fbpx

KUUDES SOPIVA-HANKKEEN KEHITTÄMÖ VERKKOTAPAHTUMANA TIISTAINA 18.5.2021

Oletko kiinnostunut vammaispalveluiden kehittämisestä? Innostaako sinua osallisuutta edistävän avun ja tuen toimintatapojen suunnittelu? Ilmoittaudu mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin Kehittämöön!

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman tiistaina 18.5.2021 klo 9:00-11:00. Toukokuun Kehittämön aiheena on Tuetun päätöksenteon menetelmät ja työkalut. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Jutta Keski-Korhonen tulee puhumaan Valas 3 nykylainsäädännöstä, mitä nykyiset lait kertovat, niiden tulkinnasta ja tarvitaanko lakiin muutosta.

Kehittämöiden tarkoituksena on työpajatyöskentelyllä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi.

Lämpimästi tervetuloa mukaan! 💛

Ilmoittaudu tästä: https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_1146

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke

Suunta-Blogi: Miten edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin soveltamista organisaatiossa?

Ihmislähtöinen HB-toimintamalli perustuu organisaatiossa hyväksyttyyn arvoperustaan, soveltamisen linjauksiin, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sekä HB-toimintamallin toimivuuden ja vaikutusten seurantaan, jossa keskeinen tulosmittari on asiakkaan kokema hyvinvointi ja arjen toimintakyky.

JAANA KOINSAARI, NIINA HELMINEN & SIRKKA ROUSU

Suunta-blogin alkuperäinen kirjoitus:

Kun henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) toimintamalli otetaan käyttöön, se muuttaa asiakkaan asemaa ja roolia omien tarpeiden ja toiveiden aktiivisessa esille tuomisessa sekä itselle soveltuvan tuen ja palvelujen löytämisessä – myös erilaisia vaihtoehtoja ja uusia tuki-ideoita kokeillen. Asiakkaan vastuu kasvaa itsemääräämisoikeuden ja valinnan vapauden vahvistumisen ohella. Muutokset asiakkaan roolissa ja asemassa heijastuvat luonnollisesti myös asiakkaan omatyöntekijän rooliin sekä asiakkaan & työntekijän väliseen suhteeseen – työntekijän ja asiakkaan rooleja ja suhteen muutosta ovat käsitelleet opinnäytetyössään Heli Määttänen & Laura Leino.

HB -asiakkuussuhde ei toteudu tyhjiössä, vaan siinä organisaatiossa, jonka asiakkaana ja työntekijänä he ovat, sekä siinä palvelujen ja tuen toimintaympäristössä, jossa erilaista tukea, yhteisöllisiä voimavaroja ja palveluja on saatavilla kuten on (tai ei ole). Asiakkaalla ja omatyöntekijällä ei kuitenkaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä ole ollut valtaa tehdä muunlaisia tuen ja palvelujen valintoja, kuin mitä niistä on organisaatiossa päätetty johtavien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien toimesta. Valtaa ja luottamusta käsitteli Sirkka Rousu Suunta-blogissaan.

HB-toimintamallin ideana on vahvistaa toimintatapaa, jossa ratkaisuvalta on viimekädessä asiakkaalla, jota omatyöntekijä tukee tuen ja palvelujen suunnittelussa ja käytössä. Lainsäädäntömme mukaanhan ihmisellä tämä itsemääräämisoikeus onkin. Mikäli organisaatiossa tämä aidosti mahdollistuu, asiakas voi myös löytää hyvinvointiaan ja arjen toimintakykyään edistäviä ei-perinteisiä tapoja, jotka tuottavat kuitenkin lopputuloksen, jota asiakkaan kanssa ollaan haettu – hyvinvointia, toimintakykyä ja arjessa pärjäämisen vahvistumista. Vaikka asiakkaan tarpeet ja tuelle sovitut tavoitteet voikin olla haasteellista muuttaa rahaksi eli yksilölliseksi budjetiksi, olisi asiakkaalle hyvä mahdollistaa erilaisten, myös aivan uudenlaisten tukea ja hyvinvointia tuottavien asioiden käyttö ja kokeilut – ne voivat löytyä myös liikunnan, kulttuurin ja erilaisista yhteisöllisistä voimavaroista. Ei siis välttämättä vain rajatusti sote-palveluiksi määritellyistä.

Kyse on myös yksilö- tai jopa perhekohtaisesta palvelumuotoilusta juuri asiakkaan ja hänen perheensä tarpeisiin ja tavoitteisiin. Perhekohtaisessa palvelumuotoilun ideassa on kyse vaikkapa vammaisen lapsen ja hänen perheensä kokonaistarpeista – asiaa pohdiskelivat Kainuun soten Esko Pääskylä ja Minna Leinonen Avain kansalaisuuteen -hankkeen blogissaan Henkilökohtainen budjetti vai perhebudjetti?. Monipuolistuvia palveluja ja palvelujen tuottamista tarkasteltiin mm. Rousu, Ihamäen & Ojasen artikkelissa hankkeen loppuraportissa.

Asiakkaan ja työntekijän tulisi myös pystyä seuraamaan sovitun budjettisumman käyttöä, mielellään ajantasaisesti. Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihankkeessa kokeiltiin niin exeleitä kuin mobiilimaksujakin – näitä kehittämisponnistuksia tarkasteli artikkelissaan Esko Pääskylä ja Elina Pekonen. Asiakkaan “käyttöliittymän” lisäksi myös organisaation tulee voida seurata budjetin käyttöä asiakaskohtaisesti hänen kustannuspaikalleen eri palveluista kertyvinä summina.

Millaisia toimia organisaatiossa tarvitaan, jotta ihmislähtöisen henkilökohtaisen budjetointimallin soveltaminen mahdollistuu asiakkaille, työntekijöille, palveluntuottajille ja yhteisöille? Seuraavanlaisia asioita listattiin Avain kansalaisuuteen hankkeen päätelmissä.

Ainakin tietoa ja koulutusta tarvitsevat kaikki osapuolet siitä, mistä HB:ssä on kyse sekä mitä ihmislähtöinen toimintatapa tarkoittaa asiakkaan, työntekijän ja myös palveluntuottajan kannalta ja miten HB-toimintamallia sovelletaan.

Tarvitaanko muutoksia työntekijöiden päätösvaltuuksiin? Millaista sisäistä HB-konsultaatiota ja keskustelutukea työntekijät tarvitsevat ja voidaan organisoida esim. HB-tiimiksi?

Entäpä asiakas – miten hänen valintojaan ja päätöksiään on tarpeen tukea: tarvitseeko asiakas tukihenkilön omatyöntekijän työskentelyn lisäksi, ja mistä asiakas sellaisen voisi valita? Mistä asiakas löytää itselleen soveltuvaa tukea ja palveluja? Millaisia palveluja on jo nyt mahdollista käyttää ja millaisia uusia ideoita on mahdollisuus kokeilla? Miten asiakas voi seurata budjettiaan, ja onko budjetin käytön hallinnoinnin tuki saatavilla jostain?

Ihmislähtöinen HB-toimintamalli perustuu organisaatiossa hyväksyttyyn arvoperustaan, soveltamisen linjauksiin, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sekä HB-toimintamallin toimivuuden ja vaikutusten seurantaan, jossa keskeinen tulosmittari on asiakkaan kokema hyvinvointi ja arjen toimintakyky. Myös kehittämisyhteistyötä tarvitaan erilaisten palveluntuottajien ja yhteisöjen kanssa. Kehittämisehdotuksista voi lukea lisää Avain kansalaisuuteen – hankkeen loppuraportista (s.97-99).

Etelä-Savon sote-uudistus kehittää henkilökohtaista budjetointia Sopiva-hankkeessa yhdessä ESSOTEN ja Vaalijalan kanssa    

Sopiva-hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen tapa, joka vastaa Etelä-Savon alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin ja jonka vaikutuksia ja kustannusvaikutuksia voidaan tehokkaasti seurata ja arvioida. Henkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnitteluja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on tarjolla elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Asiakkaan näkökulmasta henkilökohtainen budjetointi tarjoaa osallistavampaa ja yksilöllisempää, oman elämän näköistä palvelua, enemmän vaikuttamismahdollisuuksia ja valinnanvapautta omaan elämään sekä oikea-aikaisia, asiakkaan omiin tarpeisiin sopivimpia palveluja.

Etelä-Savon alue on maantieteellisesti laaja ja jakautuu kaupunki- ja kuntataajamakeskuksiin sekä maaseutumaiseen alueeseen.  Etäisyydet ja matkat haastavat kehittämään uudenlaisia palveluiden tuottamisen ja järjestämisen tapoja hyödyntäen mm. etäyhteyksiä.  Väestörakenteeltaan Etelä-Savo on Suomen ikääntynein ja nopeasti ikääntyvä maakunta.  Vammaispalvelujen kustannukset ovat Etelä-Savossa valtakunnallisesti verrattuna korkeat. Tavoitteenamme on peruspalveluiden vahvistaminen, palvelurakenteen keventäminen ja monipuolistaminen, kotiin annettavien palvelujen lisääminen, palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen. Palveluiden järjestämistä omana toimintana pyritään lisäämään sekä etsitään aktiivisesti uusia vaihtoehtoisia palveluntuottamistapoja, jotka tukevat vammaisten asiakkaiden elämänhallintaa.

Essoten aiemmat HB-kokemukset myönteisiä

Etelä-Savossa toteutettiin henkilökohtaisen budjetoinnin pilotti vuosina 2017-2018 Essoten toimesta. Kokemukset olivat myönteisiä. Essotessa käytössä oleva palveluasumisen palvelusetelimalli tukee valinnanvapautta. Yksilöllisiä ratkaisuja tehdään tälläkin hetkellä nykylainsäädännön mukaan asiakaskohtaiseen harkintaan perustuen, vaikka HB ei vielä olekaan Essotessa virallisesti käytössä.  Henkilökohtainen budjetti lisäsi asiakkaan vaikuttamismahdollisuutta, aitoa osallisuutta  ja asiakastyytyväisyyttä, toi asiakkaan omat vahvuudet ja voimavarat esille, palvelut olivat helpommin saataville ja vastasivat paremmin asiakkaan tarpeeseen.  Muiden palveluiden käyttö saattaa vähetä, kun asiakas kokee saavansa tarvitsemansa avun.

Tunnistamme alueellamme mm. seuraavia haasteita HB:n kannalta:

  • etäisyydet
  • palvelujen saatavuus ja jatkuvuus
  • soveltuvien palveluntuottajien löytäminen
  • tuetun päätöksenteon järjestäminen
  • työtapojen ja asenteiden muutos
  • aika/resurssi tehdä asiakastyötä uudella tavalla.  

Näihin haasteisiin etsimme vastauksia Sopiva-hankkeen aikana. Etelä-Savossa on tahtotila ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetointi yhtenä palveluiden vaihtoehtoisena järjestämisen tapana. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto Etelä-Savon hyvinvointialueella edellyttää mm. selkeää toimintamallia, budjetin määrittämisen reunaehtoja, tuetun päätöksenteon kehittämistä, toimivia ja yksinkertaisia budjetin seurannan järjestelmiä, uudenlaista vallan ja vastuun määrittelyä ja ennen kaikkea asennemuutosta. Niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin tulevat tarvitsemaan tukea, ohjausta ja koulutusta uusiin toimintatapoihin.

Aiemmin toteutetun pilotin kokemusten pohjalta asiakkaan tai voisiko sanoa “päämiehen” näkökulmasta henkilökohtaisessa budjetoinnissa tulee korostua itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus, vapaus valita ja tehdä omia ratkaisuja, mutta myös vastuunottamiseen ja –kantamiseen tulee asiakkaille antaa valmiuksia. Parhaimmillaan se voi tuoda asiakkaalle onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa osallisuutta elämässä ja tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta. Kun saa päättää mitä tarvitsee selviytyäkseen arjessa, luottamus itseen kasvaa, ja tulee myös tunne kuulluksi tulemisesta – tämä on meille ihmisinä ja yksilöinä merkityksellistä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kokea olevansa “oman elämänsä herra”, eikö juuri siitä muodostu se hyvä ja elämyksellinen arki?

Kokemustemme perusteella edellä mainitut asiat eivät kuitenkaan ole kaikkien asiakkaiden kohdalla itsestään selvyys, sillä moni vammainen ihminen ei ole tottunut olemaan “oman elämänsä herra”, tai ehkä heille ei vain ole annettu siihen mahdollisuutta. Vammaisuuden taakse saattaa jäädä huomaamatta paljon yksilön vahvuuksia ja voimavaroja. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotossa onkin tärkeää valmentaa asiakkaita ja sitä kautta antaa heille valmiuksia olla “oman elämänsä herroja”.

Asiakastyössä HB:n käyttöönotto vaatii ennakkoluulottomuutta, valmiutta rikkoa rajoja sekä rohkeutta ja luovuutta, eli uusia elementtejä perinteiseen ja totuttuun tapaan toimia verrattuna. Tämän vuoksi tarvitaan työntekijöille koulutusta, jonka kautta saadaan syntymään asennemuutosta ja kykyä erilaisiin kohtaamisiin, kuulemisiin sekä tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä.

Onnistuessaan henkilökohtainen budjetointi voimaannuttaa ei pelkästään asiakasta, vaan myös työntekijää. Työntekijältä se vaatii edellä mainitun lisäksi sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, vähentäen myös byrokratiaa. Rakenteiden ja tietojärjestelmien tulisikin olla riittävän joustavia, että ne mahdollistavat uudenlaisen toimintatavan.

Paljon puhutaan asiakaskeskeisyydestä, mutta henkilökohtaisessa budjetoinnissa voisi puhua yksilökeskeisyydestä ja yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta yhdessä asiakkaan kanssa. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa mahdollistetaan yksilön osallisuus juuri hänelle tärkeissä asioissa. Työntekijän näkökulmasta se on ajattelu- ja toimintatapa. Helen Sanderson on sanonut viisaasti: “Vain osan ihmisistä tarvitsee osata kirjoittaa hyviä yksilökeskeisiä suunnitelmia, mutta kaikkien suunnitteluun osallistuvien tulee olla hyviä yksilökeskeisessä ajattelussa, koska tämä on suunnittelun perusta”.

Linkki Suunta-blogin alkuperäiseen kirjoitukseen: https://suunta.fi/hb_organisaatiossa/ (sivusto ei ole selkokielinen)

Lue lisää SOPIVA-hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ (sivusto on selkokielinen)

VIIDES SOPIVA-HANKKEEN KEHITTÄMÖ VERKKOTAPAHTUMANA 13.4.2021

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman tiistaina 13.4.2021 klo 13:00-15:00. Huhtikuun Kehittämön aiheena on

Kokemuksia ja asiakkaiden kertomuksia henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä – mitä on tärkeää ottaa huomioon?

Tapahtumassa kokemuspuheenvuorot pitävät Ville Markkanen ja Kristiina Mäkeläinen. Aiheina ovat mm. yksilöllisen tuen järjestelyt ja niiden toimivuus, omasta elämästä päättäminen ja henkilökohtaisen budjetin soveltuvuus vaikeavammaiselle henkilölle. Lisäksi tilaisuudessa on luvassa osallistavaa pienryhmätyöskentelyä.

Kehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmisläheisen avun ja tuen järjestämisessä vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_8099

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ 

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke

SOPIVA – Kaikille avoin kysely ja haastattelut

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke on avannut kaikille avoimen kyselyn, jossa kootaan vammaispalvelujen käyttäjien, heidän läheistensä, sotealan ammattilaisten sekä muiden asiasta kiinnostuneiden näkemyksiä henkilökohtaiseen budjetointiin sekä vammaispalvelujen kehittämiseen liittyen. Sydämellinen kiitos vastauksistanne jo etukäteen! ❤

Vastausaika kyselyyn on päättynyt 30.4.2021.

Lisäksi hankkeessa aloitetaan vammaispalvelujen asiakkaiden ja heidän läheistensä haastattelut.

Haastateltavaksi voi vielä ilmoittautua 31.5.2021 saakka.

Haastattelut toteutetaan joko yksilö- tai pienryhmähaastatteluina ja ne suoritetaan vallitsevan tilanteen vuoksi joko puhelimitse tai etäyhteydellä. Haastatteluissa tavoitteena on saada koottua tietoa ja näkemyksiä kattavasti erilaisilta vammaispalvelujen asiakkailta ja heidän läheisiltään. Kyselyn ja haastattelujen tuloksia hyödynnetään sekä Etelä-Savon että valtakunnallisen henkilökohtaisen budjetoinnin toimintamallin kehittämisessä​.

​Haastatteluihin voi ilmoittautua suoraan hanketyöntekijöille, Elisalle, Hannelelle tai Heidille tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sopivahanke@etela-savo.fi. Hanketyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ 

Sekä kyselyssä että haastatteluissa huomioidaan, että tuloksia käsitellessä ja raportoidessa osallistujia ei voida tunnistaa vastausten perusteella. Lisätietoja löytyy Sopiva-hankkeen tietosuojaselosteesta: https://etela-savo.fi/sopiva-hankkeen-rekisteri-ja-tietosuojaseloste/

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan kehittämään henkilökohtaista budjetointia!

Sopiva-hankkeen kuvituskuva

Neljäs Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 3.3.2021

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman keskiviikkona 3.3.2021 klo 09:00-11:00. Maaliskuun kehittämön aiheena on

Saadaanko henkilökohtaisella budjetoinnilla enemmän hyvää elämää?

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tapahtumassa asiantuntijapuheenvuoron pitävät Tuula Pehkonen-Elmi sekä Marina Steffansson Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Puheenvuoron teemana on Kustannus- ja vaikutustieto henkilökohtaisessa budjetoinnissa. Asiantuntijapuheenvuoron lisäksi tilaisuudessa on luvassa myös osallistavaa pienryhmätyöskentelyä.

Kehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_6260   

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/  

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke  

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä asetti aluejohtoryhmän

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä kokoontui (2.2.) linjaamaan maakunnan tulevaisuutta. Alueen päättäjistä ja hyvinvointialueeseen yhdistyvien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä keskusteli laajasti ja hyvässä hengessä uudistuksen liittyvistä asioista. Ohjausryhmässä ovat luottamus- ja virkahenkilöihin kuuluvat edustajat maakunnan kunnista, kuntayhtymistä Essote ja Vaalijala sekä Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Lisäksi ohjausryhmässä on Etelä-Savon maakuntaliiton edustus. Sosteri-kuntayhtymän odotetaan tekevän päätöksen osallistumisesta hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun vielä helmikuussa.

”Mukana oli ensimmäistä kertaa Savonlinnan edustajat ja toivotamme jatkossa lämpimästi tervetulleiksi mukaan myös Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja Enonkosken edustajat. Kun yhteisen hyvinvointialueen palvelujen perusteita luodaan, tarvitsemme sosterilaisia ihan jo maakunnan asukkaiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi”, muistuttaa Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk.).

Kokous hyväksyi Savonlinnan asettamat edunvalvontatavoitteet osaksi hyvinvointialueen yhteisiä edunvalvonnan tavoitteita.

”On hyvä, että kaupungin kannalta merkittävät edunvalvontatavoitteet nostettiin koko Etelä-Savon alueen yhteisiksi tavoitteiksi yksimielisesti. Aktiivista edunvalvontaa tarvitaan kuntalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi sote-uudistuksen lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyen”, toteaa Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

Savonlinnan kaupunginvaltuusto ja -hallitus olivat nimenneet edunvalvonnan tavoitteiksi maan hallituksen ja eduskunnan suuntaan muun muassa seuraavat asiat:

  • Lainsäädännön tarkistamisen siten, että Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen määräaikaisuus vuoteen 2032 saakka muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi sekä velvoitteeksi Etelä-Savon hyvinvointialueelle.
  • Keskittämisasetuksen lieventämisen niin, että järjestämissopimuksessa voidaan sopia keskittämisasetuksesta poikkeavista leikkaavista sairaaloista tai leikkausmääriä joustavoitetaan siten, että ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan toiminta Savonlinnassa voi jatkua.
  • Saaristoisuuden parempi huomioimisen sote-rahoituksessa tai Savonlinnan saamisen saaristokunnaksi tai muulla tavalla lisärahoituksen saamisen maan hallituksen linjaaman kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan ylläpitämiselle Etelä-Savossa. 

Hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdaksi otettiin muun muassa, että erikoissairaanhoidon työnjaon tarkempi valmistelu tehdään osana Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi vähintään nykyisentasoista päivystävää keskussairaalaa. Tarkempi valmistelu tehdään Sosterin ja Essoten asiantuntijoiden toimesta.

”Tarkennus ”vähintään nykyisentasoisista” sairaaloista mahdollistaa kummankin sairaalan kehittämisen edelleen. Tämä oli hyvä kokouksessa tehty täsmennys”, sanoo ohjausryhmässä puhetta johtanut Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.).

Ohjausryhmä keskusteli pitkään hyvinvointialueen valmistelua kevään 2021 aikana ohjaavan aluejohtoryhmän kokoonpanosta ja hyväksyi sen kokoonpanon väliaikaisena.

Pohdinnassa oli erityisesti pienten kuntien asema aluejohtoryhmässä. Valmistelijat olivat halunneet pitää johtoryhmän tiiviinä ja kaikista kunnista ei ollut sisällytetty siihen edustajia. Lisäksi todettiin, että edellytykset aluejohtoryhmän täysipainoiselle työskentelylle ovat vasta, kun Sosteri-kuntayhtymä on tehnyt osallistumispäätöksen.

Aluejohtoryhmän kokoonpano on väliaikaisessa muodossaan seuraava:

  • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja
  • Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: kuntayhtymäjohtaja
  • Vaalijalan kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja
  • Etelä-Savon pelastuslaitos: pelastusjohtaja
  • Mikkelin kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Savonlinnan kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Pieksämäen kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Juvan kunta: kunnanjohtaja
  • Hirvensalmen kunta: kunnanjohtaja
  • Rantasalmen kunta: kunnanjohtaja 

Aluejohtoryhmän toimeksi annettiin myös valmistella tarkistus tulevan alueohjausryhmän kokoonpanoon. Nyt saadun ohjeistuksen mukaisesti tulevaan alueohjausryhmään kuuluvat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien johtavien luottamushenkilöiden ja/tai kunnanjohtajien edustus niiden hallitusten päätösten mukaisesti, pelastuslaitoksen edustus sekä aluejohtoryhmän jäsenet ja tarvittavat valmisteluvastuussa olevat viranhaltijat.

”Alueohjausryhmälle tehdään työjärjestys. Toivottavana pidettiin myös, että Enonkoski päättää osallistumisesta alueohjausryhmään”, kertoo nykyisen johtoryhmän puheenjohtaja Risto Kortelainen.

Alueohjausryhmä vahvistaa seuraavassa kokouksessaan aluejohtoryhmän kevään 2021 kokoonpanon. Kun sote-uudistuksen lainsäädännön voimaantulo varmistuu, aluejohtoryhmä jatkaa väliaikaishallinnon väliaikaisena valmistelutoimielimenä. Tässä vaiheessa toimielimeen tehdään tarvittavat täydennykset ja muutokset. Väliaikainen valmistelutoimielin on toimivallaltaan tiukasti rajattu päätöksentekoelin sote-lakien voimaan tulosta aina vaalien jälkeiseen aikaan.  

Alueohjausryhmä on tarkoitus muuttaa jatkossa toimeenpanolakiesityksen mukaiseksi seurantaryhmäksi jo ennen sote-lakien voimaantuloa. Seurantaryhmä on lakien voimaantulon jälkeen uudistuksessa päätöksentekijöitä edustava elin.

”Keskustelu oli miellyttävällä tavalla rakentavaa ja asioita eteenpäin vievää. Olemme ottamassa isoja askeleita kohti Etelä-Savon hyvinvointialuetta”, sanoo Essoten valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok.).

Lisätietoja:

Aira Kietäväinen
Puheenjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä
aira.a.kietavainen@gmail.com
050 349 1353

Anna-Kristina Mikkonen
Puheenjohtaja
Savonlinnan kaupunginvaltuusto
mikkonenak@gmail.com
050 306 7270

Seija Kuikka
Puheenjohtaja
Mikkelin kaupunginvaltuusto
seija.kuikka@mikkeli.fi
044 794 2206

Eero Aho
Puheenjohtaja
Essoten valtuusto
eero.aho@espl.fi
044 309 5128

Risto Kortelainen

Johtoryhmän puheenjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
risto.kortelainen@essote.fi
050 522 8677

Sami Sipilä
Muutosjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
sami.sipila@etela-savo.fi
044 770 0577

Sote-uudistusta videon muodossa

Marraskuussa 2020 viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ideoivat yhdessä uusia tapoja viestiä sote-uudistuksesta eri kohderyhmille. Syntyi ajatus opetusvideosta, jossa sote-uudistusta väännetään rautalangasta. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että tulevat sote- ja pelastusalan ammattilaiset ymmärtävät sote-uudistuksen kokonaisuuden ja sen tuomat muutokset.

”Otin puhelimen käteen ja soitin Esedulle ja Xamkille, että kiinnostaisiko tämän tyylinen projekti ja voisiko sote-uudistuksen opetusvideon ottaa osaksi jotain opintokokonaisuutta sote-alan opiskelijoilla? Molemmat oppilaitokset olivat todella kiinnostuneita, joten lähdin sitten projektia edistämään”, kertaa Viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen.

Projekti nimettiin OSUVA:ksi, joka tulee sanoista Osallisuutta oppimisesta sote-uudistuksen valmistelussa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän tavoitteita ovat muun muassa

  • Kuvata ymmärrettävästi uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa,
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta ja
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille.

Sote-uudistusta käsittelevä video vastaa hyvin näihin tavoitteisiin ja edistää myös osallisuuden tavoitteita: osana sote-uudistus videota on mahdollista tehdä tehtävä, jonka tuotoksia hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa Etelä-Savossa. Opiskelijoita halutaan kannustaa yhteiskuntavaikuttamiseen ja rohkaista tuomaan omia näkemyksiä esille. Sote-uudistus vauhdittaa sote-alan digitalisaatiota ja tuo uusia toimintamalleja hyvinvointialueille, jotka muuttavat sote- ja pelastusalan ammattilaisen työnkuvaa. On tärkeää, että myös opiskelijoille saadaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Video on jaksotettu neljään eri kokonaisuuteen, jotka mahdollistavat videon katsomisen myös osissa.

  1. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  2. Sote-uudistus Etelä-Savossa
  3. Vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työhön
  4. Yhteenveto ja tehtävälle ohjaus

Videon kokonaiskesto on noin 33 minuuttia.

Videon sisällöissä on hyödynnetty paljon Etelä-Savon sote-uudistuksen aiemmin tuotettuja materiaaleja, kansallisen soteuudistus.fi sivuston materiaaleja, erilaisten tutkimusten tuloksia (esim. DIgiIN-hanke), asiantuntijapodcasteja ja -uutisia eri lähteistä. Videon sisältöjä on tarkastettu jopa Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

”Uskoisin, että video ei ainakaan harhaan johda katsojaa. Toiveena onkin, että videon katsomisen jälkeen ymmärrys sote-uudistuksesta kokonaisuutena olisi kehittynyt ja mahdollisesti virheellisiä ajatusmalleja olisi saatu oikaistua”, pohtii Seppänen.

Sote-uudistuksen kokonaisuus on laaja ja monimutkainen. Seppäsen mielestä hankesuunnitelmissa esitellyt tavoitteet, osa-tavoitteet ja eri osa-alueet ovat monesti hankalasti sisäistettävissä.

”En halunnut sortua myöskään yli-yksinkertaistamiseen, koska tässä vaarana olisi se, että merkitykset voivat muuttua alkuperäiseen ajatukseen nähden. Tiedostan, että video sisältää edelleen vaikeita sanayhdistelmiä ja lauseita, mutta olen pyrkinyt esimerkkien kautta ja käsitteitä avaamalla helpottamaan ymmärtämistä. Paljon videossa olisikin vielä kehitettävää, ja toivottavasti palautetta siitä opiskelijat ahkerasti antavatkin.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että helpompi sote-uudistuksen kokonaisuus on ymmärtää katsomalla tuottamani video, kuin itse etsimällä tietoa kaikista eri lähteistä.”

Sote-uudistus videota voidaan esittää myös laajemmalla jakelulla sote-alan henkilöstölle ja maakunnan asukkaille. Ei ole itsestäänselvyys, että sote-ammattilainen tietäisi tai ymmärtäisi mitä sote-uudistus tarkoittaa ja miten se tulee muuttamaan työnkuvaa julkisella puolella. Video julkaistaan YouTubessa Etelä-Savon sote-uudistuksen kanavalla: https://youtu.be/67DIZhfyq-Q

Alta voit vielä ladata esityksen pohjana toimivan Dia-esityksen sekä videon käsikirjoituksen:

Antoisia oppimishetkiä!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Kohti mielenkiintoista kevättä – Muutosjohtaja Sami Sipilän yhteenvetoa Etelä-Savon sote-uudistuksesta

Mistä kaikki lähti?

Etelä-Savon sote-uudistusta on nyt valmisteltu noin vuoden ajan. Kevään 2020 suurin ponnistelu oli kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön sellaiset rahoitushakemukset, että saisimme maakuntaan mahdollisimman runsaan rahoituksen tärkeiden sote-palvelujen kehittämiseen. Kesällä saimme tiedon 5,5 miljoonan euron rahoituksesta ja syksyn aikana iloisia uutisia tuli vielä 2,5 miljoonan euron edestä lisää. Lisäksi Itä-Savo sai ministeriöltä 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen ja iloinen! 

Kesän jälkeen uudistuksen tekeminen käynnistyi konkreettisesti. Henkilöstöä rekrytoitiin ja uudistustiimi muodostui. Työpajoja järjestettiin niin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa kuin työikäisten ja ikääntyneidenkin palveluiden osalta. Aloitimme keskustelut kolmannen sektorin kanssa, tapasimme nuorisovaltuustoa ja keskustelimme yrittäjien kanssa. Kutsuimme kunnat mukaan ohjausryhmätyöhön. Loimme tiiviit yhteydet sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyshenkilöihin. Myös naapurialueiden hankkeiden kanssa aloitimme yhteisen tekemisen. Valtakunnalliset verkostot aktivoituivat syksyn aikana. 

Etätyötä ja uusia kokeiluja

Etätyön aikakausi toi uusia tapoja työskennellä. Palveluihin liittyvät työpajat järjestettiin virtuaalisesti. Samoin kokeiltiin infotilaisuuksia henkilöstölle ja kumppaneille puhtaasti sähköisten välineiden avulla. Uudistustiimin päivittäinen työ tapahtuu edelleen lähes yksinomaan virtuaalisella työpaikalla. Toisaalta etätyön aikakausi helpotti uudistuksen työryhmien, johtoryhmän ja laajan ohjausryhmän toimintaa. Jäsenet tulevat kaikista alueen kunnista, ja välimatkat ovat pitkiä. Toki toivon, että pääsemme mahdollisimman pian taas yhteisiin kokous- ja kahvipöytiin alueen sote- ja pelastustyöntekijöiden, päättäjien ja kumppaneiden kanssa tapaamaan toisiamme. 

Syksyn työskentelyn tavoite oli nopeastikin käynnistää kokeiluja ja pilotteja uusista toimintatavoista ja palveluista. Keskeistä on kerätä kokemuksia ja palautteita, jotta uudelle hyvinvointialueelle saadaan parhaat mahdolliset toimintamallit käyttöön. Haluamme tuoda julkisiin palveluihin uudenlaista kokeilukulttuuria, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetään palveluja niin, että ne toimivat ja ovat kustannustehokkaita. 

Kohti mielenkiintoista kevättä

Kevään 2021 aikana hyvinvointialueen valmistelu jatkuu, ja uusia pilotteja syntyy. Aloitamme palvelustrategian laatimisen heti vuoden alussa. Palvelustrategiassa määritellään hyvinvointialueen palveluiden kokonaisuus ja yksityiskohtaisemmat sisällöt. Erittäin iso ponnistus on myös hyvinvointialueen väliaikaishallinnon rakentaminen. Väliaikaishallinto vastaa hyvinvointialueen valmistelusta vuosina 2021 ja 2022 sen jälkeen, kun sote-lait on Eduskunnassa hyväksytty.  

Etelä-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan isoja ratkaistavia kysymyksiä niin talouden, väestön ikääntymisen kuin palveluiden tarpeenkin puolella. Vahvuus on kuitenkin se, että pienessä maakunnassa pystymme tekemään yhteistyötä ilman raja-aitoja tai raskaita rakenteita. Yhteisen hyvinvointialueen luomisessa ovat mukana sote- ja pelastusorganisaatioiden henkilökunnan lisäksi kunnat, järjestöt, asukkaat, yritykset ja monet muut tärkeät kumppanit. Se on Etelä-Savon suurin vahvuus. 

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

APUA AJOISSA! -hanke itsemurhien ehkäisyyn käynnistyy Etelä-Savossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle hankeavustuksena yhteensä 930 000 euroa valtionavustusta Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA!) -hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajia ovat Essote, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek-säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus. Hankkeella on kiinteä yhteys sote-uudistukseen, ja hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sote-uudistusta koskevat linjaukset.  

Hanke on tärkeä, koska itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla muuta maata korkeampaa. Tätä selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi päihteiden suuri kulutus, muiden mielenterveyshäiriöiden laaja esiintyminen ja fyysinen sairastaminen.  

Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien hoidon tarpeen arviointia ja palvelua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön ja hänen läheistensä kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arviointi palvelisivat korkean itsemurhariskin henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tärkeitä tavoitteita ovat myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. 

Hankkeen kohdeorganisaatioissa otetaan käyttöön useita menetelmiä, esimerkiksi: uusi itsemurhien Käypä hoito -suositus, LlNlTY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille), Lapset puheeksi-menetelmä, jälkipurku-ja vertaistukitoimintamalli. Mediakampanjat ovat tärkeitä väestötason vaikuttamiskeinoja.   

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on kuusi (6) tavoitetta ja ne jakautuvat kahteen osaprojektiin.  

Osaprojekti 1.  

Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. 

  • Tavoite 1. Otetaan käyttöön ”Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito” – käypä hoito -suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä edellä mainittujen toimintojen johtamisessa. 
  • Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä. 

Osaprojekti 2.  

Vaikutetaan Essoten ja Keski-Suomen alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. 

  • Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. 
  • Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. 
  • Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: ”Kohtaa- välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin.” 
  • Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi – menetelmä systemaattiseen käyttöön. 

APUA AJOISSA! -hankkeen rekrytoinnit ja toiminta käynnistyy vuoden 2021 alusta ja hanke päättyy vuoden 2022 lopussa, jolloin uudet toimintamallit ovat vakiinnutettu käytäntöön. Hankkeeseen rekrytoidaan hankepäällikön lisäksi hankekoordinaattoreita eri hankeorganisaatioihin.

APUA AJOISSA! -hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelmaa. Hankkeen etenemistä voit seurata etela-savo.fi -verkkosivustolla ja Etelä-Savon sote-uudistuksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja YouTubessa. 

Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelma. 

Kirsi Leinonen 

Hankepäällikkö 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma 

kirsi.leinonen@etela-savo.fi 

040 3599 488 

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä 2021

Uudistustiimin viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ovat yhdessä uudistustiimin ja maakunnallisen viestintäryhmän kanssa rakentaneet Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintästrategian ja -suunnitelman vuodelle 2021. Viestinnän kokonaisuudessa korostuvat yhdessä tekeminen, vastuun jakaminen ja osallisuus. Sote-uudistuksen viestinnässä halutaan tuoda aiheita lähelle asukasta, konkretisoida muutoksia ymmärrettävästi ja tuoda esiin eteläsavolaisten ääntä. Toivomme maakunnan asukkailta vuonna 2021 aktiivista osallistumista ja teemme parhaamme, jotta mahdollisuudet osallistumiseen ovat monipuolisia ja saavutettavia.

Viestintästrategia ja -suunnitelma on hyväksytty viestintä- ja johtoryhmissä 9. ja 10.12.2020. Viestinnän kokonaisuus on arvioitu myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman kansallisesta viestinnästä vastaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. Etelä-Savon viestintästrategia ja –suunnitelma ovat saaneet hyvää palautetta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Viestintästrategia

Viestintästrategialla tarkoitetaan ylätason suunnitelmaa siitä, mitä vaikuttavuutta viestinnällä halutaan saavuttaa. Viestintäsuunnitelma vastaa siihen, mitä toimia tehdään, jotta vaikuttavuus saavutetaan.

Viestintästrategian ydin muodostuu visiosta, missiosta ja arvioista. Visiolla eli unelmalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista näkemystä siitä, millainen lopputulos saadaan, kun tavoitteet on saavutettu. Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla perustehtävää eli missiota. Arjen toimintaa ohjaavat arvot, ja ydinviesti kertovat kaikille toiminnassa mukana oleville toiminnan merkityksestä.

Ydinviesti:

Me Tehdään – uudistus tehdään yhdessä ja yhdenvertaisesti. ”Tärkein työ sote-uudistuksen toteuttamisessa tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden yhteisessä arjessa.”

Missio:

Viestimme sote-uudistuksesta monikanavaisesti ja moniulotteisesti eri kohderyhmille, ja mahdollistamme jokaisen eteläsavolaisen osallisuuden sote-uudistuksen valmistelussa.

Viestinnän arvot:

Marinin hallituksen viestinnän arvot: avoimuus, selkeys, luotettavuus, rohkeus ja vuorovaikutteisuus

Viestinnän visio:

Etelä-Savo – polku hyvään huomiseen. ”Jokainen eteläsavolainen ymmärtää, miksi sote-uudistus tehdään, ja mitä muutoksia se tuo tullessaan. Sote-uudistus on toteutettu eteläsavolaisten tarpeisiin vastaten, ihmiset ja palvelut edellä. Uuden maakunnan brändi on asukkaidensa näköinen.”

Viestinnän tavoitteet

  • Tukea viestinnällisesti Etelä-Savon sote-uudistuksen päämääriä
  • Kuvata ymmärrettävästi sote-uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille
  • Vahvistaa uudistuksen uskottavuutta ja rakentaa luottamusta

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän vuosi 2020

Vuosi 2020 on ollut hankkeiden käynnistymisen myötä myös viestinnän käynnistymisen vuosi. Vuoden keskeisiä teemoja ovat olleet brändikonseptin, sisäisen viestintäympäristön ja ulkoisten kanavien rakentaminen, osallisuuden mahdollistaminen, palvelumuotoilun tukeminen ja verkoston aktivoiminen.

Etelä-Savon hyvinvointialueen viestinnän yhteenveto 2020.

Viestinnän vuoden 2020 suurten kehitysteemojen yhteenveto.

Erityisen tärkeää on ollut saada sisäisen viestinnän ympäristö toimimaan niin, että ihmiset voivat tehdä töitä yhdessä paikasta riippumatta. Tämä on vaatinut paljon koulutusta ja uusien työtapojen omaksumista koko tiimiltä.

“Yhdessä olemme onnistuneet luomaan digitaalisen työympäristön, joka tarjoaa etätyömahdollisuuden lisäksi kokemuksen yhteisöllisyydestä. Tämä on erittäin tärkeää tehokkaan tiimikulttuurin kehittymisen kannalta.” Klén toteaa.

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelmassa kuvataan sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän osa-alueet:

  • nykytila
  • kohderyhmät
  • suuntaviivat
  • tavoitteet
  • viestintäkanavat
  • vastuut
  • käytännön toimenpiteet
  • osallisuus

Viestinnän tekemistä ohjaa toimenpidesuunnitelma, jossa viestinnän konkreettiset työtehtävät on määritelty viikkotasolla. Toimenpidesuunnitelma elää ja päivittyy hankkeiden tarpeiden mukaisesti.

Sisäisen viestinnän kolme kohokohtaa

  1. Mahdollistaa ketterää ja avointa valmistelutyötä sekä tukea vuorovaikutuksellisen toimintakulttuurin rakentumista
  2. Microsoft Teamsin tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö
  3. Tietojohtamisen tukeminen

Muutoksessa on olennaista pitää kaikki kohderyhmät tietoisina siitä, mitä uudistuksen valmistelussa tapahtuu ja käydä aktiivista vuoropuhelua, jotta kaikilla on sama ajankohtainen näkemys tilanteesta. Haluamme sisäisessä viestinnässä panostaa läpinäkyvään ja avoimeen viestintään, jotta voimme jakaa asiantuntemusta ja tietoa ketterästi eri osapuolien kesken. Microsoft Teamsin käyttöönotto mahdollistaa vuorovaikutteisen ja joustavan tavan tehdä työtä myös etätyön aikana. Tämä viestinnän avulla rakentuva uusi vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee tiedolla johtamista, jossa nojataan ajankohtaiseen faktatietoon päätöksenteossa.

Ulkoisen viestinnän kolme kohokohtaa

  1. Vuorovaikutuksen mahdollistaminen sekä kehittäminen uudistustiimin ja kohderyhmien välillä
  2. Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille
  3. Vahvistaa uudistuksen uskottavuutta ja rakentaa luottamusta

Ulkoisessa viestinnässä korostuu myös yhdessä tekemisen meininki ja yhteistyön mahdollisuuksien rakentaminen. Uudistustiimi haluaa toimia mahdollisimman laajassa yhteistyössä niin maakunnan asukkaiden kuin muiden sidosryhmien kanssa. Viestintästrategian vision mukaisesti, haluamme tehdä sote-uudistuksesta ymmärrettävää ja selkeää viestintää, jotta halutessaan jokainen voi ymmärtää mistä uudistuksessa on kyse ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Perustamme kaiken viestintämme luotettavaan ja uskottavaan tietoon, joka tuodaan ajankohtaisesti ja tehokkaasti kohderyhmien tietoisuuteen.

Alla olevassa kuvassa on kuvattuna Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän monipuolinen kenttä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen viestintä 2021.

Osallisuus

Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että eteläsavolaiset kokevat voivansa osallistua Etelä-Savon sote-uudistuksen, heitä koskevan muutoksen, valmisteluun. Osallisuuden toteuttamiseen käytetään monia eri kanavia ja työkaluja.

Osallisuuden teemoja ovat:

  1. Ajasta ja paikasta riippumattomuus
    • Tarjoamme monipuolisia osallistumismahdollisuuksia, jotka eivät ole sidottuna aikaan ja paikkaan
  2. Konkreettinen osallistuminen
    • Pilotit eli ketterät kokeilut aidoissa asiakas- ja ammattilaisympäristöissä
  3. Tiedolla johtaminen
    • Tietoa hyödynnetään osallisuutta suunniteltaessa niin, että osallisuus vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmien toiveisiin ja osallisuuden tuloksia hyödynnetään aidosti sote-uudistuksen valmistelussa

Osallisuuden avulla voidaan konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille. Toivottavasti pääsemme myös fyysisesti ensi vuoden puolella jalkautumaan eteläsavolaisten joukkoon. Viestintäkoordinaattori haluaisi jo kovasti päästä kuulemaan toreilla mielipiteitä ja ajatuksia sote-uudistuksesta.

Osallisuutta toteutetaan mahdollisesti seuraavin keinoin:

  • Kysy & vaikuta 24/7 verkkosivuilla
  • Ryhmien tapaamiset n.1krt/kk
  • Pilotit 24/7
  • Live-foorumit (Teams ja Facebook) 1krt/kk ja niiden tallenteet YouTubessa 24/7
  • OSUVA-projektin e-opetusmateriaali 24/7 Youtubessa
  • Kyselyt ja gallupit
  • Tapahtumiin osallistuminen ja vierailut eri sidosryhmien tapaamisissa
  • Työpajat eri aiheista jatkuvasti käynnissä tarpeen mukaan
  • Kysy, me vastaamme –palsta suunnitteilla paikallismediaan!
Etelä-Savon hyvinvointialueen osallisuus 2021.
Suunnitelma sote-uudistuksen osallisuudesta.

Haluamme tehdä viestintää modernisti ja monipuolisesti, hyödyntäen kuitenkin myös perinteisiä kanavia ja medioita. Etelä-Savon sote-uudistukseen liittyvissä asioissa olkaa rohkeasti yhteyksissä meihin uudistustiimin tyyppeihin. Alta löytyvät vielä meidän ulkoisen viestinnän kanavat ja sähköposti, josta meidät tavoittaa suoraan.

Tervetuloa osallistumaan Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun liittyvään keskusteluun!

Kanavat

Verkkosivut: https://etela-savo.fi/

Facebook: Etelä-Savon sote-uudistus / https://www.facebook.com/esavonmaakunta

Youtube: Etelä-Savon sote-uudistus / https://www.youtube.com/channel/UCCNAMP7if9aD_QftHf22klw

Sähköposti: uudistustiimi@etela-savo.fi