fbpx

Sote-uudistus etenee – Etelä-Savo on valmis aloittamaan hyvinvointialueen rakentamisen

Hyvinvointialueen kartta | Etelä-Savon sote-uudistus

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on julkaissut tänään mietintönsä sote-uudistuksesta ja puoltaa sen etenemistä. Etelä-Savon hyvinvointialue perustetaan heti heinäkuun alusta, mikäli sote-lait tulevat voimaan ennen sitä. Eduskunta aikoo hyväksyä lait ensi viikolla.


Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön valmistuminen herättää Etelä-Savon valmistelussa toiveikkuutta.

Yhteisen hyvinvointialueen rakentamista on valmisteltu jo reilun vuoden verran ja uutinen valiokunnan mietinnöistä oli meille erittäin iloinen uutinen. Odotan innolla yhteistyön vahvistumista ja uusien – tulevaisuuden palvelujen kehittämistä, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä

Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustehtävien järjestäminen kunnilta hyvinvointialueille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaa 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Pieksämäen kaupungin ja Sulkavan ja Rantasalmen kuntien sote-peruspalvelut. Hyvinvointialueen toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten alueen asukkaiden sote-palvelut pysyvät vielä tässä vaiheessa ennallaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle uudet sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskukset, jotka palvelevat kaikkia hyvinvointialueen asukkaita tasapuolisesti. Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittämishankkeiden ja pilottien kautta on jo kokeiltu uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja hyvinvointialueen asukkaille.

Tulevaisuuden sote-keskus toimii asiakaslähtöisesti monialaisia verkostoja hyödyntäen. Palvelujen saatavuutta on edelleen parannettava ja tarvittaessa ne viedään asiakkaiden elin- ja toimintaympäristöihin, kommentoi Etelä-Savon sote-uudistuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen.

Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Paula Pusenius, joka on ollut kehittämässä uusia sähköisiä palveluja hyvinvointialueelle. Esimerkiksi nyt kokeilussa olevat digilääkäri- ja chat-palvelut ovat paikasta riippumattomia tulevaisuuden palveluja, joiden avulla on mahdollista lisätä hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saatavuutta.

Etelä-Savossa on valmisteltu sote-uudistusta vuodesta 2020 uudistustiimin, hyvinvointialueelle siirtyvien organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa vankalla yhteistyöllä. Työtä jatketaan lakien hyväksymisen jälkeen väliaikaisen valmistelutoimielimen johdolla, kunnes aluevaltuusto on vaalien myötä valittu ja aluehallitus asetettu vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja antaa

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Lisätietoja jokaisen hyvinvointialueelle siirtyvän kuntayhtymän, kaupungin ja kunnan tilanteesta antaa kunkin organisaation johto.

Puumalan yhteistyötilaisuus

Etelä-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa noudatetaan Etelä-Savon maakuntaliiton osallisuusohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on koota eri toimijoita yhteen. Osallisuusohjelman lähtökohtina on, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon ja saada äänensä kuuluviin. Osallisuudella vahvistetaan vuoropuhelua ja rakennetaan avoimuutta, luodaan tasa-arvoa ja hyvinvointia ja lisätään elinvoimaa. Järjestöjen ääni on yksi osallisuuden kuudesta eri teemaryhmästä. Osallisuutta edistetään sote-uudistuksessa saumattomalla yhteistyöllä esimerkiksi piloteissa. Niistä hyvänä esimerkkinä toimii Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti.

Kuvituskuva ambulanssista | Etelä-Savon sote-uudistus
Ensihoitaja Anssi Vuori

Puumalan paloasemalla järjestettiin tiistaina 18.5.2021 yhteistyötilaisuus paikallisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa, jotka ovat joko jo pilotin toiminnassa mukana tai kiinnostuneita yhteistyön mahdollisuuksista. Tilaisuuden järjesti Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell.

Palomies Teemu Merivirta ja ensihoitaja Anssi Vuori esittelivät yhteistyötilaisuudessa Puumalan moniammatillista yksikköä ja sen varustusta.

”Ensihoidon näkökulmasta yhteistyö pelastajien sekä sopimuspalokuntalaisten kanssa on ollut hyvää. Yhdessä on pyritty kehittämään toimintaa. Ensihoitajille on tarjottu pelastuksen koulutusta, esimerkiksi venekoulutusta. Ensihoitajat ovat myöskin perehdyttäneet pelastajia ensihoidon saloihin. Moniammatillinen yksikkö on käytännössä rakennettu ensihoitoyksikön pohjalle lisäämällä hieman pelastuksen välineistöä ajoneuvoon. Tapahtuma herätti erinäisiä hyviä keskusteluja eri yhteistyötoiminnoista.”
– Anssi Vuori, ensihoitaja

Yhteistyötilaisuus 18.5.

Tapaamiseen osallistuneet saivat tilaisuuden kuulla sote-uudistuksesta, kun Sami Sundell esitteli Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa, rakenneuudistusta ja osallisuusohjelmaa. Samin puheenvuoron jälkeen palomestari Mika Siitonen piti esityksen Puumalan moniammatillisen yksikön toiminnasta ja suunnitelmista, jonka jälkeen järjestöjen edustajat saivat vuoron esitellä omaa toimintaansa. Osallistujat pääsivät myös ohjelman ohessa tutustumaan Puumalan paloaseman tiloihin ja varusteistoon sekä keskustelemaan yhteistyön mahdollisuuksista.

Tilaisuus pidettiin onnistuneesti pienellä porukalla. Tilaisuuteen osallistuivat Mika Siitonen Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Heidi Pylvänäinen Mikkelin Järvipelastajista, Päivi Mäkikokkila Puumalan Veskansan kylät -yhdistyksestä, Sirpa Lasaroff Puumalan 4H-yhdistyksestä, Minna Korhonen Puumalan SPR:ltä, ensihoitaja Anssi Vuori, palomies Teemu Merivirta sekä Puumalan vesilaitoksen hoitaja ja palokuntanuorten kouluttaja Timo Pesonen. Kuvaajana toimi viestinnän harjoittelija Marleena Ylönen Etelä-Savon sote-uudistuksesta.

Tilaisuudessa noudatettiin koronarajoituksen ohjeistuksia. Kasvomaskeja ja käsidesiä oli varattu osallistujille. Osallistujien määrä oli rajattu 20 henkilöön, josta lopullinen osallistujamäärä oli noin puolet.

Tilaisuuteen osallistui:

Mikkelin Järvipelastajat on vuonna 1998 perustettu noin 330 jäsenen yhdistys, josta miehistöön kuuluu noin 15 hlöä. Yhdistyksellä on kaksi pelastusvenettä, joiden kotisatama on Anttolassa. Hälytyksiä on vuosittain 50–70 kpl. Mikkelin Järvipelastajat toimivat yhteistyössä pelastustoimen kanssa.

”Hienoa, että yhteistyö eri organisaatioiden välillä kasvaa ja tällaisia tapaamisia on.”
Heidi Pylvänäinen, Mikkelin Järvipelastajat

SPR Puumala on pilotin toiminnassa mukana ja heillä on aikomuksena järjestää elokuussa Turvapäivä, jossa eri tahot pääsevät esittelemään toimintaansa kansalaisten turvallisuuden kannalta. Puumalan kunta on luvannut osallistua osaltaan lehti-ilmoituksin sekä antamalla satamatorin tapahtumapäivänä käyttöön. Lisäksi SPR Puumalan osasto on varannut kouluttajan pitämään Puumalaan Vapepan peruskurssin 11.9.

”Meitä on harmittanut Vapepan eli vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnan hiipuminen paikkakunnallamme. Nyt meillä on halu yrittää käynnistää tätä toimintaa Puumalassa.”
– Minna Korhonen, Suomen Punainen Risti Puumalan osasto

Puumalan 4H-yhdistys tarjoaa erilaisia palveluita, kuten nuorten työpalveluja, neuvontapalveluja ja Puumalan venesataman palveluja. Yhdistys järjestää monipuolisesti kerhotoimintaa, kursseja, retkiä ja leirejä. Lisäksi yhdistykseltä on mahdollista saada apua kotiaskareisiin. Sana kiirii hyvin, ja haasteena on vapaaehtoistyöntekijöiden saatavuus. Puumalan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja ja sihteeri Sirpa Lasaroff toivoo, että kuntalaiset pystyisivät jatkossakin asumaan kotona mahdollisimman pitkään.

Puumalan Veskansan Kylät -yhdistys on perustettu vuonna 2008 ja se koostuu Puumalan eteläisestä saaristosta ja Luukkolasta. Alueella on 8 kylää ja lisäksi epävirallisia kyliä. Yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on pitää saaristo asuttuna, mutta se myös edistää saariston elinkelpoisuutta parantavia elinkeinoja, kuten matkailua.

Puumalan palokuntanuorten kouluttajana toimiva Timo Pesonen vetää harrastuksenaan nuorisotoimintaa Puumalan paloasemalla. Ryhmässä on 10–16-vuotiaita nuoria, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia. Timon ohjauksella nuoret pääsevät harjoittelemaan pelastustyötä ja oppimaan ihmisen auttamisen taitoja. Palokuntanuorisotoiminta on toimintarikas harrastus, joten yleensä vilkkaimmat lapset hakeutuvat toiminnan pariin. Toiminnan viimeaikaisena teemana on ollut koulukiusaamisen ja nettikiusaamisen ehkäiseminen. Pelastusala on tiimityöskentelyä, ja isossa ryhmässä nuoret oppivat puhaltamaan yhteen hiileen. 

Puumalan palokuntanuoret

Oletko kiinnostunut pilotin toiminnasta?

Lähetä meille viestiä, mikäli olet kiinnostunut pilotin toiminnasta, sen kehittämisestä tai yhteistyöstä!
Lue lisää pilotista täältä: https://etela-savo.fi/pilotit/puumalan-moniammatillinen-yksikko-pilotti/

Työttömien palvelupolut Tulevaisuuden sote-keskuksessa!

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa kehitetään työttömien sosiaali- ja terveyspalveluja.
Hanke järjesti tiistaina 18.5. ensimmäisen moniammatillisen työpajan, jossa aloitettiin suunnittelemaan työttömien palvelupolkujen kehitystyötä. Teamsilla järjestetyssä tapaamisessa oli mukana 64 osallistujaa, jotka koostuivat työttömien palveluihin liittyvistä ammattilaisista sekä sote-alan ammattilaisista.

