Kohti mielenkiintoista kevättä – Muutosjohtaja Sami Sipilän yhteenvetoa Etelä-Savon sote-uudistuksesta

Mistä kaikki lähti?

Etelä-Savon sote-uudistusta on nyt valmisteltu noin vuoden ajan. Kevään 2020 suurin ponnistelu oli kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön sellaiset rahoitushakemukset, että saisimme maakuntaan mahdollisimman runsaan rahoituksen tärkeiden sote-palvelujen kehittämiseen. Kesällä saimme tiedon 5,5 miljoonan euron rahoituksesta ja syksyn aikana iloisia uutisia tuli vielä 2,5 miljoonan euron edestä lisää. Lisäksi Itä-Savo sai ministeriöltä 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen ja iloinen! 

Kesän jälkeen uudistuksen tekeminen käynnistyi konkreettisesti. Henkilöstöä rekrytoitiin ja uudistustiimi muodostui. Työpajoja järjestettiin niin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa kuin työikäisten ja ikääntyneidenkin palveluiden osalta. Aloitimme keskustelut kolmannen sektorin kanssa, tapasimme nuorisovaltuustoa ja keskustelimme yrittäjien kanssa. Kutsuimme kunnat mukaan ohjausryhmätyöhön. Loimme tiiviit yhteydet sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyshenkilöihin. Myös naapurialueiden hankkeiden kanssa aloitimme yhteisen tekemisen. Valtakunnalliset verkostot aktivoituivat syksyn aikana. 

Etätyötä ja uusia kokeiluja

Etätyön aikakausi toi uusia tapoja työskennellä. Palveluihin liittyvät työpajat järjestettiin virtuaalisesti. Samoin kokeiltiin infotilaisuuksia henkilöstölle ja kumppaneille puhtaasti sähköisten välineiden avulla. Uudistustiimin päivittäinen työ tapahtuu edelleen lähes yksinomaan virtuaalisella työpaikalla. Toisaalta etätyön aikakausi helpotti uudistuksen työryhmien, johtoryhmän ja laajan ohjausryhmän toimintaa. Jäsenet tulevat kaikista alueen kunnista, ja välimatkat ovat pitkiä. Toki toivon, että pääsemme mahdollisimman pian taas yhteisiin kokous- ja kahvipöytiin alueen sote- ja pelastustyöntekijöiden, päättäjien ja kumppaneiden kanssa tapaamaan toisiamme. 

Syksyn työskentelyn tavoite oli nopeastikin käynnistää kokeiluja ja pilotteja uusista toimintatavoista ja palveluista. Keskeistä on kerätä kokemuksia ja palautteita, jotta uudelle hyvinvointialueelle saadaan parhaat mahdolliset toimintamallit käyttöön. Haluamme tuoda julkisiin palveluihin uudenlaista kokeilukulttuuria, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetään palveluja niin, että ne toimivat ja ovat kustannustehokkaita. 

Kohti mielenkiintoista kevättä

Kevään 2021 aikana hyvinvointialueen valmistelu jatkuu, ja uusia pilotteja syntyy. Aloitamme palvelustrategian laatimisen heti vuoden alussa. Palvelustrategiassa määritellään hyvinvointialueen palveluiden kokonaisuus ja yksityiskohtaisemmat sisällöt. Erittäin iso ponnistus on myös hyvinvointialueen väliaikaishallinnon rakentaminen. Väliaikaishallinto vastaa hyvinvointialueen valmistelusta vuosina 2021 ja 2022 sen jälkeen, kun sote-lait on Eduskunnassa hyväksytty.  

Etelä-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan isoja ratkaistavia kysymyksiä niin talouden, väestön ikääntymisen kuin palveluiden tarpeenkin puolella. Vahvuus on kuitenkin se, että pienessä maakunnassa pystymme tekemään yhteistyötä ilman raja-aitoja tai raskaita rakenteita. Yhteisen hyvinvointialueen luomisessa ovat mukana sote- ja pelastusorganisaatioiden henkilökunnan lisäksi kunnat, järjestöt, asukkaat, yritykset ja monet muut tärkeät kumppanit. Se on Etelä-Savon suurin vahvuus. 

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi

APUA AJOISSA! -hanke itsemurhien ehkäisyyn käynnistyy Etelä-Savossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle hankeavustuksena yhteensä 930 000 euroa valtionavustusta Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA!) -hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajia ovat Essote, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek-säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus. Hankkeella on kiinteä yhteys sote-uudistukseen, ja hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sote-uudistusta koskevat linjaukset.  

Hanke on tärkeä, koska itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla muuta maata korkeampaa. Tätä selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi päihteiden suuri kulutus, muiden mielenterveyshäiriöiden laaja esiintyminen ja fyysinen sairastaminen.  

Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien hoidon tarpeen arviointia ja palvelua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön ja hänen läheistensä kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arviointi palvelisivat korkean itsemurhariskin henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tärkeitä tavoitteita ovat myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. 

Hankkeen kohdeorganisaatioissa otetaan käyttöön useita menetelmiä, esimerkiksi: uusi itsemurhien Käypä hoito -suositus, LlNlTY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille), Lapset puheeksi-menetelmä, jälkipurku-ja vertaistukitoimintamalli. Mediakampanjat ovat tärkeitä väestötason vaikuttamiskeinoja.   

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on kuusi (6) tavoitetta ja ne jakautuvat kahteen osaprojektiin.  

Osaprojekti 1.  

Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. 

  • Tavoite 1. Otetaan käyttöön ”Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito” – käypä hoito -suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä edellä mainittujen toimintojen johtamisessa. 
  • Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä. 

Osaprojekti 2.  

Vaikutetaan Essoten ja Keski-Suomen alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. 

  • Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. 
  • Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. 
  • Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: ”Kohtaa- välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin.” 
  • Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi – menetelmä systemaattiseen käyttöön. 

APUA AJOISSA! -hankkeen rekrytoinnit ja toiminta käynnistyy vuoden 2021 alusta ja hanke päättyy vuoden 2022 lopussa, jolloin uudet toimintamallit ovat vakiinnutettu käytäntöön. Hankkeeseen rekrytoidaan hankepäällikön lisäksi hankekoordinaattoreita eri hankeorganisaatioihin.

APUA AJOISSA! -hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelmaa. Hankkeen etenemistä voit seurata etela-savo.fi -verkkosivustolla ja Etelä-Savon sote-uudistuksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja YouTubessa. 

Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelma. 

Kirsi Leinonen 

Hankepäällikkö 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma 

kirsi.leinonen@etela-savo.fi 

040 3599 488 

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä 2021

Uudistustiimin viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ovat yhdessä uudistustiimin ja maakunnallisen viestintäryhmän kanssa rakentaneet Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintästrategian ja -suunnitelman vuodelle 2021. Viestinnän kokonaisuudessa korostuvat yhdessä tekeminen, vastuun jakaminen ja osallisuus. Sote-uudistuksen viestinnässä halutaan tuoda aiheita lähelle asukasta, konkretisoida muutoksia ymmärrettävästi ja tuoda esiin eteläsavolaisten ääntä. Toivomme maakunnan asukkailta vuonna 2021 aktiivista osallistumista ja teemme parhaamme, jotta mahdollisuudet osallistumiseen ovat monipuolisia ja saavutettavia.

Viestintästrategia ja -suunnitelma on hyväksytty viestintä- ja johtoryhmissä 9. ja 10.12.2020. Viestinnän kokonaisuus on arvioitu myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman kansallisesta viestinnästä vastaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. Etelä-Savon viestintästrategia ja –suunnitelma ovat saaneet hyvää palautetta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Viestintästrategia

Viestintästrategialla tarkoitetaan ylätason suunnitelmaa siitä, mitä vaikuttavuutta viestinnällä halutaan saavuttaa. Viestintäsuunnitelma vastaa siihen, mitä toimia tehdään, jotta vaikuttavuus saavutetaan.

Viestintästrategian ydin muodostuu visiosta, missiosta ja arvioista. Visiolla eli unelmalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista näkemystä siitä, millainen lopputulos saadaan, kun tavoitteet on saavutettu. Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla perustehtävää eli missiota. Arjen toimintaa ohjaavat arvot, ja ydinviesti kertovat kaikille toiminnassa mukana oleville toiminnan merkityksestä.

Ydinviesti:

Me Tehdään – uudistus tehdään yhdessä ja yhdenvertaisesti. ”Tärkein työ sote-uudistuksen toteuttamisessa tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden yhteisessä arjessa.”

Missio:

Viestimme sote-uudistuksesta monikanavaisesti ja moniulotteisesti eri kohderyhmille, ja mahdollistamme jokaisen eteläsavolaisen osallisuuden sote-uudistuksen valmistelussa.

Viestinnän arvot:

Marinin hallituksen viestinnän arvot: avoimuus, selkeys, luotettavuus, rohkeus ja vuorovaikutteisuus

Viestinnän visio:

Etelä-Savo – polku hyvään huomiseen. ”Jokainen eteläsavolainen ymmärtää, miksi sote-uudistus tehdään, ja mitä muutoksia se tuo tullessaan. Sote-uudistus on toteutettu eteläsavolaisten tarpeisiin vastaten, ihmiset ja palvelut edellä. Uuden maakunnan brändi on asukkaidensa näköinen.”

Viestinnän tavoitteet

  • Tukea viestinnällisesti Etelä-Savon sote-uudistuksen päämääriä
  • Kuvata ymmärrettävästi sote-uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille
  • Vahvistaa uudistuksen uskottavuutta ja rakentaa luottamusta

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän vuosi 2020

Vuosi 2020 on ollut hankkeiden käynnistymisen myötä myös viestinnän käynnistymisen vuosi. Vuoden keskeisiä teemoja ovat olleet brändikonseptin, sisäisen viestintäympäristön ja ulkoisten kanavien rakentaminen, osallisuuden mahdollistaminen, palvelumuotoilun tukeminen ja verkoston aktivoiminen.

Etelä-Savon hyvinvointialueen viestinnän yhteenveto 2020.

Viestinnän vuoden 2020 suurten kehitysteemojen yhteenveto.

Erityisen tärkeää on ollut saada sisäisen viestinnän ympäristö toimimaan niin, että ihmiset voivat tehdä töitä yhdessä paikasta riippumatta. Tämä on vaatinut paljon koulutusta ja uusien työtapojen omaksumista koko tiimiltä.

“Yhdessä olemme onnistuneet luomaan digitaalisen työympäristön, joka tarjoaa etätyömahdollisuuden lisäksi kokemuksen yhteisöllisyydestä. Tämä on erittäin tärkeää tehokkaan tiimikulttuurin kehittymisen kannalta.” Klén toteaa.

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelmassa kuvataan sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän osa-alueet:

  • nykytila
  • kohderyhmät
  • suuntaviivat
  • tavoitteet
  • viestintäkanavat
  • vastuut
  • käytännön toimenpiteet
  • osallisuus

Viestinnän tekemistä ohjaa toimenpidesuunnitelma, jossa viestinnän konkreettiset työtehtävät on määritelty viikkotasolla. Toimenpidesuunnitelma elää ja päivittyy hankkeiden tarpeiden mukaisesti.

Sisäisen viestinnän kolme kohokohtaa

  1. Mahdollistaa ketterää ja avointa valmistelutyötä sekä tukea vuorovaikutuksellisen toimintakulttuurin rakentumista
  2. Microsoft Teamsin tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö
  3. Tietojohtamisen tukeminen

Muutoksessa on olennaista pitää kaikki kohderyhmät tietoisina siitä, mitä uudistuksen valmistelussa tapahtuu ja käydä aktiivista vuoropuhelua, jotta kaikilla on sama ajankohtainen näkemys tilanteesta. Haluamme sisäisessä viestinnässä panostaa läpinäkyvään ja avoimeen viestintään, jotta voimme jakaa asiantuntemusta ja tietoa ketterästi eri osapuolien kesken. Microsoft Teamsin käyttöönotto mahdollistaa vuorovaikutteisen ja joustavan tavan tehdä työtä myös etätyön aikana. Tämä viestinnän avulla rakentuva uusi vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee tiedolla johtamista, jossa nojataan ajankohtaiseen faktatietoon päätöksenteossa.

Ulkoisen viestinnän kolme kohokohtaa

  1. Vuorovaikutuksen mahdollistaminen sekä kehittäminen uudistustiimin ja kohderyhmien välillä
  2. Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille
  3. Vahvistaa uudistuksen uskottavuutta ja rakentaa luottamusta

Ulkoisessa viestinnässä korostuu myös yhdessä tekemisen meininki ja yhteistyön mahdollisuuksien rakentaminen. Uudistustiimi haluaa toimia mahdollisimman laajassa yhteistyössä niin maakunnan asukkaiden kuin muiden sidosryhmien kanssa. Viestintästrategian vision mukaisesti, haluamme tehdä sote-uudistuksesta ymmärrettävää ja selkeää viestintää, jotta halutessaan jokainen voi ymmärtää mistä uudistuksessa on kyse ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Perustamme kaiken viestintämme luotettavaan ja uskottavaan tietoon, joka tuodaan ajankohtaisesti ja tehokkaasti kohderyhmien tietoisuuteen.

Alla olevassa kuvassa on kuvattuna Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän monipuolinen kenttä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen viestintä 2021.

Osallisuus

Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että eteläsavolaiset kokevat voivansa osallistua Etelä-Savon sote-uudistuksen, heitä koskevan muutoksen, valmisteluun. Osallisuuden toteuttamiseen käytetään monia eri kanavia ja työkaluja.

Osallisuuden teemoja ovat:

  1. Ajasta ja paikasta riippumattomuus
    • Tarjoamme monipuolisia osallistumismahdollisuuksia, jotka eivät ole sidottuna aikaan ja paikkaan
  2. Konkreettinen osallistuminen
    • Pilotit eli ketterät kokeilut aidoissa asiakas- ja ammattilaisympäristöissä
  3. Tiedolla johtaminen
    • Tietoa hyödynnetään osallisuutta suunniteltaessa niin, että osallisuus vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmien toiveisiin ja osallisuuden tuloksia hyödynnetään aidosti sote-uudistuksen valmistelussa

Osallisuuden avulla voidaan konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille. Toivottavasti pääsemme myös fyysisesti ensi vuoden puolella jalkautumaan eteläsavolaisten joukkoon. Viestintäkoordinaattori haluaisi jo kovasti päästä kuulemaan toreilla mielipiteitä ja ajatuksia sote-uudistuksesta.

Osallisuutta toteutetaan mahdollisesti seuraavin keinoin:

  • Kysy & vaikuta 24/7 verkkosivuilla
  • Ryhmien tapaamiset n.1krt/kk
  • Pilotit 24/7
  • Live-foorumit (Teams ja Facebook) 1krt/kk ja niiden tallenteet YouTubessa 24/7
  • OSUVA-projektin e-opetusmateriaali 24/7 Youtubessa
  • Kyselyt ja gallupit
  • Tapahtumiin osallistuminen ja vierailut eri sidosryhmien tapaamisissa
  • Työpajat eri aiheista jatkuvasti käynnissä tarpeen mukaan
  • Kysy, me vastaamme –palsta suunnitteilla paikallismediaan!
Etelä-Savon hyvinvointialueen osallisuus 2021.
Suunnitelma sote-uudistuksen osallisuudesta.

Haluamme tehdä viestintää modernisti ja monipuolisesti, hyödyntäen kuitenkin myös perinteisiä kanavia ja medioita. Etelä-Savon sote-uudistukseen liittyvissä asioissa olkaa rohkeasti yhteyksissä meihin uudistustiimin tyyppeihin. Alta löytyvät vielä meidän ulkoisen viestinnän kanavat ja sähköposti, josta meidät tavoittaa suoraan.

Tervetuloa osallistumaan Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun liittyvään keskusteluun!

Kanavat

Verkkosivut: https://etela-savo.fi/

Facebook: Etelä-Savon sote-uudistus / https://www.facebook.com/esavonmaakunta

Youtube: Etelä-Savon sote-uudistus / https://www.youtube.com/channel/UCCNAMP7if9aD_QftHf22klw

Sähköposti: uudistustiimi@etela-savo.fi

Miltä sote- ja pelastuspalvelut näyttävät Etelä-Savossa vuonna 2030?

Teimme maakuntalaisille avoimen kyselyn, jonka tavoitteena oli mahdollistaa eteläsavolaisten osallistuminen tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen kehittämiseen. Kyselyllä haettiin vastauksia siihen, miltä sote- ja pelastuspalvelujen tulisi näyttää vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla oli palveluihin liittyen.

Kyselyä mainostettiin verkkosivuilla, Facebookissa ja lisäksi kysely lähetettiin sähköpostilla kaikille sidosryhmille, joita pyydettiin välittämään kyselyä mahdollisimman laajasti eteenpäin. Kyselyyn pystyi vastaamaan aikavälillä 23.10. – 4.12 ja kyselyyn vastasi 519 henkilöä.

Vastanneista henkilöistä suurin osa oli Etelä-Savon vakituisia 30-65 vuotiaita asukkaita. Vastaajia oli kuitenkin kaikista ikäryhmistä hyvin edustettuina.

Sote-uudistuksen myötä digitaalisia palveluvaihtoehtoja tullaan jatkossa lisäämään ja monet ovatkin valmiita niitä hyödyntämään.

Kyselyn tuloksia. Oletko valmis asioimaan tulevaisuudessa pääasiassa digitaalisesti?

Terveysasioita hoidetaan kuitenkin mieluummin fyysisellä vastaanotolla kuin esimerkiksi videovastaanotoilla. Digitaalisista palveluista kannatusta saivat kuitenkin mobiilisovellus, sähköinen ajanvaraus ja joustavat yhteydenottotavat kuten chat-palvelut. Tärkeänä nähtiin myös se, että omia tietoja voisi tarkastella ja hallita verkossa helposti.

Kyselyn tuloksia. Millainen sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalvelu helpottaisi elämääsi eniten?

Fyysisesti lähellä asuinpaikkaa palveluista tulisi vastaajien mukaan sijaita ainakin näytteenottopalvelut, lääkäripalvelut, hoitajan vastaanotto sekä suun terveyspalvelut. Etäpalveluiden mahdollisuudet nähtiin sosiaaliohjauksessa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, mutta myös hoitajan vastaanotoissa ja lääkäripalveluissa.

Kyselyn tuloksia. Mitkä seuraavista palveluista voisi mielestäsi tarjota etänä?

Avoimia vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 267. Kysymyksenä oli, miltä sote- ja pelastuspalvelut näyttävät vuonna 2030? Tekoälyn luomassa yhteenvedossa palveluiden saatavuus ja saavutettavuus sekä yhdenvertaisuus korostuvat.

Tekoälyn luoma yhteenveto kyselyn tuloksista.

Tekoälyn luoma yhteenveto

Positiivista kyselyn tuloksissa oli se, että kyselyn perusteella eteläsavolaisten ajatukset tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluista ovat samassa linjassa Etelä-Savon sote-uudistuksen ja kansallisten tavoitteiden kanssa. Sote-uudistuksen valmistelussa maakuntalaisten näkemysten ja toiveiden huomiointi on olennaista, koska tärkein työ sote-uudistuksen toteuttamisessa tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden yhteisessä arjessa.

Tutustu kaikkiin kyselyn tuloksiin tästä

Lisätietoja: Sami Sipilä, sami.sipila@etela-savo.fi

Toinen Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 14.1.21

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää Kehittämö-tilaisuuden torstaina 14.1.2021 klo 09:00-11:00 verkkotapahtumana.  

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tammikuun Kehittämön teemana ovat osallisuus ja henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudetKehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.    

Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://www.lyyti.in/sopiva140121 

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Hankkeen järjestämän ensimmäisen Kehittämö-verkkotapahtuman tallenne löytyy Etelä-Savon sote-uudistuksen Youtube-kanavalta: Sopiva – vammaispalvelujen henkilökohtaisen budjetoinnin hanke, kehittämö 16.12.2020 – YouTube

Sopiva-hanke toteutetaan Essoten ja Vaalijalan yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksessa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Sopiva on yksi Etelä-Savon sote-uudistuksen alaisuudessa toimivista hankkeista. Lue lisää Sopiva-hankkeesta: Sopiva – henkilökohtainen budjetointi – Etelä-Savon maakunta (etela-savo.fi) 

Sopiva-hankkeen tiimi toivottaa kaikille hyvää alkanutta uutta vuotta ja toivottaa kaikki mukaan kehittämistoimintaan!

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke