Joulu etänä lähellä

Vietämme tänä vuonna joulua poikkeuksellisessa tilanteessa. Välimatkoista huolimatta yhteys läheisiin on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Me Etelä-Savon sote-uudistuksen uudistustiimissä toivomme, ettei kukaan jäisi juhlapyhinä yksin.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa suomalaisia viettämään joulua samassa tilassa vain läheisimpien ihmisten kanssa ja käyttämään luovuutta muiden tapaamisessa: 

https://thl.fi/fi/-/juhli-joulua-pienessa-porukassa-ja-valta-ruuhkia-listasimme-vinkkeja-turvalliseen-pyhien-viettoon

Uudistustiimi on koonnut vaihtoehtoisia videopuhelumahdollisuuksia ohjeistuksineen joulutervehdyksen yhteyteen. Haluamme tuoda tiedoksi turvallisia sekä vastuullisia vaihtoehtoja yhteydenpitoon myös joulun aikana.  

Kiitämme lämpimästi kaikkia eteläsavolaisia ja Etelä-Savon sote-uudistukseen osallistuneita tahoja kuluneesta vuodesta.  

Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta 2021! 

Etelä-Savon sote-uudistuksen uudistustiimi 

Tutustu etäyhteysmahdollisuuksiin

WhatsApp 

  • Monelta suomalaiselta jo puhelimesta löytyvä WhatsApp-viestintäsovellus on ilmaiseksi saatavilla puhelimen sovelluskaupasta. Videopuhelun soittaminen WhatsApp-sovelluksessa vaatii sen, että molemmilla osapuolilla on sovellus ladattuna ja otettu käyttöön. WhatsApissa yhteyden muodostaminen tapahtuu puhelinnumeron välityksellä.  

Käyttö: Videopuheluita voi soittaa WhatsApp keskustelussa painamalla kameran kuvaa keskustelun oikeassa yläreunassa. Videopuheluita voi soittaa maksimissaan kahdeksan (8) henkilön WhatsApp-ryhmissä.  

Apple Facetime 

  • Facetimea voi käyttää vain Applen laitteilla, eli molemmilla osapuolilla täytyy olla Applen laite. Facetime on valmiiksi asennettuna Applen laitteissa. Käyttö: Normaalin puhelusoiton sijasta voit valita videopuhelusoiton.  

Samsung videopuhelu 

  • Samsungin puhelimien välillä toimii suora videopuhelu ilman mitään lisäsovellusten lataamista suoraan yhteystiedon vaihtoehdoista (puhelu, tekstari, video). 

Ohjeita WhatsApin videpuhelun, Applen Facetimen ja muiden videopuhelusovellusten käytöstä:  

Henri Kärkkäinen. 2020. Näin soitat videopuhelun – älä anna koronan erottaa sinua lähimmäisistäsi. Ilta-Sanomat: https://www.is.fi/digitoday/art-2000006466014.html 

Osku Kannisto. 2020. Näin soitat videopuhelun: tutustu sovelluksiin. Elisa: https://elisa.fi/ideat/nain-soitat-videopuhelun/  

Omavalvontaohjelma varmistaa eteläsavolaisten oikeuksien sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen sote-palveluissa

SOTE-omavalvontaverkoston kansallinen foorumi kokoontui 24.11.2020 ja paikalla oli sote-valvonnasta kiinnostuneita sekä vastaavia yli sata osallistujaa ympäri Suomea. Etelä-Savon sote-uudistuksesta paikalla oli Niina Kaukonen. Niinan vastuulla on omavalvontaohjelman laatiminen Etelä-Savon hyvinvointialueelle, jonka työstäminen aloitetaan vuoden 2021 alkupuolella. Työssä hyödynnetään edellisen sote-uudistuksen valmistelutyötä liittyen omavalvonta -ohjelmaan.  

Omavalvontaohjelmassa kuvataan ne menettelyt, joilla varmistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ja palvelut järjestetään asukkaiden oikeuksia sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta turvaavalla ja edistävällä tavalla. Lisäksi omavalvontaohjelmalla varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista laatua, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta. Omavalvontaohjelman onnistunut käyttöönotto ja hyödyntäminen toiminnassa varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta siirtymävaiheessa ja tulevassa toiminnassa. 

Niina Kaukonen kertoi foorumissa Sote -palveluntuottajien valvonnasta käytännössä ja esimerkkejä maakunnista. Lisäksi käytiin läpi hyväksi todettuja käytäntöjä, kuten verkkopohjaista sote-palvelujen omavalvontakoulutusta. Foorumissa katsottiin myös kohti tulevaa ja mietittiin miten Valvira sekä aluehallintovirastot näkevät tulevan roolinsa sote-uudistuksessa ja tulevilla hyvinvointialueilla.  

Tiedolla johtaminen nostettiin tärkeänä kehittämisalueena myös valvonnassa. Myös tulevat hyvinvointialueet joutuvat miettimään, millä työvälineillä ja tiedolla johtamisen menetelmillä valvontatyötä koko alueella toteutetaan. Tietojohtamisesta voi lukea lisää verkkosivuilamme Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Puseniuksen kirjoittamasta blogitekstistä.  

SOTE-omavalvontaverkosto jatkaa hyvää yhteistyötä, jotta kansallisesti voidaan tehdä yhteneväisiä toimintamalleja sekä jakaa hyviä käytäntöjä verkoston kesken. Etelä-Savon sote-uudistuksen uudistustiimi laatii tietoon perustuvaa omavalvontaohjelmaa Niinan johdolla ja hyvässä kansallisessa ohjauksessa.

Lue Paula Puseniuksen tietojohtamista käsittelevä blogi tästä

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Etelä-Savon pelastuslaitos on osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Pelastustoimen uudistus tuntuu kuitenkin jäävän sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisille pelastustoimen uudistus tulee näkymään parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna. Pelastuslaitostoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat hoitaa ensivaste- ja ensihoitotehtäviä. 

”Tässä on hyvin uudistuksen perusajatus. Ensihoito ja pelastustoimi ovat saman maakunnan sisällä, jolloin pelastuslaitos voi myös tuottaa ensihoitopalveluja. Palvelujen parempi saatavuus ei koske ainoastaan akuuttia apua onnettomuustilanteissa, vaan myös neuvontaa ja ohjeistusta pyritään valtakunnallisestikin yhdistämään”, tiivistää Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. palomestari Heli Hyttinen. 

Tällä hetkellä Suomessa on 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta ja ne hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi tulee jatkossakin olemaan erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksen myötä pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus tehostuu, jolla voidaan tuottaa yhdenvertaisemmin palveluita koko maassa.  

Pelastustoimen palvelut Etelä-Savossa 

Monille tulee pelastustoimesta varmasti ensimmäisenä mieleen paloautot ja palomiehet. Pelastuslaitoksen toimintaan sisältyy kuitenkin myös tehtäviä, jotka eivät ole yhtä äänekkäitä tai näkyviä. Etelä-Savon pelastuslaitos kuvailee verkkosivuillaan palvelut seuraavasti:  

  • Ensihoito: Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Lisäksi ensihoidon tukiyksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Pieksämäellä. 
  • Pelastustoiminta: Pelastustoimintaan kuuluvat esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön tai omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen. 
  • Turvallisuuskoulutus: Turvallisuuskoulutuksella voi kehittää turvallisuustietoja ja taitoja pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Yleisimpiä koulutusaiheita ovat alkusammutus-, turvallisuus-, turvakortti- ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus. 
  • Palotarkastukset: Valvontatoiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänä on myös ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi.  
  • Kemikaalivalvonta: Pelastuslaitos valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia sekä niiden säilytystä. 
  • Turvallisuusviestintä: Tarkoituksena on lisätä ihmisten turvallisuustietoutta sekä kannustaa turvallisuuden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Turvallisuusviestinnästä halutaan osallistavaa ja vuorovaikutteista  

Turvallisuusviestinnällä ja osallistamisella voidaan vähentää onnettomuuksien määrää. Pelastustoimella on yhteinen turvallisuusviestinnän strategia. Sen visiona on, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja –taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. 

Esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi hyödyllistä, että asukas osaisi käyttää alkusammutuskalustoa. Tulipalo saataisiin mahdollisesti sammutettua ajoissa ja vahingot jäisivät pieniksi. Etelä-Savossa yksilöiden toiminta onnettomuustilanteissa korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Vaikka tulipalo huomattaisiin ajoissa, voi pelastustoimella kestää jonkin aikaa saapua paikalle. Jokainen eteläsavolainen on osa pelastustoimea, mutta tarvittaessa Pelastuslaitoksen rautaiset ammattilaiset hälytetään apuun.  

”Erityisesti haja-asutusalueella ja mökkiteillä osoitemerkinnät ovat tärkeitä, jotta apu saadaan kerralla oikeaan paikkaan. Myös opastuksen järjestämisen onnettomuuspaikalle näillä alueilla on suotavaa. 112 puhelinsovellus on hyvä ladata, koska soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti”, vinkkaa Heli Hyttinen.  

Maakuntalaisten toivotaan myös noudattavan viranomaisten antamia kieltoja sekä ohjeita. Kesällä voimassa olevien metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitusten aikana ei juhannuskokkoja tai nuotioita saisi sytytellä. Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on hyvät ja ajankohtaiset nettisivut, joista löytyvät voimassa olevat varoitukset.  

Etelä-Savon pelastustoimi haluaa olla vahvemmin mukana ihmisten arjessa. Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Jokaiselle kohderyhmälle on määritelty omat tavoitteet ja kanavat viestinnälle sekä osallistamiselle. Toiveena olisi, että ihmiset voisivat matalalla kynnyksellä kysyä neuvoja tai apua pelastuslaitokselta, jo ennen mahdollisia onnettomuuksia. Pelastustoimi pyrkii tunnistamaan maakuntalaisten arjesta mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten käyttäytymistä vesillä ja eri ikäryhmien tyypillisiä onnettomuuksia.

Eteläsavolaisilta toivotaan vastuuta omasta toiminnasta ja aktiivista osaamisen sekä tietoisuuden kehittämistä turvallisuudesta. Tähän pelastustoimi haluaa tarjota täyden tuen.  

Etelä-Savon pelastustoimen ominaispiirteet 

Etelä-Savossa kesäaikana väkimäärä yli kaksinkertaistuu. 2019 tilastojen mukaan Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yksistään Mikkelissä on yli 10 000. Tuoreimman arvion mukaan kausiasukkaiden määrä on kesäaikaan korkeimmillaan jopa 84 000 ja vuositasolla jopa 294 000. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan kesäisin, kun onnettomuuksia sattuu enemmän. Pelastustehtäviä maakunnan alueella oli yhteensä noin 3650 kappaletta vuonna 2019.  

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella on 34 paloasemaa, joista Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen paloasemat toimivat 24/7 periaatteella. Muiden paloasemien osalta, osassa on henkilöstöä virka-aikaan ja osa toimii sopimuspalokuntalaisten voimin. Sopimuspalokunnat ovat Etelä-Savon alueella tärkeä voimavara.  

Pelastuslaitoksella eri tehtävien kirjo on laaja, joista monet eivät näy ulospäin maakuntalaisille. Palomiesten osaamista, työkykyä ja valmiutta täytyy ylläpitää, kalustoa huoltaa ja koulutuksia järjestää sekä niihin osallistua. Henkilökuntaan kuuluu myös toimistohenkilökuntaa, jotka esimerkiksi huolehtivat tuki- ja hallintotoimista sekä valvonnasta. Tämä mahdollistaa käytännön työn toteutumisen kentällä. Työ vaatii henkilökunnalta joustamista vuodenaikojen sekä vuorokaudenaikojen mukaan ja vaihteleviin olosuhteisiin täytyy tottua.  

Tiimityö ja toisten tukeminen korostuvat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa. Hyttisen mukaan pelastustoimeen hakeutuu samanhenkistä porukkaa, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja luottamuksen toisiin työntekijöihin.  

Ota Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat haltuun alta, niin saat ajankohtaista tietoa pelastustoimesta! 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat:  

Verkkosivut: https://espl.fi/ 

Facebook: https://www.facebook.com/etelasavonpelastuslaitos 

Instagram: @espelastuslaitos 

Sähköposti: pelastuslaitos(at)espl.fi

Seppo Lokka

Etelä-Savon Pelastusjohtaja
seppo.lokka@espl.fi

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden ajatuksia sote-uudistuksesta

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden keskuudessa sote-uudistus herättää vielä kummastusta ja huolta, mutta myös intoa ja toiveikkuutta löytyy uusia toiminta- ja palvelumalleja kohtaan. Kolme perhettä Pieksämäeltä kertoivat ajatuksiaan sote-uudistukseen liittyen. Erilaisia perheitä haastateltiin satunnaisesti ja lapsia perheissä oli yksivuotiaasta 13-vuotiaaseen.  
 
”Kyllä sote-uudistus herättää vielä paljon kysymyksiä, ristiriitaisia ajatuksia, epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Käsittääkseni ajatuksena on, että kaikille hoito olisi tasapuolista, mutta kuinka tämä voi käytännössä toteutua?” Pohtii nelilapsisen perheen äiti. 

Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämä tapahtuu monilla eri menetelmillä, kuten esimerkiksi siirtämällä palveluja verkkoon tai liikkuviksi lähipalveluiksi. Lopputuloksena on palveluiden parempi saatavuus ja saavutettavuus kaikille maakuntalaisille.  

Kuvituskuvia Pieksämäeltä. Kuvien henkilöt eivät liity haastatteluihin.

Perheet toivovat, että sote-uudistus väännettäisiin kuntalaisille rautalangasta. Ymmärrystä halutaan esimerkiksi siihen, mistä uudistuksessa on kysymys ja kuinka uudistus vaikuttaa perheiden arkeen. Suurempi, Etelä-Savon maakunta, tuntuu myös kaukaisemmalta ja kysymykset esimerkiksi hoidon saavutettavuudesta mietityttävät. Myös alueiden välinen tasa-arvo epäilyttää ja päättäjiltä toivotaankin kaukonäköisyyttä.  
 

”Toivomme, että perusterveydenhuollon palvelut säilyisivät omalla paikkakunnalla. Meidän perheemme käy viikoittain paikallisessa terveyskeskuksessa asioimassa ja se on todella näppärä, kun palvelu on kävelymatkan päässä.”  

Myös hammaslääkäripalvelut ja kouluterveydenhuolto saivat kiitosta perheiltä. 

Jonotusajat ovat hammashoidossa välillä kohtuuttoman pitkiä, mutta palvelu on hyvää ja se pitäisi ehdottomasti säilyttää Pieksämäellä, toteaa nelihenkinen perhe. 

Tulevaisuudessa ei ole väliä, saavutko palveluihin esimerkiksi chatin vai fyysisen hyvinvointiaseman kautta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan paljon uutta teknologiaa ja uusia tapoja toimia. Jotkin palvelut on edelleen säilytettävä lähellä, ja jotkin voidaan järjestää liikkuvina lähipalveluina. Joka tapauksessa palveluja voi tulevaisuudessa saada useimmilla ja erilaisilla tavoilla kuin nyt. Koska palveluja ja rakennetta suunnitellaan nyt, vielä ei voida määritellä, miten tämä konkretisoituu eri alueilla Etelä-Savossa. 
 
Perheet näkivät yhtenä hyvänä puolena sote-uudistuksessa tiedonkulun helpottumisen. Tähän vastataan muutosohjelmassa yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster-hanke) käyttöönoton sekä muutoin tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen avulla. 

”Tämänhetkinen ongelma on, että tieto ei kulje edes oman paikkakunnan sisällä järjestelmästä toiseen, saati sitten kunnasta toiseen esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä. Perheemme asioi kolmessa eri kunnallisessa sairaalassa kahden eri maakunnan alueella sekä lukuisilla yksityisillä terveysasemilla ympäri Suomen. Aina saa olla itse muistelemassa ja kertomassa lasten terveyshistoriaa.” 

Myös maakuntien välinen yhteistyö tietojen hallinnoinnissa mietityttää. 

”Toisaalta taas, mitä se auttaa, jos Pieksämäeltä Mikkeliin tieto kulkee, mutta esimerkiksi pohjoiseen Kuopioon mentäessä tietokatko on jälleen edessä. Kyllä tällaiset pitäisi olla valtakunnallisia”, pohtii eräs haastateltava.  

Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Pusenius kertoo maakuntien sisällä yhteisen tietopohjan luomisen ja tietojärjestelmien yhtenäistämisen olevan yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kaikkien maakuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tule olemaan yhtenäisiä. Kansallisella tasolla Kanta-arkisto kerää kuitenkin potilas- ja asiakastiedot yhteen niin yksityisiltä kuin julkisiltakin toimijoilta kaikkien ammattilaisten käytettäväksi. 

Maakunnan alueella tehtävä tietojärjestelmien yhtenäistäminen vaikuttaa tiedonkulun paranemiseen merkittävästi. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt Kuopion yliopistollisen sairaalaan yhteistoiminta-alueen kanssa. 

Jos uudistukselta saisi toivoa ihan mitä tahansa, perheet toivoisivat lisäresursseja Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tälläkin laajuudella palvelut ansaitsevat kiitosta. Erityisesti perheiden tukipalvelut ja neuvola saivat kehuja. Perheiden mukaan neuvolassa asiakkaiden kohtaaminen on ammattitaitoista ja välittävää.  

 
Uudistuksen myötä toiveissa on esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kokonaisturvallisuutta. Osa vanhemmista oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisten aito kohtaaminen ja läsnäolo ovat pääasiallinen tapa hoitaa asioita. 

”Kasvotusten tapahtuva asiointi herättää mielestäni enemmän luottamusta, kun se ihminen on siinä hetkessä ja tilanteessa juuri minua ja minun lastani varten.” 

Kasvotusten tapahtuvasta kohtaamisesta sote-uudistuksessa ei olla kokonaan luopumassa. Digitaaliset palvelut kuitenkin painottuvat, sillä ne mahdollistavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden. Tämä on erityisen tärkeää haja-asutetussa Etelä-Savossa. 

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ryhmät kokoontuivat summaamaan syksyä

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä-, henkilöstö- ja johtoryhmät kokoontuivat 9.12 ja 10.12.2020. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelman etenemistä ja ajankohtaisia asioita, valtakunnan tilanteen vaikutuksia ja vuoden 2021 viestintäsuunnitelmaa.

Maakunnalliseen viestintäryhmään on kutsuttuna edustajia kaikista Etelä-Savon kunnista ja kuntayhtymistä. Lisäksi ryhmässä on edustettuna muun muassa järjestöt, yrittäjät ja Etelä-Savon Maakuntaliitto. Viestintäryhmä kokoontuu noin kuukauden välein, ja syksyllä 2020 kokoontumisia ehdittiin järjestää etäyhteyksin neljä kappaletta.

Sote-uudistukseen liittyvää viestintää on koko syksyn tehty yhdessä alueiden kanssa. Viestintäkoordinaattori Emma Klén esitteli yhdessä sote-uudistuksen Uudistustiimin kanssa tehtyä viestintäsuunnitelmaa, joka sai maakunnan viestijöiltä yksimielisen tuen ja innostuneen vastaanoton. Viestintäryhmä jatkaa ryhmän päätöksellä kokoontumista kuukausittain myös tulevana vuonna.

Henkilöstöryhmässä käytiin lämminhenkistä keskustelua sote-uudistuksen etenemisestä. Henkilöstön puolelta linjattiin, että tunnelmat uudistukseen liittyen ovat tässä vaiheessa lähinnä odottavat. Tärkeä kohta saavutetaan, kun henkilöstöasiantuntija aloittaa työnsä tammikuussa 2021. Henkilöstöryhmän kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan tuolloin virallistaa ja tiivistää. Henkilöstön tiiviisti mukana pitämiseen on oltu tyytyväisiä jo hankevaiheessa, ja hyvää yhteyttä halutaan edelleen syventää.

Johtoryhmässä käsiteltiin rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tilannetta, ja todettiin hankepäälliköiden Paula Puseniuksen ja Kirsi Leinosen johdolla molempien etenevän hyvin aikataulussa ja budjetissa. Valmistelun tilanne on kuvattu alla olevassa taulukossa.

”Syksy on tehty hienosti hankkeiden kautta työtä, ja 7.12.2020 oli merkittävä päivä, kun hallituksen esitys sote-laeista valmistui. Tämä tarkoittaa, että aloitamme keväällä hyvinvointialueen hallinnollisenkin valmistelun. Hyvinvointialue syntyy kuitenkin heti, kun lait on eduskunnassa hyväksytty. Kevään aikana lähdemme yhä vahvemmin tekemään henkilöstösuunnittelua, taloussuunnittelua ja juridista valmistelua. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu laajenee siis huomattavasti” tiivisti innostuneesti muutosjohtaja Sami Sipilä.

Etelä-Savon sote-uudistuksen Uudistustiimi kiittää lämpimästi kaikkia ryhmiä ja muutoin valmistelussa mukana olleita kuluneesta vuodesta.

Lämmintä joulun aikaa!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Tietojohtamisen MITÄ – MIKSI – MILLOIN

Kun tietojohtamiseen hurahtanut henkilö pääsee mieliaiheeseensa, tietojohtamiseen, alkaa kuulijoiden korvanappeihin tulvia kiireellistä huomiota vaativia menoja (tai siltä joskus tuntuu). Tietojohtaminen on kuitenkin osa meidän kaikkien arkipäivää – halusimme tai emme. Mitä tietojohtaminen on ja miksi se on niin tärkeää?

MITÄ?

Tietojohtaminen on tiedolla johtamista, sitä että päätöksiä tehdään faktatiedon avulla. Taannoinen koronatilanteen hallinta Mikkelin alueella on hyvä esimerkki tiedolla johtamisesta; päätökset perustuivat altistuneiden liikkeistä kerättyyn tietoon, eivät sattumaan. Tietojohtaminen on myös tiedon johtamista. Sitä tarvitaan, koska tiedon määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. Tiedon johtaminen on sen varmistamista, että oikea tieto on oikealla henkilöllä oikeaan aikaan. Yksinkertaisimmillaan tiedon johtaminen on sitä, että tietokoneen kansiorakenne pidetään kunnossa ja tieto siten helposti löydettävissä. Aivan kuten aiemmin meillä oli tapana mapittaa asiapaperit kansioihin.

MIKSI?

Miksi tietojohtamisesta puhutaan niin paljon? Elämme tietotalouden aikaa; tietoa tuotetaan moninkertaisesti aiempaan nähden, erilaista tietoa suorastaan tulvii aina tietoähkyyn saakka. Meidän kannattaa hallita ja hyödyntää tietoa eikä antaa tiedon hallita meitä.

MILLOIN?

Aina. Tietojohtaminen on sote-maailmassa läsnä käytännössä kaikessa mitä teemme. Sote-tietojohtamisen perusta on oikea kirjaaminen. Jos hoitotilanteen kirjaamisessa on puutteita, ei myöskään tietojärjestelmien keräämästä datasta johdon työpöydälle jalostettu tieto ole oikeaa.

Rakenneuudistuksessa kehitämme tietojohtamista, koska haluamme tuottaa yhdenmukaista ja alueiden välillä vertailtavaa tietoa sen varmistamiseksi, että kaikilla suomalaisilla on tulevaisuudessa yhdenmukaiset mahdollisuudet laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kaikkien tulevien maakuntien alueilla on syksyn aikana tehty DigiFinlandin toimesta yhtenäiset tietojohtamisen nykytilan arvioinnit ja niiden pohjalta rakenteeltaan yhdenmukaiset kehittämissuunnitelmat – niin myös meillä Etelä-Savossa. Kerromme lisää tietojohtamisen kehittämisen etenemisestä vuoden 2021 aikana!

Etelä-Savon hyvinvointialueen tietojohtamisen tiekartta.

Kirjoittaja on Etelä-Savon rakenneuudistuksen hankepäällikkö, KTM (tietojohtaminen), FM (kehitysbiologia), jonka missio on pudottaa tietojohtaminen juhlavista strategiapuheista osaksi jokapäiväistä työtä.

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius@etela-savo.fi

Pertunmaan Digikinkerit sote-uudistuksen ensimmäisenä pilottina

Pertunmaalla toimiva ikäihmisten Digikinkerit saa jatkoa osana sote-uudistuksen pilotteja.

Pilotilla tarkoitetaan ketterää kokeilua, jonka aikana voidaan arvioida toiminnan hyötyjä ja laajentamista maakunnalliseksi toiminnaksi, sekä viedä maakuntaa kohti sote-uudistuksen tavoitteita.

Rakenneuudistuksen osa-alueen 3 yhtenä toimenpiteenä on maakunnan asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden tukeminen. Digikinkerit-pilotin ensimmäinen vaihe käynnistyy 30.11.2020 ja jatkuu kesäkuuhun 2021 saakka. Toisen vaiheen aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Ensimmäisessä vaiheessa Pertunmaalla jo toimineita vertaisohjaajia koulutetaan ja Digikinkerit-toimintaa jatketaan. Kouluttajana toimii Marko Torppala Linkkitiimi Oy:sta. Koulutusta tarvitaan, koska ikäihmisten digikyvykkyyden hyvän tason ylläpitäminen vaatii lisäosaamista vertaisohjaajilta. Vertaisohjaajien tuen tarpeeseen on vaikuttanut myös poikkeusolotilanne, minkä vuoksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja osallisuusmuotoja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä päätti 19.11.2020 käynnistää Pertunmaan Digikinkerit-pilotin ensimmäisenä kokeiluna sote-hankkeisiin myönnetyllä valtionavustuksella. Pilotin kustannuksiksi on budjetoitu 3 350€. Ensimmäisestä pilottivaiheesta kerätään kokemuksia digikyvykkyyden parantamisesta vertaistuen keinoin. Tuloksia voidaan hyödyntää koko maakunnassa.

Kesäkuussa 2021 aloitetaan pilotin toinen vaihe. Toisessa vaiheessa luodaan maakunnallinen suunnitelma ikäihmisten digikyvykkyyden varmistamisesta ja kehittämisestä. Tavoitteena on asukaslähtöinen ja verkostoitunut toimintatapa, jossa eri toimijat yhdistävät voimavaransa digikyvykkyyden edistämiseen. Pertunmaan kokemuksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Pilotin toisesta vaiheesta päätetään erikseen myöhemmin.

Poikkeusolot huomiodaan pilotin järjestämisessä tilanteen mukaisesti.

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä hyväksyi ensimmäiset pilotit

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä kokoontui 1.12.2020 etäyhteyksin linjaamaan valmisteluun liittyviä asiakohtia. Ohjausryhmään on kutsuttu kaikki Etelä-Savon kunnat ja sote-kuntayhtymät. Puheenjohtajana toimii Aira Kietäväinen.

Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen ja muutosjohtaja Sami Sipilä toivottivat kokouksen alussa Rantasalmen ja Sulkavan edustajat tervetulleiksi ohjausryhmään todeten avoimen yhteistyön olevan oikea suunta yhteisen hyvinvointialueen luomiselle.

Etelä-Savon sote-uudistus valmistelee Etelä-Savon hyvinvointialuetta. Sote-uudistuksessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien.

Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosjohtaja Sami Sipilä esitti tilannekatsauksen valmistelukokonaisuudesta. Valmistelu on tällä hetkellä hankevaiheessa, ja etenee kohti toimeenpanevampaa vaihetta eli väliaikaishallinnon valmistelua. Väliaikaishallinto tulee toimimaan omalla Y-tunnuksellaan, minkä vuoksi se voi rajatusti tehdä linjauksia tulevan hyvinvointialueen osalta. Maakuntavaalit järjestetään vuonna 2022.

Sipilä esitteli ohjausryhmälle Etelä-Savon muutosohjelman eli hankekokonaisuuden, viimeaikaiset rekrytoinnit, osallisuuden tiekartan sekä asukaskyselyn avoimista vastauksista tekoälyavusteisesti yhteen vedettyjä vastauksia. Kaikille avoimeen kyselyyn on tällä hetkellä vastannut yli 450 ihmistä, ja avoimia vastauksia on annettu yli 200 kappaletta. Tämän lisäksi on mahdollistettu kahdensuuntainen viestintä, järjestetty webinaareja ja lukuisia työpajoja. Osallisuus Etelä-Savon sote-valmistelussa on Sipilän mukaan saanut valtakunnallisesti hyvää palautetta, ja siihen tullaan panostamaan tutuin ja uusin keinoin myös tulevana vuonna.

Kohti yhteistä sote-valmistelua

Sote-uudistuksen tilannekatsauksen jälkeen käsiteltiin lisäasiana Itä-Savon kunnille ja Sosteri-kuntayhtymälle osoitettava kirje, jossa esitetään alueen kaikkien kuntien ja Sosteri-kuntayhtymän osallistumista Etelä-Savon hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun 1.1.2021 alkaen. Varsinaisen esityksen asiassa tekee hankehallinnoitsijana Essote-kuntayhtymän hallitus 3.12.2020 pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.

Asiakohdassa keskusteltiin lisäksi Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmän kokoonpanosta. Uudistuksen johtoryhmä ottaa asian huomioon niin, että myös pienemmillä kunnilla on mahdollisuus osallistua työskentelyyn. Johtoryhmän puheenjohtaja Risto Kortelainen kertoi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausneuvottelun, jossa on jatkoa luvassa alkuvuodesta. Etelä-Savon valmistelu tekee jo nyt Sosterin kanssa yhteistyötä sote-rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja kehittämishankeorganisaatioiden välillä.

Yhteistyötä kuntayhtymien ja kuntien välillä toivotaan mahdollisimman pian, sillä aikaa rakenneuudistukselle on vain vuoden 2021 loppuun saakka. Nyt käynnistyvien pilottien toteuttamiseen on aikaa puoli vuotta.

Sote-uudistus etenee konkreettisiin kokeiluihin

Tulevaisuuden sote-keskuksen ajankohtaiset asiat esitteli hankepäällikkö Kirsi Leinonen. Hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Rakenneuudistuksen ajankohtaiset asiat esitteli hankepäällikkö Paula Pusenius. Myös rakenneuudistuksessa on edetty aikatauluvaatimusten mukaan tehokkaasti. Ensimmäinen pilottikokeilu, Pertunmaan Digikinkerit, käynnistyi 30.11.2020.

Pusenius ja Leinonen sekä pelastusjohtaja Seppo Lokka esittelivät ohjausryhmälle johtoryhmän esityksen mukaisesti muut ensimmäisessä vaiheessa aloitettavat pilottiehdotukset, joita ovat

  • Omaolon laaja käyttöönotto
  • Digitaalinen asiointi-ikkuna
  • Aikuissosiaalityön asiakasohjaus
  • Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasohjaus
  • Puumalan moniammatillinen yksikkö

Piloteista uutisoidaan erikseen niiden käynnistyttyä. Pilotilla tarkoitetaan ketterää kokeilua, jolla kokeillaan uusia palvelumuotoja tai kehitetään olemassa olevia. Pilotit tuottavat tärkeää tietoa siitä, mitkä Etelä-Savon hyvinvointialueen kehityskohteista vaativat erityistä huomiota, ja mitä muutoksia taustalla oleviin prosesseihin tarvitaan uusia palveluja käyttöön otettaessa. Pilottien tuloksia on tarkoitus soveltaa koko maakunnan alueella tulevaisuudessa. Pilotit kustannetaan suurimmaksi osaksi Etelä-Savon saamasta valtionavustuksesta, jota rakenneuudistus ja tulevaisuuden sote-keskus hankkeet saivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa.

Tärkeä osa rakenneuudistuksen kehittämistavoitteita on tiedolla johtamisen kehittäminen. Etelä-Savossa on tehty yhtenäinen tietojohtamisen kehittämissuunnitelma valtakunnallisten vaatimusten mukaisesti. Tietojohtamisen kehittämisestä Etelä-Savon sote-uudistuksessa vastaa hankepäällikkö Pusenius.

Ohjausryhmä hyväksyi johtoryhmän esittämät pilotit esityslistan mukaisesti. Digipalvelujen kehittämiseen liittyen ohjausryhmä keskusteli muun muassa yhdenvertaisuuden edistämisen tärkeydestä digikyvykkyyteen ja infrastruktuuriin liittyen.

Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran 2.2.2020, jonka jälkeen ohjausryhmä alkaa kokoontua noin kahden kuukauden välein. Ohjausryhmä toimii ylimpänä ohjaavana foorumina Etelä-Savon sote-uudistukselle.

”Etelä-Savon sote-uudistus on Essote-kuntayhtymän, Pieksämäen kaupungin, Vaalijalan kuntayhtymän ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen yhteinen muutosohjelma, jossa valmistellaan Etelä-Savon hyvinvointialue. Etelä-Savon sote-uudistus vastaa siitä, että väliaikaishallinnon toimintaedellytykset valmistellaan kevään 2021 aikana. Tämä työ on nyt alkamassa aikataulun mukaisesti, ja samalla jatketaan hyvin käynnistynyttä palvelujen kehitystä ihminen edellä”, tiivistää muutosjohtaja Sami Sipilä tulevan vuoden työrupeamaa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen valmisteluun osallistuvat keskeisesti Etelä-Savon Maakuntaliitto sekä kolmannen sektorin ja henkilöstön edustajat. Yhteistyö ja osallisuus ovat kantavia teemoja Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelussa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosohjelma.
Etelä-Savon sote-uudistus
Etelä-Savon sote-uudistuksen osallisuuden tiekartta. Ohjausryhmän toiminta on muiden ryhmien ohella tärkeä osa Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua.

Ohjausryhmä kiittää kaikkia vuonna 2020 Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelussa mukana olleita, ja toivottaa kaikille hyvää joulun odotusta!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Risto Kortelainen

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtaja
risto.kortelainen@essote.fi

Eteläsavolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan uudella ohjausmenetelmällä Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa

IPC (Interpersonal Counceling, suom. Interpersonaalinen ohjaus) on ohjanta- ja neuvontamenetelmä, jota voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa ja perusterveydenhuollossa. IPC on tarkoitettu 13-18 vuotiaille nuorille, joilla on lieviä mieliala- ja masennusoireita. Menetelmässä keskitytään käytännönläheisesti nuoren ajankohtaisiin ihmissuhteisiin, sekä niiden ja mielialaoireiden välisiin yhteyksiin. Ohjaus sisältää nuorelle yhteensä kuusi käyntiä. IPC koulutuksella vahvistetaan perustason osaamista ja kyvykkyyttä, joka on keskeinen sote-uudistuksen tavoite Etelä-Savossa. 

Essoten alueella lisätään ja vahvistetaan psykososiaalisten menetelmien osaamista ja saatavuutta, koska alueella tiedetään olevan mielialaoireilevia nuoria. Essoten ammattilaisille halutaan tarjota mahdollisuus käyttää näiden nuorten kanssa vaikuttavaa, rajattua ja selkeästi rakennettua ohjanta- ja neuvontamenetelmää. Nuorille halutaan tarjota apua riittävän ajoissa omasta luontaisesta elinpiiristä eli koulusta.  

IPC koulutukset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen koulutusryhmä IPC:n käyttöön on jo koulutettu. Mukana oli parikymmentä kuraattoria, terveydenhoitajaa sekä psykologia Pieksämäeltä ja Essotelta. Koulutetut IPC-osaajat voivat nyt ottaa työskentelymenetelmän käyttöönsä omassa työssään. Menetelmän käyttö edellyttää menetelmäohjaukseen osallistumista ja se järjestyy seuraavassa vaiheessa Kuopion Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus (NMOK) -tiimin kautta. Seuraava koulutus on ensi keväänä 2021 ja viimeinen vuoden 2021 syksyllä. Essoteen koulutetaan myös omia menetelmäohjaajia, jotka ottavat vähitellen vastuulleen IPC -menetelmää käyttävien työntekijöiden menetelmäohjauksen. Menetelmän käyttö osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa edellyttää jatkossakin Essotelta menetelmäkoulutuksen järjestämistä, koska henkilöstö vaihtuu. Uudet työntekijät tulee jatkossa kouluttaa ja perehdyttää menetelmän käyttöön. 

