fbpx

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Koskimäki

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.koskimaki@etela-savo.fi

Sinä olet avun arvoinen!

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään 22.4 jossa tämän vuoden teemana on osallisuus ja oikeus apuun. Teeman ympärillä kampanjoidaan valtakunnallisesti somessa kahden viikon ajan. #avunarvoinen -somehaasteella tuodaan näkyväksi ajatuksia ja kokemuksia avun hakemisesta. Näkyvyydellä ja avoimuudella voidaan saada luotua avun hakemisesta aihe, jota ei tarvitse peitellä muilta eikä myöskään itseltään.

Mielenterveyden ympärille liittyvät teemapäivät ovat tärkeitä pitämään yllä keskustelua mielen hyvinvoinnista sekä saamaan nämä tärkeät aiheet arkiseen puheeseen ja kohtaamiseen, ilman pelkoa leimaantumisesta. Nyt, erityisesti korona-aikana, huonovointisuus voi tulla lähemmäs omaa arkea itsensä tai lähipiirin kautta. Onkin ensiarvoisen tärkeää saada tietoa siitä, miten ylläpitää omaa mielen hyvinvointia ja mistä apua tarvittaessa saa.

Aihe koskettaa läheltä Etelä-Savon sote-uudistuksen Apua ajoissa! – hanketta, joka on käynnistynyt Keski-Suomen ja Essoten alueilla. Apua Ajoissa! -hankkeessa pyritään ehkäisemään itsemurhia ja lieventämään aiheeseen liittyvää stigmaa. Lisäksi hankkeessa keskitetään huomiota avun saamiseen oikea-aikaisesti. Silloin, kun on paha olla, omaa oloa voidaan seurailla pitkäänkin, odottaa olon helpottavan ja vältellä avun hakemista. Toisinaan esteet avun hakemiselle voivat olla oman mielen tuottamia ja toisinaan yhteiskunnan asettamia – ainakin ajatuksissamme. Kun oikein pitkään mietimme itseksemme asioita ja erityisesti ikäviä ajatuksia, voi olla haastavaa nähdä tietä hankalasta olosta ulos – tässä kohtaa tarvitsemme tukea ja apua!

Pohjois-Savon sote-uudistuksessa on käynnissä myös erittäin mielenkiintoinen koulutus, jossa opiskelijahuollon sekä terveydenhuollon työntekijöitä koulutetaan uuden menetelmän käyttöön, jonka avulla nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista apua asuinpaikkakunnastaan riippumatta. Ihan mahtavaa! 😍
Lue koulutuksesta lisää täältä: https://www.posote20.fi/ajankohtaista/uutiset/nuorten-mielialaoireisiin-varhaista-apua-suoraan-kouluilta.html?fbclid=IwAR0KTN8yzBS0syIMlKaSgHJ8zCVJk75sNDCLkYvx0jZLm5w7bfXqaCFFZBo

Kun kohtaamme ihmisiä, joilla on huono olla, voi mieleen nousta huoli siitä osaanko auttaa tai toiminko oikein. Apua ajoissa! -hankkeen pääviesti ”aavista, puutu ja uskalla auttaa” on meidän jokaisen asia. Voi riittää, että olet läsnä, kuuntelet ja autat tarvittaessa eteenpäin. Jos et tiedä miten itse voisit auttaa, voimme etsiä apua yhdessä.

Kohtaa – välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin!

Opiskelijoiden mielenterveysteeman tärkeän sanoman siivin toivotamme teille mukavaa kevättä ”Sinä olet avun arvoinen”!

Hankkeessa työskentelee

Mari Räsänen
Hankekoordinaattori
040 359 8169
mari.rasanen@etela-savo.fi

Jari Kortsalo
Hankekoordinaattori
040 359 8168
jari.kortsalo@etela-savo.fi

Minna Siiriäinen
Hankekoordinaattori
040 359 8236
minna.siiriainen@etela-savo.fi

Lasten, nuorten ja perheiden Osaamis- ja tukikeskushanke (OT)

Missä mennään Itä- ja Keski-Suomessa

Uudenlaista yhteistoimintaa

  • Lapset, nuoret ja perheet saavat apua siellä missä he asioivat; OT-tuki tuodaan ammattilaisten tueksi konsultointien, koulutusten ja yhteistoiminnan keinoin.
  • OT-keskukset varmistavat osaamisen yhtenäisyyden Suomessa.
  • OT-keskukset erikoistuvat valtakunnallisesti viidellä alueella.
  • Tiivis yhteistyö sivistystoimen (VIP-verkoston) ja järjestöjen kanssa.

Vuoden 2021 aikana toimintaa pilotoidaan Itä- ja Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Suomen YTA-alueilla.

Itä- ja Keski-Suomen alueen Lasten, nuorten ja perheiden Osaamis- ja tukikeskus (OT) -hanke v. 2021

OT-keskuksen monialaista kehittämistä jatketaan vuonna -21 osana POSOTE20 -rakenneuudistusta

Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueen (YTA) laajuisena Lape-kauden työn pohjalta.

Hanke tähtää OT-palvelukonseptin määrittelyyn ja pilotointiin. Pilotointia koordinoi KYSin Lasten ja nuorten osaamiskeskus yhteistyössä Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa.

Hankkeessa ovat mukana Itä- ja Keski-Suomen maakuntien sote-organisaatiot, sosiaalialan osaamiskeskukset ja VIP-verkosto.

Osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) on uusi integratiivinen palvelurakenne: 

  • lasten, nuorten ja perheiden kaikkein vaativimpien palveluiden tuottamiseen, kuten harvinaiset tai monialaista erityisosaamista edellyttävät tilanteet
  • vaativimman erityisosaamisen yhdistämiseen monialaisesti
  • palveluiden koordinointiin
  • toiminnassa tarpeelliseen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan

Tavoitteena Itä- ja Keski-Suomen osahankkeessa on luoda ja kehittää sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijaverkostomallia ammattilaisten tueksi yli maakuntarajojen. Tärkeässä roolissa ovat myös erityisosaamista tarjoavat järjestöt ja viranomaistahot, kuten poliisit ja syyttäjät Barnahus-yhteistyössä.

Missä mennään:

  • yhteistyö on aloitettu ja menossa maakuntien ja muiden hankkeiden, kuten lastensuojelun uudistaminen monialaisesti eli LUMO ja Barnahus (kts. THL-sivut) sekä muiden pilotointialueiden kanssa.
  • asiantuntijaverkostoa ja –osaamista kartoitetaan yhteistyössä mm. TerveyskyläPROn kanssa
  • tämän hetkisten OT-konsultaatiomahdollisuuksien kuvaaminen on menossa
  • pilotointikohteena on erityisen vaativan, monialaisen OT-konsultaatiomallin luominen Itä- ja Keski-Suomen alueelle
  • OT-keskuswebinaarissa 18.3.2021 kuultiin tämän hetken tilanne alueellisesti sekä valtakunnallisesti ja esiteltiin YTA-alueen näkemyksiä OT-hankkeesta, osaamisesta ja pilotointikohteista (alkukartoituskysely 10.2.–­2.3.21).
  • kattavissa vastauksissa toivottiin asiakaslähtöistä ja käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä, aitoa monialaista yhdessä tekemistä, vahvempaa yhteistä osaamista ja yhdessä sovittuja konsultaatiokäytäntöjä
  • toiveena oli parempi tieto olemassa olevasta asiantuntemuksesta ja asiantuntijoiden helppo löydettävyys
  • näyttöön perustuva osaaminen ja sen ylläpitäminen ja jakaminen/jalkauttaminen sekä tutkijoiden osallistuminen kehittämiseen nähtiin tärkeänä

Yhteenveto alkukartoituksesta:  

  • vaativimpiin, kompleksisiin ja monialaisiin asiakastilanteisiin (pieni joukko asiakkaita) kohdistuva OT-työ on selkeämpää, kun perus- ja erityistason SI-SO-TE-palvelut ja rakenteet toimivat
  • OT-rakenne turvaa vaativimman erityisosaamisen
  • verkostomainen toiminta koko YTA-alueelle sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
  • toimintaa koordinoidaan konsultaation, tutkimuksen ja koulutuksen osalta
  • asiantuntijoiden ja verkostojen aktivoiminen yhdessä tekemiseen
  • digitalisaation hyödyntäminen, esimerkiksi etäyhteydet
  • pilotointikohteina nähtiin OT-asiantuntijakonsultaatioiden kehittäminen, hybridiyksiköt ja –osaaminen, kompleksiset, monialaiset asiakastilanteet ja perheen auttaminen, vaativat huoltajuusriidat (vainoaminen, vieraannuttaminen) ja lähisuhdeväkivalta
  • yhtenäiset näyttöön perustuvat ja konkreettiset toimintamallit koko YTA-alueelle: esim. IPC, Barnahus, MDFT (monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely), systeeminen lastensuojelu, Lapset puheeksi, Cool Kids

Oikea tuki oikeaan aikaan

Oikea tuki oikeaan aikaan lapsille, nuorille ja perheille vähentää turhaa kärsimystä; ehkäisee kroonisia sairauksia, pitkäaikaisia, kodin ulkopuolisia sijoituksia sekä elinaikaista ja ylisukupolvista syrjäytymistä; parantaa elämänlaatua; on kaikille edullista.

Työntekijän saama tuki lisää jaksamista ja osaamista. Tähän mennessä hanke on saanut paljon yhteistyökumppaneita ja kerättyä laajan asiantuntijaverkoston kehitystyötä varten. Seuraava OT-keskuswebinaari on 27.5.21, klo 13-15. Jos mielenkiintosi heräsi, ota yhteyttä Tarja Sahariseen. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja antavat: 

Ilona Luoma
Professori, ylilääkäri
KYS Lasten ja nuorten osaamiskeskus
ilona.luoma@kuh.fi
044 717 2425

Tarja Saharinen
Projektikoordinaattori, TtT
OT-hanke
tarja.saharinen@kuh.fi
044 717 8571

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden ajatuksia sote-uudistuksesta

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden keskuudessa sote-uudistus herättää vielä kummastusta ja huolta, mutta myös intoa ja toiveikkuutta löytyy uusia toiminta- ja palvelumalleja kohtaan. Kolme perhettä Pieksämäeltä kertoivat ajatuksiaan sote-uudistukseen liittyen. Erilaisia perheitä haastateltiin satunnaisesti ja lapsia perheissä oli yksivuotiaasta 13-vuotiaaseen.  
 
”Kyllä sote-uudistus herättää vielä paljon kysymyksiä, ristiriitaisia ajatuksia, epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Käsittääkseni ajatuksena on, että kaikille hoito olisi tasapuolista, mutta kuinka tämä voi käytännössä toteutua?” Pohtii nelilapsisen perheen äiti. 

Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämä tapahtuu monilla eri menetelmillä, kuten esimerkiksi siirtämällä palveluja verkkoon tai liikkuviksi lähipalveluiksi. Lopputuloksena on palveluiden parempi saatavuus ja saavutettavuus kaikille maakuntalaisille.  

Kuvituskuvia Pieksämäeltä. Kuvien henkilöt eivät liity haastatteluihin.

Perheet toivovat, että sote-uudistus väännettäisiin kuntalaisille rautalangasta. Ymmärrystä halutaan esimerkiksi siihen, mistä uudistuksessa on kysymys ja kuinka uudistus vaikuttaa perheiden arkeen. Suurempi, Etelä-Savon maakunta, tuntuu myös kaukaisemmalta ja kysymykset esimerkiksi hoidon saavutettavuudesta mietityttävät. Myös alueiden välinen tasa-arvo epäilyttää ja päättäjiltä toivotaankin kaukonäköisyyttä.  
 

”Toivomme, että perusterveydenhuollon palvelut säilyisivät omalla paikkakunnalla. Meidän perheemme käy viikoittain paikallisessa terveyskeskuksessa asioimassa ja se on todella näppärä, kun palvelu on kävelymatkan päässä.”  

Myös hammaslääkäripalvelut ja kouluterveydenhuolto saivat kiitosta perheiltä. 

Jonotusajat ovat hammashoidossa välillä kohtuuttoman pitkiä, mutta palvelu on hyvää ja se pitäisi ehdottomasti säilyttää Pieksämäellä, toteaa nelihenkinen perhe. 

Tulevaisuudessa ei ole väliä, saavutko palveluihin esimerkiksi chatin vai fyysisen hyvinvointiaseman kautta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan paljon uutta teknologiaa ja uusia tapoja toimia. Jotkin palvelut on edelleen säilytettävä lähellä, ja jotkin voidaan järjestää liikkuvina lähipalveluina. Joka tapauksessa palveluja voi tulevaisuudessa saada useimmilla ja erilaisilla tavoilla kuin nyt. Koska palveluja ja rakennetta suunnitellaan nyt, vielä ei voida määritellä, miten tämä konkretisoituu eri alueilla Etelä-Savossa. 
 
Perheet näkivät yhtenä hyvänä puolena sote-uudistuksessa tiedonkulun helpottumisen. Tähän vastataan muutosohjelmassa yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster-hanke) käyttöönoton sekä muutoin tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen avulla. 

”Tämänhetkinen ongelma on, että tieto ei kulje edes oman paikkakunnan sisällä järjestelmästä toiseen, saati sitten kunnasta toiseen esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä. Perheemme asioi kolmessa eri kunnallisessa sairaalassa kahden eri maakunnan alueella sekä lukuisilla yksityisillä terveysasemilla ympäri Suomen. Aina saa olla itse muistelemassa ja kertomassa lasten terveyshistoriaa.” 

Myös maakuntien välinen yhteistyö tietojen hallinnoinnissa mietityttää. 

”Toisaalta taas, mitä se auttaa, jos Pieksämäeltä Mikkeliin tieto kulkee, mutta esimerkiksi pohjoiseen Kuopioon mentäessä tietokatko on jälleen edessä. Kyllä tällaiset pitäisi olla valtakunnallisia”, pohtii eräs haastateltava.  

Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Pusenius kertoo maakuntien sisällä yhteisen tietopohjan luomisen ja tietojärjestelmien yhtenäistämisen olevan yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kaikkien maakuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tule olemaan yhtenäisiä. Kansallisella tasolla Kanta-arkisto kerää kuitenkin potilas- ja asiakastiedot yhteen niin yksityisiltä kuin julkisiltakin toimijoilta kaikkien ammattilaisten käytettäväksi. 

Maakunnan alueella tehtävä tietojärjestelmien yhtenäistäminen vaikuttaa tiedonkulun paranemiseen merkittävästi. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt Kuopion yliopistollisen sairaalaan yhteistoiminta-alueen kanssa. 

Jos uudistukselta saisi toivoa ihan mitä tahansa, perheet toivoisivat lisäresursseja Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tälläkin laajuudella palvelut ansaitsevat kiitosta. Erityisesti perheiden tukipalvelut ja neuvola saivat kehuja. Perheiden mukaan neuvolassa asiakkaiden kohtaaminen on ammattitaitoista ja välittävää.  

 
Uudistuksen myötä toiveissa on esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kokonaisturvallisuutta. Osa vanhemmista oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisten aito kohtaaminen ja läsnäolo ovat pääasiallinen tapa hoitaa asioita. 

”Kasvotusten tapahtuva asiointi herättää mielestäni enemmän luottamusta, kun se ihminen on siinä hetkessä ja tilanteessa juuri minua ja minun lastani varten.” 

Kasvotusten tapahtuvasta kohtaamisesta sote-uudistuksessa ei olla kokonaan luopumassa. Digitaaliset palvelut kuitenkin painottuvat, sillä ne mahdollistavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden. Tämä on erityisen tärkeää haja-asutetussa Etelä-Savossa. 

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Eteläsavolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan uudella ohjausmenetelmällä Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa

IPC (Interpersonal Counceling, suom. Interpersonaalinen ohjaus) on ohjanta- ja neuvontamenetelmä, jota voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa ja perusterveydenhuollossa. IPC on tarkoitettu 13-18 vuotiaille nuorille, joilla on lieviä mieliala- ja masennusoireita. Menetelmässä keskitytään käytännönläheisesti nuoren ajankohtaisiin ihmissuhteisiin, sekä niiden ja mielialaoireiden välisiin yhteyksiin. Ohjaus sisältää nuorelle yhteensä kuusi käyntiä. IPC koulutuksella vahvistetaan perustason osaamista ja kyvykkyyttä, joka on keskeinen sote-uudistuksen tavoite Etelä-Savossa. 

Essoten alueella lisätään ja vahvistetaan psykososiaalisten menetelmien osaamista ja saatavuutta, koska alueella tiedetään olevan mielialaoireilevia nuoria. Essoten ammattilaisille halutaan tarjota mahdollisuus käyttää näiden nuorten kanssa vaikuttavaa, rajattua ja selkeästi rakennettua ohjanta- ja neuvontamenetelmää. Nuorille halutaan tarjota apua riittävän ajoissa omasta luontaisesta elinpiiristä eli koulusta.  

IPC koulutukset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen koulutusryhmä IPC:n käyttöön on jo koulutettu. Mukana oli parikymmentä kuraattoria, terveydenhoitajaa sekä psykologia Pieksämäeltä ja Essotelta. Koulutetut IPC-osaajat voivat nyt ottaa työskentelymenetelmän käyttöönsä omassa työssään. Menetelmän käyttö edellyttää menetelmäohjaukseen osallistumista ja se järjestyy seuraavassa vaiheessa Kuopion Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus (NMOK) -tiimin kautta. Seuraava koulutus on ensi keväänä 2021 ja viimeinen vuoden 2021 syksyllä. Essoteen koulutetaan myös omia menetelmäohjaajia, jotka ottavat vähitellen vastuulleen IPC -menetelmää käyttävien työntekijöiden menetelmäohjauksen. Menetelmän käyttö osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa edellyttää jatkossakin Essotelta menetelmäkoulutuksen järjestämistä, koska henkilöstö vaihtuu. Uudet työntekijät tulee jatkossa kouluttaa ja perehdyttää menetelmän käyttöön. 

IPC:n osalta hanketta vetää yhteistoiminta-alueella NMOK -tiimi eli Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus. Tiimiä johtaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tarja Koskinen. Paikallisesti Essotessa IPC koulutuksen etenemisestä huolehditaan Perhepalvelujen ja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueiden yhteistyönä. Etelä-Savosta mukana ovat myös Pieksämäen kaupunki ja Sosteri.  

Kirsi Leinonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
040 359 9488
kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Kohti uudistuvia palveluita; lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnitteluryhmä kokoontui Vaalijalassa

Oli ilo johtaa lasten, nuorten ja perheiden työryhmää, jossa oli edustettuna kattava edustus Essotesta, Vaalijalasta sekä Pieksämäen kaupungin toimijoista.

Työryhmän toimintaa ohjaavat sote-maakuntauudistuksen tavoitteet sekä aikaisemmat kehittämishankkeet, joita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on toteutettu. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosina 2017-2019 toteutettu Lape-hanke ja Kainuun maakuntamalli.

Etelä-Savon hyvinvointialueen kehityksessä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnalle. Suuremmalla palvelujen järjestäjällä on paremmat mahdollisuudet turvata tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut kaikille maakuntalaisille.  Digitalisaation hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa on merkittävä osa sote-uudistusta, ja hyödynnämme sitä työskentelyssä kohti uudistuvia palveluja.

Essoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Satu Auvinen käsitteli alustuksessaan aiemman Lape-hankkeen tuloksia. Lapsi- ja perhemyönteisyyteen perustuvan yhteiskunnan suuntaviivoja ja keskeisiä osa-alueita on visioitu ”Lapsen aika kohti kansallista lapsistrategiaa 2040” (lapsistrategia.fi). Lasten, nuorten ja perheiden palveluita ohjaavat monet lait, jotka on otettava huomioon palveluita järjestettäessä. Etelä-Savossa on maakunnan yhteinen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, joka osaltaan ohjaa alueellista toimintaa.

Tässä työpajassa mietittiin, miltä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulee näyttää vuonna 2030. Lisäksi kartoitettiin yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita Etelä-Savon hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Käytimme työpajassa digitaalista alustaa, johon kaikilla työpajaan osallistujilla oli pääsy. Alustalle oli mahdollista kirjoittaa kustakin aihealueesta kehitysehdotuksia, jotka näkyivät kaikille osallistujille. Ideoita kommentoitiin ja peukutettiin yhdessä. Vastaavat työpajat ovat kokoontuneet työikäisten sekä ikääntyneiden osalta.

Työskentely digitaalisessa toimintaympäristössä koettiin mielekkääksi, alusta toimi hyvin ja kaikki saivat äänensä kuuluville. Tällainen työskentely on omiaan viemään eteenpäin tulevaisuuden sotepalveluita ja digitalisaatiota strategiasuunnittelussa. Työpajassa saatu data analysoidaan ja saatua tietoa käytetään jatkotyöskentelyssä lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitettäessä kohti vuotta 2030.

Kiitän lämpimästi kaikki osallistujia koko uudistustiimin puolesta!

Maarit Rantakurtakko

Kuntoutuksen johtaja Vaalijalasta

Maarit Rantakurtakko, Paula Pusenius ja Kirsi Leinonen vetivät yhdessä työpajan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehityksen näkökulmasta Vaalijalassa.