasta näyttäisi siltä, että palvelu sijoittuisi aikuissosiaalityöhön, mutta varmuutta siitä ei vielä ole. Hankkeessa on ollut käytössä laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus, jonka toimivuus on voitu osoittaa, mutta sen resurssointi tulevalla hyvinvointialueella ei ole vielä valmis.

Kehittämistyö jatkuu edelleen

Työkykyhankkeen syksy on kiivas ja mielenkiintoinen, ja tulevaisuudesta odotetaan samanlaista. Hankkeen verkoston toimijoilla on tulevina vuosina useita uudistuksia tiedossa jo nyt, ja ne vaikuttavat verkoston usean toimijan palveluihin. Keskustelu hankkeen työntekijöiden roolista sekä asiakkaiden ohjautumisesta jatkuu, ja mahdollisuuksia jatkaa aloitettua kehittämistyötä hankerahoituksella tulevina vuosina kartoitetaan parhaillaan.

Syksyn 2022 tapahtumat:

Tervetuloa kuulolle ja kantamaan korsia yhteiseen kekoon!

Lisätietoja:

Petri Laitinen
Hankepäällikkö
petri.laitinen@etela-savo.fi
040 656 7422

Etelä-Savon päihdetilannekyselyn 2022 tulokset valmistuneet – kyselyyn vastasi 750 eteläsavolaista

Etelä-Savossa toteutettiin päihdetilannekysely ajalla 30.3.–9.5. 2022. Kyselyyn vastattiin sähköisesti ja nimettömänä. Päihdetilannekyselyllä kartoitettiin, miten asukkaat kokevat Etelä-Savon maakunnan päihdetilanteen tällä hetkellä. Asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä kysyttiin päihteisiin, nikotiinituotteisiin ja rahapeleihin liittyvien haittojen vähentämisen keinoista. Kyselyn toteutus on osa valtakunnallista Pakka -toimintamallia.

Vastauksia kyselyyn tuli jokaisesta alueen kunnasta, yhteensä 750 kappaletta. Edellisen kerran, vuonna 2019, kun kysely järjestettiin, vastauksia oli noin 1400. Suurin vastaajaryhmä oli 31–45-vuotiaat (34 %), lisäksi runsaasti vastauksia saatiin 46–60-vuotiaiden (27 %) ja 18–30-vuotiaiden (19 %) ryhmistä. Alle 18-vuotiaiden ja 61–75-vuotiaiden vastausprosentit olivat samat (10 %).  Naisia vastaajista oli 572 (76 %), miehiä 167 (22 %).

Nuorten päihteiden käyttöön kiinnitettiin reilusti huomiota ja toivottiin vahvempaa puuttumista

Vastaajat toivoivat erityisesti puuttumista nuorten alkoholin- ja huumausaineiden käyttöön, niiden välittämiseen puuttumista sekä kuntoutuksen ja valistamisen lisäämistä. Vastausten perusteella alaikäisille päihteiden välitystä havaitaan eniten alkoholin (37 %) savukkeiden (35 %) ja nuuskan (36 %) osalta. Vastaajista alaikäisten alkoholin käyttöä oli havainnut 73 %, tupakoimista 89 %, nuuskaamista 57 %, sähkösavukkeiden käyttöä 37 %, kannabiksen käyttöä 27 %, muiden huumausaineiden käyttöä 27 % ja rahapelaamista 27 %.

Puheeksi ottaminen on tehokas ennaltaehkäisyn keino

Päihteiden käytön kysyminen sekä rahapelaamisen tai tupakoinnin puheeksi ottaminen on tehokas keino puuttua liialliseen käyttämiseen tai jopa käytön lopettamiseen. Vastaajilta kysyttiin asiantuntijoiden vastaanotoilla päihteiden väärinkäytöstä; Alkoholista oli kysytty 53 %, tupakka- tai nikotiinituotteista 56 %, rahapelaamisesta 6 %, huumausaineista 25 % tai lääkkeiden väärinkäytöstä 11 % vastaajista.

Asukkailta kysyttiin myös, miten helposti päihteiden, tupakoinnin ja pelaamisen vähentämisestä tai lopettamisesta saa tietoa. Alkoholinkäytön (21 %) ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön (21 %) vastausprosentit olivat likipitäen samat. Huumausaineiden käytön (15 %) ja rahapelaamisen (10 %) vähentämiseen tai lopettamiseen tietoa oli saatavilla vähemmän vastaajien kokemuksen mukaan.

Ehkäisevää työtä kohdennetusti

Kyselyyn vastanneet toivoivat, että heidän kunnassaan kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisevään työhön esimerkiksi valistamalla nuoria kouluissa. Osa vastaajista toivoi puuttumista päihteiden käyttöön ja enemmän matalan kynnyksen paikkoja päihteitä käyttäville. Myös kokemusasiantuntijoiden rooli ennaltaehkäisyssä nousi esille. Kaiken kaikkiaan varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ nähtiin tärkeänä.

Etelä-Savossa valmistellaan ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelmaa osana kansallista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

Kaikki tulokset voi lukea alla olevasta linkistä.

Lisätietoja:

Jari Kortsalo
Asiantuntija
jari.kortsalo@etela-savo.fi
040 359 8168

Kirsi Leinonen
Hankepäällikkö
kirsi.leinonen@etela-savo.fi
040 359 9488

Päihdekyselyn 2022 tulokset

Etelä-Savossa kehitetään sosiaalista kuntoutusta

Monilla sosiaalipalvelujen aikuisilla asiakkailla on haasteita selvitä arkipäivän toiminnoista ja sosiaalinen verkosto on kapea. Henkilön toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet, oppimisvaikeudet, köyhyys tai elämässä koetut kriisit. Syrjäytymisvaara on suuri, mikäli henkilö jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle sekä ilman sosiaalista tukea.

Hyvinvointialueiden tuottamat palvelut määritellään laissa. Sosiaalihuoltolakiin on kirjattu yleiset sosiaalipalvelut, joista yksi on sosiaalinen kuntoutus. Koko maassa sosiaalista kuntoutusta on tarjolla vain vähän työikäisille sosiaalipalvelujen asiakkaille, ja se on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi myös Etelä-Savon hyvinvointialueella. Etelä-Savo on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisessa työpajasarjassa, josta saadaan tukea alueelliselle kehittämistyölle.

Sosiaalinen kuntoutus on palvelu, joka räätälöidään jokaiselle asiakkaalle tarpeiden mukaan. Palvelun tavoite voi olla esimerkiksi arjen taitojen oppimisessa, päihteettömyydessä, sosiaalisten suhteiden rakentamisessa tai työelämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen harjoittelussa. Sosiaalinen kuntoutus voi olla yksilötapaamisia sosiaalialan ammattilaisen kanssa tai vertaistuellista ryhmätoimintaa. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallinen prosessi, jonka keskiössä ovat asiakkaan omat tavoitteet.

Etelä-Savossa sosiaalista kuntoutusta kehittävät sosiaaliohjaajat Ida Kotro ja Eija Saintula ja asiantuntija Satu Marja Tanttu yhdessä alueen sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Työskentely aloitetaan tarpeen kartoittamisella ja toimintatapojen miettimisellä, kuinka palvelua voidaan jatkossa toteuttaa. Etelä-Savossa sosiaalisen kuntoutuksen toiminnan koordinointi on puutteellista ja esimerkiksi järjestöjen tarjoamat palvelut eivät välttämättä tavoita asiakkaita tai sosiaalialan ammattilaisia.

Tavoitteena on, että kehittämistyön tuloksena:

  • Sosiaalinen kuntoutus tunnistetaan osaksi hyvinvointialueen palveluvalikoimaa
  • Kokeillaan erilaisia tapoja järjestää sosiaalista kuntoutusta ja tehdään esitys sen järjestämisestä hyvinvointialueella
  • Selvitetään sosiaalisen kuntoutuksen koordinaattorin tarve
  • Kehitetään vertaistoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa osaksi sosiaalista kuntoutusta

Lisätietoja antavat:

Ida Kotro

ida.kotro@etela-savo.fi

Eija Saintula

eija.saintula@etela-savo.fi

Satu Marja Tanttu

satu.marja.tanttu@etela-savo.fi

Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinä TerveSos -palkinnon haun finaaliin!

Essoten Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinän toimintamalli on edennyt THL:n TerveSos -palkintojen haussa finaaliin. Palkintoa haki yhteensä 17 toimintamallia, joista viisi valittiin finaaliin. Toimintamallin kehityksessä on ollut vahvasti mukana myös Etelä-Savon hyvinvointialueen Rakenneuudistus-hanke sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hanke.

”Kilpailuun haettiin kestävään hyvinvointiin perustuvia monitoimijaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Ne voivat olla kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä toimia, sote-alan työn imun ja pitovoiman kehittämistä tai palvelujen kestävyyden takaamista muuttuvissa olosuhteissa. Kestävä hyvinvointi voi tarkoittaa myös yksilön, yhteisön tai palvelun resilienssiä eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kriisiolosuhteissa. TerveSos -palkinnon teemana on Kestävän hyvinvoinnin monitoimijuus.” kilpailusta kerrotaan TerveSos -palkinnon verkkosivuilla.

Finaaliin valittuihin toimintamalleihin voi käydä tutustumassa osoitteessa TerveSos -palkinto – TerveSos. Toimintamallit löytyvät myös Innokylästä, ja Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinän toimintamalliin pääsee tutustumaan ja peukuttamaan tästä linkistä Vammaispalvelun osaamiskeskus Kipinä | Innokylä (innokyla.fi).

Kutsu järjestötoimijoille avoimeen hyvinvointialuevalmistelun informaatio- ja keskustelutilaisuuteen 4.5.2022

Tervetuloa

Järjestötoimijoille tarkoitettuun hyvinvointialuevalmistelun toiseen avoimeen informaatio- ja keskustelutilaisuuteen keskiviikkona 4.5.2022 klo 15-16. Tilaisuus toteutetaan Teams-yhteydellä.

Tilaisuudessa Sote-ydintoimintojen vastuuvalmistelija Milla Ryynänen kertoo Etelä-Savon hyvinvointialuevalmistelusta ja sen etenemisestä.

Liity kokoukseen napsauttamalla tästä.

Terveyssosiaalityö ja -ohjaus osana perusterveydenhuollon vastaanottoa

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma tehostaa monialaista vastaanottotoimintaa. Sosiaaliohjaaja Niina Paakkunainen ja sosiaalityöntekijä Helena Kärkkäinen terveyssosiaalityön yksiköstä edistävät sote-integraatiota Essoten alueella.

Terveyssosiaalityön ja -ohjauksen työtehtäviä ovat esimerkiksi sosiaalinen arviointi, psykososiaalinen tuki, ohjaus ja koordinointi. Sosiaaliohjaajalle on ohjautunut asiakkaita, jotka tarvitsevat apua mm. toimeentuloon, asumiseen, Kelan etuuksiin liittyvissä asioissa, edunvalvontaan ja perhesuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Päätavoitteena on luoda sosiaalityön ja -ohjauksen toimivat rakenteet perusterveydenhuollossa, ja toimia vastaanoton monialaisen tiimin jäsenenä. Kehitystyötä tehdään 17.3.2022 – 31.12.2023, jonka jälkeen toimintamallin on tarkoitus vakiintua pysyväksi käytännöksi, ja sitä voidaan hyödyntää myöhemmin koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Lue lisää pilotista ja sen tavoitteista

Työkyvyn tuen palvelu osaksi perusterveydenhuollon vastaanottoa ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma ja Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke vahvistavat ja kehittävät monialaista vastaanottotoimintaa sekä työkyvyn tuen palveluja työkykykoordinaattorin ja terveydenhoitajien avulla.

Työkyvyn tuen palvelun tavoitteet

Työkyvyn tuen palvelun tavoitteena on rakentaa monialainen toimintamalli Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukseen. Kehitystyötä tehdään tiiviisti vuoden 2023 loppuun, jonka jälkeen toimintamallin on tarkoitus vakiintua pysyväksi käytännöksi ja laajentua myöhemmin koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle.

  • Palvelun saatavuus kuukauden sisällä
  • Selvitetään ja arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä
  • Edistetään työllistymistä ja madalletaan työllistymisen esteitä
    – Kyseessä on täsmätyökyky, eli ihmisen ja työn suhde. Toisin sanoen oikeassa tehtävässä ihminen on täysin työkykyinen omine puutteineen ja vahvuuksineen.
  • Työkyvyn tuen palvelun integrointi moniammatilliseen vastaanottotoimintaan

Terveydenhoitajan työtehtävät

  • alkukartoitukset puhelimella
  • terveystarkastus vastaanotolla/eVastaanottona
  • työparityöskentely (yhteisvastaanotto)
  • palveluohjaus ja jatkosuunnitelmat
  • asiantuntijana työkykytiimissä ja työkyvyn tuen tiimissä

Työkykykoordinaattori Sari Vauhkonen kertoo, että työkyvyn tuen palvelut jalkautuvat asiakkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi yhdistyskumppanin Uutta Elämää Groupin tiloihin (3.sektori). Terveydenhoitajat Pia Lahikainen ja Tarja Särkkä ottavat asiakkuuden haltuun alkukartoituksella, jonka asiakas varaa sähköisesti tai puhelimella ja kartoitus tehdään näppärästi etänä. Tarja kuvaa asiakkaaksi tuloprosessia toimivaksi, koska asiakas itse varaa ajan ja sitoutuu sen myötä palveluun. Alkukartoituksen jälkeen asiakas ohjautuu terveydenhoitajalle tai työkykykoordinaattorille asiakkaan tilanteen mukaan. Asiakkaalle pyritään aina antamaan seuraava ajanvaraus (jos se on tarpeen) edeltävällä yhteydenotolla. Ammattilaisten tukena toimii monialainen työkykytiimi, johon kuuluu terveydenhuollon, lääketieteen, sosiaalihuollon ja kuntoutuspalvelujen ammattilaisia.

Kuvassa terveydenhoitajat Pia Lahikainen, Tarja Särkkä ja työkykykoordinaattori Sari Vauhkonen

Lisätietoja:

Sari Vauhkonen

Työkykykoordinaattori
040 359 7889
sari.vauhkonen@etela-savo.fi

Elisa Lajunen

Asiantuntija

040 359 7008

elisa.lajunen@etela-savo.fi

Etelä-Savon ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat viikoittain itsetuhoisia asiakkaita

Apua ajoissa! – hankkeen tekemän kyselyn perusteella Etelä-Savossa joka kolmannes ja Keski-Suomessa joka toinen sote-ammattilainen kohtaa viikoittain tai useammin itsetuhoisia asiakkaita. Molempien alueiden ammattilaisista joka kolmannes kohtaa vähintään kuukausittain itsemurhan tehneiden henkilöiden läheisiä. Tulosten perusteella ammattilaisten itsemurhien ehkäisyosaamisessa ja asiakasohjauksessa on kehitettävää. Molempien alueiden ammattilaisten vastauksissa on noussut esille, että itsemurhien ehkäisyyn on koulutustarvetta esimerkiksi itsetuhoisuuden merkkien tunnistamisessa. Molemmilla alueilla kaksi kolmasosaa vastanneista ammattilaisista ei osaa sanoa tai ei koe itsetuhoisten asiakkaiden hoitoon ohjauksen olevan systemaattista omassa yksikössä.

Kuntalaisten toivovat saatavuutta ja läheisten huomiointia

Alueiden asukkailta pyydettiin palautetta kokemuksista mielenterveyspalveluissa ja niiden saatavuudesta. Asukkaat toivovat, että tulevaisuudessa palveluihin pääsisi helpommin ja asiakasohjaus olisi selkeämpää. Lisäksi toivotaan tiheitä ja säännöllisiä tapaamisaikoja ammattilaiselle sekä omaisten parempaa huomioimista. Huoleksi nostettiin myös hoitohenkilöstön resurssipula.

– Apua Ajoissa! -hanke vastaa esille tulleisiin tarpeisiin ja tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä. Kehitämme parasta aikaa palveluketjuja ja tarjoamme itsemurhien ehkäisy – koulutuksia alueen ammattilaisille. Seuraavat vastaavat kyselyt järjestetään tämän vuoden huhtikuussa ja syyskuussa. Tulemme viimeistään syksyn aikana kertomaan, mitä olemme saaneet aikaan itsemurhien ehkäisyosaamisen sekä asiakasohjauksen kehittämisen osalta, hankepäällikkö Niko Borén toteaa.

Itsemurhien ehkäisy on jokaisen asia

Itsemurhiin ja itsetuhoisuuteen liittyy vahva häpeäleima, kuten mielenterveyden haasteisiin yleisestikin. Liian usein tämä häpeä estää ihmistä hakemasta apua.

– Aiheeseen liittyy vahva stigma. Se, että kehitämme ammattilaisten osaamista, mutta samalla jaamme tietoutta monipuolisesti myös alueen asukkaille, poistaa jo omalta osaltaan häpeää aiheen ympäriltä ja rohkaisee ihmisiä hakemaan apua, kertoo Bóren. Sama pätee myös läheisiin, sillä ympärillä olevat eivät usein tiedä, miten asian voisi ottaa puheeksi. Ongelma näkyy myös terveydenalan ammattilaisten keskuudessa.

– Pyrimme muutenkin viestimään aiheesta monipuolisesti sekä tulemaan lähelle asukkaita. Esimerkiksi 20.4 järjestämme kaikille avoimen Teemana Toivo -seminaaripäivän, jossa keskustellaan mm. mielen joustavuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja siitä, miten jokainen voi lisätä kykyänsä kohdata elämän haasteita ja kuinka kohdata itsetuhoinen läheinen. Tällaisena kuormittavana aikana, jatkuvan sotauutisoinnin alla, päivän sisältö antaa varmasti paljon jokaiselle kuntalaiselle, selventää Bóren.

Apua Ajoissa! on osa kansallista mielenterveysstrategiaa

Apua ajoissa! -hanke yhdistää Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueiden toimijat ja pyrkii vaikuttamaan molempien alueiden merkittävään itsemurhakuolleisuuteen ja itsemurhariskissä olevien palvelutarpeeseen tehostamalla ja ottamalla uusia keinoja käyttöön itsemurhien ehkäisyssä.

Hanke toteutti syksyllä 2021 ammattilaiskyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää EteläSavon ja Keski-Suomen alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista itsemurhien ehkäisyssä, sekä hankkeen kohderyhmän asiakkaiden palveluohjauksen toimivuutta. Kyselyyn vastasi 319 Etelä-Savon ja 291 Keski-Suomen sote-ammattilaista. Ammattilaiset työskentelevät Essotessa, Mikkelin kriisikeskuksessa, Pieksämäen kaupungilla, KSSHP:llä, Jyväskylän kaupungilla, Sovatek-säätiöllä ja Kriisikeskus Mobilessa.

Kuntalaiskyselyyn vastasi 38 asukasta Etelä-Savosta ja 34 asukasta Keski-Suomesta. Kyselyssä kartoitettiin kuntalaisten kokemuksia mielenterveyspalveluista ja niiden saatavuudesta.

Lisätiedot:

Niko Borén

Hankepäällikkö, Apua Ajoissa!

niko.boren@etela-savo.fi

040 359 8454

Ota kantaa Etelä-Savon päihdetilanteeseen!

ETELÄ-SAVON PÄIHDETILANNEKYSELY

Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet, nuuska, sähkösavuke) ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen vähentämisen keinoista. Haluamme tietää millaiset asiat olisivat asukkaiden mielestä kaikkein tärkeimpiä toiminnan kohteita, ja millaisia keinoja pidetään hyvinä. Kyselyn avulla pyrimme parantamaan ehkäisevän päihdetyön suunnittelua Etelä-Savon alueen kunnissa.

Kyselyyn voi osallistua nimettömästi ja luottamuksellisesti maanantaihin 2.5.2022 saakka. Kyselyyn osallistutaan tästä linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/9B7FE441FE0A88AB tai yläkulmassa olevan QR-koodin avulla. Yksittäisten vastaajien vastaukset eivät ole tunnistettavissa. Jokainen näkemys ja idea on arvokas työmme kehittämisessä. Vastaavanlaisia kyselyjä toteutetaan muillakin paikkakunnilla Suomessa, ja ehkäisevää päihdetyötä tekevien kehittämisverkosto voi verrata eri alueilla esiin tulevia näkemyksiä.

Tiedon keruusta vastaa asuinkuntasi ja tiedon käsittelystä asiantuntija Jari Kortsalo. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 10–15 minuuttia. Tulokset tullaan julkaisemaan verkossa kevään aikana.

Kiitos, jos Sinulla on hetki aikaa auttaa meitä paikallisen ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä!

Lisätietoja:

Jari Kortsalo henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Jari Kortsalo

Asiantuntija
040 359 8168
jari.kortsalo@etela-savo.fi