fbpx

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Koskimäki

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.koskimaki@etela-savo.fi

Puumalan moniammatillinen yksikkö – yhteistyökumppaneiden ajatukset

Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on käynnistynyt erinomaisin tuloksin ja liikkuvat yksiköt ovat jo hyvässä vauhdissa kenttätyössä! Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on uudenlainen ensihoitajan ja pelastajan työparitoiminnan ja kotiin vietävien palveluiden toimintamalli. Pilotti toteutetaan Puumalan alueella ja sen operatiivinen toiminta on aloitettu 8.3.2021. Uusi yksikkö toimii Puumalassa vuoden 2021 loppuun saakka. Pilotissa kehitettyjä toimintatapoja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään sote-uudistuksen edetessä mahdollisesti myös muualla Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Operatiivisen toiminnan aloitus

Moniammatillisen yksikön tuomien toimintamallien avulla voidaan vastata kattavammin kotiympäristön turvallisuusasioihin sekä ihmisten terveydellisiin tarpeisiin ja niiden arviointiin kotiolosuhteissa. Pilotin toiminnallisena tavoitteena on tukea ihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään kehittämällä uusia tarpeisiin vastaavia toimintamalleja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell kertoo, että moniammatillisen yksikön toiminnan kehittäminen on yksi keino vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi, yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja kustannustehokkuuden toteutumiseksi.

Ensihoitokeskuksen palvelupäällikkö Marko Pylkkänen (ESSOTE) kommentoi olevansa hyvillä mielin pilotin alkamisesta ja odottavansa innolla lopputuloksia. Pylkkänen näkee paljon mahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön lisääntymiseen ja verkostoitumiseen: ”Pilotti yhdistää ensihoidon, pelastustoimen ja kotihoidon tehtäviä sekä kotiin vietävien palvelujen tukemista. Moniammatillinen yksikkö voi suorittaa rajapinnassa olevia tehtäviä, kuten esimerkiksi hoidontarpeen arviointeja.”

Samoilla linjoilla on myös Etelä-Savon Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka: ”Moniammatillinen yksikkö on jo pitkään nähty hyvänä toimintamallina, koska se mahdollistaa asiakkaiden palvelujen kehittämisen. Sosterin alueella Sulkavalla on ollut jo vastaavanlaista toimintaa, ja nyt pääsemme laajentamaan sitä myös Essoten alueelle.” Uusien toimintamallien kehittäminen tulevalle hyvinvointialueelle on Lokan mukaan ollut päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Jatkossa Puumalassa toimii ensihoitoyksikkö ja pelastusyksikkö 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa, eli palvelu on ympärivuorokautinen. Pilottia varten henkilöstöä perehdytetään uuteen toimintamalliin, mutta monella työntekijällä on jo valmiiksi koulutusta niin pelastusalan kuin terveydenhuollon tehtäviin.

Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidonkin näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi.

Yhteistyökumppanit

Pilotti toteutetaan yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa. Yllä mainitut Ensihoitokeskus sekä Etelä-Savon pelastuslaitos ovat pilotin suurimmat toimijat, jotka toteuttavat pilottia yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri rooleissa. Alla muutaman yhteistyökumppanin mietteitä pilotin aloittamisesta ja odotuksista.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelut 
Puumalan kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella 

Puumalan vanhus- ja vammaispalvelujen kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella tunnistaa Puumalan haastavaksi toimintaympäristöksi saarineen ja etäisyyksineen. Pilotti on todella toivottu ja tervetullut, koska se auttaa toimintaympäristön hallinnassa ja mahdollistaa hoidon monipuolisuutta kotioloissa: ”Puumalassakaan ei ole aina mahdollisuutta pitää sairaanhoitajaa vuorossa, ja muu apu saattaa olla kaukana. Moniammatillinen yksikkö saadaan nopeasti paikalle, ja he pystyvät tarvittaessa toteuttamaan esimerkiksi tiputuksen kaltaisia toimenpiteitä kotioloissa.” 
 
Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidon näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi. Hakijoita moniammatilliseen tiimiin on ollut hyvin ja paikat ovat täyttyneet. 

Essoten kotiin annettavat tukipalvelut/turvapalvelut 
Tukipalvelukoordinaattori Patrik Hujanen  

Tällä hetkellä yhteistyö ensihoidon kanssa on meillä vielä suhteellisen pientä. Ensihoito on auttajataho, johon palveluntarjoaja Addsecure tai TIKE välittää ensihoitoa vaativat turvapalvelintehtävät. Tulevaisuudessa tätä yhteistyötä haluamme kehittää muun muassa tämän moniammatillisen pilotin kautta. Myöhemmin myös oman turvapuhelinkeskuksen myötä yhteistyö tulee tiivistymään entisestään.

 
Essote Palliatiivinen keskus 
Ylilääkäri Reino Pöyhiä

Essoten Palliatiivisen hoidon keskuksen ylilääkäri Reino Pöyhiä korostaa, että kotisairaalatoiminta on Suomessa ainutlaatuista ja, että muissa maissa ei ole Suomen veroista julkisen terveydenhuollon kotisairaala-palveluketjua. Kotisairaala tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon viemistä kotiin. Käytännössä suurimmat kotisairaaloiden potilasryhmät ovat bakteeri-infektioon laskimoon tai lihakseen ”pistettäviä” (annosteltavia) antibiootteja saavat potilaat sekä kotisaattohoitoon kuuluvat potilaat. Edellisestä sopisi esimerkiksi vaikkapa alaraajan ruusu tai keuhkokuume, joita voidaan hyvin hoitaa kotona sairaanhoitajan 1-3 krt/vrk annostelemien antibioottien avulla. Kotisaattohoito puolestaan merkitsee parantumattomasti sairaan hoitoa kotona kuolemaan saakka. Se merkitsee usein kotiin toimitettavaa sairaalasänkyä, ”kipupumppua” tai happea. Kotisairaalatyöhön voivat osallistua ensihoidon ammattilaiset saatuaan aiheesta lisäkoulutusta.

Kotisaattohoito merkitsee palveluntuottajan kannalta 24/7 valmiutta. Silloin on varauduttava toisinaan myös ajallisesti pitkiinkin käynteihin, joissa voidaan huomioida psykososiaalisen tuen antaminen. Ensihoidon systemaattinen koulutus aloitetaan Puumalan väestä ja Pöyhiä toivoo, että koulutus on toimiva ja sellaisenaan monistettavissa koko tulevalle hyvinvointialueelle.

Suomen Punainen Risti – SPR Puumalan jaosto
Helena Kurronen

SPR Puumalan osaston rooli pilotin käytännön toteutuksessa on vielä mietinnässä. Puumalan osaston edustaja Helena Kuronen nostaa esille vahvaa halua olla mukana tukemassa puumalalaisten hyvinvointia: ”Yhdistyksemme on pieni, mutta niin on myös Puumala paikkakuntana. Täällä ollaan totuttu puhaltamaan yhteen hiileen ja yhteistyö toimii. Myös tämän pilotin osalta aktiivijäsenemme haluavat olla mukana kehittämässä moniammatillista yhteistyötä.” Erityisen tärkeänä Kuronen näkee vapaaehtoisen pelastustoiminnan (Vapepa) aktivoinnin ja ystävätoiminnan laajentamisen. Ystävätoiminnassa tehdään yhteistyötä myös julkisen sektorin kanssa.  

Osallistu kehittämiseen

Heräsikö kysymyksiä? Haluatko ottaa osaa pilotin kehittämiseen? Ota meihin yhteyttä!

Etelä-Savon pelastuslaitos on osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Pelastustoimen uudistus tuntuu kuitenkin jäävän sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisille pelastustoimen uudistus tulee näkymään parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna. Pelastuslaitostoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat hoitaa ensivaste- ja ensihoitotehtäviä. 

”Tässä on hyvin uudistuksen perusajatus. Ensihoito ja pelastustoimi ovat saman maakunnan sisällä, jolloin pelastuslaitos voi myös tuottaa ensihoitopalveluja. Palvelujen parempi saatavuus ei koske ainoastaan akuuttia apua onnettomuustilanteissa, vaan myös neuvontaa ja ohjeistusta pyritään valtakunnallisestikin yhdistämään”, tiivistää Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. palomestari Heli Hyttinen. 

Tällä hetkellä Suomessa on 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta ja ne hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi tulee jatkossakin olemaan erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksen myötä pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus tehostuu, jolla voidaan tuottaa yhdenvertaisemmin palveluita koko maassa.  

Pelastustoimen palvelut Etelä-Savossa 

Monille tulee pelastustoimesta varmasti ensimmäisenä mieleen paloautot ja palomiehet. Pelastuslaitoksen toimintaan sisältyy kuitenkin myös tehtäviä, jotka eivät ole yhtä äänekkäitä tai näkyviä. Etelä-Savon pelastuslaitos kuvailee verkkosivuillaan palvelut seuraavasti:  

  • Ensihoito: Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Lisäksi ensihoidon tukiyksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Pieksämäellä. 
  • Pelastustoiminta: Pelastustoimintaan kuuluvat esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön tai omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen. 
  • Turvallisuuskoulutus: Turvallisuuskoulutuksella voi kehittää turvallisuustietoja ja taitoja pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Yleisimpiä koulutusaiheita ovat alkusammutus-, turvallisuus-, turvakortti- ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus. 
  • Palotarkastukset: Valvontatoiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänä on myös ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi.  
  • Kemikaalivalvonta: Pelastuslaitos valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia sekä niiden säilytystä. 
  • Turvallisuusviestintä: Tarkoituksena on lisätä ihmisten turvallisuustietoutta sekä kannustaa turvallisuuden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Turvallisuusviestinnästä halutaan osallistavaa ja vuorovaikutteista  

Turvallisuusviestinnällä ja osallistamisella voidaan vähentää onnettomuuksien määrää. Pelastustoimella on yhteinen turvallisuusviestinnän strategia. Sen visiona on, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja –taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. 

Esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi hyödyllistä, että asukas osaisi käyttää alkusammutuskalustoa. Tulipalo saataisiin mahdollisesti sammutettua ajoissa ja vahingot jäisivät pieniksi. Etelä-Savossa yksilöiden toiminta onnettomuustilanteissa korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Vaikka tulipalo huomattaisiin ajoissa, voi pelastustoimella kestää jonkin aikaa saapua paikalle. Jokainen eteläsavolainen on osa pelastustoimea, mutta tarvittaessa Pelastuslaitoksen rautaiset ammattilaiset hälytetään apuun.  

”Erityisesti haja-asutusalueella ja mökkiteillä osoitemerkinnät ovat tärkeitä, jotta apu saadaan kerralla oikeaan paikkaan. Myös opastuksen järjestämisen onnettomuuspaikalle näillä alueilla on suotavaa. 112 puhelinsovellus on hyvä ladata, koska soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti”, vinkkaa Heli Hyttinen.  

Maakuntalaisten toivotaan myös noudattavan viranomaisten antamia kieltoja sekä ohjeita. Kesällä voimassa olevien metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitusten aikana ei juhannuskokkoja tai nuotioita saisi sytytellä. Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on hyvät ja ajankohtaiset nettisivut, joista löytyvät voimassa olevat varoitukset.  

Etelä-Savon pelastustoimi haluaa olla vahvemmin mukana ihmisten arjessa. Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Jokaiselle kohderyhmälle on määritelty omat tavoitteet ja kanavat viestinnälle sekä osallistamiselle. Toiveena olisi, että ihmiset voisivat matalalla kynnyksellä kysyä neuvoja tai apua pelastuslaitokselta, jo ennen mahdollisia onnettomuuksia. Pelastustoimi pyrkii tunnistamaan maakuntalaisten arjesta mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten käyttäytymistä vesillä ja eri ikäryhmien tyypillisiä onnettomuuksia.

Eteläsavolaisilta toivotaan vastuuta omasta toiminnasta ja aktiivista osaamisen sekä tietoisuuden kehittämistä turvallisuudesta. Tähän pelastustoimi haluaa tarjota täyden tuen.  

Etelä-Savon pelastustoimen ominaispiirteet 

Etelä-Savossa kesäaikana väkimäärä yli kaksinkertaistuu. 2019 tilastojen mukaan Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yksistään Mikkelissä on yli 10 000. Tuoreimman arvion mukaan kausiasukkaiden määrä on kesäaikaan korkeimmillaan jopa 84 000 ja vuositasolla jopa 294 000. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan kesäisin, kun onnettomuuksia sattuu enemmän. Pelastustehtäviä maakunnan alueella oli yhteensä noin 3650 kappaletta vuonna 2019.  

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella on 34 paloasemaa, joista Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen paloasemat toimivat 24/7 periaatteella. Muiden paloasemien osalta, osassa on henkilöstöä virka-aikaan ja osa toimii sopimuspalokuntalaisten voimin. Sopimuspalokunnat ovat Etelä-Savon alueella tärkeä voimavara.  

Pelastuslaitoksella eri tehtävien kirjo on laaja, joista monet eivät näy ulospäin maakuntalaisille. Palomiesten osaamista, työkykyä ja valmiutta täytyy ylläpitää, kalustoa huoltaa ja koulutuksia järjestää sekä niihin osallistua. Henkilökuntaan kuuluu myös toimistohenkilökuntaa, jotka esimerkiksi huolehtivat tuki- ja hallintotoimista sekä valvonnasta. Tämä mahdollistaa käytännön työn toteutumisen kentällä. Työ vaatii henkilökunnalta joustamista vuodenaikojen sekä vuorokaudenaikojen mukaan ja vaihteleviin olosuhteisiin täytyy tottua.  

Tiimityö ja toisten tukeminen korostuvat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa. Hyttisen mukaan pelastustoimeen hakeutuu samanhenkistä porukkaa, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja luottamuksen toisiin työntekijöihin.  

Ota Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat haltuun alta, niin saat ajankohtaista tietoa pelastustoimesta! 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat:  

Verkkosivut: https://espl.fi/ 

Facebook: https://www.facebook.com/etelasavonpelastuslaitos 

Instagram: @espelastuslaitos 

Sähköposti: pelastuslaitos(at)espl.fi

Seppo Lokka henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Seppo Lokka

Etelä-Savon Pelastusjohtaja
seppo.lokka@espl.fi