IPC:n osalta hanketta vetää yhteistoiminta-alueella NMOK -tiimi eli Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus. Tiimiä johtaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tarja Koskinen. Paikallisesti Essotessa IPC koulutuksen etenemisestä huolehditaan Perhepalvelujen ja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueiden yhteistyönä. Etelä-Savosta mukana ovat myös Pieksämäen kaupunki ja Sosteri.  

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
0403599488
kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-valmistelu etenee konkreettisiin kokeiluihin

Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti linjaamaan valmistelua. Viimeisin kokous järjestettiin etäyhteyksin 19.11.2020.

Johtoryhmässä ovat edustettuna Essoten, Vaalijalan, Pieksämäen ja Etelä-Savon Pelastuslaitoksen lisäksi valtionavustushankkeiden alueellinen johto, henkilöstö, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, vammaisneuvosto, järjestöt ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Puheenjohtajana toimii Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Risto Kortelainen ja muutosjohtaja Sami Sipilä esittelivät alueelliseen yhteistyöhön liittyvää tilannetta, ja kokouksessa todettiin yhteiseen Etelä-Savoon tähtäävien toimien etenevän oikeaan suuntaan. Keskustelua koko Etelä-Savon alueella käydään aktiivisesti, ja Etelä-Savon sote-uudistus on valmistautunut maakunnalliseen yhteistyöhön avoimien ovien periaatteella. Tätä toimintamallia jatketaan edelleen.

Kokouksessa käytiin keskustelua Etelä-Savon yrittäjien osallistumisesta sote-uudistuksen valmisteluun johtoryhmätasolla. Asia päätettiin käsitellä johtoryhmässä, kun sote-uudistuksen valmistelu siirtyy toimeenpanevampaan osuuteen lakien edettyä eduskuntaan.

Hankepäälliköt Kirsi Leinonen ja Paula Pusenius kävivät kokouksessa läpi rakenneuudistuksen ja tulevaisuuden sote-keskuksen tilannekatsauksen.

Etelä-Savon sote-uudistuksen etenemisen yleiskuva 19.11.2020. Lisätietoja Kirsi Leinonen, kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Tietojohtamisen kypsyysarvio on valmistunut 26.10.2020. Arvion toteutti DigiFinland. Tietojohtamisen kokonaisuudesta Etelä-Savon sote-uudistuksen valmistelussa vastaa hankepäällikkö Paula Pusenius. Keskeisiä löydöksiä tietojohtamisen kypsyysarviossa Etelä-Savon alueella olivat

  • Tietojohtamisen arvo ja vaikuttavuus tunnistetaan
  • Paljon kehittämistä on jo tehty
  • Tietojohtamisen kokonaisuus on jäsentymätön ja kehittäminen henkilöityy
  • Tietojohtamisen strategia puuttuu tai se on nimellisellä tasolla
  • Tietojohtamisen prosessit ja käytännöt epäselviä

Kypsyysarvion perustella on rakennettu tietojohtamisen tiekartta, jolla kuvataan tietojohtamisen kehittämistä Etelä-Savossa tulevien vuosien aikana. Paula Pusenius avasi kokouksessa johtoryhmälle tietojohtamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita DigiFinlandin tietojohtamisen kypsyysarvioon perustuen. Muutosjohtaja Sami Sipilä korosti, että tärkeintä on saada aitoa konkretiaa tietojohtamisen kehittämiseen. Teknisen kehittämisen lisäksi tarvitaan muutoksia toimintamalleihin. Johtoryhmässä todettiin yhteisesti, että tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen on mahdollista juurruttaa uudella tavalla osaksi kaikkea toimintaa uuden maakuntaorganisaation myötä, ja sitä kohti on hyvä edetä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen tietojohtamisen tiekartan luonnos. Lisätietoja Paula Pusenius, paula.pusenius@etela-savo.fi.

Tärkeänä osana kokousta johtoryhmä käsitteli Etelä-Savon sote-uudistuksen valmistelun pilottiehdotuksia. Piloteilla tarkoitetaan pääosin valtion avustuksilla rahoitettavia teknisiä ja toiminnallisia kokeiluja hankkeiden aikana. Johtoryhmä näytti vihreää valoa ja linjasi vielä ohjausryhmälle esitettäväksi seuraavat pilotit vuodelle 2021:

  • Omaolo-palvelun käyttöönotto Essoten ja Pieksämäen alueilla
  • Digitaalinen asiointi-ikkuna Essoten verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä
  • geneerinen eli yleinen asiakasohjaus aikuissosiaalityöhön sekä vanhus- ja vammaispalveluun
  • Puumalan moniammatillinen yksikkö

Lisäksi johtoryhmä päätti Pertunmaan Digikinkerit -pilotin toteuttamisesta suoraan.

Pilotteihin liittyen keskusteltiin siitä, että kaikki organisaatiot on syytä pitää hyvin tietoisina pilottiaihioista ja maksimoida hyöty eri alueilla tehtävistä itsenäisistä muutoksista tulevaa maakuntaa ajatellen.

Kokonaisuudessaan todettiin, että valmistelu etenee suunnitelmien mukaisesti ja oikeaan suuntaan. Pilottiaihioista lähdetään viestimään tarkemmin ohjausryhmän päätösten jälkeen. Viestinnässä jalkaudutaan pilottia toteuttavien ammattilaisten ja asiakkaiden arkeen, ja konkretisoidaan pilotin tarkoitusta maakuntalaisille eri keinoin.

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi