fbpx

Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminta käynnistyi Etelä-Savossa – puheenjohtajat esittäytyvät

Etelä-Savon hyvinvointialueen vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston ensimmäiset kokoukset pidettiin läsnäkokouksena Juvalla 22.6.2022. Vanhusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin savonlinnalainen Pekka Huovila ja vammaisneuvoston puheenjohtajaksi mäntyharjulainen Leena Pekkanen.

Vanhusneuvoston ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi äänestyksellä valittiin Pekka Huovila.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Pekka Huovila.

Pekka Huovila on 74-vuotias eläkeläinen Savonlinnasta. Työelämänsä aikana hän on työskennellyt sellu- ja paperiteollisuuden palveluksessa eteläisessä Kymenlaaksossa. Eläkkeelle jäätyään hän muutti vaimonsa kanssa mökkiseudulleen Savonlinnaan. He liittyivät Savonlinnan kansalliseen senioriyhdistykseen pian paikalle asettumisensa jälkeen.

-Toiminta yhdistyksessä ja piirissä ikäihmisten mandaatilla on ollut todella mielekästä. Jäsenyys kaupungin vanhusneuvostossa on avannut uuden näköalan ja väylän, jossa vaikuttaminen ja yhdessä tekeminen on mahdollista, Huovila kertoo.

Hän kokee, että sama visio on näkyvissä myös hyvinvointialueen vanhusneuvostotyössä.

-On tärkeää, että vanhusneuvostolle on annettu mahdollisuus osallistua valtuuston ja toimikuntien kokouksiin. Vuorovaikutus- sekä tiedotusmahdollisuudet ovat näin toimien parhaat mahdolliset. Yhdessä tekemällä ja tasapuolisesti alueita kuunnellen saamme vaikuttavuutta ja merkitystä ikäihmisten edunvalvonnan sisältöön. Meitähän on likimain neljännes muuhun väestönosaan verrattuna, Huovila toteaa.

Vanhusneuvoston kokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Eija Luukkonen. Sihteerinä toimivat Päivi Meskanen ja Henriikka Lindfors.

Kokouksessa sovittiin muun muassa, että syksyn aikana pidetään tärkeistä teemoista työpajoja, jotta neuvostojen jäsenet saavat mahdollisemman kattavan kuvan ikääntyvien palvelukokonaisuudesta, valmistelun tilanteesta sekä tulevaisuuden näkymistä.   

Vammaisneuvoston puheenjohtaja on mäntyharjulainen Leena Pekkanen

Järjestäytymiskokouksessa vammaisneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Leena Pekkanen

Vammaisneuvoston puheenjohtaja Leena Pekkanen.

Leenan Pekkasen tausta on Mäntyharjun vammaisneuvostosta. Siellä työskennellessään hän on saanut laajan näkökulman eri vammais- ja läheisjärjestöjen toimintaan. Neuvosto työskentelee tärkeiden arvojen kuten palveluiden aidon saavutettavuuden sekä esteettömyyden puolesta.

Pekkasen taustayhdistys on Mäntyharjun ja Pertunmaan Kehitysvammaisten tuki ry. Hän osallistuu myös Etelä-Savon Tukipiirin toimintaan. Valtakunnallisen kattojärjestön Kehitysvammaisten Tukiliiton liittohallituksen jäsenenä vaikuttamistyö ja valmisteilla oleva vammaislainsäädännön uudistus on tullut hänelle tutuksi. 

Pekkanen toteaa, että vuosi 2023 tulee olemaan merkittävä vuosi kahdesta näkökulmasta katsottuna: hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja mikäli eduskunta hyväksyy uuden lain, myös vammaispalveluiden järjestämisen pohja uudistuu. 

– Korostan juuri työnsä aloittaneen vammaisneuvoston merkitystä aidon osallisuuden ja kuulluksi tulemisen näkökulmasta. Haluamme aktiivisesti osallistua päätösten valmisteluun ja tuoda päätöksenteon tueksi vammaisjärjestöjen ja -yhdistysten näkemyksiä ja kokemuksia, hän sanoo. 

– Olemme luomassa uutta hyvinvointialueajattelua. Yhdessä ja yhteistyössä vaikutamme kaikkien eteläsavolaisten hyvinvointiin. Yhteistyöllä onnistumme rakentamaan myös toimivat ja yhdenvertaiset palveluketjut vammaisille ihmisille. Yhteen sovitetuilla palvelukokonaisuuksilla on monen vammaisen henkilön perusoikeuksien toteutumisen kannalta keskeinen merkitys, Pekkanen jatkaa.

Vammaisneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Anneli Liukkonen
Sihteerinä toimii Henriikka Lindfors. Lisäksi neuvoston kokouksissa on mukana vammaispalvelujen asiantuntija hyvinvointialueelta.

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus asettaa vanhus- ja vammaisneuvoston valtuustokausittain

Neuvostot muodostuvat hyvinvointialueen kuntien neuvostojen ja maakunnallisen eläkeläisneuvottelukunnan jäsenistä. Hyvinvointialueista annetun lain mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.

-Hyvinvointialueen tulee turvata asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet palvelujen kehittämisessä ja valmistelussa. Meillä on ikääntyneiden palveluissa paljon yhdyspintaa edelleen kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Siksi vuoropuhelu, yhteistyö ja osallistava toiminta palveluiden suunnittelussa, toimeenpanossa sekä seurannassa on tärkeää, ikääntyneiden palveluiden vastuuvalmistelija Niina Kaukonen sanoo.

Työikäisten ja vammaisten palveluiden vastuuvalmistelija Kirsi Ruutala on tyytyväinen vammaisneuvoston toiminnan käynnistymiseen ja neuvoston haluun olla mukana vaikuttamassa hyvinvointialueen toimintaan vammaisten ihmisten näkökulmasta. 

-Tarkoituksena on tehdä vammaisneuvoston kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta aito vaikuttaminen toteutuu, Ruutala sanoo.

Kokousten pöytäkirjat tulevat myöhemmin nähtäville osoitteeseen: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Lisätiedot

Vanhusneuvoston kokouksesta:
Niina Kaukonen, vastuuvalmistelija, ikääntyneiden palvelut
niina.kaukonen@etela-savo.fi, p. 044 794 4003

Vammaisneuvoston kokouksesta:
Kirsi Ruutala, vastuuvalmistelija, työikäisten ja vammaisten palvelut
kirsi.ruutala@etela-savo.fi, p. 040 509 3514

Hyvinvointivajemittaristo paljastaa mielenkiintoisia tuloksia eteläsavolaisten hyvinvoinnin tilasta

Etelä-Savon hyvinvointialueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on otettu käyttöön hyvinvointivajemittaristo, joka on toteutettu yhteistyössä Nordic Health Groupin kanssa. Mittariston tavoitteena on kuvata nimensä mukaisesti eteläsavolaisten hyvinvoinnin tilaa ja siihen liittyviä vajeita, ja sen kautta tukea päätöksentekoa ja tiedolla johtamista. Mittaristo on saatu valmiiksi vasta hiljattain, mutta sitä on kuitenkin jo esitelty kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa, jossa se herätti mielenkiintoa muiden hyvinvointialueiden ja THL:n vastuuhenkilöissä.

Hyvinvoinnin vajeita voivat aiheuttaa lukuisat asiat, kuten työllisyyteen, terveyteen ja toimeentuloon liittyvät ongelmat, joita hyvinvointivajemittaristossa kuvataan Etelä-Savon osalta verrattuna edelliseen vuosiin ja muihin hyvinvointialueisiin.

Mittaristossa hyvinvoinnin vajetta tarkastellaan väestön terveydentilan, työkyvykkyyden ja työllisyyden osalta. Vaikka erilaisia hyvinvointia kuvaavia tunnuslukuja olisi saatavilla paljon, niin kaikista hyödyllisimpiä mittareita tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta ovat sellaiset, joihin hyvinvointialueen päätöksenteolla ja toiminnalla voidaan vaikuttaa.

Valitut mittarit hyvinvointivajeen tarkasteluun ovat:

Väestön terveydentila: menetettyjen elinvuosien lukumäärät, PYLL-indeksi, joka mittaa ennenaikaisia kuolemia

Työkyvyttömyys: Ennenaikaisen eläköitymisen syyt ja eläköitymisen lukumäärät

Työllisyys ja toimeentulo: Työllisyys, työttömyys, toimeentulotuen saajat

Mittaristosta nähdään kiinnostavia havaintoja Etelä-Savosta

Mittariston yksi merkittävimmistä havainnoista on Etelä-Savossa tapahtunut suuri lasku alkoholikuolemien osalta, joka voi mahdollisesti kertoa onnistuneesta päihdetyöstä. Vähemmän positiivinen havainto on tapaturmakuolemien lukumäärä, joka on Etelä-Savon hyvinvointialueella suurempi kuin millään muulla alueella. Muita kiinnostavia havaintoja ovat esimerkiksi itsemurhakuolemien pysyminen samalla tasolla verrattuna muiden hyvinvointialueiden kehitykseen, tai se, kuinka suuri osa ennenaikaisista eläköitymisistä johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mittaristo voi löytää paljon muitakin mielenkiintoisia havaintoja, ja parhaiten niitä löytää, kun käy itse tutustumassa.

Mittariston kehittäminen ja laajentaminen jatkuu vielä

On huomioitava, ettei mittaristo ole täydellinen, eikä siitä voi vetää aukottomia johtopäätöksiä hyvinvointialueen toiminnasta. Mittariston ensimmäinen versio saatiin valmiiksi hyvin nopealla aikataululla ja kehitystyö jatkuu edelleen. Seuraavat kehityskohteet ovat mittariston laajentaminen ja sen käytettävyyden parantaminen niin, että se toimii yhtä hyvin kaikilla laitteilla ja selaimilla.

Hyvinvointivajemittaristoon ja sen tuloksiin voi tutustua täällä.

Lisätietoja:

Viljami Kaasalainen
Controller
Etelä-Savon hyvinvointialue
viljami.kaasalainen@etela-savo.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä: Etelä-Savolla on ehdottomia vahvuuksia verrattuna muihin

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi Santeri Seppälän hyvinvointialuejohtajaksi kokouksessaan 16.5.2022. Santeri on työskennellyt Etelä-Savossa jo pitkään lääkärin tehtävissä, viimeisimmäksi Essotessa terveyspalvelujen johtajana. Istuimme Santerin kanssa alas ja keskustelimme johtajuudesta.

Miten kuvailisit itseäsi johtajana?
Ihmisläheinen, keskusteleva, helposti lähestyttävä, muutosjohtaja. Minulla myös suuri sitoutuminen tähän koko alueeseen. Se on muodostunut, kun olen työskennellyt eri puolilla Etelä-Savoa.

Mitä tarkoitat muutosjohtajalla?
Muutosjohtaja siinä mielessä, että me käymme nyt läpi Suomen historian yhtä suurimmista muutoksista. Pelkästään tavanomaisella johtamisella ei pärjää. Muutostilanteessa tarvitaan huomattavasti paljon enemmän henkilöstön kuuntelemista, osallistamista ja yhteistyötä. Viestini onkin, että me teemme tämän yhdessä – se on varmaa.

Etelä-Savo on ollut vuosikaudet tunnettu eripuraisuudestaan – tehtäväkenttä ei ehkä ole kaikkein helpoin – mikä sinua tässä motivoi ja innostaa?
Itse en ajattele, että me olisimme jotenkin riitaisa ja muita huonompi alue. Näen, että meillä on suuria etuja verrattuna muihin. Ehdottomia vahvuuksia, jotka on mahdollista kääntää voitoksi. Se tosin vaatii hyvin paljon meiltä kaikilta, että sitoudutaan ja tehdään yhdessä, katsotaan yhteen suuntaan.

Olen myös useissa yhteyksissä tuonut ilmi, että eripurainen keskustelu on jo aikaa sitten viranhaltijoiden kesken jäänyt. Me teemme työtä yhdessä lähtien liikkeelle vahvuuksista ja hyvistä puolista.

Mitä ne meidän vahvuutemme Etelä-Savon hyvinvointialueella ovat?
Olemme poikkeuksellisella vesistöjen rikkomalla alueella. Meillä on täysin muusta maasta poikkeava merkittävä vapaa-ajan asutus. Kausiasukkaita palvellaan laajasti pelastuksen, ensihoidon ja päivystysjärjestelmän avulla.

Mittava vapaa-ajan asutus ja monipaikkaisuus tulee kääntää meidän voitoksi ja vahvuudeksi. Kaksi sairaalaa pitää kääntää vahvuudeksi, se on valtakunnallisesti täysin poikkeuksellista. Ainoastaan Lapin hyvinvointialueella on näin, ja sielläkin toinen sairaala on hyvin pitkälle ulkoistettu yksityiselle toimijalle, eikä näin ole verrattavissa meihin. Myös Vaalijalan valtakunnallinen asema erityisryhmille palveluja tuottavana osaamiskeskittymänä on ehdoton vahvuus.

Nyt puhutaan paljon veto- ja pitovoimasta henkilöstöön liittyen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi työssä viihtymistä, hyvää työnantajamainetta, työntekijöiden sitoutumista työhönsä ja toisaalta työantajan sitoutumista henkilöstöönsä. Mistä nämä asiat syntyvät tai kuinka niitä rakennetaan?
Vastaukseni on, että sadoista eri asioista. Yleisjohdon kannalta näen, että meidän tärkeimpänä tehtävänämme on luoda edellytykset hyvälle työn teolle. Tarjota sellaiset työkalut, että ihmiset onnistuvat työssänsä. Se tarkoittaa myös viihtyisää työilmapiiriä. Kaikkien meidän pitää yhdessä miettiä keinoja, miten saamme aikaan hyvää työnantajapolitiikkaa ja yhteistä fiilistä rakennettua. Meidän pitää onnistua myös ammattilaisten saatavuudessa.

Kaikki ei myöskään muutu välittömästi, mutta toivoisin, että me kaikki löytäisimme ajatuksen yhteisestä prosessista kohti yhteisiä tavoitteita ja yhteistä päämäärää.

Olet itse syntynyt Tampereella, millaiset asiat ovat sinut kiinnittäneet tänne Etelä-Savoon?
Olen opiskellut Kuopiossa ja asunut Savossa jo yli 15 vuotta. Etelä-Savoon minut kiinnitti hyvä työyhteisö. Sen jälkeen olen löytänyt alueen vahvuudet asumisessa, Saimaan ja rannalla rauhoittumisen. Viihdyn täällä, sekä työssä että vapaalla.

Millaisena itse näet tulevan Etelä-Savon hyvinvointialueen, joka edessä jo siintää?
Yhtenäinen, elinvoimainen, työntekijöille vetovoimainen.

Vielä lopuksi muutama faktakysymys! Valitse yksi seuraavista
Rokki, poppi vai iskelmä?
– Poppi
Mustamakkara, muikku vai pitsa?
– Pitsa.
Kirja, podcast vai elokuva?
– Kirja
Puolitäysi vai puolityhjä?
– Puolitäysi
Auto, kävely vai polkupyörä?
– Valitettavasti usein auto. Lupaan, että jatkossa enemmän polkupyörä tai kävely.

Kiitos haastattelusta Santeri! Iloa, voimia ja menestystä työssäsi!

Aluevaltuusto hyväksyi Rantasalmella Suomen Terveystalo Oy:n palveluksessa työskentelevän henkilöstön siirtosopimuksen

Aluevaltuuston hyväksymä henkilöstön siirtosopimus tarkoittaa, että Etelä-Savon hyvinvointialue järjestää Rantasalmen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut omana tuotantonaan 1.1.2023 alkaen. Aluevaltuusto käsitteli ja päätti myös hallintosäännön toisesta vaiheesta sekä aluevaltuuston ryhmärahasta.

Etelä-Savon hyvinvointialue tuottaa Rantasalmen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.1.2023 alkaen. Rantasalmen kunnan ja Suomen Terveystalo Oy:n välinen ulkoistussopimus päättyy 31.12.2022.

– Asiassa on edetty erittäin hyvässä yhteisymmärryksessä sekä Rantasalmen kunnan että Terveystalon kanssa. Yhteinen tahtotilamme on, että vuodenvaihteen siirtymä saumaton ja hyvä sekä henkilöstön että asukkaiden näkökulmasta, aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen summaa.

Aluevaltuusto päätti kokouksessaan hyväksyä henkilöstön siirtosopimuksen liitteineen ja valtuutti vt. hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Palvelutoiminnan siirtoon liittyvän irtaimen omaisuuden, käyttötavaroiden ja muiden yksityiskohtien siirtymisestä sovitaan tarvittaessa erikseen.

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston ryhmäraha

Etelä-Savon hyvinvointialue on saanut 5000 euron laskennallisen määrärahan jokaista aluevaltuutettua kohti. Ryhmärahalla on tarkoitus tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa ja toimenpiteitä, joilla ryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Aluehallitus esitti aluevaltuustolle, että:

  • jokaista aluevaltuutettua kohti varataan enintään 5000 euron ryhmäraha 1.7.2022-31.12.2023 väliselle ajanjaksolle
  • valtuustoryhmän on haettava aluevaltuuston ryhmärahaa aluehallitukselta
  • kunkin valtuustoryhmän on raportoitava ryhmärahan käyttäminen hyvinvointialueen tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä, erikseen toimitettavien ohjeiden mukaisesti vuosien 2022 ja 2023 osalta.

Aluevaltuutettu, perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Jaana Strandman teki vastaesityksen perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puolesta. Perussuomalaisten ryhmä esitti, että hyvinvointialue ei ota ryhmärahaa käyttöön. Perusteluna muun muassa se, että raha tulisi käyttää hyvinvointialueen suoraviivaiseen perustehtävään.

Aluevaltuutettu Jouni Koskela (kd.) ilmoitti kristillisdemokraattien ryhmän kannattavan Strandmanin esitystä. Aluevaltuutetut kävivät runsaan ja monipuolisen keskustelun aiheesta. Ryhmistä Keskusta, Kokoomus, SDP, Vihreät, Liike Nyt ja Vasemmistoliitto ilmoittivat kannattavansa hallituksen pohjaesitystä.

Hyvinvointialueen hallintosäännön valmistelusta vastaava Seppo Lokka selvensi kokouksessa edelleen ryhmärahan tarkoitusta.

− Kyse on erillismäärärahasta, joka voidaan aluevaltuuston päätöksellä ottaa käyttöön. Jos valtuusto päättää ottaa rahan käyttöön, aluehallitus tekee sen käytöstä tarkemmat linjaukset, Lokka kertoi.

Keskustelun jälkeen valtuutetut äänestivät asiasta. Hallituksen esitys jäi voimaan äänin 49–9.

Hallintosäännön toinen vaihe hyväksyttiin

Aluevaltuuston nyt käsittelemä hallintosäännön toinen vaihe sisältää täydennykset toimielinorganisaatioon ja palveluorganisaatioon.

Kokouksessa aluevaltuutetut kävivät hallintosäännön kohta kohdalta läpi. Aluevaltuutettu Arto Sepponen (kesk.) esitti, että hallintosäännön kohtaan 2. toimielinorganisaatio ja toimivalta lisätään, pykälään 8 lisätään ”aluevaltuusto päättää palveluverkosta”.

− Aluevaltuuston pitää tietää, jos toimipisteitä lakkautetaan tai pistetään kiinni. Tämän olemme velkaa kuntalaisille ja meidän pitää se tietää, Sepponen sanoi.

Useat aluevaltuutetut kannattivat puheenvuoroissaan Sepposen esitystä. Aluevaltuusto äänesti asiasta, Sepposen esitys tuli hyväksytyksi äänin 37–20, kun kaikkiaan 57 ääntä annettiin. 

Aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Janne Laine (kesk.) teki kokouksessa seuraavan esityksen kirjattavaksi hallintosääntöön pykälään 9:

”Etelä-Savon hyvinvointialueella on kaksi ympärivuorokautista yhteispäivystyssairaalaa, toinen Savonlinnassa ja toinen Mikkelissä, joissa on mahdollista tehdä yleisanestesiassa tapahtuvaa leikkaustoimintaa, vaativaa toimenpidekardiologiaa ja tehostettua valvontahoitoa. Savonlinnan ja Mikkelin sairaalat ovat omia itsenäisiä palvelualueita.”

Valtuutetut kävivät runsasta keskustelua Laineen esityksestä, etenkin siitä, kirjataanko se nyt hallintosääntöön vai odotetaanko asian huolellista valmistelua. Myös aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) käytti puheenvuoron asiassa.

− Sairaalapalveluiden valmistelua vetänyt vastuuvalmisteluja on Savonlinnasta johtajaylilääkäri Jaana Luukkonen. Tämä virkamiesten ryhmä on esittämässä mallia, jossa on kaksi sairaalaa ja yksi hallinto. Mitä tulee Laineen esitykseen, toivoisin että maltettaisiin odottaa, että virkamiehet saavat valmistelun tehdyksi rauhassa, Laukkanen sanoi todeten myös, että valmistelussa on tähdätty nimenomaan sairaalapalveluiden turvaamiseen sekä Mikkelissä että Savonlinnassa.

− Vaara on, jos lukitaan systeemi tiukasti kiinni jo nyt, niin se johtaa vaativampiin rekrytointiongelmiin, Laukkanen totesi. 

Vt. hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä nosti puolestaan esille henkilöstön näkökulman ja halusi välittää rauhoittavan viestin.

– Valmistelussa ei ole missään vaiheessa nostettu esiin mitään sellaista, mikä uhkaisi sairaaloiden olemassaoloa.  

Valtuutetut äänestivät Laineen esityksestä. Aluehallituksen esitys jäi voimaan äänin 38–19. 

Ponsi hallintosäännön jatkovalmisteluun

Lisäksi Vihreät jättivät ponnen hallintosäännön jatkovalmistelun ohjeeksi. Aluevaltuutettu Maisa Juntunen (vihr.) esitti seuraavan ponnen:

”Esitämme toimenpidealoitteena, että valtuusto edellyttää aluehallituksen selvittämään hallintosäännön jatkokäsittelyä varten mallin, jolla saadaan turvattua hyvinvointialueen henkilöstöön kuuluvien päättäjien vaalikelpoisuus aluehallitukseen. ”

Aluevaltuutetut äänestivät ponnesta, se tuli äänestyksessä voimaan ja lähetettiin aluehallitukselle selvitykseen.

Hallintosäännön kakkosvaihe tuli hyväksytyksi.

Valtuustoaloite jätettiin

Aluevaltuutettu Jarno Strengell (sd.) teki kokouksessa myös valtuustoaloitteen. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan mediatiedotteen liitteenä.

Lisätiedot

Anna-Kristiina Mikkonen, aluevaltuuston puheenjohtaja, p. 050 306 7270,
anna-kristiina.mikkonen@etela-savo.fi

Santeri Seppälä, vt. hyvinvointialuejohtaja, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etela-savo.fi

Aluevaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan täällä: https://etela-savo.fi/paatoksenteko/esityslistat-ja-poytakirjat/

Jarno Strengellin tekemä valtuustoaloite on nähtävissä täältä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen toimialajohtajien virkoihin runsaasti hakemuksia

Etelä-Savon hyvinvointialueen toimialajohtajien virat ovat olleet julkisessa hakumenettelyssä aluehallituksen 25.5.2022 päätöksen mukaisesti. Hakuaika virkoihin oli auki ajalla 30.5.13.6.2022 kello 14.00 saakka. Hakemuksia virkoihin saatiin runsaasti.

Hyvinvointialueelle haettiin viittä toimialajohtajaa: terveyspalvelujen toimialajohtajaa, sosiaalipalvelujen toimialajohtajaa, ikääntyneiden palvelujen toimialajohtajaa, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtajaa sekä konsernipalvelujen toimialajohtajaa.

  • Olen tyytyväinen, että saimme näin runsaasti hakijoita. Suosituin oli konsernipalvelujen toimialajohtajan virka, jota haki 19 henkilöä, mutta myös muihin virkoihin saimme hakijoita hyvin. Hienoa on, että virat kiinnostivat myös eri puolella Suomea asuvia henkilöitä, oman väkemme lisäksi, Etelä-Savon hyvinvointialueen vt. hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä toteaa.

Terveyspalvelujen toimialajohtajan virkaan haki yhteensä viisi henkilöä, sosiaalipalvelujen toimialajohtajan virkaan yhteensä 10 henkilöä, ikääntyneiden palvelualuejohtajan virkaan yhteensä kolme henkilöä, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtajan paikkaan yhteensä kaksi henkilöä ja konsernipalvelujen toimialajohtajan virkaan yhteensä 19 henkilöä.

Aluehallitus päättää valittavista henkilöistä 4.7 kokouksessaan ja ne julkistetaan sen jälkeen. Tiedotteen lopussa hakijat virkoihin.

Lisätiedot medialle:

Santeri Seppälä, vt. hyvinvointialuejohtaja, 040 359 6934, santeri.seppala@etela-savo.fi

Hakijat

Terveyspalvelujen toimialajohtajan virkaa hakeneet (5)

  • Eeva Björkstedt, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, Essote
  • Lotta-Sofia Kosonen, erikoislääkäri, ylilääkäri, Sosteri
  • Kimmo Kuosmanen, yleislääketieteen erikoislääkäri, tulosaluejohtaja, johtava ylilääkäri,
    Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
  • Jyrki Kyynäräinen, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtava ylilääkäri, Varkauden kaupunki,
  • Minna Linna    neurologian erikoislääkäri     Medisiinisen osaamiskeskuksen ylilääkäri, palvelupäällikkö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Sosiaalipalvelujen toimialajohtajan virkaa hakeneet (10)

  • Satu Auvinen, kasvatustieteen maisteri, perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja, Essote
  • Ilkka Fritius, kauppatieteiden maisteri, kuntayhtymän johtaja, Vaalijalan kuntayhtymä
  • Juha Hakkarainen, sosionomi , etsivä nuorisotyöntekijä, Järvenpään kaupunki
  • Niina Kaukonen, yhteiskuntatieteiden maisteri, terveystieteiden maisteri , vastuuvalmistelija,
    Etelä-Savon HVA, vastuualuejohtaja, Essote
  • Ilona Koskenniemi, yhteiskuntatieteen maisteri, perusturvajohtaja, Askolan kunta
  • Anne Murtonen, hallintotieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalialan lehtori,
    Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK
  • Antti Mäkelä, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, yhteiskuntatieteiden maisteri, hankejohtaja,
    johtava sosiaalityöntekijä, Essote
  • Sirkka Liisa Pennanen, yhteiskuntatieteiden maisteri, palvelupäällikkö,
    Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote
  • Saara Tavi, yhteiskuntatieteiden maisteri, kuntayhtymäjohtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
  • Paula Tiihonen, yhteiskuntatieteiden maisteri, perusturvajohtaja, Pieksämäen kaupunki

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtajan virkaa hakeneet (3)

  • Niina Kaukonen, yhteiskuntatieteiden maisteri, terveystieteiden maisteri , vastuuvalmistelija,
    Etelä-Savon HVA, vastuualuejohtaja, Essote
  • Päivi Kauppinen, hallintotieteiden maisteri, terveystieteiden maisteri, tulosaluejohtaja,
    Pieksämäen kaupunki
  • Sirpa Luukkainen, terveydenhuollon maisteri, toimitusjohtaja, Hopearanta Oy

Pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtajan virkaa hakeneet (2)

  • Juha Hakkarainen, sosionomi, etsivä nuorisotyöntekijä, Järvenpään kaupunki
  • Seppo Lokka, hallintotieteiden maisteri, pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki

Konsernipalvelujen toimialajohtajan virkaa hakeneet (19)

  • Miia Asikainen, diplomi-insinööri, kehitysjohtaja, Rakentamisen Laatu RALA ry
  • Ilkka Fritius, kauppatieteiden maisteri, kuntayhtymän johtaja, Vaalijalan kuntayhtymä
  • Juha Hakkarainen, sosionomi , etsivä nuorisotyöntekijä, Järvenpään kaupunki
  • Timo Halonen, hallintotieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri, kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki
  • Mervi Ihantola, terveystieteiden maisteri, kehitysjohtaja, vs. / vt., Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
  • Juho Järvenpää, hallintotieteiden maisteri, kunnanjohtaja, Sulkavan kunta
  • Pekka Kivilevo , valtiotieteiden maisteri, talousjohtaja, Sipoon kunta
  • Anita Kytökangas, hallintotieteiden maisteri, yhteiskuntatieteen maisteri ,
    maahanmuuttajatyön johtaja, Kotkan kaupunki
  • Ari Liikanen, oikeustieteen kandidaatti, hallintojohtaja, Mikkelin kaupunki
  • Seppo Lokka, hallintotieteiden maisteri, pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki
  • Pasi Marjakangas, hallintotieteiden maisteri, hallinto- ja henkilöstöjohtaja, Essote
  • Veli-Pekka Ottelin, kauppatieteiden maisteri, projektipäällikkö, Vannetukku.fi Oy
  • Ville Rahikainen, kauppatieteiden maisteri, controller, Essote
  • Juha Savela, kauppatieteiden maisteri, oikeustieteen kandidaatti, talouspäällikkö, Kärkölän kunta
  • Sami Sipilä, kauppatieteiden maisteri, filosofian maisteri, muutosjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue
  • Toni Suihko, diplomi-insinööri, liiketoimintajohtaja, 2M-IT Oy
  • Pirjo Syväoja, hallintotieteen maisteri, kehittämisjohtaja, Essote
  • Saara Tavi, yhteiskuntatieteiden maisteri, kuntayhtymäjohtaja, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
  • Jari Väisänen, diplomi-insinööri, tietohallintojohtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Savon hyvinvointialueen Työkykyohjelman Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke eteni alkuvuodesta odotusten mukaisesti

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen vuosi 2022 on ollut toiminnan täyteinen. Jo marraskuussa 2021 nähtiin, että kevät 2022 tulee olemaan erittäin vilkas ja tämä on toteutunut yli odotusten.

Hallinnollisesti haasteellisinta on ollut tietosuojaan liittyvät kysymykset, jotka vaativat myös valtakunnallisesti huomiota työkyky- ja työllisyyspalvelujen kehittämisessä; kaikilla 22 työkykyohjelman hankkeilla on sama haaste. Lisäksi 1.5.2022 alkanut pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto vaikuttanee palvelujen kehittämiseen.

Työkyvyn tuen palvelu

Työkyvyn tuen palvelu on ollut toiminnassa alkuvuoden 2022 ajan ja toimintamalli on tällä hetkellä käytössä Mikkelissä. Asiakasmäärä on kevään aikana ollut nousujohteinen ja asiakkaat ovat löytäneet palvelun helposti. Hankkeen työkykykoordinaattorin työpanosta kohdennetaan työkyvyn tuen palvelun kehittämiseen Essoten muihin toimipisteisiin ja kohti hyvinvointialuetta syksyn 2022 aikana. Palveluun on rekrytoitu perusterveydenhuollonvastaanottoalueelle kaksi työkykylääkäriä ja terveydenhoitajaa. Lisäksi työkykykoordinaattorin rekrytointi on käynnissä. Suunnitelmissa on rekrytoida vielä yksi terveydenhoitaja ympäristökuntien palvelujen tueksi.

Työkyvyn tuen palvelu jalkautui 12.5.2022 Uutta elämää Groupin tiloihin tavoittaakseen henkilöitä, jotka eivät hakeudu palveluun perinteistä reittiä pitkin ottamalla yhteyttä perusterveydenhuollon vastaanottoon. Tarkoituksena on jatkaa jalkautumista ja toteuttaa se myös kuntakokeilussa. Palvelun kehittämisverkosto jatkaa työtään syksyllä, sillä työkykyyn ja työllistymiseen liittyviä valtakunnallisia muutoksia on tulossa parin seuraavan vuoden aikana ja niihin halutaan varautua.

Elintapaohjaus

Hankkeen elintapaohjaukseen asiakkaat ovat ohjautuneet työkyvyn tuen palvelusta, Verveltä, Uutta elämää Groupilta, nuorten työpajalta ja kuntakokeilusta. Useampi kuin 50 henkilöä on tutustunut palveluun yksilö- ja ryhmäohjauksissa, mutta kaikki kontaktit eivät ole johtaneet elintapaohjauksen prosessin käynnistymiseen. Hankkeessa on hyödynnetty etäohjauksen menetelmiä, jolloin asiakkuuksia on voitu toteuttaa muuallakin kuin Mikkelin kaupunkialueella. Yhteistyöverkostossa on mukana myös Ohjaamo Olkkari nuorten tavoittamiseksi.  Elintapaohjauksen verkoston yhteistyönä järjestettiin liikuntapainotteinen liikuntapäivä 6.5.2022 Kalevankankaan ulkoilualueella ja osallistujia tapahtumassa oli n. 100.

Elintapaohjauksen asiakasmäärätavoitteet tullaan saavuttamaan ja asiakaskokemuksia analysoidaan syksyllä. Painopiste hankkeessa siirtyy vähitellen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen hyvinvointialueella.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennuksen palveluihin on osallistunut kevään aikana 19 asiakasta, jotka ovat ohjautuneet palveluun suurimmaksi osaksi kuntakokeilusta, TYPistä, aikuissosiaalityöstä, työkykykoordinaattorilta ja Uutta elämää Groupilta.  Yhteistyötä on tehty myös osaamiskeskus Kipinän kanssa kehitysvammaisten työllistämisessä, minkä tiimoilta kaksi henkilöä on työllistynyt.

Essoten kanssa on aloitettu yhteistyö, jonka tarkoituksena on, että osatyökykyiset työllistyisivät tai aloittaisivat työkokeilun. Tällä hetkellä on menossa pilotti, jossa selvitetään kuulovammaisten soveltuvuutta välinehuollon tehtäviin. Tämä toteutetaan oppisopimuskoulutuksena.

Työhönvalmennuksessa haasteina ovat olleet Mikkelin kaupungin yt-neuvottelut, pandemia, ja Ukrainan sota. Yrityksiin ja kaupungille on ollut vaikea saada henkilöitä edes työkokeiluun. Työllistymispaineet kohdistuvat syksyyn, sillä kesäkausi on muutenkin haastavaa aikaa työkokeiluille lomakaudesta johtuen. Näistä tekijöistä huolimatta tavoiteltu asiakasmäärä näyttää toteutuvan.

Lue lisää kuntakokeilusta.

Lisätietoja:

Sari Vauhkonen | Henkilökunta

Sari Vauhkonen

Työkykykoordinaattori
040 359 7889
sari.vauhkonen@etela-savo.fi
Heikki Huttunen henkilökuva

Heikki Huttunen

Elintapaohjaaja
040 656 7299
heikki.huttunen@etela-savo.fi
Susanna Lempinen | Henkilökunta

Susanna Lempinen

Elintapaohjaaja
040 359 7962
susanna.lempinen@etela-savo.fi

Anneli Tanttu

TYÖHÖNVALMENTAJA
040 359 7938
anneli.tanttu@etela-savo.fi

Anu Metsätalo

TYÖHÖNVALMENTAJA
040 359 7960
anu.metsatalo@etela-savo.fi
Petri Laitinen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Petri Laitinen

Hankepäällikkö
040 656 7422
petri.laitinen@etela-savo.fi

Etelä-Savon Järjestöperehdytyswebinaarissa painotettiin yhteistyön merkitystä kattavissa palveluissa

Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry;n, Soste ry:n ja Etelä-Savon hyvinvointialueen järjestämässä Järjestöperehdytyksessä 14.6.22 todettiin, että hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on edellytys sille, että yhteiskunnan turvaverkko on kestävä ja palvelut kattavia.

Järjestökentän monimuotoisuus ja asiantuntemus tukee erinomaisesti sote-palveluja. Toimintaympäristön muuttuessa, on yhdyspintojen toimivuus avainasemassa, jolloin positiivisen kokemuksen ja vuoropuhelun merkitys korostuu. Etelä-Savossa yhteistyötä on rakennettu usean vuoden ajan ja yhteistyön tekemisen kulttuuri sekä verkostot ovat olemassa. ”Meiltä löytyy myös luottamusta ja yhteistä tahtotilaa” kertoo hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Milla Ryynänen.

On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueen start up -vaihe aiheuttaa haasteita toiminnalle, kuten vt. hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä toi esille omassa puheenvuorossaan.

Yhteistyömyönteisen ilmapiirin myötä meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet onnistua. Järjestöwebinaarin tallenne on katsottavissa alta tai Etelä Savon hyvinvointialueen Youtube-kanavalta kahden viikon ajan.

Lisätietoja

Milla Ryynänen
Vastuuvalmistelija/projektipäällikkö
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhdyspintatyö
Etelä-Savon hyvinvointialue, sote-uudistus
040 656 7488
milla.ryynanen@etela-savo.fi

Kuulutus: Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous on tiistaina 21.6.2022

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous on tiistaina 21.6.2022 klo 13.00 alkaen. Kokous järjestetään hybridikokouksena Teams-yhteydellä sekä XAMK Mikkelin kampuksen Mikpoli-rakennuksen auditoriossa, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli.

Kokouksen esityslista tulee nähtäville ennen kokousta verkkosivuille osoitteeseen:
www.etela-savo.fi/paatoksenteko

Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta vain verkossa osoitteessa:
www.etela-savo.fi/aluevaltuusto

Kokoustilassa ei ole erillistä yleisölle varattua tilaa kokouksen seuraamiseen.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan Etelä-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla:
www.etela-savo.fi/paatoksenteko

Synnytysten hoidon halutaan jatkuvan Etelä-Savossa – aluehallitus haluaa myös Rantasalmen sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön ja palvelut hyvinvointialueelle

Aluehallitus päätti hakea poikkeuslupaa synnytysten jatkamiselle Etelä-Savossa. Aluehallitus päätti myös esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Rantasalmen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön siirtosopimuksen. Hallitus käsitteli kokouksessaan myös täydennetyn hallintosäännön sekä Savonlinnan kaupungin kannanottopyynnön liittyen Sosterin keskussairaalatonttiin.

Synnytysten lukumäärä on Mikkelin keskussairaalassa viime vuosina ollut noin 650−920. Poikkeuslupa tarvitaan, kun synnytyksiä on alle tuhat vuodessa.

− Suomessa on tällä hetkellä viisi keskussairaalaa, jotka tarvitsevat poikkeuslupaa synnytysten hoitoon. Mikkelin keskussairaala on yksi näistä. Pyydämme Etelä-Savon hyvinvointialueelle toistaiseksi voimassa olevaa poikkeuslupaa, jotta synnytykset jatkuvat normaalisti. Toistaiseksi voimassa oleva lupa helpottaa myös ammattilaisten rekrytointia, vt. hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo.

Aluehallitus päätti hakea poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiselle Mikkelin keskussairaalassa. Mikkelin keskussairaalassa hoidetaan myös valtaosa samassa maakunnassa sijaitsevan Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin alueen synnytyksiä. Nykyinen poikkeuslupa synnytysten hoitoon on Essotella voimassa 31.12.2022 saakka.

Aiheesta enemmän:

https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202246-8

Rantasalmen toiminnan omaksi ottaminen hyvinvointialueelle

Etelä-Savon hyvinvointialue ja Suomen Terveystalo Oy ovat neuvotelleet henkilöstön siirtosopimuksen. Siinä sovitaan, että Rantasalmen kunnan palvelusopimuksen perusteella Suomen Terveystalo Oy:n palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella hyvinvointialueen palvelukseen.

− Haluan välittää Rantasalmen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstölle ja asukkaille viestin, että tavoitteenamme edetä tässä sujuvasti sekä henkilöstön että saumattomien palveluiden kannalta, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen toteaa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy henkilöstön siirtosopimuksen liitteineen ja valtuuttaa vt. hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan henkilöstön siirtosopimuksen.

Henkilöstön siirtosopimus esityslistan ja pöytäkirjan liitteenä:

https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202246-10

Kannanottopyyntö Sosterin keskussairaalatontin luovuttamiseksi Savonlinnan kaupungille

Etelä-Savon hyvinvointialue on saanut Savonlinnan kaupungilta kannanottopyynnön liittyen Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin keskussairaalatonttiin. Sosteri on ehdottanut omistamansa keskussairaalan tontin myymistä Savonlinnan kaupungille osana käynnissä olevaa säästöohjelmaa.

Aluehallitus päätti, että Savonlinnan kaupungin ja Sosterin väliseen tonttikauppaan ja tontin vuokraamiseen liitteen A mukaisesti sovelletaan voimaanpanolain 39 §:n mukaista suostumusmenettelyä. 

Lisäksi aluehallitus päätti, että Sosterin tulee toimittaa hyvinvointialueelle selostusosan mukaiset asiakirjat ja selvitykset sekä pyynnön asian käsittelemiseksi.

Asiasta enemmän esityslistassa, jossa myös kannanotto liitteenä:

https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202246-6

Etelä-Savon hyvinvointialueen hallintosäännön hyväksyminen

Aluehallitus kävi aktiivista keskustelua hallintosäännön toisesta vaiheesta ja teki vielä noin kymmenkunta pientä muutosta yksityiskohtiin. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyyhallintosäännön siten, että se tulee voimaan välittömästi hallintosäännön hyväksymisen jälkeen.

Nyt käsitelty hallintosäännön toinen vaihe sisältää toimielinorganisaation ja palveluorganisaation täydennykset. Aiemmin hallintosäännöstä on hyväksytty ensimmäinen vaihe.

Etelä-Savon hyvinvointialueen hallintosääntöä on täydennettävä vielä vähintään kerran syksyn 2022 aikana, ennen hyvinvointialueen palvelutuotannon aloittamista 1.1.2023.

Toisen vaiheen hallintosääntö on esityslistan liitteenä:

https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202246-9

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston ryhmäraha

Aluehallitus päätti hyväksyä aluevaltuuston ryhmärahan äänestyksen jälkeen.  

Jaana Strandman (ps.) teki esityslistan mukaiseen pohjaesitykseen muutosesityksen, että hyvinvointialue ei ota ryhmärahaa käyttöön, eikä kirjaa sitä hallintosääntöön. Strandmanin perusteli esitystään sillä, että raha voidaan käyttää paremminkin hyvinvointialueen perustehtävään.

Janne Laine (kesk.) kannatti Strandmanin esitystä.

Kaikki aluehallituksen 13 jäsentä olivat paikalla ja pohjaesitys tuli hyväksytyksi äänin 11−2.

Aiheesta enemmän:

https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202246-11

Lisätiedot

Heikki Laukkanen, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Santeri Seppälä, vt. hyvinvointialuejohtaja, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etela-savo.fi

Aluehallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan täällä:

https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Ikäihmisten sosiaalisen tuen tarpeisiin vastaaminen Etelä-Savossa

Ikääntyneiden osuus Etelä-Savossa kasvaa muuta maata voimakkaammin. On selvää, että väestön ikääntyessä terveydellisen tuen tarve kasvaa, mutta yhtä tärkeää on huomioida ikääntyneiden sosiaalisen tuen tarpeen ja erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten määrän kasvaminen.

Etelä-Savossa ollaan Ikäohjelman mukaisesti luomassa ikäihmisen turvakehikkoa, jonka avulla tuetaan ikäihmistä yksilöllisesti, kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti. Ikäihmisille suunnattu sosiaalityö, eli gerontologinen sosiaalityö on yksi keino, jolla tuetaan ikäihmisiä myös haastavissa sosiaalisissa tilanteissa sekä toimitaan ennakoiden niin, että tukea tarjotaan jo ennen tilanteen hankaloitumista.

Tutkija Eeva Rossi (2021) on todennut, että gerontologisen sosiaalityön päätehtäväksi on ajateltu usein palvelujen ja taloudellisen tuen järjestäminen iäkkäille. Tuen tarve on kuitenkin laajempi, ja se liittyy myös muihin vaikeisiin elämäntilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen sekä esimerkiksi elämän peruskysymyksistä keskustelemiseen. Ikäihmisten sosiaalityön ydin on muutosprosessin tukeminen ja asiakkaan voimavarojen etsiminen myös silloin, kun ne ovat kadoksissa tai lopussa. Sosiaalityön tarve ja erityistä tukea tarvitsevuus iäkkäiden asiakkaiden kohdalla liittyy käytännössä usein esimerkiksi kaltoinkohteluun, asumisen haasteisiin, riippuvuuksiin, väkivaltaan, psykososiaalisen tuen tarpeeseen, yksinäisyyteen sekä kuolemaan.

Gerontologinen sosiaalityö vaatii toteutuakseen riittäviä resursseja, sillä se on usein aikaa vaativaa ja pitkäjänteistä sekä haastavaa asiantuntijatyötä, jossa vastataan asiakasprosessista, palveluiden kokonaisuuden koordinoinnista ja johtamisesta sekä palvelun tuottamisesta. Gerontologisen sosiaalityöntekijän osaamista tarvitaan myös rakenteellisessa sosiaalityössä, jossa tuotetaan tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä sosiaalihuollon palveluiden vaikutuksista paikallisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi.

Tulevaisuus kotona -hankeen yhtenä kehittämistehtävänä on täysin uuden gerontologisen sosiaalityön mallin luominen Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Mallin tavoitteena on ikäihmisten sosiaalisen tuen tarpeisiin vastaaminen. Tarkoituksena lisätä gerontologista osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden koko kentällä, jotta ikäihmisten tarpeet ja tukemisen keinot tunnistetaan riippumatta siitä, missä tai kenen kanssa hän asioi. Mallia työstetään yhdessä alueen sosiaalityöntekijöistä muodostuvan tiimin, sosiaalihuollon muiden asiantuntijoiden sekä ikäihmisten ja järjestöjen kanssa.

Lue lisää:

Etelä-Savon ikäohjelma

Gerit -tutkimushanke