Osallistujille oli lähetetty etukäteen ennakkokysely, jolla selvitettiin toiminnan nykytilaa. Kyselystä ja sen koonnista vastasi Nordic Health Group (NHG). Vastauksissa kuvattiin työttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden palvelukokemusten ja ohjauksen olevan tällä hetkellä mm. takkuilevaa, vaikeasti ymmärrettävää ja yksilöimätöntä.

Työkyky-hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa entistä sujuvammat ja yksilöllisemmät ammattilaisten ja asiakkaiden palvelupolut työttömyyspalveluissa. Kehitystyötä tehdään hankkeen aikana yhteistyössä tämän verkoston kanssa. Keskeisessä roolissa verkoston kehitystyössä on muun muassa kokemusasiantuntija, joka sparraa suunnitelmaa ahkerasti eteenpäin!

Työttömien palvelupolkuja on alettu rakentamaan uudelleen sillä periaatteella, että toiminnan ytimessä on yhteinen asiakas, jolle rakennetaan sote-keskukseen moniammatillinen palvelukokonaisuus. Seuraava työpaja järjestetään 2.6., jossa päästään varsinaiseen työstövaiheeseen. Palvelupolut saadaan valmiiksi tämän hetkisen suunnitelman mukaan viikolla 25, jonka jälkeen niitä edelleen kehitetään pilottiasiakastyön pohjalta.

Lue lisää hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/tyokykya-ja-kumppanuutta-sote-keskuksesta/

Sopiva-hankkeen kesäwebinaari

Sopiva-hanke järjestää Kohti Sopivia palveluja -webinaarin torstaina 3.6. klo 09.30-14.00

Webinaarissa keskustellaan hankkeen etenemisestä sekä vammaispalvelujen kehittämisestä.

Puhujina kuullaan mm. Frank Martelaa, Minna Huotilaista sekä Pekka Hyysaloa. Lisäksi luvassa on mielenkiintoinen paneelikeskustelu sekä valtakunnallisen HB-hankkeen terveiset THL:stä. Sydämellisesti tervetuloa mukaan! ❤

Tilaisuudessa on tulkkaus suomalaiselle viittomakielelle.

Ilmoittaudu webinaariin täältä: https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_kesaseminaari

Webinaarin ohjelma:

Tilaisuuden juontaa Elisa de Boer 

9.30    Sopiva-hankkeen esittely hankepäällikkö Niina Helminen

           Sote-uudistuksen puheenvuoro muutosjohtaja Sami Sipilä

9.50    Filosofi Frank Martela – Merkityksellinen elämä ja sen tukeminen

10.40  Aivotutkija Minna Huotilainen – Aivot pelkäävät ja rakastavat muutosta

11.30–12.15 Lounastauko

12.15 Valtakunnallinen hanketyöskentely – kehittämispäällikkö Iiro Toikka THL

12.30 Kokemusasiantuntija Pekka Hyysalo – Oma tarina 

13.20 Paneelikeskustelu, vetäjänä suunnittelija Johanna Huhtala KVPS

  • Virpi Siiskonen Etelä-Savon CP-yhdistys ry
  • Janne Karhinen Yhdenvertainen Etelä-Savo
  • Taru Vilander Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry
  • Mari Niinivirta Vaalijala
  • Nina Lukkarinen Essote
  • Iiro Toikka THL

13.55 Yhteenveto ja loppusanat

14.00 Tilaisuus päättyy, kiitos kaikille osallistujille!

Sopiva-hanke

Essoten ja Vaalijalan yhteinen Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke käynnistyi syksyn 2020 aikana ja jatkuu aina vuoden 2021 loppuun saakka. Hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistusta. Henkilökohtaisen budjetoinnin hanke koostuu alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä.  Etelä-Savossa tapahtuvan alueellisen työn lisäksi hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet sekä toimintatavat ja arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ja hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriö (STM).  

Lue lisää Sopiva-hankkeesta: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Koskimäki

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.koskimaki@etela-savo.fi

Lasten, nuorten ja perheiden Osaamis- ja tukikeskushanke (OT)

Missä mennään Itä- ja Keski-Suomessa

Uudenlaista yhteistoimintaa

  • Lapset, nuoret ja perheet saavat apua siellä missä he asioivat; OT-tuki tuodaan ammattilaisten tueksi konsultointien, koulutusten ja yhteistoiminnan keinoin.
  • OT-keskukset varmistavat osaamisen yhtenäisyyden Suomessa.
  • OT-keskukset erikoistuvat valtakunnallisesti viidellä alueella.
  • Tiivis yhteistyö sivistystoimen (VIP-verkoston) ja järjestöjen kanssa.

Vuoden 2021 aikana toimintaa pilotoidaan Itä- ja Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Suomen YTA-alueilla.

Itä- ja Keski-Suomen alueen Lasten, nuorten ja perheiden Osaamis- ja tukikeskus (OT) -hanke v. 2021

OT-keskuksen monialaista kehittämistä jatketaan vuonna -21 osana POSOTE20 -rakenneuudistusta

Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueen (YTA) laajuisena Lape-kauden työn pohjalta.

Hanke tähtää OT-palvelukonseptin määrittelyyn ja pilotointiin. Pilotointia koordinoi KYSin Lasten ja nuorten osaamiskeskus yhteistyössä Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa.

Hankkeessa ovat mukana Itä- ja Keski-Suomen maakuntien sote-organisaatiot, sosiaalialan osaamiskeskukset ja VIP-verkosto.

Osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) on uusi integratiivinen palvelurakenne: 

  • lasten, nuorten ja perheiden kaikkein vaativimpien palveluiden tuottamiseen, kuten harvinaiset tai monialaista erityisosaamista edellyttävät tilanteet
  • vaativimman erityisosaamisen yhdistämiseen monialaisesti
  • palveluiden koordinointiin
  • toiminnassa tarpeelliseen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan

Tavoitteena Itä- ja Keski-Suomen osahankkeessa on luoda ja kehittää sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijaverkostomallia ammattilaisten tueksi yli maakuntarajojen. Tärkeässä roolissa ovat myös erityisosaamista tarjoavat järjestöt ja viranomaistahot, kuten poliisit ja syyttäjät Barnahus-yhteistyössä.

Missä mennään:

  • yhteistyö on aloitettu ja menossa maakuntien ja muiden hankkeiden, kuten lastensuojelun uudistaminen monialaisesti eli LUMO ja Barnahus (kts. THL-sivut) sekä muiden pilotointialueiden kanssa.
  • asiantuntijaverkostoa ja –osaamista kartoitetaan yhteistyössä mm. TerveyskyläPROn kanssa
  • tämän hetkisten OT-konsultaatiomahdollisuuksien kuvaaminen on menossa
  • pilotointikohteena on erityisen vaativan, monialaisen OT-konsultaatiomallin luominen Itä- ja Keski-Suomen alueelle
  • OT-keskuswebinaarissa 18.3.2021 kuultiin tämän hetken tilanne alueellisesti sekä valtakunnallisesti ja esiteltiin YTA-alueen näkemyksiä OT-hankkeesta, osaamisesta ja pilotointikohteista (alkukartoituskysely 10.2.–­2.3.21).
  • kattavissa vastauksissa toivottiin asiakaslähtöistä ja käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä, aitoa monialaista yhdessä tekemistä, vahvempaa yhteistä osaamista ja yhdessä sovittuja konsultaatiokäytäntöjä
  • toiveena oli parempi tieto olemassa olevasta asiantuntemuksesta ja asiantuntijoiden helppo löydettävyys
  • näyttöön perustuva osaaminen ja sen ylläpitäminen ja jakaminen/jalkauttaminen sekä tutkijoiden osallistuminen kehittämiseen nähtiin tärkeänä

Yhteenveto alkukartoituksesta:  

  • vaativimpiin, kompleksisiin ja monialaisiin asiakastilanteisiin (pieni joukko asiakkaita) kohdistuva OT-työ on selkeämpää, kun perus- ja erityistason SI-SO-TE-palvelut ja rakenteet toimivat
  • OT-rakenne turvaa vaativimman erityisosaamisen
  • verkostomainen toiminta koko YTA-alueelle sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
  • toimintaa koordinoidaan konsultaation, tutkimuksen ja koulutuksen osalta
  • asiantuntijoiden ja verkostojen aktivoiminen yhdessä tekemiseen
  • digitalisaation hyödyntäminen, esimerkiksi etäyhteydet
  • pilotointikohteina nähtiin OT-asiantuntijakonsultaatioiden kehittäminen, hybridiyksiköt ja –osaaminen, kompleksiset, monialaiset asiakastilanteet ja perheen auttaminen, vaativat huoltajuusriidat (vainoaminen, vieraannuttaminen) ja lähisuhdeväkivalta
  • yhtenäiset näyttöön perustuvat ja konkreettiset toimintamallit koko YTA-alueelle: esim. IPC, Barnahus, MDFT (monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely), systeeminen lastensuojelu, Lapset puheeksi, Cool Kids

Oikea tuki oikeaan aikaan

Oikea tuki oikeaan aikaan lapsille, nuorille ja perheille vähentää turhaa kärsimystä; ehkäisee kroonisia sairauksia, pitkäaikaisia, kodin ulkopuolisia sijoituksia sekä elinaikaista ja ylisukupolvista syrjäytymistä; parantaa elämänlaatua; on kaikille edullista.

Työntekijän saama tuki lisää jaksamista ja osaamista. Tähän mennessä hanke on saanut paljon yhteistyökumppaneita ja kerättyä laajan asiantuntijaverkoston kehitystyötä varten. Seuraava OT-keskuswebinaari on 27.5.21, klo 13-15. Jos mielenkiintosi heräsi, ota yhteyttä Tarja Sahariseen. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja antavat: 

Ilona Luoma
Professori, ylilääkäri
KYS Lasten ja nuorten osaamiskeskus
ilona.luoma@kuh.fi
044 717 2425

Tarja Saharinen
Projektikoordinaattori, TtT
OT-hanke
tarja.saharinen@kuh.fi
044 717 8571

Puumalan moniammatillinen yksikkö – yhteistyökumppaneiden ajatukset

Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on käynnistynyt erinomaisin tuloksin ja liikkuvat yksiköt ovat jo hyvässä vauhdissa kenttätyössä! Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on uudenlainen ensihoitajan ja pelastajan työparitoiminnan ja kotiin vietävien palveluiden toimintamalli. Pilotti toteutetaan Puumalan alueella ja sen operatiivinen toiminta on aloitettu 8.3.2021. Uusi yksikkö toimii Puumalassa vuoden 2021 loppuun saakka. Pilotissa kehitettyjä toimintatapoja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään sote-uudistuksen edetessä mahdollisesti myös muualla Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Operatiivisen toiminnan aloitus

Moniammatillisen yksikön tuomien toimintamallien avulla voidaan vastata kattavammin kotiympäristön turvallisuusasioihin sekä ihmisten terveydellisiin tarpeisiin ja niiden arviointiin kotiolosuhteissa. Pilotin toiminnallisena tavoitteena on tukea ihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään kehittämällä uusia tarpeisiin vastaavia toimintamalleja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell kertoo, että moniammatillisen yksikön toiminnan kehittäminen on yksi keino vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi, yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja kustannustehokkuuden toteutumiseksi.

Ensihoitokeskuksen palvelupäällikkö Marko Pylkkänen (ESSOTE) kommentoi olevansa hyvillä mielin pilotin alkamisesta ja odottavansa innolla lopputuloksia. Pylkkänen näkee paljon mahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön lisääntymiseen ja verkostoitumiseen: ”Pilotti yhdistää ensihoidon, pelastustoimen ja kotihoidon tehtäviä sekä kotiin vietävien palvelujen tukemista. Moniammatillinen yksikkö voi suorittaa rajapinnassa olevia tehtäviä, kuten esimerkiksi hoidontarpeen arviointeja.”

Samoilla linjoilla on myös Etelä-Savon Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka: ”Moniammatillinen yksikkö on jo pitkään nähty hyvänä toimintamallina, koska se mahdollistaa asiakkaiden palvelujen kehittämisen. Sosterin alueella Sulkavalla on ollut jo vastaavanlaista toimintaa, ja nyt pääsemme laajentamaan sitä myös Essoten alueelle.” Uusien toimintamallien kehittäminen tulevalle hyvinvointialueelle on Lokan mukaan ollut päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Jatkossa Puumalassa toimii ensihoitoyksikkö ja pelastusyksikkö 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa, eli palvelu on ympärivuorokautinen. Pilottia varten henkilöstöä perehdytetään uuteen toimintamalliin, mutta monella työntekijällä on jo valmiiksi koulutusta niin pelastusalan kuin terveydenhuollon tehtäviin.

Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidonkin näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi.

Yhteistyökumppanit

Pilotti toteutetaan yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa. Yllä mainitut Ensihoitokeskus sekä Etelä-Savon pelastuslaitos ovat pilotin suurimmat toimijat, jotka toteuttavat pilottia yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri rooleissa. Alla muutaman yhteistyökumppanin mietteitä pilotin aloittamisesta ja odotuksista.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelut 
Puumalan kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella 

Puumalan vanhus- ja vammaispalvelujen kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella tunnistaa Puumalan haastavaksi toimintaympäristöksi saarineen ja etäisyyksineen. Pilotti on todella toivottu ja tervetullut, koska se auttaa toimintaympäristön hallinnassa ja mahdollistaa hoidon monipuolisuutta kotioloissa: ”Puumalassakaan ei ole aina mahdollisuutta pitää sairaanhoitajaa vuorossa, ja muu apu saattaa olla kaukana. Moniammatillinen yksikkö saadaan nopeasti paikalle, ja he pystyvät tarvittaessa toteuttamaan esimerkiksi tiputuksen kaltaisia toimenpiteitä kotioloissa.” 
 
Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidon näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi. Hakijoita moniammatilliseen tiimiin on ollut hyvin ja paikat ovat täyttyneet. 

Essoten kotiin annettavat tukipalvelut/turvapalvelut 
Tukipalvelukoordinaattori Patrik Hujanen  

Tällä hetkellä yhteistyö ensihoidon kanssa on meillä vielä suhteellisen pientä. Ensihoito on auttajataho, johon palveluntarjoaja Addsecure tai TIKE välittää ensihoitoa vaativat turvapalvelintehtävät. Tulevaisuudessa tätä yhteistyötä haluamme kehittää muun muassa tämän moniammatillisen pilotin kautta. Myöhemmin myös oman turvapuhelinkeskuksen myötä yhteistyö tulee tiivistymään entisestään.

 
Essote Palliatiivinen keskus 
Ylilääkäri Reino Pöyhiä

Essoten Palliatiivisen hoidon keskuksen ylilääkäri Reino Pöyhiä korostaa, että kotisairaalatoiminta on Suomessa ainutlaatuista ja, että muissa maissa ei ole Suomen veroista julkisen terveydenhuollon kotisairaala-palveluketjua. Kotisairaala tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon viemistä kotiin. Käytännössä suurimmat kotisairaaloiden potilasryhmät ovat bakteeri-infektioon laskimoon tai lihakseen ”pistettäviä” (annosteltavia) antibiootteja saavat potilaat sekä kotisaattohoitoon kuuluvat potilaat. Edellisestä sopisi esimerkiksi vaikkapa alaraajan ruusu tai keuhkokuume, joita voidaan hyvin hoitaa kotona sairaanhoitajan 1-3 krt/vrk annostelemien antibioottien avulla. Kotisaattohoito puolestaan merkitsee parantumattomasti sairaan hoitoa kotona kuolemaan saakka. Se merkitsee usein kotiin toimitettavaa sairaalasänkyä, ”kipupumppua” tai happea. Kotisairaalatyöhön voivat osallistua ensihoidon ammattilaiset saatuaan aiheesta lisäkoulutusta.

Kotisaattohoito merkitsee palveluntuottajan kannalta 24/7 valmiutta. Silloin on varauduttava toisinaan myös ajallisesti pitkiinkin käynteihin, joissa voidaan huomioida psykososiaalisen tuen antaminen. Ensihoidon systemaattinen koulutus aloitetaan Puumalan väestä ja Pöyhiä toivoo, että koulutus on toimiva ja sellaisenaan monistettavissa koko tulevalle hyvinvointialueelle.

Suomen Punainen Risti – SPR Puumalan jaosto
Helena Kurronen

SPR Puumalan osaston rooli pilotin käytännön toteutuksessa on vielä mietinnässä. Puumalan osaston edustaja Helena Kuronen nostaa esille vahvaa halua olla mukana tukemassa puumalalaisten hyvinvointia: ”Yhdistyksemme on pieni, mutta niin on myös Puumala paikkakuntana. Täällä ollaan totuttu puhaltamaan yhteen hiileen ja yhteistyö toimii. Myös tämän pilotin osalta aktiivijäsenemme haluavat olla mukana kehittämässä moniammatillista yhteistyötä.” Erityisen tärkeänä Kuronen näkee vapaaehtoisen pelastustoiminnan (Vapepa) aktivoinnin ja ystävätoiminnan laajentamisen. Ystävätoiminnassa tehdään yhteistyötä myös julkisen sektorin kanssa.  

Osallistu kehittämiseen

Heräsikö kysymyksiä? Haluatko ottaa osaa pilotin kehittämiseen? Ota meihin yhteyttä!

Sote-uudistusta videon muodossa

Marraskuussa 2020 viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ideoivat yhdessä uusia tapoja viestiä sote-uudistuksesta eri kohderyhmille. Syntyi ajatus opetusvideosta, jossa sote-uudistusta väännetään rautalangasta. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että tulevat sote- ja pelastusalan ammattilaiset ymmärtävät sote-uudistuksen kokonaisuuden ja sen tuomat muutokset.

”Otin puhelimen käteen ja soitin Esedulle ja Xamkille, että kiinnostaisiko tämän tyylinen projekti ja voisiko sote-uudistuksen opetusvideon ottaa osaksi jotain opintokokonaisuutta sote-alan opiskelijoilla? Molemmat oppilaitokset olivat todella kiinnostuneita, joten lähdin sitten projektia edistämään”, kertaa Viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen.

Projekti nimettiin OSUVA:ksi, joka tulee sanoista Osallisuutta oppimisesta sote-uudistuksen valmistelussa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän tavoitteita ovat muun muassa

  • Kuvata ymmärrettävästi uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa,
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta ja
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille.

Sote-uudistusta käsittelevä video vastaa hyvin näihin tavoitteisiin ja edistää myös osallisuuden tavoitteita: osana sote-uudistus videota on mahdollista tehdä tehtävä, jonka tuotoksia hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa Etelä-Savossa. Opiskelijoita halutaan kannustaa yhteiskuntavaikuttamiseen ja rohkaista tuomaan omia näkemyksiä esille. Sote-uudistus vauhdittaa sote-alan digitalisaatiota ja tuo uusia toimintamalleja hyvinvointialueille, jotka muuttavat sote- ja pelastusalan ammattilaisen työnkuvaa. On tärkeää, että myös opiskelijoille saadaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Video on jaksotettu neljään eri kokonaisuuteen, jotka mahdollistavat videon katsomisen myös osissa.

  1. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  2. Sote-uudistus Etelä-Savossa
  3. Vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työhön
  4. Yhteenveto ja tehtävälle ohjaus

Videon kokonaiskesto on noin 33 minuuttia.

Videon sisällöissä on hyödynnetty paljon Etelä-Savon sote-uudistuksen aiemmin tuotettuja materiaaleja, kansallisen soteuudistus.fi sivuston materiaaleja, erilaisten tutkimusten tuloksia (esim. DIgiIN-hanke), asiantuntijapodcasteja ja -uutisia eri lähteistä. Videon sisältöjä on tarkastettu jopa Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

”Uskoisin, että video ei ainakaan harhaan johda katsojaa. Toiveena onkin, että videon katsomisen jälkeen ymmärrys sote-uudistuksesta kokonaisuutena olisi kehittynyt ja mahdollisesti virheellisiä ajatusmalleja olisi saatu oikaistua”, pohtii Seppänen.

Sote-uudistuksen kokonaisuus on laaja ja monimutkainen. Seppäsen mielestä hankesuunnitelmissa esitellyt tavoitteet, osa-tavoitteet ja eri osa-alueet ovat monesti hankalasti sisäistettävissä.

”En halunnut sortua myöskään yli-yksinkertaistamiseen, koska tässä vaarana olisi se, että merkitykset voivat muuttua alkuperäiseen ajatukseen nähden. Tiedostan, että video sisältää edelleen vaikeita sanayhdistelmiä ja lauseita, mutta olen pyrkinyt esimerkkien kautta ja käsitteitä avaamalla helpottamaan ymmärtämistä. Paljon videossa olisikin vielä kehitettävää, ja toivottavasti palautetta siitä opiskelijat ahkerasti antavatkin.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että helpompi sote-uudistuksen kokonaisuus on ymmärtää katsomalla tuottamani video, kuin itse etsimällä tietoa kaikista eri lähteistä.”

Sote-uudistus videota voidaan esittää myös laajemmalla jakelulla sote-alan henkilöstölle ja maakunnan asukkaille. Ei ole itsestäänselvyys, että sote-ammattilainen tietäisi tai ymmärtäisi mitä sote-uudistus tarkoittaa ja miten se tulee muuttamaan työnkuvaa julkisella puolella. Video julkaistaan YouTubessa Etelä-Savon sote-uudistuksen kanavalla: https://youtu.be/67DIZhfyq-Q

Alta voit vielä ladata esityksen pohjana toimivan Dia-esityksen sekä videon käsikirjoituksen:

Antoisia oppimishetkiä!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savon pelastuslaitos on osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Pelastustoimen uudistus tuntuu kuitenkin jäävän sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisille pelastustoimen uudistus tulee näkymään parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna. Pelastuslaitostoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat hoitaa ensivaste- ja ensihoitotehtäviä. 

”Tässä on hyvin uudistuksen perusajatus. Ensihoito ja pelastustoimi ovat saman maakunnan sisällä, jolloin pelastuslaitos voi myös tuottaa ensihoitopalveluja. Palvelujen parempi saatavuus ei koske ainoastaan akuuttia apua onnettomuustilanteissa, vaan myös neuvontaa ja ohjeistusta pyritään valtakunnallisestikin yhdistämään”, tiivistää Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. palomestari Heli Hyttinen. 

Tällä hetkellä Suomessa on 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta ja ne hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi tulee jatkossakin olemaan erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksen myötä pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus tehostuu, jolla voidaan tuottaa yhdenvertaisemmin palveluita koko maassa.  

Pelastustoimen palvelut Etelä-Savossa 

Monille tulee pelastustoimesta varmasti ensimmäisenä mieleen paloautot ja palomiehet. Pelastuslaitoksen toimintaan sisältyy kuitenkin myös tehtäviä, jotka eivät ole yhtä äänekkäitä tai näkyviä. Etelä-Savon pelastuslaitos kuvailee verkkosivuillaan palvelut seuraavasti:  

  • Ensihoito: Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Lisäksi ensihoidon tukiyksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Pieksämäellä. 
  • Pelastustoiminta: Pelastustoimintaan kuuluvat esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön tai omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen. 
  • Turvallisuuskoulutus: Turvallisuuskoulutuksella voi kehittää turvallisuustietoja ja taitoja pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Yleisimpiä koulutusaiheita ovat alkusammutus-, turvallisuus-, turvakortti- ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus. 
  • Palotarkastukset: Valvontatoiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänä on myös ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi.  
  • Kemikaalivalvonta: Pelastuslaitos valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia sekä niiden säilytystä. 
  • Turvallisuusviestintä: Tarkoituksena on lisätä ihmisten turvallisuustietoutta sekä kannustaa turvallisuuden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Turvallisuusviestinnästä halutaan osallistavaa ja vuorovaikutteista  

Turvallisuusviestinnällä ja osallistamisella voidaan vähentää onnettomuuksien määrää. Pelastustoimella on yhteinen turvallisuusviestinnän strategia. Sen visiona on, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja –taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. 

Esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi hyödyllistä, että asukas osaisi käyttää alkusammutuskalustoa. Tulipalo saataisiin mahdollisesti sammutettua ajoissa ja vahingot jäisivät pieniksi. Etelä-Savossa yksilöiden toiminta onnettomuustilanteissa korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Vaikka tulipalo huomattaisiin ajoissa, voi pelastustoimella kestää jonkin aikaa saapua paikalle. Jokainen eteläsavolainen on osa pelastustoimea, mutta tarvittaessa Pelastuslaitoksen rautaiset ammattilaiset hälytetään apuun.  

”Erityisesti haja-asutusalueella ja mökkiteillä osoitemerkinnät ovat tärkeitä, jotta apu saadaan kerralla oikeaan paikkaan. Myös opastuksen järjestämisen onnettomuuspaikalle näillä alueilla on suotavaa. 112 puhelinsovellus on hyvä ladata, koska soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti”, vinkkaa Heli Hyttinen.  

Maakuntalaisten toivotaan myös noudattavan viranomaisten antamia kieltoja sekä ohjeita. Kesällä voimassa olevien metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitusten aikana ei juhannuskokkoja tai nuotioita saisi sytytellä. Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on hyvät ja ajankohtaiset nettisivut, joista löytyvät voimassa olevat varoitukset.  

Etelä-Savon pelastustoimi haluaa olla vahvemmin mukana ihmisten arjessa. Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Jokaiselle kohderyhmälle on määritelty omat tavoitteet ja kanavat viestinnälle sekä osallistamiselle. Toiveena olisi, että ihmiset voisivat matalalla kynnyksellä kysyä neuvoja tai apua pelastuslaitokselta, jo ennen mahdollisia onnettomuuksia. Pelastustoimi pyrkii tunnistamaan maakuntalaisten arjesta mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten käyttäytymistä vesillä ja eri ikäryhmien tyypillisiä onnettomuuksia.

Eteläsavolaisilta toivotaan vastuuta omasta toiminnasta ja aktiivista osaamisen sekä tietoisuuden kehittämistä turvallisuudesta. Tähän pelastustoimi haluaa tarjota täyden tuen.  

Etelä-Savon pelastustoimen ominaispiirteet 

Etelä-Savossa kesäaikana väkimäärä yli kaksinkertaistuu. 2019 tilastojen mukaan Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yksistään Mikkelissä on yli 10 000. Tuoreimman arvion mukaan kausiasukkaiden määrä on kesäaikaan korkeimmillaan jopa 84 000 ja vuositasolla jopa 294 000. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan kesäisin, kun onnettomuuksia sattuu enemmän. Pelastustehtäviä maakunnan alueella oli yhteensä noin 3650 kappaletta vuonna 2019.  

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella on 34 paloasemaa, joista Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen paloasemat toimivat 24/7 periaatteella. Muiden paloasemien osalta, osassa on henkilöstöä virka-aikaan ja osa toimii sopimuspalokuntalaisten voimin. Sopimuspalokunnat ovat Etelä-Savon alueella tärkeä voimavara.  

Pelastuslaitoksella eri tehtävien kirjo on laaja, joista monet eivät näy ulospäin maakuntalaisille. Palomiesten osaamista, työkykyä ja valmiutta täytyy ylläpitää, kalustoa huoltaa ja koulutuksia järjestää sekä niihin osallistua. Henkilökuntaan kuuluu myös toimistohenkilökuntaa, jotka esimerkiksi huolehtivat tuki- ja hallintotoimista sekä valvonnasta. Tämä mahdollistaa käytännön työn toteutumisen kentällä. Työ vaatii henkilökunnalta joustamista vuodenaikojen sekä vuorokaudenaikojen mukaan ja vaihteleviin olosuhteisiin täytyy tottua.  

Tiimityö ja toisten tukeminen korostuvat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa. Hyttisen mukaan pelastustoimeen hakeutuu samanhenkistä porukkaa, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja luottamuksen toisiin työntekijöihin.  

Ota Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat haltuun alta, niin saat ajankohtaista tietoa pelastustoimesta! 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat:  

Verkkosivut: https://espl.fi/ 

Facebook: https://www.facebook.com/etelasavonpelastuslaitos 

Instagram: @espelastuslaitos 

Sähköposti: pelastuslaitos(at)espl.fi

Seppo Lokka henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Seppo Lokka

Etelä-Savon Pelastusjohtaja
seppo.lokka@espl.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ryhmät kokoontuivat summaamaan syksyä

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä-, henkilöstö- ja johtoryhmät kokoontuivat 9.12 ja 10.12.2020. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelman etenemistä ja ajankohtaisia asioita, valtakunnan tilanteen vaikutuksia ja vuoden 2021 viestintäsuunnitelmaa.

Maakunnalliseen viestintäryhmään on kutsuttuna edustajia kaikista Etelä-Savon kunnista ja kuntayhtymistä. Lisäksi ryhmässä on edustettuna muun muassa järjestöt, yrittäjät ja Etelä-Savon Maakuntaliitto. Viestintäryhmä kokoontuu noin kuukauden välein, ja syksyllä 2020 kokoontumisia ehdittiin järjestää etäyhteyksin neljä kappaletta.

Sote-uudistukseen liittyvää viestintää on koko syksyn tehty yhdessä alueiden kanssa. Viestintäkoordinaattori Emma Klén esitteli yhdessä sote-uudistuksen Uudistustiimin kanssa tehtyä viestintäsuunnitelmaa, joka sai maakunnan viestijöiltä yksimielisen tuen ja innostuneen vastaanoton. Viestintäryhmä jatkaa ryhmän päätöksellä kokoontumista kuukausittain myös tulevana vuonna.

Henkilöstöryhmässä käytiin lämminhenkistä keskustelua sote-uudistuksen etenemisestä. Henkilöstön puolelta linjattiin, että tunnelmat uudistukseen liittyen ovat tässä vaiheessa lähinnä odottavat. Tärkeä kohta saavutetaan, kun henkilöstöasiantuntija aloittaa työnsä tammikuussa 2021. Henkilöstöryhmän kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan tuolloin virallistaa ja tiivistää. Henkilöstön tiiviisti mukana pitämiseen on oltu tyytyväisiä jo hankevaiheessa, ja hyvää yhteyttä halutaan edelleen syventää.

Johtoryhmässä käsiteltiin rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tilannetta, ja todettiin hankepäälliköiden Paula Puseniuksen ja Kirsi Leinosen johdolla molempien etenevän hyvin aikataulussa ja budjetissa. Valmistelun tilanne on kuvattu alla olevassa taulukossa.

”Syksy on tehty hienosti hankkeiden kautta työtä, ja 7.12.2020 oli merkittävä päivä, kun hallituksen esitys sote-laeista valmistui. Tämä tarkoittaa, että aloitamme keväällä hyvinvointialueen hallinnollisenkin valmistelun. Hyvinvointialue syntyy kuitenkin heti, kun lait on eduskunnassa hyväksytty. Kevään aikana lähdemme yhä vahvemmin tekemään henkilöstösuunnittelua, taloussuunnittelua ja juridista valmistelua. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu laajenee siis huomattavasti” tiivisti innostuneesti muutosjohtaja Sami Sipilä.

Etelä-Savon sote-uudistuksen Uudistustiimi kiittää lämpimästi kaikkia ryhmiä ja muutoin valmistelussa mukana olleita kuluneesta vuodesta.

Lämmintä joulun aikaa!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi