Uudistustunnelmia alkusyksyltä

Kesälomien jälkeen Etelä-Savon sote-maakuntauudistus on jatkunut vauhdikkaasti. On ollut hienoa huomata, miten paljon intoa ja ideoita maakunnassa on. Ja miten selkeänä kaikilla on uudistuksen päämäärä: nykyistäkin paremmat palvelut maakunnan asukkaille.  

Verkkosivuston avaaminen elokuussa oli merkittävä askel: uudistus sai kasvot. Toisaalta saimme näkyväksi sen, että uudistusta todella tehdään. Saimme myös kanavan, jota kautta meihin uudistustiimiläisiin voi olla aina yhteydessä ja antaa vinkkejä työn painopisteiksi. Facebookissa olemme myös lisänneet näkyvyyttämme merkittävästi. Uudistuksen viestinnässä ja kuvituksessa esiintyy eteläsavolaisia sote- ja pelastusammattilaisia – uudistuksen tärkeimpiä tekijöitä. Yli sataa heistä ja maakuntalaisistamme saimme kuvata kesän aikana.

Työryhmätyöskentely on alkanut. Valmistelemme maakunnan palvelumallia kolmen eri asiakasryhmän näkökulmasta: lapset / nuoret / perheet, työikäiset ja ikääntyneet. Kaikkiin näihin luomme uusia toimintatapoja asiakkaiden ohjaamiseen, sähköisiin palveluihin, kotisohvalle tarjottaviin etäpalveluihin sekä sote-ammattilaisten tekemään yhteistyöhön. Haemme myös uutta tekemisen tapaa pelastuspalveluiden ja sote-palveluiden välille. 

Verkostot ovat uudistusta tehtäessä tärkeät. On ollut ilo tutustua niin järjestöneuvottelukunnan, nuorisovaltuuston kuin maakunnan yrittäjien toimintaan ja käydä keskustelua yhteistyön tekemisestä. Maakunnan poliittiset päättäjät olemme saaneet yhteen, kun uudistuksen ohjausryhmän toiminta käynnistyi. Johtoryhmätyöhön olemme saaneet mukaan kumppanit niin Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kuin oman alueemme sosiaalialan osaamiskeskuksestakin. Olen itse saanut osallistua valtakunnallisiin verkostoihin niin tietojohtamisen parissa, julkisen hallinnon strategian valmistelussa kuin muiden maakuntien kollegoiden kanssa monien eri teemojen parissa. Rohkenen väittää, että Etelä-Savon uudistusvalmistelun hyvä henki ja ketterä eteneminen on noteerattu hyvin laajasti.  

Parhaillaan valmistelemme osallistamisen mallia, jotta maakunnan asukkaat ja kumppanimme voivat osallistua uuden luomiseen ja vaikuttaa lopputulokseen. Me, jotka teemme uudistusta päätyöksemme, vastaamme siitä, että uudistuksen tavoitteet toteutuvat. Mutta emme halua tehdä tätä työtä yksin. Haluamme keskustella maakunnan toimijoiden kanssa, kuulla ja kuunnella ehdotuksia ja oppia niistä. Toisaalta toivon, että myös uudistustiimin suuntaan ollaan aktiivisia. Jos meistä ei kuulu riittävästi, kannattaa ottaa puhelin käteen tai viestittää vaikkapa verkkosivujen kautta täällä.

Etelä-Savo on pienehkö maakunta, mutta se on myös meidän vahva puolemme. Emme tarvitse ison maakunnan byrokratiaa, pystymme olemaan joustavia, meillä on jo nyt hyvin yhteentoimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, pystymme olemaan lähellä maakunnan asukkaita.  

Mukavaa syksyn alkua maakunnan asukkaille!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA 044 770 0577 sami.sipila(at)etela-savo.fi

Etelä-Savoon merkittävä rahoitus henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun

Essote ja Vaalijala ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöltä merkittävän rahoituksen vammaisten henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun. Valtionosuutta saatiin noin 536 000 euroa. Essoten ja Vaalijalan omavastuuosuus on yhteensä noin 134 000 euroa ja kokonaiskulut noin 670 000 euroa.

”Saimme sen mitä haimme ja pääsemme rakentamaan merkittävää kehitystyötä. Teemme nyt koko maan henkilökohtaisen budjetoinnin mallia, joka muotoutuu lopulta hallituksen esitykseksi,” kuvaa hankkeen merkitystä Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Essoten alueella rahoitusta saaneen hankkeen nimi on Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke. Sopiva kuuluu Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosohjelman sateenvarjon alle.

”Kysymys on kokeilusta, joka saattaa muuttaa vammaisten palvelujen käyttöä ja luoda heille aivan uusia yhteiskuntaan osallistavia ratkaisuja,” sanoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.

Mukana hankkeessa on Essoten ja Vaalijalan lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS), henkilökohtaisen budjetoinnin keskus Suunta, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kukunori ry, Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry ja Etelä-Savon CP-yhdistys ry.

Kokeiluhankkeessa tarkastellaan henkilökohtaisen budjetoinnin soveltuvuutta henkilöille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita sekä avun ja tuen tarpeita. Tavoitteena on vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on tarjolla elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet ja toimintatavat. Hankkeiden yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Henkilökohtainen budjetointi vammaispalvelut Etelä-Savo sote-uudistus
Vaalijalan nuorten aikuisten vammaispalvelujen yksikkö, 2020.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustuksia yhteensä 2 926 400 euroa vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen. Avustukset on myönnetty yhdeksälle kunnalle tai kuntayhtymälle hankekaudelle 2020 – 2021.

Lue valtioneuvoston tiedote tästä

Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta täältä

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja

044 794 4003
niina.kaukonen(a)etela-savo.fi

Sote-maakuntauudistus tehdään palvelut edellä

Etelä-Savon uusien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rakentaminen on alkanut. Valtakunnallista sote-uudistusta on Marinin hallituksessa yksinkertaistettu niin, että ensin sote- ja pelastus palvelut siirretään kuntien vastuulta maakunnille. Isommilla toimijoilla on paremmat edellytykset toteuttaa laadukkaita ja kustannustehokkaita sote- ja pelastuspalveluita. Sote-uudistuksen pääalueet valtakunnallisesti ovat Rakenneuudistus ja Tulevaisuuden sote-keskus.  

Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä esittelee Etelä-Savon ajattelutapaa Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väelle Mikkelissä 28.8.20.

Rakenneuudistuksen tärkein osa on palvelumallin laatiminen. Palvelumalli tarkoittaa sitä, millä tavalla sote-palvelut maakuntalaisille tarjotaan. Eli miten ja millaisia sote- ja pelastuspalveluita Tulevaisuuden sote-keskuksessa tarjotaan, ja miten palvelumalli toimii niin, että ihmiset löytävät palvelut mahdollisimman helposti. Palvelumallin suunnittelussa varmistetaan palveluiden oikea-aikaisuus ja laadukas toteutuminen. 

Palvelumallille luodaan Rakenneuudistuksessa palvelustrategia, joka ohjaa palvelumallin ja toimijoiden kehittämistä. Palvelustrategia toimii yhteisenä suuntaviivana sille, miten palvelumallia kehitetään Rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskuksen rakentamisen jälkeen. Katseet on pidettävä jo vuodessa 2030, ja palvelustrategiassa otetaan huomioon heti alkuvaiheessa erilaiset tulevaisuuden skenaariot. Rakenneuudistuksessa laaditaan myös maakunnallinen omavalvontaohjelma palveluiden laadun ja kehittämisen oikean suunnan takaamiseksi. 

“Palvelumalli rakennetaan ihminen edellä. Palvelumallissa huomioidaan, että lapsi- ja perheikäiset, työikäiset ja ikääntyneet kohderyhminä läpileikkaavat kaikki sote- ja pelastuspalvelut. Vasta kun palvelumalli on maakuntalaisen näkökulmasta rakennettu, voimme pohtia hallintoa ja organisaatiorakennetta siihen sopivaksi. Etelä-Savon sote-maakuntauudistus toteutetaan ihmiset ja palvelut edellä”, Niina kertoo yhdessä Rakenneuudistuksen hankepäällikön Paula Puseniuksen kanssa. 

Uuden maakunnallisen palvelumallin rakentamisen lisäksi luodaan uudenlaisia palveluiden toteuttamistapoja. Kestävä hyvinvointi edellyttää yhteensovitettujen ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaamista kaikille ja kaikkialla maakunnassa. Uusilla palvelumuodoilla mahdollistetaan yksilölliset palvelupolut ja palveluihin pääsy helposti ajasta ja paikasta riippumatta. 

Uusista palvelumuodoista keskeisiä ovat digitaaliset palvelut, kuten etävastaanotto ja chat-palvelut. Tulevaisuuden sote-keskusta ei kuitenkaan rakenneta pelkästään teknologia-lähtöisesti. Keskeistä Tulevaisuuden sote-keskuksen suunnittelussa on toteuttaa palvelumallille asiointi-ikkuna, johon saapumistavalla ei ole merkitystä hoitoon pääsyyn.  

“Kun ihminen tarvitsee arviointia ja neuvontaa, asiointikanavalla ei tulevaisuudessa ole väliä hoitoon pääsyn kannalta. Voit edelleen soittaa tai saapua fyysisesti asiointipisteeseen, mutta käytössäsi on yhtä tehokkaita digitaalisia kanavia asioinnin etänä hoitamiseen. Etävastaanotto on uusi normaali. Palveluun saapumistavalla ei ole väliä – yhteydenotto käynnistää saman prosessin, joka näyttäytyy asiakkaalle yksilöllisenä, luotettavana ja ratkaisukeskeisenä palvelupolkuna”, tiivistää Tulevaisuuden Sote-keskuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen. 

Hankepäälliköt Kirsi Leinonen ja Paula Pusenius tapaamassa Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnon laitoksen väkeä Mikkelissä ministeriön Sote-maakuntakierroksella.
Vastuualuejohtaja Niina Kaukonen on tiiviisti mukana Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmistelussa.

Vaikuttavien ja yhdenvertaisten sote-palvelujen suunnittelu, toteutus, ohjaus ja valvonta edellyttävät tietoperusteista päätöksentekoa, jotta voimme jatkossa vastata entistä paremmin muuttuvaan asiakastarpeeseen. Maakunnalla on oltava käytössään ajantasainen ja luotettava tieto maakunnan palvelujen tilasta toiminnan johtamista, seurantaa, ohjausta sekä tuottajaverkoston valvontaa varten. Myös kuntien elinvoima tulee turvata, kun sote- ja pelastuspalveluja kehitetään. 

Rakenneuudistusta tehdään sote- ja pelastustahoja sekä maakuntalaisia keskeisesti mm. työpajoilla osallistaen. Laajaa osallistamista varten Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen Uudistustiimissä suunnitellaan jo mm. Tulevaisuuden sote-keskuksen asiointi-ikkunan pilotointia niin, että jokainen maakuntalainen voi vaikuttaa sen kehittämiseen. Lisäksi osallistumaan, vaikuttamaan ja kysymään pääsee jatkuvasti Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen verkkosivuilla etela-savo.fi. 

Rakenneuudistuksessa muiden maakuntien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Tästä hyvä esimerkki on yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster) rakentaminen. Yhteisten toimintatapojen luominen kansallista ohjausta noudattaen on asiakkaiden turvallisuuden ja palvelujen sujuvuuden edistämiseksi etu kaikille. 

Valtakunnallisessa sote-uudistuksessa on kyse historian suurimmasta sote- ja pelastuspalvelujen muutoksesta. Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen Uudistustiimi on erityisen iloinen siitä, että muutosohjelman näkökulma on tällä kertaa valittu oikein – uudistus toteutetaan ihmisen, ei hallinnon, näkökulmasta. 

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja

044 794 4003
niina.kaukonen(a)etela-savo.fi

Niina Kaukonen toimi edellisessä sote-maakuntavalmistelussa sote-koordinaattorina. Nyt hän kertoo olevansa intoa täynnä jatkamassa valmistelua yhdessä Uudistustiimin ja verkostojen kanssa. Sote-uudistus tarvitaan, ja usko muutosohjelmaan valmistumiseen tällä kertaa on vahva. 

Sote-uudistuksen alueellisen valmistelun valtionavustuksista on tehty päätökset

Etelä-Savon maakunnalle on myönnetty 29.6.2020 valtionavustusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman mukaiseen kehittämishankkeeseen sekä sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun yhteensä 4 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sote-keskuksen osuus avustuksesta on 1,5 miljoonaa euroa, ja rakenneuudistuksen osuus 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet toimivat vuoden 2022 loppuun saakka, jonka jälkeen on tavoitteena siirtyä maakunnalliseen sote- ja pelastuspalvelujen tuottamiseen.

Tulevaisuuden sote-keskus – ohjelman tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Toiminnan painotusta halutaan siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä palvelujen monialaisuutta ja yhteen toimivuutta varmistaa. Tavoitteena on myös kustannusten nousun hillitseminen, mikä on mahdollista saavuttaa muiden tavoitteiden toteutuessa.

Rakenneuudistuksessa pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Hankkeissa keskitytään mm. ohjauksen kehittämiseen, palveluverkkoa koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien määrittelyyn, palveluverkon ja palveluketjujen johtamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen, tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen sekä muiden kustannuskehityksen hillintään liittyvien toimenpiteiden valmisteluun.

Lisäksi Etelä-Savo sai rahoitusta yhdessä Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen kanssa asiakas- ja potilastietojärjestelmäprojektiin (Aster) 3,8 miljoonaa euroa. Aster on koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattava integroitu järjestelmä, joka kattaa potilas- ja asiakastietojärjestelmät. Hankeen tavoitteita ovat mm. tehokkaampien hoitoprosessien luominen, sekä palveluiden laadun ja tietoturvan parantaminen.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmisteleva työ on jo aloitettu. Elokuun alussa hankepäälliköt Paula Pusenius (Rakenneuudistus) ja Kirsi Leinonen (Tulevaisuuden sote-keskus) aloittavat työskentelyn, ja uudistusprojekti käynnistyy toden teolla. Myös hankkeen ohjausryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa elokuussa.

Hankkeen muutosjohtaja Sami Sipilä, hankkeen johtoryhmä ja hanketoimisto ovat iloisia avustuspäätöksestä. Hankkeen valmistelua on tehty hyvässä yhteishengessä hanketoimiston väen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen toteuttajina toimivat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Pieksämäen kaupunki, Vaalijalan kuntayhtymä ja Etelä-Savon Pelastuslaitos. Hanke tekee tiivistyä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistus -hankkeelle avataan elokuussa uusi verkkosivusto, jossa viestitään sote-uudistuksesta maakunnallisesti. Valtionavustuspäätöksiin ja liiteaineistoon voi tutustua osoitteessa www.soteuudistus.fi.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistus
Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen uudistustiimiläisiä; Paula Pusenius, Kirsi Leinonen, Sami Sipilä, Mari Hytönen ja Emma Klén. Kuvasta puuttuu kuvaushetkellä lomaillut vastuualuejohtaja Niina Kaukonen.

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA

044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi