fbpx

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Etelä-Savon maakunnan ikäohjelma – blogi

Rakennetaan yhdessä kestävää ja laadukasta ikääntyneiden palvelukokonaisuutta

Ikäohjelman tavoitteena ja tarkoituksena on iäkkäiden henkilöiden yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen turvaaminen Etelä-Savon alueella. Tavoitteena on myös vahvistaa palvelujen laatua ja yhdenvertaistaa palvelujen saatavuutta. Ikäohjelman laatimista ohjaa Vanhuspalvelulaki ja sen laatiminen on osa hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta. 

Etelä-Savon alueen ikäohjelman laatimista ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön laatimat raportit Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 ja Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 – 2023. Näistä julkaisuista nousevat keskeiset vaikuttavuustavoitteet hyvän ikääntymisen turvaamiseksi (STM 2020).

  • Työikäisten toimintakyky parantunut ja työurat pidentyneet
  • Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään
  • Vapaaehtoistyöllä on vakiintunut asema yhteiskunnassa
  • Digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia
  • Palvelujärjestelmä on yhdenvertainen, koordinoitu ja kustannustehokas
  • Asuminen ja elinympäristöt ikäystävällisiä

Ikäohjelman tarkoitus on osaltaan STM:n (2020) raportteja mukaillen edistää Etelä-Savon alueella iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta elää ja asua turvallisesti heille soveliaissa monimuotoisissa asumisympäristöissä sekä saada yksilöllisiä tarpeitaan vastaavia palveluja. Tavoitteena on myös parantaa kotiin annettavien palvelujen laatua ja saatavuutta.

Ikäohjelman laadinnassa on hyödynnetty laajaa taustamateriaalia, mitä rakennettiin edellisessä sote-valmistelussa muutosagentti Irma Ahokas-Kukkosen johdolla. Lisäksi tehtiin NHG:n johdolla skenaariolaskelmat, miltä näyttää palvelurakenne nyt ja tulevaisuudessa niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Taustamateriaalit ja laskelmat ovat auttaneet linjaamaan strategisesti, kuinka rakennetaan yhdessä kestävää ja laadukasta tulevaisuuden palvelua aina vuoteen 2030 asti.  

Tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut.  Pääpaino on ennakoivissa palveluissa, jotta ikääntyneet ihmiset mahdollisemman pitkään pysyvät toimintakykyisenä ja mahdollisimman omatoimisina. Oikea-aikainen ohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus on tärkeässä roolissa. Kun iäkäs ihminen asuu kotona, hänen tukenaan on verkosto, jossa on mukana ammattilaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia. Välimuotoisia, yhteisöllisiä  asumisen ratkaisuja tuodaan enemmän ympärivuorokautisen asumisen rinnalle. Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon turvaudutaan, kun  kotona asuminen ei ole enää turvallista eikä onnistu kotiin annettavien palvelujen turvin.  Tulevaisuudessa tarvitaan räätälöityjä, tarpeen mukaisia palveluita.

Tavoitteeseen pääsy edellyttää uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta, tiedolla johtamista ja yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen sekä monenlaisia palveluja ja teknologisia ratkaisuja tukemaan ja täydentämään toisiaan. (THL: Muuttuvat vanhuspalvelut 2020).

Ikäohjelmaa on muodostettu yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen toimijoiden kanssa ja tärkeässä roolissa ovat olleet  mm. vanhusneuvoston edustajat.  Ikäohjelmaa kokosi ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelija Maiju Tarhonen yhteistyössä ja työ jatkuu rakenneuudistuksen vastuuvalmistelijan ja hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen toimesta syksyllä 2021. Maiju Tarhosen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö valmistui keväällä 2021. Opinnäytetyö on nähtävissä täällä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Maiju_Tarhonen.pdf

Ensimmäisessä Ikääntyneiden työpajassa, joka järjestettiin 23.9.2020 tarkasteltiin tulevaisuuden sote-keskuksen palveluja ja arvoja, jotka ohjaavat palveluiden tuotantoa. Etelä-Savon alueella ikääntyneiden palveluiden keskeiset arvot ja eettiset periaatteet nousivat ensimmäisen työpajan tuloksista: Arvot ja periaatteet ovat asiakaslähtöisyys, toimintakyky, turvallisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus ja esteettömyys.

Keskeistä on luoda, ylläpitää ja säilyttää vanhustyön positiivinen imago, jotta tulevaisuudessa Etelä-Savossa on ammattiosaajia.

Toisessa työpajassa tarkasteltiin ehdotusta ikäohjelman strategisiksi tavoitteiksi ja keskusteltiin, kuinka yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin on mahdollista päästä. Tavoitteet arvioitiin haasteellisiksi, mutta saavutettavissa oleviksi. Lisätietoa ikäohjelman sisällöksi tuotti työpajaan kutsutuille jälkikäteen lähetetty sähköinen kysely ikääntyneiden palvelustrategiaan sitoutumisesta ja strategiaa koskevista kehittämisehdotuksista. Työpajakeskustelut ja kysely analysoitiin sisällön analyysillä, jonka jälkeen ikäohjelmalle muodostettiin kuusi painopistettä sisältävät toimenpidekortit ottaen huomioon myös STM:n (2020a: 2020b) suosituksen sisältö. Työryhmät ja vanhusneuvostot työskentelivät tämän jälkeen itsenäisesti tehden lisäyksiä ja ehdotuksia toimenpidekortteihin painopistekohtaisesti strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Maaliskuussa 2021 ydinryhmä kokoontui ja ikäohjelman täydennetyt toimenpidekortit esiteltiin osallistujille ja heillä oli mahdollisuus täydentää ja esittää muutosehdotuksia. Ikäohjelman luonnos kirjoitettiin kevään 2021 aikana. Toimenpidekorteista muodostettiin painopistetaulukko (taulukko 1), jossa on nähtävillä ikäohjelman luonnoksen painopistealueet, strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Alueellisessa vanhus- ja vammaisneuvoston kokouksessa toukokuussa esiteltiin ikäohjelman luonnos ja kerrottiin työskentelyn vaiheista ja jatkotyöskentelystä. Luonnosta täydennettiin saadun palautteen perusteella ja tämän jälkeen luonnos lähetettiin sidosryhmille arvioitavaksi ja täydennettäväksi.

Tuloksia

Mainostoimisto Kixit visualisoi Etelä-Savon hyvinvointialueen  ensimmäisen luonnoksen Ikäohjelman strategisista tavoitteista.

Ikäohjelma infograafi | Etelä-Savon sote-uudistus
Kuvio 1. Etelä-Savon hyvinvointialueen Ikäohjelman strategiset tavoitteet

Ikääntyneiden palveluiden työpajojen ja kyselyn vastausten perusteella Etelä-Savossa tarvitaan lähitulevaisuudessa ennaltaehkäiseviä palveluita virtuaalisesti, liikunta- ja ravitsemusneuvontaa sekä tarvelähtöistä ja yksilöllistä palvelutarpeen arviointia. Digitaalisten palveluiden osuus korostuu palveluvalikoimassa ja sähköisiin palveluihin suhtaudutaan myönteisesti, kunhan varmistetaan riittävä osaaminen niiden käyttöön koulutuksen ja neuvonnan avulla. Lisäksi toivotaan, että palvelut ovat saatavilla yhdestä paikasta esimerkiksi selkeärakenteisen asiointi-ikkunan kautta. Sähköiset terveyspalvelut, kuten etävastaanotot koettiin myös tärkeinä. Tärkeää on selkokielisyys ja esteettömyys. Palveluiden maksuttomuus nousi esille useista vastauksista. Omatyöntekijän rooli ja moniammatilliset tiimit koettiin myös tärkeiksi palveluiden näkökulmasta, samoin neuvonta ja ohjaus saatavilla olevien palveluiden käyttöön. Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan merkitys on myös suuri ja 3. sektorin toiminta koettiin tärkeänä lisänä täydentämään palveluita.

Vanhusneuvostojen, eläkeläisjärjestöjen ja asiakkaiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun koettiin merkittäväksi tekijäksi laadukkaiden palveluiden näkökulmasta.

Resurssien näkökulmasta korostuu myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten gerontologinen osaaminen ja asiantuntijuus sekä tiimityöskentelytaidot yli kunta- ja organisaatiorajojen. Osaamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi oppilaitosyhteistyön avulla. Palveluhenkisyyden ja asiakasmyönteisyyden koettiin lisäävän ikääntyneiden palveluiden laatua.

PainopistealueToiminnan suuntaStrateginen tavoite (esimerkki)Toimenpide-ehdotus (esimerkki)
Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla toteutetut palvelutLuodaan yhtenäiset hyvät käytänteet ikääntyneiden palveluihinTurvallinen kotona asuminen on lisääntynyt eri toimialojen yhteistyönäLuodaan toimiva ja kustannusvaikuttava palvelurakenne
Ikääntyvien työikäisten parantunut työkyky ja pidentyneet työuratTyöhyvinvoinnin edistäminen (Terveenä eläkkeelle)Ikääntymiseen varautuminen ennakoidenElintapaohjaus, ohjaus ja neuvonta sekä palveluohjauksen tuki ensisijaista, tietoa on saa-tavilla erilaisissa neuvontapisteissä
Iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempäänHyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen sekä oikea-aikaiset ja ennakoivat palvelutAktiivisten, toimintakykyisten elinvuosien määrän kasvuOikea-aikaisuus ennakoivissa toimenpiteissä ja palveluissa: asiakasohjaus on ensisijainen kontakti palveluihin
Vapaaehtoistyön sekä järjestö- ja yhdistystoiminnan vakiintunut asemaVapaaehtoistyön sekä järjestöjen ja yhdistysten palvelut osaksi palvelupolkuja tukemaan sote-palvelujaVapaaehtoistyöllä on toimijoiden yhdessä sopimat koordinaatiorakenteetLuodaan hyvinvointialueen vapaaehtoistyön prosessi ja toimintamenetelmät sekä seurantajärjestelmä
Hyvinvointia lisäävät uudet teknologiat ja digitalisaatioEtäpalveluiden ja laitteiden esteettömyys, käytettävyys ja saavutettavuusItsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat parantavat ikäihmisten hyvinvointiaTeknologiaa hyödynnetään kaikessa palveluntuotannossaInvestoidaan älykalusteisiin ja hyvinvointia seuraaviin älyratkaisuihin
Ikäystävälliset asuinympäristöt ja asuminenTurvallinen ja inhimillinen elämä omassa kodissaOmaehtoinen ennakointi ikääntymisen mukanaan tuomiin asumisen ja siihen liittyviin palvelujen haasteisiinKodin turvallisuuden arviointi, edistäminen ja ennakointi ikääntymisen varalleTehdään korjauspalvelut ja neuvonta tutuksi tiedottamalla, konkreettinen apu osana asiakasohjausta
Taulukko 1. Etelä-Savon hyvinvointialueen ikäohjelman luonnoksen painopisteet strategiset tavoitteet

Lopuksi

Työ jatkuu syksyllä ja Ikäohjelmaa työstetään kesän aikana saatujen palautteiden perusteella ja mietitään yhdessä mm. Mittareita, millä todennetaan Ikäohjelman strategisten tavoitteiden toteutuminen. Kuntalaisia myös osallistetaan työhön mukaan.

Maiju Tarhosen opinnäytetyö on nähtävissä täällä: https://etela-savo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Maiju_Tarhonen.pdf

Lähteet saatavilla alla olevilta henkilöiltä.

Artikkelin takana:

Niina Kaukonen
Vastuualuejohtaja, rakenneuudistuksen vastuuvalmistelija, Etelä-Savon sote-uudistus

Maiju Tarhonen
YAMK-opinnäytetyön tekijä

Eeva Häkkinen
Hyvinvointikoordinaattori, Essote

Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tukeminen -pilotti aloitti toimintansa

Sydämen vajaatoiminta on vakava kansanterveydellinen ongelma. Sitä sairastavilla on yleensä toistuvia pahenemisvaiheita ja moni heistä joutuu ensimmäisen hoitojakson jälkeen uudestaan sairaalaan lyhyen ajan kuluessa. Sairauden toteamisen jälkeen jopa noin 50 % sairastuneista menehtyy 5 vuoden kuluessa. Essoten alueella on tällä hetkellä arviolta 1800–2500 sydämen vajaatoimintapotilasta. Vuonna 2020 alkaneiden hoitojaksojen toiseksi yleinen syy oli kongestiivinen sydämen vajaatoiminta. 

Etelä-Savon sote-uudistus on käynnistänyt pilotin, jossa kehitetään sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tukemista perusterveydenhuollossa. Pilotti toteutetaan yhdessä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) kanssa ja kehitettyjä toimintamalleja hyödynnetään myöhemmin koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatu on normaaliväestöä huonompi ja hoitoketju rikkonainen. Valitettavan usein potilas jää ilman pysyvää hoitosuhdetta sekä riittävää omahoitoa tukevaa ohjausta.​ Näihin ongelmiin haetaan ratkaisua Sydämen vajaatoimintapotilaiden omahoidon tukeminen -pilotin avulla. Pilotin asiakaskohderyhmänä ovat Essoten perusterveydenhuollon vastaanoton ja osastolta kuntoutuvat sydämen vajaatoimintapotilaat.​

Hoitajakuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Kick-off tilaisuus 12.5.2021

Järjestimme pilotin alkaessa kick-off tilaisuuden Teamsin välityksellä 12.5.2021, johon osallistui laaja joukko sote-ammattilaisia sekä yhteistyöstä kiinnostuneita henkilöitä. Tilaisuudessa käytiin ensin läpi Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteita, jotka ohjaavat pilotin toimintaa.

Pilotin tavoitteet

Pilotissa on tarkoitus parantaa sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon koordinointia ja yhteistyötä sekä omahoitajakäytäntöä. Pilotin toiminta-aikana pyritään kehittämään tämän hetkisiä toimintamalleja seuraavien tavoitteiden avulla:

  • Siirretään hoidon painopistettä varhaiseen tukemiseen.
  • Vahvistetaan perusterveydenhuollon roolia ja perustason toimintaa sekä ammattilaisten osaamista hyödyntämällä erityistason tukea.
  • Tehostetaan ja tuetaan potilaan omahoitoa ja hoitotasapainon säilymistä.
  • Hyödynnetään näyttöön perustuvia toimintatapoja ja vaikutetaan potilaan elämänlaatuun. 
  • Parannetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä eri ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tiedon kulkua.

Tulevaisuuden trendi – Asiakkaan rooli vahvistuu

Kick-off tilaisuutta jatkettiin keskustelemalla tulevaisuuden näkymistä perusterveydenhuollossa. Pilottivastaavat nostivat esille erityisesti asiakkaan roolin vahvistumisen tulevaisuuden sote-palveluissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asiakkaalla on isompi rooli oman terveydensä edistämisessä, ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä eli toisin sanoen omahoidossa.

Omahoidon kehitys on nähtävissä muun muassa digitaalisien työkalujen käyttöönotossa. Uusia digitaalisia ratkaisuja tuodaan markkinoille jatkuvasti ja terveempi osa väestöstä ottaa helpommin käyttöön uusia omahoidon työkaluja. Tavoitteena on, että kansalaiset ottavat entistä enemmän ja halukkaammin perusterveydenhuollon teknologisia ratkaisuja ja digipalveluja käyttöönsä. Pilotissa on tarkoituksena kehittää sähköisiä omahoidon palveluja, joita voidaan käyttää vuorokauden ympäri!

Potilaan vastuu sydämen vajaatoiminnan omahoidossa

Potilaan vastuulla sydämen vajaatoiminnan omahoidossa tulisivat olemaan muun muassa ajanvaraus, esitietojen syöttäminen tietojärjestelmiin, hoidon tarpeen arvioinnin tukeminen esimerkiksi OmaOlo -palvelun avulla ja pitkäaikaissairauksien rutiiniseuranta. Joissain tilanteissa potilaalle voidaan antaa vastuuta myös hoidon aloituksesta, rajatusti lääkityksen säädöstä, potilastietojen ylläpidosta ja käyttöoikeuksien hallinnasta, kuten lääkelistan ajan tasalla pitämisestä. Oman terveydentilan mittaaminen ja seuranta olisivat myös potilaan vastuulla.

Järjestöjen ääni / SAVON SYDÄNPIIRI RY

Savon sydänpiiri ry logo | Etelä-Savon sote-uudistus

Seuraavana tilaisuudessa pääsi ääneen Savon Sydänpiiri Ry:n edustaja Mari Härkönen, joka esitteli tilaisuudessa järjestötoimintaa sydämen vajaatoiminnan hoitoon liittyen. Savon sydänpiirillä on vertaistuen keinoina tarjolla maksuttomia verkko- ja lähikursseja vastasairastuneille sekä sydänsairastuneiden erityisryhmille (sydämen vajaatoiminta, läppäleikkaus, tahdistin). Kursseille voi ilmoittautua yksin tai yhdessä puolison kanssa.

Kursseille voi hakea sydänliiton hakulomakkeella tai sähköpostilla https://savonsydan.fi/toiminta/palvelut/kurssit
Kurssikalenterin ympäri Suomen löydät osoitteesta https://sydan.fi/kurssikalenteri
Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla osoitteessa https://sydan.fi

Yhteistyössä on mukana ja Kick Off -tilaisuuteen osallistuivat myös Sydänliitto ja Mikkelin Seudun Sydänyhdistys.

PADLET-työskentely

Kick-off tilaisuuden ohjelmaan sisältyi lisäksi 10 minuuttia padlet-työskentelyä, jonka teemana oli pohtia SWOT-nelikenttämenetelmän periaatteella vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia aiheesta Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoidon tukemisen onnistumisen edellytykset.

Vahvuuksiksi osallistujat luettelivat mm. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön, moniammatillisen osallistujajoukon ja innostuksen, lääkärin määrittämät selkeät omahoidon ohjeet ja seurantaohjeet, sekä ennalta määriteltyihin muutosrajoihin liittyvien toimenpiteiden selkeän kirjaamisen. Paljon on jo tehty – alueella toimivia kokonaisuuksia, jotka on linkitettävä yhteen.

Mahdollisuuksina nähtiin järjestöjen verkkokurssien ja -luentojen hyödyntäminen, vertaistukiryhmät, moniammatillinen tiimi ja konsultaatioapu, järjestön ja sairaalan yhteistyö, hyvät toimintamalli- ja prosessikuvaukset sekä selkeä tehtävänjako ja yhteistyö eri ammattilaisten ja myös järjestöjen ja läheisten kanssa. Katsottiin, että sähköisten palveluiden helppokäyttöisyys lisääntyy, kuntoutus saadaan jo alkuvaiheessa mukaan, asiakkaan tai potilaan elämänlaatu kohentuu ja asiakas tulee ottamaan enemmän vastuuta, jolloin asiakkaan sitouttaminen omaan hoitoonsa onnistuu. Kiinnostusta asiaan voisi löytyä myös opinnäytetyön aiheena.

Heikkouksia osallistujien mielestä tällä hetkellä ovat tietojärjestelmien kankeus, sillä tieto ei vielä siirry eri järjestelmistä toiseen, tiedonkulun haasteet, järjestön tiedonpuute asiakkaan sairaudesta, omahoidon toteutumattomuus ja hitaasti etenevä kehittäminen. Teknologiaa ei vielä osata hyödyntää. Elintapaohjausta ei käytetä riittävästi omahoidon tukena, esimerkiksi liikuntaan ohjaaminen ei toteudu riittävän aikaisessa vaiheessa. Potilaat eivät aina myöskään sitoudu tavoitteisiin. 

Uhkina mainittiin toimimattomat hoitoketjut, epäselvyydet hoidon seurannassa, vastuukardiologin puuttuminen, hoitopolkujen epäselvyys ja päällekkäisyys ja yhdenmukaisten toimintatapojen puuttuminen. Kirjaaminen moneen paikkaan saattaa aiheuttaa ristiriitaista viestintää potilaalle. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tai työterveydenhuollon välisen yhteistyön toimimattomuus voi olla uhkakuva. Joustavuus muutoksissa pitää olla joka paikassa – ohjeissa, seurannassa ja resepteissä ja niiden kaikkien tulee olla yhdenmukaisia. Seuranta on turhaa työtä, jos ei ole suunniteltu mitä tehdään mahdollisissa muutoksissa. Uhka voi olla, jos potilaan ympärillä oleva verkosto, eli vapaaehtoiset, järjestöt ja julkinen puoli eivät näkemyksineen kohtaa.

Vaikuttamisen mahdollisuudet

Osallisuuden huomioiminen pilotissa on ensiarvoisen tärkeää, kun kehitetään laaja-alaisia hoitoketjuja ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Pilotissa otetaankin erityiseen huomioon järjestöjen, vertaistoimijoiden, asiakkaiden, omaisten ja kokemusasiantuntijoiden osallistaminen kehittämiseen. Muun muassa edellä esitelty padlet-työskentely oli erinomainen esimerkki osallistamisesta, sillä jokainen kick-off tilaisuuteen osallistuva on päässyt vaikuttamaan työskentelyn etenemiseen.

Etsimme kehitystyöhön mukaan henkilöitä, jotka haluavat antaa asiakkaan, potilaan, palvelun käyttäjän, vertaistoimijan tai läheisen/omaisen äänen sydämen vajaatoiminnan hoidon kehittämiseen. Olethan meihin yhteydessä mikäli sairastat itse sydämen vajaatoimintaa tai se liittyy läheisesi elämäntilanteeseen. Kuulisimme mielellämme myös ajatuksia hoidon kehittämisessä kohtaamisen, omahoidon, neuvonnan, ohjauksen tai muiden asioiden osalta. Tuemme ääntäsi ja osallisuuttasi tarpeidesi, vointisi ja mielenkiintosi mukaisesti, olipa kyseessä sitten muutaman ajatuksen esittäminen tai mahdollisesti yhteistyöskentelyyn osallistuminen. Ole yhteydessä suoraan pilotin vastuuhenkilöihin, mikäli olet kiinnostunut osallistumaan kehittämiseen!

Lue lisää pilotista täältä: https://etela-savo.fi/pilotit/sydamen-vajaatoimintapotilaiden-omahoidon-tukeminen-pilotti/

Pilotista vastaa:

Sami Sundell henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sundell

Hankekoordinaattori
040 359 9843
sami.sundell@etela-savo.fi
Elisa Lajunen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Elisa Lajunen

Hankekoordinaattori
040 359 7008
elisa.lajunen@etela-savo.fi

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Koskimäki

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.koskimaki@etela-savo.fi

Ikääntyneiden tilannekuva –hankkeessa teknologiakokeiluja ikäihmisten turvalliseen kotona asumiseen

Vanhusten kuvituskuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Etelä-Savon sote-uudistus käynnistää Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen, joka edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. Hankkeessa on tavoitteena:

  • Testata teknologian mahdollisuuksia tuottaa kotona asuville ikäihmisille turvallista asumista.
  • Mahdollistaa entistä paremmin omaisten osallisuus ikääntyvän arjessa.

Hankkeessa on mukana myös vanhuspalvelujen henkilöstö, jonka tavoitteena on käytössä olevan teknologian kautta mahdollistaa asiakkaan arjesta saadun tiedon kokoamista yhteen paikkaan. Tiedon kokoaminen tulee auttamaan asiakkaan toimintakyvyn arviointia sekä hoidon ja palveluiden suunnittelua. Toisaalta tavoitteena on myös arvioida saadun tiedon perusteella teknologian käytön hyötyjä hoitohenkilöstön työn sisältöön ja työhyvinvointiin.

Sosiaali- ja Terveysministeriö (STM) on myöntänyt Etelä-Savon sote-uudistuksen Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeelle rahoituksen kahdelle vuodelle. Valtionavustuksen suuruus on 488 988 euroa. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE. Hanke toteutetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, joita ovat mm. Pieksämäen kaupunki, Omaishoitajat ja Läheiset ry, Mikkelin Seudun Muisti ry, oppilaitokset ja hyvinvointiteknologiayritykset.

Etelä-Savon sote-uudistuksen hanke on osa valtakunnallista KATI-ohjelmaa, joka edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä ikäihmisten kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. Valtakunnallisessa KATI-ohjelmassa on ESSOTE:n lisäksi mukana viisi eri toimijaa eri puolilta Suomea.

Ikääntyvien tilannekuva –hankkeessa hankepäällikkönä on aloittanut maaliskuun alussa KTM, Tapani Patosalmi. Hän on aikaisemmin ollut mukana kehittämässä ja käynnistämässä tukipalveluja tarjoavaa toimijaverkostoa sekä palveluhakua ikäihmisten laadukkaaseen ja turvalliseen kotona asumiseen. Hankepäällikön lisäksi hankkeessa työskentelee muun muassa:

  • YAMK, toimintaterapeutti Pauliina Kinnunen,
  • TtM, fysioterapeutti Pia Pulliainen,
  • 50 % hankekoordinaattori, jonka vastuulla on rahoitus ja viestintäasiat,
  • muut asiantuntijat oman työnsä ohessa.

Vastuualuejohtaja ja Etelä-Savon rakenneuudistuksen vastuuvalmistelija Niina Kaukonen pitää hankkeen tavoitteita merkittävinä, sillä Etelä-Savossa on paljon ikääntyneitä ja ikääntyneiden määrä kasvaa jatkossakin. ”Hankkeen kokeilujen myötä saamme tietoa teknologian hyödyntämisestä ikääntyneiden kotona selviytymisessä osana muita palveluita, ja henkilökunta oppii käyttämään eri teknologian mahdollisuuksia.” Kaukonen kertoo.

Lue lisää

https://thl.fi/fi/-/kotiin-tuotava-teknologia-voi-ilmoittaa-esimerkiksi-vanhuksen-kaatumisesta-kati-ohjelma-edistaa-teknologian-hyodyntamista-kotihoidossa

https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma

Lisätietoja antaa

Tapani Patosalmi | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Tapani Patosalmi

Hankepäällikkö
040 359 8133
tapani.patosalmi@etela-savo.fi

Pertunmaan Digikinkerit sote-uudistuksen ensimmäisenä pilottina

Pertunmaalla toimiva ikäihmisten Digikinkerit saa jatkoa osana sote-uudistuksen pilotteja.

Pilotilla tarkoitetaan ketterää kokeilua, jonka aikana voidaan arvioida toiminnan hyötyjä ja laajentamista maakunnalliseksi toiminnaksi, sekä viedä maakuntaa kohti sote-uudistuksen tavoitteita.

Rakenneuudistuksen osa-alueen 3 yhtenä toimenpiteenä on maakunnan asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden tukeminen. Digikinkerit-pilotin ensimmäinen vaihe käynnistyy 30.11.2020 ja jatkuu kesäkuuhun 2021 saakka. Toisen vaiheen aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Ensimmäisessä vaiheessa Pertunmaalla jo toimineita vertaisohjaajia koulutetaan ja Digikinkerit-toimintaa jatketaan. Kouluttajana toimii Marko Torppala Linkkitiimi Oy:sta. Koulutusta tarvitaan, koska ikäihmisten digikyvykkyyden hyvän tason ylläpitäminen vaatii lisäosaamista vertaisohjaajilta. Vertaisohjaajien tuen tarpeeseen on vaikuttanut myös poikkeusolotilanne, minkä vuoksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja osallisuusmuotoja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä päätti 19.11.2020 käynnistää Pertunmaan Digikinkerit-pilotin ensimmäisenä kokeiluna sote-hankkeisiin myönnetyllä valtionavustuksella. Pilotin kustannuksiksi on budjetoitu 3 350€. Ensimmäisestä pilottivaiheesta kerätään kokemuksia digikyvykkyyden parantamisesta vertaistuen keinoin. Tuloksia voidaan hyödyntää koko maakunnassa.

Kesäkuussa 2021 aloitetaan pilotin toinen vaihe. Toisessa vaiheessa luodaan maakunnallinen suunnitelma ikäihmisten digikyvykkyyden varmistamisesta ja kehittämisestä. Tavoitteena on asukaslähtöinen ja verkostoitunut toimintatapa, jossa eri toimijat yhdistävät voimavaransa digikyvykkyyden edistämiseen. Pertunmaan kokemuksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Pilotin toisesta vaiheesta päätetään erikseen myöhemmin.

Poikkeusolot huomiodaan pilotin järjestämisessä tilanteen mukaisesti.

Paula Pusenius henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius@etela-savo.fi

Onni on vanheta yhdessä!

Tämän vuoden vanhustenviikon teemana on Onni on vanheta yhdessä!

Teema pohjautuu ajatukseen siitä, että ikääntymisessä on myös positiivisia ja onnellisia asioita.

Mistä Onni tulee?

Onni on jokaisen yksilöllinen kokemus. Se voi muodostua meille jokaiselle eri asioista, kuten esimerkiksi mielekkäästä ja oman näköisestä elämästä, yhteisöllisyydestä, kohtaamisista, omaisten ja omaishoitajien huomiosta, turvallisesta kodista ja elämästä.  Onni voi muodostua siitä, että saa olla omassa rauhassa. Olemme ainutlaatuisia ja erilaisia ihmisiä.

Miten turvataan onnea, kun tarvitaan apua ja tullaan palvelujen piiriin?

Siinä meillä kaikilla toimijoilla on pysähtymisen paikka. Huomioidaanko kunkin ihmisen yksilöllinen tarve ja kunnioitetaan sitä, vai mennäänkö rakenteet ja toiminta edellä? Pysähdytään yhdessä miettimään, mikä on kenellekin ihmiselle merkityksellistä ja mikä motivoi ihmistä pitämään huolta toimintakyvystään ja voimaannuttaa häntä arjessa.

Onni on oman näköinen elämä. Rakennetaan yhdessä positiivisia ja onnellisia asioita, jotka usein ovat pienistä asioista kiinni. Kuunnellaan ja kuullaan.

Tutustu juuri valmistuneeseen yhteenvetoon ensimmäisestä ikääntyneiden palvelujen kehityksen työpajasta lataamalla alla oleva materiaali:

Hyvää vanhustenviikkoa!

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Miltä ikääntyneiden palvelut näyttävät vuonna 2030?

Etelä-Savon maakunnan sote-maakuntauudistuksen työpajat käynnistyivät 23.9.2020. Osallistujia ensimmäisessä virtuaalisessa työpajassa oli kiitettävästi eri kunnista ja organisaatioista yli 40. Myös tärkeä vanhusneuvoston edustus sekä oppilaitoksen ja 3. sektorin edustus oli paikalla pohtimassa ikääntyneiden palvelukokonaisuutta.  

Työpaja liittyi samalla maakunnan ikäohjelman rakentamiseen. Ikäohjelmaa valmistellaan monialaisena ja poikkihallinnollisena työskentelynä.  Ikäohjelma ulottuu vuoteen 2030 saakka. Valmistelu nojaa vanhuspalvelulakiin ja sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Ikäohjelma tukee sote-maakunnan tulevaisuuden sote-keskuksen ja rakenneuudistuksen tavoitteita. ​ 

Niina Kaukonen, Tuula Taivalantti, Paula Pusenius ja Pietari Perkininen vetämässä työpajaa Omatorin kokoustilasta.

​Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli tuottaa aineistoa Ikäohjelman pohjaksi, luoda yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita sote-maakuntauudistuksen vahvistamiseksi ikääntyneiden näkökulmasta​. Kysyimme työpajaan osallistuneilta, mitä toimia tarvitsemme päästäksemme tavoitteeseen eli laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin ikääntyneiden sote-palveluihin? Näkökulmina vastauksissa pidettiin asiakas ja maakuntalainen. 

​Kaikki ikäryhmät poikkileikkaavat teemat työpajassa olivat asiakasohjaus, asiointi-ikkuna, etäpalvelukeskus, moniammatilliset toimintamallit sekä pelastus ja päivystys. Työpäivän ensimmäisenä teemana käsiteltiin asiakasohjausta, eli mitenpalvelujen piiriin tullaan, saadaan ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia oikea-aikaisesti ja viivytyksettä. Tätä osuutta veti muutosohjelman hankepäällikkö Kirsi Leinonen.  

Hankepäällikkö Paula Pusenius johdatteli työpajalaiset asiointi-ikkunan pohtimiseen ikääntyneiden näkökulmasta. Asiointi-ikkunalla tarkoitetaan digitaalista palveluihin saapumistapaa, eli miten maakuntalaiset saavat tulevaisuudessa yhteyden sote-toimijoihin digitaalisesti. Tässä työpajan osuudessa käytiin hyvää keskustelua mm. siitä, mitä osaamista tarvitaan, jotta sähköisiä kanavia osataan käyttää ja hyödyntää entistä kokonaisvaltaisemmin.   

Moniammatillisia toimintamalleja pohdittiin Essoten palveluohjauspäällikkö Tuula Taivalantin johdolla. Osuudessa nousi esiin pohdintaa siitä, miten ikääntyneiden palvelut eivät ole pelkästään sote-palvelua, vaan tarvitaan niin kunnan kuin 3. sektorin, yhdistysten, järjestöjen kuin yritystenkin toimintaa. Lisäksi hoivan ja hoidon lisäksi tarvitaan entistä enemmän toimintakykyä tukevaa ja ennakoivaa palvelua, joiden tuottamiseen voidaan enenevissä määrin hyödyntää muutakin kuin sote-palveluja. Tärkeänä osuudessa nähtiin jo tehdyn työn hyödyntäminen. Esille nostettiin mm. Vastikään Etelä-Savon maakuntaan tehty osallisuusohjelma, jonka hyödyntämisen puolesta liputettiin yksimielisesti. 

Essoten palvelupäällikkö Heli Järnefeltin ohjauksessa käytiin yhteistä keskustelua, etäpalvelukeskuksesta. Etäpalvelukeskus syntyy etäpalveluista. Työpajassa pohdittiin, miltä etäpalvelut näyttävät vuonna 2030 ja kuinka ne ovat osa arkisia palveluja entistä tiiviimmin. Tärkeänä nähtiin mm. ammattilaisten sitouttaminen uusien etäpalvelumallien ketterään kehittämiseen ja kokeiluun. Keskustelussa saatiin erinomaisia eväitä uudenlaisiin etäpalveluihin ikääntyneiden näkökulmasta. 

Viidentenä poikkileikkaavana teemana työpajassa kokoonnuttiin pelastuksen ja päivystyksen ympärille. Essoten kehittämispäällikkö Pietari Perkisen johdolla pohdittiin, kuinka päivystys ja pelastus saadaan integroitua osaksi tulevaisuuden sote-palveluja tukemaan kotona selviytymistä, vahvistamaan kodin turvallisuutta ja kotona asumista.  

Etelä-Savon vanhusneuvoston jäsenet osallistuivat Ikäohjelman työpajaan Omatorilla. Kokemus työpajasta oli hyvä.

Työpaja oli ensimmäinen laatuaan uudessa muodossa: osallistujat olivat mukana etänä ja turvallisuus huomioiden Omatorilla eri tiloissa, ja osallistuivat samojen työkirjojen työstämiseen kukin omalta työasemaltaan. Osa vanhusneuvoston jäsenistä osallistui paikan päällä oman ohjauksen avulla, jolloin jokaisen ääni saatiin etätyöpajassa kuuluviin ja näkyviin. Uudenlainen työpajamalli onnistui erinomaisesti, ja sai työpajalaisilta hyvää palautetta. Opimme työskentelemään yhdessä etänä. Jo tämä oli loistava oppimiskokemus meille kaikille, ja tukee hyvin tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämistä digioppimisien näkökulmasta. Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen uudistustiimin viestintä tekee jatkossakin ennakkoluulotonta työtä osallisuuden varmistamiseksi teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntäen käyttäjälähtöisesti. 

Työ jatkuu, kaikki työpajassa tuotettu data analysoidaan ja muokataan informaatioksi. Informaatio taas muutetaan pohdinnan ja syksyn jatkotyöskentelyn kautta ymmärrykseksi siitä, miltä ikääntyneiden palvelut näyttävät Etelä-Savossa vuonna 2030. Lopulta nämä kirjataan Etelä-Savon maakunnan palvelustrategiaan ja toimenpannaan. Työtä jatketaan osallistaen, yhdessä tehden. Jatkossa samalla työpajamallia ja läpileikkaavilla teemoilla työstetään lapset, nuoret ja perheet sekä työikäisten palvelukokonaisuudet. 

Lämmin kiitos kaikille osallistujille koko uudistustiimin puolesta. 

Me tehdään Etelä-Savon sote-palvelut, yhdessä! 

Niina Kaukonen, Heli Järnefelt, Pietari Perkinen, Paula Pusenius, Kirsi Leinonen, Eeva Häkkinen ja Maiju Tarhonen olivat iloisia osallistujien ennakkoluulottomasta suhtautumisesta uudenlaiseen työpajaan, aktiivisuudesta ja ennen kaikkea tärkeistä ajatuksista, joiden pohjalle ikääntyneiden palveluja voidaan rakentaa.
Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi