fbpx

Etelä-Savossa kaivataan tiiviimpää yhteistyötä sote- ja pelastusalan ammattilaisten sekä järjestöjen välille

Etelä-Savon hyvinvointialueella kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen sekä järjestötoiminnan välistä yhteistyötä. Soteuudistushankkeissa järjestöyhteistyötä on toteutettu jo jonkin aikaa, mutta hyvinvointialueen järjestöyhteistyön suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Työtä johtaa vastuuvalmistelija Milla Ryynänen.

  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen uudistuessa järjestöjen merkitys tulee korostumaan. Tavoitteena on luoda saumaton yhteistyömalli, jonka avulla asiakasohjaus julkisten palvelujen sekä järjestöjen välillä olisi sujuvampaa, Ryynänen kertoo.

Etelä-Savon hyvinvointialue keräsi kyselyn avulla sote- ja pelastusalan ammattilaisten kokemuksia järjestötoiminnan hyödyntämisestä Etelä-Savon sote- ja pelastustoimen palveluissa sekä tarpeita yhteistyön kehittämiseksi. Kyselyn tulokset antavat hyvää lähtökohtaa järjestöyhteistyön edistämiselle.

Kyselyn tuloksissa korostui etenkin seuraavat kehitysteemat:

  • Tiedon liikkuvuutta järjestöjen ja sote-ammattilaisten välillä tulee kehittää.
  • Järjestöjen palvelut tulee ottaa lähtökohtaisesti mukaan jo asiakassuunnitelmaa luodessa.
  • Asiakasohjaukseen kaivataan apuvälineitä ja selkeää ohjeistusta. Henkilöstölle tulee antaa tarvittavat työkalut toteuttaa yhteistyötä.

Kyselyyn vastanneet olivat lähes yksimielisiä siitä, että järjestöyhteistyö helpottaa hoitohenkilökunnan työpainetta ja laajentaa palvelutarjontaa. Näillä lähtökohdilla yhteistyötä onkin hyvä lähteä edistämään yhdessä sote- ja pelastusalan ammattilaisten ja Etelä-Savon järjestötoimijoiden kanssa, jatkaa Ryynänen.

Lisätietoja antaa:

Milla Ryynänen henkilökuva

Milla Ryynänen

Vastuuvalmistelija, Sote-ydintoiminnot
040 656 7488
milla.ryynanen@etela-savo.fi

Kyselyn tulosten yhteenveto on nähtävissä täällä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2022/01/Jarjestoyhteistyon-kyselyn-yhteenveto.pdf

Kyselyn luomiseen osallistuivat Etelä-Savon alueen lakkaavat sote-organisaatiot, pelastuslaitos, maakuntaliitto, Savonlinnan seudun Kolomonen, OLKA-toiminta sekä SOSTE ry.

Etelä-Savon hyvinvointialue sai oman nuorisovaltuuston valtakunnallisesti etunenässä

Etelä-Savossa saatiin nuoret mukaan hyvinvointialuevalmisteluun valtakunnallisesti kärjessä. Hyvinvointialue sai oman nuorisovaltuuston jo 1.1.2022. Varsinaisesti nuorisovaltuuston asettaa toimintaansa vielä aluevaltuusto, jota parhaillaan valitaan käynnissä olevissa aluevaaleissa.

Ensimmäinen kaikille nuorille avoin tapaaminen hyvinvointialueen valmistelijoiden kanssa oli jo tiistaina 11.1., nuorisovaltuuston puheenjohtaja, savonlinnalaisen Saara Laukkasen ideoimana. Ensimmäinen virallinen kokous hyvinvointialueen nuorisovaltuustona pidetään 25.1.2022.

  • Haluamme vaikuttaa hyvinvointialueella, koska tähän tarvitaan jokaisen ikäryhmän näkökulmaa siitä, miten hyvinvointipalveluita pitäisi kehittää. Hyvinvointialueelle siirtyy sellaisia palveluita, joita nuoret käyttävät päivittäin kuten opiskelijahuolto ja mielenterveyspalvelut, Laukkanen sanoo.

  • On hienoa, että pääsemme jo nyt, valmistelun ollessa täydessä vauhdissa, kuulemaan nuorten näkemyksiä ja vaihtamaan ajatuksia heille tärkeistä palveluista ja tarpeista. Jo ensimmäisessä keskustelussa nuorten kanssa saimme konkreettisia vinkkejä esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, palveluiden digitaalisuuteen, hyvinvointialueen viestintään ja opiskelu- ja kouluterveydenhuoltoon liittyen, Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosjohtaja Sami Sipilä sanoo.

Yksi nuorisovaltuuston kärkiteemoja on nuorten mielenterveys. Vuonna 2022 Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimii savonlinnalainen Saara Laukkanen ja varapuheenjohtaja on mikkeliläinen Katri Markevitsch.

Yhteistyö Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa vauhditti nuorisovaltuuston perustamista

Etelä-Savossa on jo vuodesta 2019 saakka toiminut maakunnallinen nuorisovaltuusto nimeltään Esa-Manu. Alkusyksystä 2021 Esa-Manu teki esityksen hyvinvointialueen valmistelulle ja maakuntaliitolle toiminnan siirtämisestä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen viralliseksi toimielimeksi Esa-Manu siirtyi maakuntavaltuuston ja Etelä-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen päätöksillä. 

  • Olemme tässä valtakunnallisesti kärjessä ja vinkkejä sekä neuvoja kysellään paljon muista maakunnista, Etelä-Savon maakuntaliiton osallisuuskoordinaattori Terhi Venäläinen kertoo.

Hyvinvointialueita koskeva laki antaa nuorille selkänojan vaikuttamiseen. Laissa määritetään, että jokaisella hyvinvointialueella tulee olla nuorisovaltuusto, ja nuorisovaltuustolle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Etelä-Savon hyvinvointialueella tullaan tämän vuoden aikana perustemaan vastaavasti myös vanhus- ja vammaisneuvosto.

Lisätiedot medialle

Sami Sipilä
Muutosjohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue
p. 044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Saara Laukkanen
Etelä-Savon hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtaja
p. 044 012 1530
saarajlaukkanen@gmail.com

Terhi Venäläinen
Osallisuuskoordinaattori
Etelä-Savon maakuntaliitto
p. 040 655 9793
terhi.venalainen@esavo.fi

Etelä-Savon hyvinvointialue kehittää monituottajamallia yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan yritysten kanssa

Etelä-Savon hyvinvointialue haluaa ottaa yritykset paremmin mukaan kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluita. Yksi tärkeä kohde on palvelusetelien käyttö. Setelit ovat käytössä 12 eri palvelussa. Yritysten kanssa kehitetään nykyisiä seteleitä ja selvitetään uusien palvelusetelien käyttöönottoa.

Etelä-Savon hyvinvointialue järjesti yrittäjille ja yrityksille teemaillan Teamsin välityksellä tiistaina 11.1.2022. Illassa käsiteltiin erityisesti palveluseteliä. Setelin käytön mahdollisuuksia sekä yritysten että hyvinvointialueen kannalta esittelevät Vertikal Oy:stä Simo Pokki ja Riitta Pylvänen, joista Pylvänen on aiemmin ollut valmistelemassa Jyväskylän sote-palveluiden palveluseteleitä. Asiantuntijoiden näkemys palvelusetelin käytöstä on selkeä:

  • Palvelusetelin käyttöä voidaan hyvin laajentaa ja monipuolistaa kunhan varmistetaan, että seteleiden sisältö ja hinnoittelu ovat yritysten näkökulmasta selkeitä ja riittäviä, setelit ovat asiakkaiden saavutettavissa ja hyvinvointialueen kannalta vähintään kustannusneutraaleita verrattuna omaan palvelutuotantoon. Tällöin kaikki voivat hyötyä, Pokki ja Pylvänen sanovat.

Palvelusetelin oheen tarvitaan selkeä ja läpinäkyvä kustannuslaskenta. Lisäksi yrityksille suunnatun palvelusetelin sääntökirjan tulee olla yksinkertainen ja perusteltu.

  • Sääntökirjan laadinnassa yritysten rooli voi olla merkittävä. Tuottajia tulee kuulla jo valmisteluvaiheessa, jotta tarjotaan tasavertaista palvelua kuntalaisille riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa, asiantuntijat toteavat.

Etelä-Savon hyvinvointialue kehittää jatkuvasti yhteistyötä yritysten ja yrittäjien kanssa.

  • On selvää, että omaa tuotantoa kannattaa täydentää paikallisten pk-yritysten palveluilla ja joissain tapauksissa myös suurempien kansallisten yritysten palveluilla. Tärkeintä sosiaali- ja terveyspalveluissa on lopputulos ja tyytyväinen asiakas, vastuuvalmistelija Niina Kaukonen Etelä-Savon hyvinvointialueelta sanoo.

Kaukosen mukaan yksityiset palvelut ovat myös yksi tapa talouden tasapainon hallintaan tilanteessa, jossa sekä palvelujen määrä että kustannukset kasvavat. Julkinen palvelutuotanto on myös vastuussa, että palvelut ovat saavutettavissa oikea-aikaisesti.

  • Tärkeää on nopea hoitoon pääsy. Palveluseteli on yksi väline, jota hyvinvointialue voi jatkossakin käyttää sote-palveluiden järjestämisessä. Esimerkiksi jonojen purkamisessa palvelusetelin käytöstä on saatu hyviä kokemuksia, tilaisuuden avaaja, Essoten hallituksen puheenjohtaja, kunnallisneuvos Arto Seppälä sanoi.
     

Hyvinvointialue itse päättää ne palvelut, joihin se palveluseteliä käyttää.

Lisätietoja antavat:

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuuvalmistelija, Valvonta ja laadunhallinta, sote-ydintoiminnot
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Simo Pokki

Toimitusjohtaja
Vertikal Oy
simo.pokki@vertikal.fi
044 088 5599 

Tulevaisuus kotona -hankkeessa edistetään ikääntyneiden kotona asumista

Etelä-Savon väestö vanhenee ja ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa. Kansallinen linjaus on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saavat sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuus kotona -hankkeessa kehitetään ikääntyneiden ennakoivia palveluja, kotiin annettavia tukipalveluja sekä kotihoitoa, jotta kotona asuminen olisi mahdollisimman turvattua.

  • Hankkeessa tehdään konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään ikääntyneiden kokonaisvaltaista perusturvallisuutta, kuntoutumista sekä arjessa selviytymistä. Väestön vanhenemista ajatellen on tärkeää tunnistaa ja uudistaa palveluja niille kohderyhmille, jotka pärjäävät ja haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, kertoo vastuuvalmistelija Niina Kaukonen.

Hanke tukee myös Etelä-Savon ikäohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Ikäohjelman strategisena tavoitteena on keventää palvelurakennetta niin, että 94 % yli 75-vuotiaista asuu turvallisesti kotona vuoteen 2030 mennessä. Tällöin ympärivuorokautisen asumisen, perhehoidon sekä palveluasumisen paikat riittävät myös tulevaisuudessa niille henkilöille, ketkä eivät pärjää kotona tai ovat esimerkiksi muistisairaita.

Lisäksi ikäohjelman sekä hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on, että kotiin annettavien palvelujen ja kotona tehtävän työn vetovoima paranee ja kuntalaisten luottamus palveluun pysyy korkealla tasolla. Tavoitteet edellyttävät riittävää ja moniammatillista henkilöstöä, vahvaa viestintää, laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin hyödyntämistä, tiedolla johtamista sekä kotihoidon erilaisten hyvien käytäntöjen ja toimintamallien yhtenäistämistä koskemaan koko hyvinvointialuetta.

Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat hyvinvointialueen kotiin annettavien palvelujen henkilöstö ja johto, asiakkaat, omaiset sekä asiakaskuntaa edustavat järjestöt. Välillisenä kohderyhmänä toimivat myös alan opiskelijat. Kohderyhmät osallistetaan mukaan hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Tulevaisuus kotona -hanke toteutetaan 1.1.2022-31.12.2023 välisenä aikana. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Etelä-Savolle myönnettiin valtionavustusta haettu määrä, 975 000 euroa. Hankehallinnoijana toimii vuoden 2022 loppuun saakka Essote, jonka jälkeen hallinnointi siirretään hyvinvointialueelle. Hanke työllistää noin kuusi työntekijää.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi
Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuuvalmistelija, Valvonta ja laadunhallinta, sote-ydintoiminnot
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Etelä-Savon ikäohjelma:
https://etela-savo.fi/hyvinvointialueen-valmistelu/ikaohjelma/

Aluevaalihaasteeseen ilmoittautui 16 hyvinvointialuetta

Etelä-Savo otti vastaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen alulle laittaman aluevaalihaasteen jo aiemmin. Nyt haasteeseen on lähtenyt mukaan 16 hyvinvointialuetta. Alueita on Suomessa yhteensä 21.

Etelä-Savo kilvoittelee korkeimmasta äänestysprosentista Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Savon kanssa. Hävinneet hyvinvointialueet tarjoavat yhteisvastuullisesti torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa on äänestetty vilkkaimmin.

Aluevaalien äänestyshaasteen merkeissä kisataan myös Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa, Päijät-Hämeessä, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Viimeisimpänä joukkoon liittyneillä Vantaa-Keravalla ja Keski-Uudellamaalla haastekisan palkinto liittyy torikahvien sijaan ämpäreihin.

Aluevaalihaasteeseen voi osallistua äänestämällä, haastamalla mukaan muita ihmisiä, tekemällä aiheesta julkaisun sosiaalisen median kanaviin aihetunnisteilla #aluevaalihaaste ja #torikahvihaaste tai jakamalla hyvinvointialueiden aluehaastejulkaisuja.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 12.–18. tammikuuta ja ulkomailla 12.–15. tammikuuta. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta.

Tiedot aluevaalien ehdokkaista julkaistiin 23.12. vaalien tieto- ja tulospalvelussa. Etelä-Savon ehdokkaat ovat nähtävissä osoitteessa https://tulospalvelu.vaalit.fi/AV-2022/fi/ehd_listat_12.html.

Lisätietoja antaa:

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Pelastustoimi – infopaketti aluevaltuutetuille

Pelastuslaitos kuvituskuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Tämän infopaketin on koonnut Sisäministeriö.
Alkuperäinen julkaisu: /uploads/2021/12/Pelastustoimi-infopaketti_aluevaltuutetulle-A5_161221.pdf
Lisätietoja aluevaaleista: https://vaalit.fi/etusivu

3 syytä, miksi aluevaltuutetun kannattaa kiinnostua pelastustoimesta hyvinvointialueilla

  1. Pelastustoimi on lähipalvelu
    • Pelastustoimen kattava maanlaajuinen palveluverkosto on jokaisen Suomessa asuvan ja oleskelevan turvaverkko. Palveluverkosto muodostuu noin 800 paloasemasta.
  2. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä säästetään ihmishenkiä ja yhteiskunnan varoja
    • Pelastustoimi tunnetaan pelastustoiminnasta. Sen lisäksi se vahvistaa ihmisten omia turvallisuus- ja varautumistaitoja sekä väestön kriisinkestävyyttä. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on keskeinen osa pelastustoimea.
    • Onnettomuuksien ennaltaehkäisy
      • parantaa ihmisten turvallisuutta
      • vähentää omaisuusvahinkoja
      • vaikuttaa työntekomahdollisuuksiin loukkaantumisten vähentyessä
      • säästää ihmishenkiä ja yhteiskunnan resursseja
  3. Pelastustoimen merkitys korostuu ikääntymisen, kaupungistumisen ja yhteiskunnan haavoittuvuuden kasvun myötä
    • Pelastustoimen merkitys kasvaa entisestään lähitulevaisuudessa yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja maastopalojen seurauksena. Pelastustoimen tehtävien lisääntymiseen vaikuttavat myös väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen.
    • Nämä tekijät vaikuttavat myös pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien saatavilla oleviin henkilöresursseihin sekä väestön avuntarpeisiin. Ikääntyminen heikentää itsenäisiä toimintamahdollisuuksia hädän hetkellä.
    • Siellä missä on enemmän rakennuksia ja ihmisiä, on suurempi riski päivittäisille onnettomuuksille. Toisaalta vahinkojen seuraukset voivat olla vakavampia harvaan asutulla alueella pidemmästä toimintavalmiusajasta johtuen. Silloin ihmisten omatoiminen varautuminen ja omat turvallisuustaidot korostuvat
Pelastustoimen lukuja

Mitä pelastustoimi tarkoittaa?

Hyvinvointialueen pelastustoimen tehtäviä ovat:

  1. Onnettomuuksien ehkäisy
  2. Pelastustoiminta
  3. Väestönsuojelu
  4. Ja näihin tehtäviin varautuminen

Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on myös, että tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan niin, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Pelastustoimi ja väestönsuojelu ovat keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan siviilivalmiuden järjestelmää. Pelastustoimen on varauduttava toimialaansa kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitamiseen riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyä tehdään yhteistyössä

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy koostuu muun muassa valvonnasta, neuvonnasta, turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuusviestinnästä.


Onnettomuuksien ehkäisyllä pyritään pienentämään tulipalojen ja muiden onnettomuuksien todennäköisyyttä ja vähentämään onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja.


Pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisyn ydintehtäviä ovat ihmisten ohjaus, neuvonta ja koulutus sekä valvontatehtävät. Pelastusviranomaiset valvovat kiinteistössä tapahtuvan toiminnan turvallisuutta valvontakäynneillä ja muilla valvontamenetelmillä.


Onnettomuuksien ehkäisyssä tehdään yhteistyötä alueen muiden viranomaisten sekä alueen yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Pelastusalan järjestöt kouluttavat ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä muun muassa alkusammutuksesta, ihmisten omatoimisesta varautumisesta sekä rakennusten ja yritysten turvallisuudesta ja pelastuslaitosten ohella organisoivat turvallisuusviestintäkampanjoita.


Vuosittain noin viidesosa kansasta tavoitetaan turvallisuusviestinnällä.

Pelastustoimi hyvinvointialueilla?

Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023, Helsinkiä lukuunottamatta. Tavoitteena on parantaa pelastustoimen palveluja hyvinvointialueilla. Uudistuksessa turvataan pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys ensihoidossa. Väestölle pelastustoimen uudistus näkyy parantuneena parempana ja yhdenmukaisempana palveluna.

Pelastustoimi on soten kanssa rinnakkainen toimiala

  • Pelastustoimi ei yhdisty soteen vaan on rinnakkainen toimiala hyvinvointialuekonsernissa.
  • Pelastustoimi on ollut järjestetty alueellisesti jo vuodesta 2004 alkaen.

Pelastustoimi uudistuu hallinnollisesti ja sisällöllisesti

  • Hallinnollinen uudistus tarkoittaa järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille.
  • Samalla käynnissä on sisällöllinen uudistus, jolla varmistetaan pelastustoimen voimavarat sekä kehitetään tiedolla johtamista ja pelastustoimen palveluita.
  • Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusta uudistetaan. Tällä hetkellä selvitetään tulevaisuuden toimintaympäristön ja työnkuvan vaatimuksia koulutukselle.
  • Vuoden 2022 aikana tehdään esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista, koulutuksen organisoinnista sekä rahoituksesta. Tämän jälkeen tehdään päätökset koulutusjärjestelmän uudistuksista ja valmistellaan uudistusten toteutus.
  • Uudistuneen koulutusjärjestelmän on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025.

Yhdenmukainen pelastustoimi mahdollistaa suuronnettomuuksien johtamisen

Hyvinvointialueilla on itsehallinto, mutta paikallisen toiminnan lisäksi pelastustoimella on alueellista ja valtakunnallista toimintaa, joka edellyttää yhtenäisiä valtakunnallisia järjestelmiä. Pelastustoiminnan hoitaminen suuronnettomuuksissa
kuten laajoissa maastopaloissa edellyttää yhdenmukaisia ja hyvin yhteen toimivia pelastustoimen järjestelmiä.

Ensihoidon synergiaedun turvaaminen

  • Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen sairaalaan.
  • Ensihoito on osa terveydenhuoltoa. Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen hyvinvointialueen kanssa tai ostaa palvelun muulta palveluntuottajalta.
  • Ensihoidon palvelutuotannon järjestelyissä on alueellisia vaihteluita.
  • Pelastustoimen ja terveydenhuollon välinen synergiaetu on hyvä varmistaa hyvinvointialueilla.
  • Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää.

Resurssit ja rahoitus?

Pelastustoimen resurssivaje

Pelastustoimen alueiden rahoitusvaje vuoteen 2030 mennessä on noin 60 miljoonaa euroa ja pelastustoimen toimintaympäristön muutoksesta johtuva pelastajien lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 1 000 pelastajaa.

Pelastustoimen lukuja

Mistä noin 1 000 pelastajan lisätarve syntyy?

Pelastustoimessa on lähes 7 000 päätoimista henkilöä, joista noin 4 000 on päätoimisia pelastajia. Pelastajista noin 1 000 eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Eläkepoistuma voidaan kattaa nykyisellä koulutusmäärällä. Pelastustoimeen on kuitenkin syntymässä henkilöstövajetta, kun työaikalakia on muutettu ja palvelutason puutteita on korjattu. Pelastustoimen varallaolojärjestelmiä on muutettava ja uudet järjestelyt edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista.

Pelastustoimen rahoitus hyvinvointialueilla

  • Pelastustoimen rahoitus määritellään asukasmäärän, asukastiheyden sekä riskikertoimen perusteella.
  • Aluevaltuusto päättää alueen palvelutasopäätöksessä, millainen pelastustoimen palvelutaso alueella on.

Hyvinvointialueiden päättäjät vastaavat pelastustoimen palveluiden tasosta sekä pelastustoimen riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta.

Valtakunnalliset strategiset tavoitteet ohjaavat palvelujen kehittämistä

Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus mahdollistaa entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamisen koko maassa.

  • Tavoitteet viitoittavat hyvinvointialueiden palveluiden kehittämistä ja strategista ohjausta.
  • Valtioneuvosto päättää loppuvuodesta 2022 ensimmäisen kerran pelastustoimen valtakunnallisista strategisista tavoitteista. Ne uudistetaan jatkossa joka neljäs vuosi.
  • Sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin pelastustoimen järjestämistä.
  • Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käydään vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut.
  • Hyvinvointialueet ja aluehallintovirastot valmistelevat selvityksiä ja asiantuntija-arvioita pelastustoimen palvelutason toteutumisesta ja kehityksestä.
  • Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustetaan pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuvat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt ja hyvinvointialueet.
  • Aluehallintovirastot valvovat ja arvioivat pelastustoimea ja sen palvelutasoa, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuusuhkia.

Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat

Pelastuslaitokset

Pelastuslaitokset hoitavat pelastustoimen käytännön tehtävät alueellaan. Pelastustoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle, jos hyvinvointialue niin päättää. Pelastustoimen palvelujen järjestäjinä vuodesta 2023 alkaen toimivat hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki. Palvelujen tuottamisesta hyvinvointialueilla vastaavat pelastuslaitokset.

Mikä on sopimuspalokunta?

Sopimuspalokunnat ovat erityisesti maaseudulla keskeinen turvallisuustoimija, mutta ne osallistuvat koko maassa – myös kaupungeissa – hälytyksiin. Sopimuspalokunta on pelastustoimen järjestelmään kuuluva vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta, teollisuuspalokunta tai sotilaspalokunta, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

  • Hyvinvointialue voi käyttää sopimuspalokuntia apunaan pelastustoiminnassa sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.
  • Sopimuspalokunnat toimivat pelastuslaitosten tukena pelastustoiminnan lisäksi esimerkiksi toteuttamalla turvallisuuskoulutuksia.
  • Pelastuslaitosten hälytysosastoihin kuuluu noin 15 000 sopimuspalokuntalaista.
  • Samalla paloasemalla ja samassa paloautossa hälytyskeikalla voi olla sekä pelastuslaitoksen päätoimista henkilökuntaa että sopimuspalokuntalaisia.

Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimessa

Sopimuspalokuntia tarvitaan sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa.

  • Harvaan asutuilla alueilla ne ovat usein ensimmäisenä paikalla. Pelastustoimintaa johtaa aina pelastusviranomainen.
  • Suuremmissa kaupungeissa sopimuspalokunta on pelastuslaitoksen tukena sammuttamassa ja hoitamassa muita tehtäviä kuten jälkiraivausta ja -valvontaa. Sopimuspalokuntien rooli korostuu kaupungeissa erityisesti suurissa ja pitkäkestoisissa tehtävissä sekä silloin, kun pelastuslaitos on kiinni suuressa tai monissa samanaikaisissa tehtävissä.
  • Sopimuspalokunnat osallistuvat noin 200 hälytykseen päivässä koko maassa.

Kuka päättää pelastustoimea koskevista asioista hyvinvointialueella?

Aluevaltuustot päättävät itsenäisesti siitä, mikä toimielin päättää pelastustoimea koskevista asioista hyvinvointialueella. Aluevaltuuston päätettäviksi kuuluvat lain mukaan tietyt pelastustoimea koskevat asiat kuten palvelutasopäätös.

Sisäministeriö on suosittanut, että hyvinvointialueen pelastuslaitoksen johtamistehtävä määrätään monijäseniselle toimielimelle kuten aluehallituksen alaiselle pelastusjaostolle tai pelastuslautakunnalle, joka toimii myös pelastuslain mukaisena pelastusviranomaisena.

Pelastustoimen monijäseninen toimielin käsittelisi esimerkiksi seuraavat pelastustoimea koskevat asiat:

  • esitys pelastustoimen palvelutasopäätöksestä hyvinvointialueen aluehallitukselle ja aluevaltuustolle
  • pelastustoimen palvelutason toteutumisen arviointi ja valvonta pelastuslaitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti
  • pelastustoimen palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman toimeenpano ja seuranta
  • esitys pelastuslaitoksen palvelutuotantoa koskevasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä investointisuunnitelmasta hyvinvointialueen aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle
  • pelastuslaitoksen viranhaltijoiden päätöksiä ja pelastusviranomaisen tekemiä päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset
  • pelastusviranomaisen käytössä olevat pakkokeinoasiat tarvittaessa, kuten uhkasakon asettaminen ja tuomitseminen niiltä osin kuin yksihenkilöinen viranomainen katsoo asian päätöksentekoon tarvittavan laajempaa harkintaa
  • pelastustoimen säädösten edellyttämien suunnitelmien vahvistaminen
  • muut pelastustoimen viranomaistehtävät

Lisätietoja


Pelastustoimen strategia: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi: pelastustoimen strategia vuoteen 2025
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-097-1

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-769-0

Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki: Pelastustoimen toimintaohjelma onnettomuuksien ehkäisemiseksi
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-304-0

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden toimintaympäristöanalyysi
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-634-8

Sisäministeriön alkuperäinen julkaisu tästä tekstistä
https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Pelastustoimi-infopaketti_aluevaltuutetulle-A5_161221.pdf

Palvelu- ja organisaatiorakenteen valmistelu jatkuu

Etelä-Savon väliaikainen valmistelutoimielin (vate) kokoontui 22.12.2021 viimeiseen kokoukseensa ennen joulua. Asialista sisälsi palvelu- ja organisaatiorakenteen luonnoksen käsittelyn lisäksi hyvinvointialueen rahoitusselvityksen tämän hetken tilanteen.

Vaten jäsenet kävivät keskustelua esityslistan liitteenä olevasta palvelu- ja organisaatiomallista.

  • Vaten jäsenet kävivät hyvää ja perusteellista keskustelua. Jatkamme valmistelua ja asia tulee vaten käsittelyyn alkuvuoden kokouksissa. Lopulliset päätökset asiasta tekee hyvinvointialueen valtuusto hallintosäännön yhteydessä, vaten esittelijä, valmistelujohtaja Risto Kortelainen toteaa.  

Luonnos palvelu- ja organisaatiomallista on esityslistan ja pöytäkirjan liitteenä:
https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202112-4

Vaten lakisääteiset tehtävät etenevät

Väliaikaisen valmistelutoimielimen lakisääteisten tehtävien valmistelutilanne käytiin kokouksessa myös läpi. Lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat mm. henkilöstön siirtosuunnitelma ja -sopimukset, osallistuminen hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen. Vate merkitsi esityksen tiedoksi.

Esitys lakisääteisten tehtävien valmistelutilanteesta on esityslistan ja pöytäkirjan liitteenä:
https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202112-3

Hyvinvointialueen rahoitus

Tulevan Etelä-Savon hyvinvointialueen rahoitus muodostuu siirtyvistä kustannuksista ja laskennallisesta rahoituksesta sekä asiakas- ja käyttömaksuista.

  • Teemme vaikuttamistyötä jatkuvasti sen eteen, että hyvinvointialueen rahoitusasema paranee merkittävästi, muutosjohtaja Sami Sipilä sanoo.
  • Edunvalvonta on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Tätä on tehty ja tehdään Etelä-Savossa yhteisesti, vaten puheenjohtaja Saara Tavi totesi kokouksessa.

Vate kuuli kokouksessaan myös Verona Consulting Oy:lta rahoitusselvityksen tämän hetkisestä vaiheesta. Väliaikainen valmistelutoimielin merkitsi rahoitusselvityksen tämänhetkisen vaiheen tiedoksi.

HR-johtamisen suositukset

Väliaikainen valmistelutoimielin päätti myös HR-johtamisen suosituksista, jotka koskevat Etelä-Savon hyvinvointialueen henkilöstöä luovuttavia organisaatioita. Suositukset koskevat vuotta 2022.

Suositukset ovat luettavissa esityslistan ja pöytäkirjan liitteenä:
https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202112-8

Päätöksiä ICT-asioissa

Väliaikainen valmistelutoimielin päätti useista ICT valmisteluun liittyvistä asioista. Päätökset tehtiin esityslistan mukaisesti.

Lisätiedot

Saara Tavi henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Saara Tavi

Vaten puheenjohtaja
044 417 4100
saara.tavi@etela-savo.fi
Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi
Risto Kortelainen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Risto Kortelainen

Vaten esittelijä
050 5228 677
risto.kortelainen@essote.fi

Vaten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan täällä:
https://etela-savo.fi/hyvinvointialueen-valmistelu/valiaikainen-valmistelutoimielin/

Tervetuloa Etelä-Savon yrittäjien ja hyvinvointialueen yhteiseen keskustelutilaisuuteen

Tilaisuuden aihe

Palveluseteli palvelutuotantotapana

Ajankohta

Tiistai 11.1 klo 17–19

Tilaisuuden ohjelma

Puheenvuoro, Arto Seppälä, hallituksen puheenjohtaja, Essote

  • Tilaisuuden avaus

Puheenvuoro Simo Pokki, johtava asiantuntija, Vertikal Oy

  • Palvelusetelin taustaa – Mihin tarkoitukseen instrumentti luotiin?
  • Onko palveluseteli yksinkertainen vai monimutkainen? – Tulkintaa lain hengestä ja kirjaimesta
  • Palvelusetelin oikean arvon laskeminen ja määrittäminen järjestäjän ja tuottajan kannalta

Puheenvuoro Riitta Pylvänen, sote-asiantuntija, Vertikal Oy:

  • Palvelusetelin soveltuvuus eri sote-palveluihin
  • Palvelusetelin sääntökirjan laadinta ja merkitys toiminnan ohjaamisessa
  • Palvelusetelin käyttö perustettavilla hyvinvointialueilla
  • Palveluseteli vai ostopalvelu?

Puheenvuoro Niina Helminen, palvelupäällikkö, Essote

  • Jatkotyöskentely

Puheenvuoro Niina Kaukonen, vastuuvalmistelija, Etelä-Savon hyvinvointialue

  • Tilaisuuden yhteenveto

Osallistu Teams-linkin kautta

Liity tilaisuuteen napsauttamalla tästä

Lisätietoja antaa

Niina Helminen
Palvelupäällikkö, Essoten vanhus- ja vammaispalvelut
niina.helminen@essote.fi, 044 794 4002

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuuvalmistelija, Valvonta ja laadunhallinta, sote-ydintoiminnot
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Löydä oman kuntasi ja Etelä-Savon yhdistykset

Tiesitkö että, Etelä-Savossa on yli 3000 yhdistystä ja järjestöä, jotka pyörittävät valtavan määrän toimintaa ja tuottavat hyvää elämää?

yhes.esavo.fi on perustettu, jotta yhdistykset voisivat tuoda esiin omaa toimintaa, harrasteryhmiä, tapahtumia tai hakea tiloja toimintaan. Yhdistykset voivat viedä ja päivittää itse tietojaan sivustolla ja sen käyttö on ilmaista.

Jos olet mukana yhdistyksessä – tuo toimintanne, ryhmänne, vapaaehtoistoiminnan mahdollisuutenne sekä tapahtumanne mukaan alustalle! https://yhes.esavo.fi/liity

  • Jos etsit tietoa yhdistysten toiminnasta, kurkista alustalta mitä omasta tai naapurikunnastasi jo löytyy – mene sivulle ja valitse sopiva kunta.
  • Jos sinulla on tarjolla vuokrattavaa tai varattavaa tilaa yhdistysten tai kuntalaisten käyttöön, lisää tietonne sivulle: https://yhes.esavo.fi/toimitilat/
  • Sivuston käyttö on ilmaista. Tietoja sivulle pääsee viemään rekisteröitymällä käyttäjäksi: https://yhes.esavo.fi/liity

Alustaa voidaan hyödyntää myös sote-palveluissa – niin harrastustoimintaan, vertaistoimintaan kuin yhdistysten palveluiden pariin ohjaamisessa. Kannattaa siis tutustua ja tulla mukaan!

Lisätietoja

Emmi Fjällström, osallisuuskoordinaattori, Etelä-Savon maakuntaliitto  
emmi-elina.fjallstrom@esavo.fi                                                             

Sirpa Kolistaja, toiminnanjohtaja, Savonlinnan Seudun Kolomonen ry
sirpa.kolistaja@kolomonen.fi

Työhönvalmennusta ja elintapaohjausta maksutta Essoten alueen työttömille työnhakijoille!



Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen tarjoaman työhönvalmennuksen tarkoituksena on auttaa asiakasta löytämään työpaikka. Elintapaohjauksen tavoitteena taas on tukea terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa asiakkaan jaksamista arjessa.

Loka- ja marraskuun aikana Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen toiminta on kiihtynyt ja asiakastyö on saatu liikkeelle. Työhönvalmennuksessa on ollut syksyn aikana 13 asiakasta, joista muutama on tällä hetkellä työkokeilussa, yksi palkkatuetussa työssä ja yksi työllistyneenä avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmennuksen asiakkaat käyvät työhönvalmentajan kanssa läpi koulutus- ja työtaustaansa ja mielenkiinnon kohteitaan liittyen työelämään. Lisäksi työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan työelämässä. Työhönvalmentaja toimii tukena työsuhteen solmimisessa ja on apuna tarvittaessa työn muokkauksessa asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Tällä hetkellä elintapaohjauksen puolella on pääsääntöisesti kontaktoitu verkoston jäseniä ja haettu kanavia asiakkaiden saamiseksi. Ryhmä- ja yksilömuotoinen ohjaustoiminta on lähtenyt mallikkaasti käyntiin ja erityisesti ryhmäohjaus on kiinnostanut alueen asiakkaita.

  • Etsimme sekä työhönvalmennukseen että elintapaohjaukseen uusia asiakkaita. Odotankin innolla, että saamme polkaistua asiakastyön vielä vauhdikkaammin käyntiin kaikilla tehoilla. Kannustan kaikkia palveluista kiinnostuneita olemaan meihin pienellä kynnyksellä yhteyksissä, kertoo hankepäällikkö Petri Laitinen.

Työkykyohjelma on osa hallitusohjelmaa ja sen tavoitteena on työllisyysasteen nousu. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni ihminen käy töissä Suomessa. Työkykyohjelman rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, ja se toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Etelä-Savossa ohjelmaa toteutetaan sote-uudistuksen Työkykyä ja kumppanuutta sotekeskuksesta! -hankkeessa.

Lisätietoja hankkeesta

Petri Laitinen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Petri Laitinen

Hankepäällikkö
040 656 7422
petri.laitinen@etela-savo.fi

Hankesivut: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tyokykya-ja-kumppanuutta-sote-keskuksesta/

Työhönvalmennuksen esite: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tyohonvalmennus-esite-A4.pdf

Elintapaohjauksen esite: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Elintapaohjaus-infolehtinen-1.pdf