fbpx

Päihderiippuvaisilla häpeä voi estää hakemasta apua – Apua Ajoissa -hankkeen uudet podcastit kertovat päihdehäiriöisten kokemuksista

      Muistan vaan sen, kun ambulanssikuskit otti sinne autoon ja sanoi: ”tää on taas näitä”.

Kaksiosaisessa Päihdehäiriöt ja häpeä -podcastissa käsitellään päihdehäiriöstä toipuneiden ja toipuvien kokemaa häpeää. Podcastissa kuntoutumisen eri vaiheissa olevat henkilöt kertovat omaa riippuvuudesta toipumisen polkua, kohtaamisia sekä häpeää, joka usein estää myös hakemasta apua.

Ensimmäisessä jaksossa kymmenen vuotta päihteistä irti ollut Joni kertoo, kuinka käyttäjänä hänet terveyden huollossa usein kohdattiin vain lääkkeiden hakijana ja negatiivisten ennakkoasenteiden kera. Hän kertoo, kuinka häpeä itsestä ja omasta tilanteesta oli vahvasti läsnä etenkin selvinä päivinä ja leimatuksi tulemisen pelko oli läsnä vielä pitkään raitistumisen jälkeenkin – ikään kuin menneisyys olisi tatuoituna otsaan.

Uusi podcast on tapa tuoda esiin ne tarinat, joiden äärelle yhteiskunnassa ei yleensä pysähdytä. Päihteiden käyttäjien kohdalla usein myös ammattilaisten asenteissa on korjattavaa. Päihdehäiriötä ei aina nähdä sairautena ja riippuvuudesta toipuvia kohtaan näkyy armottomuus, jossa erehdyksiä ei sallita. Tarinoiden toivotaan tuovan vertaistukea muille päihderiippuvuudesta toipujille, mutta ennen kaikkea viestiä yhteiskunnalle siitä, että jokaisen päihdehäiriön takana on ihminen.  Podcasteja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi opetuskäytössä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.

Ensimmäinen jakso julkaistaan maanantaina 28.11. ja toinen jakso julkaistaan 5. joulukuuta. Jaksot ovat kuunneltavissa Etelä-Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalla. Podcastprojekti on osa Apua Ajoissa! -hankkeen itsemurhien ehkäisytyötä, ja sen on tuottanut hankkeen osatoteuttaja Sovatek-säätiö. Hanke on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja toimii Etelä-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

Lisätietoja:

Markku Keurulainen, psykologi Sovatek-säätiö, markku.keurulainen@sovatek.fi

Minna Siiriäinen, hankekoordinaattori, Essote, minna.siiriainen@etela-savo.fi

Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet tiivistävät YTA-yhteistyötään

Perjantaina 25.11. Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden aluehallitukset ja johtoryhmät kokoontuivat YTA-seminaariin Kuopioon keskustelemaan alueellisen yhteistyön tavoitteista.

Toimijoilla on vahva tahtotila yhteistyön vahvistamiselle entisestään. YTA-alue on kumppanuuksien verkosto, jonka muodostavat hyvinvointialueiden lisäksi myös mm. keskuskaupungit ja kunnat, oppilaitokset ja korkeakoulut, järjestöt ja mikä tärkeintä, kansalaiset.

Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla on vahvat perinteet yhteistyöstä. Uuden yhteistoiminta-alueen myötä yhteistyö kattaa erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sosiaalipalvelut. Kaikilla näillä sektoreilla on runsaasti tutkimus-, kehittämis-, koulutus ja innovaatioyhteistyön mahdollisuuksia. Alueella on myös vahva pelastuslaitosten välinen yhteistyö, joka omalta osaltaan tukee yhtenäisyyttä. Tärkeää onkin sote- ja pela-yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen mm. varautumisen ja valmiuden osalta.

−Ei niin pientä asiaa, ettei yhteistyötä kannattaisi tehdä. Yhteistyö pitäisi olla arkista ja joustavaa. Mitä enemmän on taloudellisia tai toiminnallisia haasteita, sitä enemmän kumppanuuksia tarvitaan. Parhaimmat sopimukset tehdään parhaimpien kumppaneiden kanssa pahimpien aikojen varalle, Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen muistuttaa.

−Etelä-Savo on strategisesti erilainen. Rakennamme siellä hyvinvointialuetta seitsemän organisaation voimin, joista kolme suurta sote-kuntayhtymää kattaa suurimman osan henkilöstöstä. Työntekijöitä meillä on noin 8 000. Yhteistyö eri alueiden kanssa esimerkiksi erilaisissa innovaatioissa on tärkeää, Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo.

Paneelikeskustelussa linjattiin, että tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö hyvinvointialueiden välillä on välttämätöntä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Kaikkien hyvinvointialueiden yhteistyö alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa on edellytys uudistuksen onnistumiselle.

−Näkisin, että alueellamme olisi mahdollisuuksia myös henkilöstön johtamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen yhteistyössä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa, Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.

−Ollaan selvästi yhdessä enemmän. Henkilöstön saatavuushaaste on meille yhteinen, ja toivon, että tätä ratkotaan yhdessä, jatkaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutosjohtaja Elina Felin.

Paneelikeskustelussa käytiin läpi myös lähitulevaisuuden eri uhkakuvia. Suurimpina nähtiin henkilöstön mahdollinen uupuminen ja erilaiset haasteet, jotka liittyvät vuodenvaihteeseen. Kokonaisuutena valmistelutilanne nähtiin kuitenkin olevan hyvällä tasolla, ja erilaisiin tilanteisiin on varauduttu.

−Ja kannattaa muistaa, että uudistus on aina myös suuri mahdollisuus, Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toteaa.

−Yhteistyömme voisi osaltaan ulottua myös investointeihin. Voisimme kaikki hyötyä yhtenäisistä digitaalisista ratkaisuista, esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Mikä ettei myös kalliiden laiteinvestointien toteuttamisesta yhdessä, jatkaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.

Mikä on YTA-alue?

Sote-lainsäädännön myötä Suomeen on muodostettu viisi yhteistyöaluetta eli YTA-aluetta, jolla kullakin on yliopistosairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue. Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet muodostavat yhteistyöalueen (YTA). YTA-sopimukset tehdään valtuustokausittain ja niitä seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja alueiden välisissä neuvotteluissa.

Yhteistyöalueella aloitetaan ensi vuonna valmistelemaan yhteistyösopimusta, joka kattaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä pelastuspalveluiden kehittämistä. Yhteistyö sisältää myös valmiutta ja varautumista, tiedontuotantoa sekä tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa. YTA-yhteistyötä koskeva valtioneuvoston asetus on parhaillaan lausunnoilla. Pelastustoimen osalta vastaava yhteistyöasetus valmistellaan ensi vuonna. Uusien YTA-alueiden myötä erityisvastuualue (ERVA)-sopimukset lakkaavat.

Lisätietoja

Epäkohdat pois piilosta sosiaalisella raportoinnilla

Sosiaalialan työssä kohdataan tilanteita, joita moni ei pysähdy edes ajattelemaan tai tunnista niiden olemassaoloa. Vaikka Suomi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvä ja turvallinen paikka asua ja esimerkiksi ihmisten yhdenvertaisuus on kirjattu perustuslakiin, meillä on silti syrjiviä ja eriarvoistavia rakenteita. Näiden rakenteiden vuoksi ihmiset voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin.

Energiakriisi on ilmiö, jonka kaikki tunnistavat. Kriisin vaikutukset ovat kuitenkin erilaiset riippuen ihmisen tilanteesta. Hyvätuloinen tiedostava perhe, joka on – ehkä hieman onnellakin – tehnyt juuri ennen kriisin konkretisoitumista määräaikaisen edullisen sähkösopimuksen, on hyvin erilaisessa asemassa kuin pienituloinen eläkeläinen, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, ja jonka sähkön hinta kallistuu markkinahinnan mukaisesti. Vaikka energiakriisi on kaikille sama, hyvätuloinen perhe voi jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas pienituloinen eläkeläinen joutuu tinkimään kaikesta: lämmöstä, ruuasta, lääkkeistä selviytyäkseen sähkölaskuistaan.

Tällaisten eriarvoistavien rakenteiden tietoisuuteen nostaminen on yksi sosiaalityön tehtävä. Tähän on kehitetty työväline, jota kutsutaan sosiaaliseksi raportoinniksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on yhteistyössä SOSRAKE-hankkeen kanssa järjestänyt tulevan hyvinvointialueen työntekijöille valmennusta rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sosiaalisesta raportoinnista. Valmennuksessa harjoiteltiin ilmiöiden tunnistamista ja raporttien laatimista.

Harjoituksessa sosiaalialan ammattilaiset tunnistivat muun muassa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien työikäisten asiakkaiden tarpeen sosiaalisiin kontakteihin ja erilaisten kohtaamispaikkojen puutteen monessa kunnassa. Tutkija Siiri-Liisi Krav kertoo YLE:lle antamassaan haastattelussa, että yksinäisyys altistaa masennukselle, infektioille sekä sydänsairauksille ja vaikuttaa jopa elinajanodotteeseen. Yksinäiset käyttävät myös muita enemmän sote-palveluja. Tällaisen ilmiön esiin nostamisella voidaan siis pyrkiä tuomaan esiin kohtaamispaikkojen tärkeyttä ja niiden vaikutusta ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Raporteissa kerrottiin myös nuorten pahoinvoinnista. Sähkötupakkaa käyttävät jo hyvin nuoret ja suhtautumisen kannabikseen on koettu olevan aiempaa myönteisempää. Myös pienemmissä kunnissa nuorten syrjäytyminen on huolestuttavaa ja muun muassa päihteiden käytön nähdään lisääntyneen hälyttävästi. Tuen piiriin ei hakeuduta tarpeeksi ajoissa ja toisaalta taas pienemmistä kunnista palvelut karkaavat isompiin kaupunkeihin, jolloin välimatkasta voi tulla kynnys palveluun hakeutumiselle. Tällaiseen ilmiöön vaikuttamisessa tarvitaan tiedon välittämistä eri ammattiryhmille ja yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien kesken. Myös nuoria on tärkeä pyytää mukaan ideoimaan heille kohdennettuja palveluja.

Ikäihmisiin liittyen raporteissa esiintyi huolta kotona selviytymisestä esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Jos henkilön omaiset eivät asu samalla paikkakunnalla ja aina ei ole edes toimivaa puhelinta käytössä, kotiutumiseen voi liittyä turvattomuuden tunnetta. Apua kodin ulkopuolisten asioiden hoitoon voi olla vaikea saada ja, jos liikkuminen on tilapäisesti vaikeutunut, ei itse pääse asioitaan hoitamaan. Eli vaikka palvelujärjestelmä on toimiva, aina voi tulla tilanteita, joissa asiakkaalle sopivaa palvelua ei löydy. Raporteissa on esitetty myös ratkaisuehdotuksia, joita voisivat olla lainapuhelin ja kuljetuspalvelujen tilapäisen käytön mahdollistaminen palvelukriteerejä muuttamalla.

Tällaisen ilmiöpohjaisen tiedon esiinnostaminen on sosiaalisen raportoinnin tarkoitus. Ilmiöitä voidaan käsitellä työyksikössä, mutta tietoa on tarkoitus viedä laajemmaltikin organisaation, yhteistyötahojen ja päättäjien tietoon, jotta asioita voitaisiin muuttaa. Raportoinnissa pyritään ratkaisukeskeisyyteen ja ammattilaisia kannustetaan jo raporttia tehdessä miettimään, miten asian voisi ratkaista. Sosiaalinen raportointi on sosiaalialan ammattilaisten työkalu, joka tullaan ottamaan käyttöön Etelä-Savon hyvinvointialueella. Piilossa pysyvistä ilmiöistä ja epäkohdista saadaan sen avulla tulevaisuudessa enemmän tietoa ja niihin pystytään puuttumaan.

Satu Marja Tanttu

Asiantuntija
satu.marja.tanttu@etela-savo.fi

Aluehallitus hyväksyi henkilöstön siirtosopimuksen

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi 24.11.2022 pidetyssä kokouksessaan myös hyvinvointialueen järjestöavustusmallin sekä päätti Eloisan strategiasta. Lisäksi aluehallitus käynnisti vuoden 2023 talousarvion käsittelyn.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy henkilöstön siirtosopimuksen. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että henkilöstön siirtosuunnitelman rakenne merkitään tiedoksi ja todetaan, että siirtosuunnitelma on jatkuvasti päivittyvä asiakirja.

Henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä Etelä-Savon hyvinvointialueelle liikkeen luovutuksen periaatteella niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön siirtämisen perusperiaatteet tulevat hyvinvointialuetta koskevasta lainsäädännöstä.

Henkilöstön siirtosopimuksesta ja siirtosuunnitelmasta on luettavissa enemmän: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202267-12

Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestöavustusmalli

Aluehallitus päätti hyväksyä Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestöavustusmallin vuodelle 2023.

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä teki lisäksi muutosesityksen pohjaesitykseen siten, että siihen lisätään maininta ”Järjestöavustuksien määrärahasta päätetään talousarvioesityksen yhteydessä”. Aluehallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

– Hyvinvointialueen strategiassa kumppanuudet ovat todella korkealle nostettu ja me haluamme olla haluttu kumppani. Näin ollen me tarvitsemme näitä järjestöjä, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen sanoo.

Etelä-Savon hyvinvointialueen avustukset kohdentuvat potilasjärjestöille, ammatillisille sote-järjestöille, yhdistysten yhteistyöjärjestöille ja muille hyvinvointialueen avustuskriteerien mukaisesti toimintaa toteuttaville järjestöille.

Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan strategia

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy hyvinvointialueen strategian ja siihen liittyvät arvot, mission, vision sekä laadulliset tavoitteet. Tämä vaihe strategiasta on valmisteltu kolmessa valtuustoseminaarissa kesäkuun-syyskuun aikana.

Strategiatyöhön on osallistettu myös alueen asukkaita ja muita sidosryhmiä, kun heille on annettu mahdollisuus kertoa lausuntonsa strategialuonnoksesta 30.9.-16.10.2022 välisenä aikana.

Strategiasta on luettavissa enemmän: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202267-19

Aluehallitus aloitti vuoden 2023 talousarvion käsittelyn

Aluehallitus päätti aloittaa vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman käsittelyn ja päätti sen jatkovalmistelusta.

– Aloitimme talousarvion käsittelyn ennen kokousta pidetyssä seminaarissa. Seminaarin aikana aluehallitus antoi evästyksiä talousarvion jatkovalmisteluun, Laukkanen sanoo.

– Valitettavasti taloudessa on vielä hyvin paljon liikkuvia osia. Näyttää siltä, että joudumme joka tapauksessa ensi vuonna tekemään muutostalousarvion, hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kertoo.

Aluehallitus jatkaa talousarvion käsittelyä kokouksessaan 7.12.2022.

Aluehallituksen kokoukset keväällä 2023

Aluehallitus päätti, että kokoukset järjestetään kevätkaudella seuraavasti:

  • torstai 12.1.2023
  • torstai 19.1.2023
  • torstai 2.2.2023
  • torstai 16.2.2023
  • torstai 9.3.2023
  • torstai 16.3.2023
  • torstai 30.3.2023
  • torstai 13.4.2023
  • torstai 27.4.2023
  • torstai 11.5.2023
  • torstai 25.5.2023

Aluehallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti siis joka toinen viikko klo 15 alkaen lukuun ottamatta joulu- ja kesätaukoja.

Aluehallituksen kokouksen kaikki asiat esityslistassa ja pöytäkirjassa, jotka julkaistaan täällä: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=461

Lisätiedot

Heikki Laukkanen, aluehallituksen puheenjohtaja, 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Santeri Seppälä, hyvinvointialuejohtaja, 040 359 6934, santeri.seppala@etela-savo.fi

LISSU-liikkuva yksikkö turvaamaan haja-asutusalueiden kotiin vietäviä palveluita

Monialainen ja moniammatillinen liikkuva yksikkö LISSU on uusi palvelu ja toimintamalli, joka muotoutuu osana Tulevaisuus kotona -hanketta Etelä-Savon hyvinvointialueelle. LISSU liikkuva on pyörillä kulkeva, paikasta toiseen hyvinvointialueen sisällä joustavasti ilman rajoja liikkuva sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö. Liikkuva yksikkö tarjoaa mahdollisuuden palveluiden turvaamiseen sekä lisätä palveluiden tasa-arvoisuutta. Toimintamallia on tarkoitus pilotoida vuoden 2023 aikana. Pilotoinnin tarkoituksena on saada kokemusta liikkuvasta yksiköstä, jotta uusi toimintamalli saadaan jatkossa laajenemaan eri alueille.

LISSU-yksikkö varmentaa ja tukee yhteistyötahojen toimintaa Etelä-Savon haja-asutusalueiden asiakkaiden tarpeiden mukaisten palveluiden kotiin viemisessä. Tehtäviin kuuluu ikääntyneiden lakisääteisten ympärivuorokautisten palveluiden turvaamista, yhteistyötahojen konsultointia, kotisairaalatoiminnan ja sen laajenemisen tukemista, palliatiivisten ja saattohoitoasiakkaiden hoitoa. LISSU soveltuu yöaikaisien turva-auttajakäyntien tukemiseen, äkilliseen hoidon tarpeen arviointiin, sairaanhoitoon ja jatkohoidon turvaamiseen. LISSU toimii nykyisiä toimintamalleja ja digitaalisia palvelukanavia kehittäen.

LISSUN toimintamallin kehittäminen tapahtuu monialaisesti ja moniammatillisesti, poikkihallinnollisella yhteistyöllä integroiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita. Monialaisella yhteistyöllä tavoitellaan turvallista, asiakaslähtöistä ja taloudellisesti kestävää tapaa tuottaa palveluita kotona asumisen edistämiseksi.

Lisätietoja

Marjut Kolehmainen
Tulevaisuus kotona- hanke
040 359 9003
marjut.kolehmainen@etela.savo.fi

Osallisuusohjelma ja kulttuurihyvinvointi Etelä-Savon hyvinvointialueella -webinaari 29.11.2022

Etelä-Savon asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Hyvinvointialueen on pidettävä huolta monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä, jotta yhdenvertainen osallistuminen toteutuu. Tämän työn pohjana on Etelä-Savon osallisuusohjelma.

Osallisuuden toimintamalli syntyy teoista, jotka merkittävästi edistävät asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuurihyvinvointi on puolestaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen.

Tervetuloa webinaariin 29.11. klo 13-16 kuulemaan Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan osallisuusohjelmasta sekä kulttuurihyvinvoinnista!

Ohjelma:

13.00 vaikuttavuusjohtaja Ilkka Fritius, Etelä-Savon hyvinvointialue: Eloisa Etelä-Savo

13.10 vastuuvalmistelija, palvelualuepäällikkö Milla Ryynänen & asiantuntija Sirpa Kettunen, Etelä-Savon hyvinvointialue: Etelä-Savon hyvinvointialueen osallisuusohjelma

13.55 keskustelua yhteisesti

14.10 tauko

14.20 erityisasiantuntija Sini Seemer, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA: Kulttuurihyvinvointi osana hyvinvointialueiden valmistelua

14.35 ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Kulttuurihyvinvointi Pirkanmaan HYTE-rakenteissa

14.50 Käytännön toimintamalleja Etelä-Savosta:
kulttuuripäällikkö Susanna Latvala, Mikkelin kaupunki: Kulttuurin ilopillereitä palvelukeskuksiin
kulttuurituottaja Elina Kosonen, Savonlinnan kaupunki: Kaikukortti-yhteistyö
projektikoordinaattori Heidi Harmanen, Pieksämäen kaupunki: LAKU-lähete

15.20 Johdatus keskusteluun

15.25 Keskustelua pienryhmissä

15.45 Keskustelun purku

16.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu webinaariin viimeistään ke 23.11.2022 tämän lomakkeen kautta.

Tapahtuma järjestetään Teams-yhteydellä ja tapahtuma tallennetaan.

Webinaarin järjestävät Etelä-Savon hyvinvointialue, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Taikuhyve – Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -verkosto.

Tietoiskukampanja kehottaa kysymään itsetuhoisuudesta

Apua Ajoissa! ja Yhes Eteenpäin -hankkeet julkaisevat 14.11 tietoiskukampanjan, joka kehottaa sote ammattilaisia ja väestöä kysymään itsetuhoisista ajatuksista. Kampanjaan sisältyvä tietoiskuvideo näkyy Yle tv1 kanavalla viikolla 46 ja videon eri versiot pyörivät hankealueiden eli Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Kymenlaakson maakuntien alueella sekä sosiaalisessa mediassa loppuvuoden ajan.

Kampanjan tarkoituksena on purkaa myyttiä siitä, ettei itsetuhoisuudesta tulisi kysyä, jottei kannusta tai anna ideoita itsemurhaan.  Tosiasiassa avoin puhe itsetuhoisuudesta ja itsemurhasta ei kuitenkaan kannusta itsetuhoiseen käytökseen, vaan se päinvastoin antaa luvan keskustella aiheesta ja auttaa itsemurhaa harkitsevaa henkilöä näkemään muitakin vaihtoehtoja. Julkisessa keskustelussa erityisen tärkeää on poistaa häpeää itsetuhoisuuden ja itsemurhien ympäriltä, sillä häpeä usein estää ihmisiä hakemasta apua. Kampanjassa muistutetaankin ihmisiä myös apua tarjoavista tahoista.

Tietoiskuvideolle esiintyvät näyttelijät ja ammattilaiset antoivat panostuksensa tärkeään aiheeseen pro bono -periaatteella. Ensihoitajan roolissa esiintyy näyttelijä Jarmo Mäkinen ja roolissaan hän painottaa, kuinka kysymällä itsetuhoisuudesta ja olemalla läsnä jokainen meistä voi pelastaa toisen ihmisen hengen. Mikkelin ”konstaapeli Reinikainen” eli somepoliisinakin työtä tehnyt Toni Reinikainen näyttää esimerkkiä siitä, kuinka itsetuhoisuudesta voi kysyä suoraan.

Apua Ajoissa! ja Yhes eteenpäin -hankkeet ovat osa kansallisen mielenterveysstrategian itsemurhien ehkäisyohjelmaa, jota rahoittaa STM ja ohjaa THL. Yhteistyökampanjassa haluttiin kattaa iso maantieteellinen alue ja yhdistää näkyvyys kolmen maakunnan alueella. Itsemurhien ehkäisyhankkeet keskittyvät niihin alueisiin ja väestöryhmiin, joissa itsetuhoisuus on maassamme muuta maata ja väestöä yleisempää.  Viikon 46 päätteeksi sunnuntaina 20.11 vietetään itsemurhantehneiden muistopäivää, joka käynnistää mielenterveysviikon.

Linkki videoon: https://youtu.be/kXOZFJkvbHk

Lisää itsemurhien ehkäisyhankkeista: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-mielenterveysstrategia/rahoituksen-saaneet-strategiahankkeet/itsemurhien-ehkaisy-hankkeet

Lisätietoja:

Minna Siiriäinen, hankekoordinaattori, Etelä-Savon hyvinvointialue, Apua ajoissa! -hanke, minna.siiriainen@etela-savo.fi, 040 359 8236

Kuulutus: Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous on tiistaina 22.11.2022

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous on tiistaina 22.11.2022 klo 9.30 alkaen. Kokous järjestetään Kulttuurikeskus Poleenin Salissa, Savontie 13, Pieksämäki sekä Teams-yhteydellä.

Kokouksen esityslista on julkaistu 11.11.2022 verkkosivuille osoitteeseen:
www.etela-savo.fi/paatoksenteko/esityslistat-ja-poytakirjat/

Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta vain verkossa osoitteessa:
www.etela-savo.fi/aluevaltuusto

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan Etelä-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla:
www.etela-savo.fi/paatoksenteko/esityslistat-ja-poytakirjat/

Pieksämäen terveyskeskus – kohti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta

Etelä-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke tukee Pieksämäen vastaanoton tiimin osallistumista Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Hyvä vastaanotto -valmennukseen. Valmennuksessa tärkeänä osana olevat kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen ja kokeilu- ja kehittämistoimet ovat keskeinen osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Valmennuksen tavoitteena ovat konkreettiset toimenpiteet ja kehittämistoimia ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien osaamisen ja työpanoksen yhdistäminen uudella tavalla, ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja hukkatyön vähentäminen. Tavoitteena valmennuksessa on parantaa hoidon saatavuutta ja lyhentää odotusaikoja sekä kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuteen. Työntekijät saavat avaimia oman työn kehittämiseen ja työnhallinnan parantamiseen. Hyvä vastaanotto -valmennuksessa tutkitaan omaa tämänhetkistä todellisuutta faktojen valossa, ymmärretään kysyntää, siihen vastaamista ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Muutoksia tehdään jo valmennuksen aikana palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi esimerkiksi tehostamalla fysioterapeutin suoravastaanottoa ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien käyttöä. Käyttöön otetaan myös Neuvo-hoitajan aamuvastaanotto, jonne voi tulla ilman ajanvarausta arkisin kello 8–11. Päivittäistä työyhteisön johtamista kehitetään ja segmentoidaan hoidon kiireellisyyttä ja puretaan hoitojonoja suunnitelmallisesti. Myös asiakkaita osallistetaan toiminnan kehittämiseen sekä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Yksityisille palveluntuottajille tulee oma konsultaatiokanava, jotta asioinnista tulisi sujuvampaa kaikille asiakkaille.

Valmennuksen tarkoituksena on saada aikaan tuloksia eri osa-alueilla, ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä ja saada parempi asiakastyytyväisyys saavutettavuuden parantamisella. Helpotusta toivotaan myös uusien työntekijöiden rekrytointiin ja nykyisten työntekijöiden hyvinvointiin, jolloin aikaa jää enemmän myös muihin kehittämistoimiin. Hoitotakuulainsäädännön vaateisiin vastaaminen helpottuu, kun vastaanoton toimintaa saadaan tehostettua monilla osa-alueilla.  

Lisätietoja:

Iina Tuomainen
Vastaanoton ylilääkäri
iina.tuomainen@pieksamaki.fi
040 668 2820

Helena Tullinen
Vastaanoton esihenkilö
helena.tullinen@pieksamaki.fi
040 645 9171

Elisa Lajunen
Asiantuntija
Etelä-Savon hyvinvointialue
elisa.lajunen@etela-savo.fi
040 359 7008

Hyvinvointialue vaatii valtiolta pysyvää rahoitusta kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen säilyttämiselle Etelä-Savossa

Aluehallitus tutustui kokouspäivänä Essoten toimintaan ja pian valmistuvaan Mielen ja kuntouksen taloon.

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus vaatii, että eduskunta osoittaa Savonlinnan yhteispäivystysten järjestämiseen pysyvän lisärahoituksen. Aluehallitus hyväksyi myös hallintosäännön kolmannen vaiheen ja lisäsi siihen kirjauksen Mikkelin ja Savonlinnan sairaalayksiköistä.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan Etelä-Savon hyvinvointialueen lausunnon koskien hallituksen lakiesitystä. Lakiesitys koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoa.

Hyvinvointialueen lausunnon mukaan eduskunnan päätöksen pitää olla, että nykyinen Savonlinnan sairaala jatkaa Etelä-Savon hyvinvointialueella ja ympärivuorokautisesti päivystävät yhteispäivystysyksiköt toimivat Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lausunnossa myös vaaditaan, että eduskunta osoittaa yhteispäivystyksen järjestämiseen pysyvän lisärahoituksen olosuhdetekijänä vuodesta 2024 alkaen.

− On itsestään selvää, että Savonlinnan keskussairaala tarvitaan. Mikkelissä ei pystytä hoitamaan koko Savonlinnan alueen 40 000 hengen väestöä, siihen vaadittaisiin merkittävät lisäinvestoinnit. Tavoitteemme on turvata ympärivuorokautiset päivystykset sekä Mikkelissä että Savonlinnassa, hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä toteaa. 

Seppälä muistuttaa, että eduskunta on itsekin edellyttänyt maan hallitukselta Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden riittävän palvelutason turvaamista.

− Eduskunnan käsitellessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön hyväksymistä se hyväksyi samalla lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden riittävän palvelutason ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi. Meidän on yhteisesti Etelä-Savossa varmistettava, että tämä ei maamme päättäjiltä unohdu.

− Toivon, että tästä välittyy nyt selkeä viesti, että Etelä-Savon hyvinvointialue haluaa ylläpitää kahta sairaalaa ja päivystystä Savonlinnassa ja Mikkelissä, Seppälä päättää.

Panu Peitsaro (liik.) teki muutosesityksen hyvinvointialueen lausunnon muotoilusta. Esitystä kannatettiin ja aluehallitus äänesti asiasta. Kaikkiaan 13 ääntä annettiin. Pohjaesitys jäi voimaan äänin 8−4. Tyhjiä ääniä annettiin yksi.

Hyvinvointialueen lausunto on luettavissa esityslistan liitteenä: https://eshva.oncloudos.com/kokous/202266-7-2468.PDF

Aluehallitus kirjasi hallintosääntöön kahden sairaalan mallin

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle hallintosäännön kolmannen vaiheen hyväksymistä. Hallintosäännön kolmas vaihe tulee voimaan 1.1.2023.

Osana kolmannen vaiheen täydennyksiä aluehallitus kirjasi hallintosääntöön Etelä-Savossa paljon esillä olleen kahden sairaalan mallin. Kirjaus on osana terveyspalveluiden toimialan kuvausta seuraavasti: ”Terveyspalveluiden toimialalla on seuraavat palvelualueet: sairaalapalvelut, sotekeskuspalvelut, päivystyksen ja ensihoidon palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja diagnostiset ja tukipalvelut. Sairaalapalveluissa on yksi sairaala, joka muodostuu Mikkelin ja Savonlinnan yksiköistä. ”

Panu Peitsaro (liik.), teki muutosesityksen kyseiseen kirjaukseen. Peitsaron esitystä kannattivat Janne Laine (kesk.) ja Eija Stenberg (sd.). Aluehallitus äänesti asiasta. Kaikkiaan 13 ääntä annettiin ja hyvinvointialuejohtajan pohjaesitys jäi voimaan äänin 8−5.

Aluehallitus teki myös muita huomioita hallintosääntöön. Niistä ei äänestetty ja ne tulevat ilmi myöhemmin pöytäkirjassa.

Vuoden 2023 talousarvion valmistelutilanne

Aluehallitus tutustui kokouksessaan tämänhetkiseen vuoden 2023 talousarvion valmistelutilanteeseen. Tilikauden tulos näyttää tällä hetkellä yli 90 miljoonan euron rahoitusvajetta ensi vuoden osalta.

−Hyvinvointialueen 2023 rahoitus perustuu kuntien vuoden -21 tilinpäätöksen ja vuoden -22 talousarvioon. Alijäämästä puolet syntyy puolet siitä, että toteutuneet sote-menot tulevat tänä vuonna olemaan arviolta noin 45 miljoonaa euroa kuntien talousarvioita suurempia, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen toteaa.

−Nimenomaan tässä kiteytyy yhteinen ongelmamme. Nyt tarvitaan se paljon puhuttu yhteiseen hiileen puhaltaminen niin alueemme päättäjiltä kuin asukkailta, jotta pärjäämme ja pystymme tuottamaan asukkaiden tarvitsemat palvelut jatkossakin. Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä edunvalvontaa koko alueen tasolla valtion suuntaan ja merkittävästi lisärahoitusta, Laukkanen toteaa.

Aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan muutetun päätösesityksen mukaisesti, että asia merkitään tiedoksi.

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky:n voimaanpanolain 39 §:n mukainen pyyntö suostumuksen antamiseen vuokra-akordiin Savonlinnan kaupungilta

Aluehallitus päätti, että Etelä-Savon hyvinvointialue ei anna voimaanpanolain 39 §:n mukaista suostumusta Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n ja Savonlinnan kaupungin väliseen vuokra-akordiin ja vuokrien huojentamiseen. Päätös syntyi yksimielisesti.

Lisätiedot

Heikki Laukkanen, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Santeri Seppälä, hyvinvointialuejohtaja, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etela-savo.fi