fbpx

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Koskimäki

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.koskimaki@etela-savo.fi

Chat-palvelu Essoten verkkosivuilla laajenee!

Etelä-Savon sote-uudistus lanseerasi uuden chat-palvelun Essoten www-sivuille 1.3.2021, jonka tarkoituksena on testata chat-palvelun käyttöönottoa tulevalle Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Chat on ollut toiminnassa nyt kaksi kuukautta onnistuneesti terveysneuvossa sekä työikäisten sosiaalityössä.


Chat-palvelua laajennetaan 3.5.2021 alkaen sisältäen seuraavat uudet palveluryhmät:


Vanhus- ja vammaispalvelut:

  • Palveluneuvo: ma-pe klo 8–15
    • Kiireetön, yleinen palveluohjaus ja neuvonta
  • Vammaispalvelut: ma-pe klo 8–15
    • Kiireetön palveluohjaus ja neuvonta vammaisten palveluihin ja niihin hakemiseen liittyen
    • Tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole omaa sosiaalityöntekijää sekä omaisille ja yhteistyökumppaneille
  • Henkilökohtaisen avun työsuhdeasiat ja palkanlaskenta: ti ja to klo 12–13
    • Henkilökohtaisille avustajille
    • Työsuhteeseen liittyvä ohjaus ja neuvonta
    • Palkanlaskentaan liittyvä ohjaus ja neuvonta
    • Löydät palvelun vammaispalvelujen kautta


Perhepalvelut:

  • Neuvolapalvelut: ma-pe klo 12–14
    • Kiireetön palveluohjaus ja neuvonta
  • Kätilöt: ma ja to klo 12–14
    • Raskaana oleville ja synnyttäneille äideille
    • Kiireetön palveluohjaus ja neuvonta


Näiden lisäksi terveysneuvon ja työikäisten sosiaalityön chat-palvelut jatkuvat normaalisti.

  • Terveysneuvo: ma-pe klo 8–15
    • Kiireetön, yleinen terveysneuvonta
  • Työikäisten sosiaalityö: ma-pe klo 9-15
    • Yleinen neuvonta ja ohjaus

Chat-palvelun käyttö


Chat-palvelu mahdollistaa kiireettömän asioinnin Essoten verkkosivuilla (www.essote.fi) anonyyminä tai tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistautumisen avulla.
Chat-palveluun saapuessa asiakkaan ottaa ensimmäisenä vastaan Chatbot. Chatbot ohjaa asiasta eteenpäin tarpeiden mukaan joko:

  • kahdenkeskiseen Chat-keskusteluun ammattilaiselle,
  • Essoten kiireettömälle yhteydenottolomakkeelle,
  • lisätiedon löytämiseksi tietylle Essoten verkkosivulle tai
  • Omaolon oirearviolomakkeelle.

Chat-palvelua kehitetään jatkuvasti siten, että Chatbot tunnistaisi mahdollisimman hyvin asiakkaan sanoja ja osaisi ohjata asiakkaat oikean tiedon luokse nopeasti. Jos Chatbot ei ymmärrä asiakkaan asiaa ja Chat-palvelussa on palveluryhmän ammattilaiset paikalla, niin asiakas ohjataan chat-keskusteluun.


Seuraamme Chat-palvelun kehittymistä ja olemmekin saaneet jo loistavaa dataa kerättyä palvelun toimivuudesta. Esimerkiksi maaliskuun 2021 aikana Chatbot keskusteli asiakkaiden kanssa yhteensä 8909 kertaa, joista ainoastaan 15,4 % (1370 kpl) siirrettiin ammattilaisen hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Chatbot on ymmärtänyt erinomaisesti asiakkaan pyyntöjä ja osannut ohjata heitä oikean tiedon luokse.


Lisätietoja antaa,

Anni Sormunen | Henkilökunta

Anni Sormunen

ICT-koordinaattori
040 359 8000
anni.sormunen@etela-savo.fi


Vaikuttava etäpalveluohjaus pilotti – kuka on kaiken takana?

Etelä-Savon sote-uudistuksen Vaikuttava etäpalveluohjaus -pilotti on jo täydessä vauhdissa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen (Essoten) yksiköissä sekä kolmannen sektorin toimijoiden joukossa. Pilottia vetää asialleen omistautunut etäpalveluohjaaja Mikko Kivistö, joka on lähtenyt innokkaasti kehittämään uusia palveluja sosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaille.


Pilotin tarkoituksena on tarjota psykososiaalista tukea COVID-19 riskiryhmille erilaisin etäpalveluohjauksen keinoin. Etäpalveluohjaus voi olla yksinkertaisimmillaan esimerkiksi videokeskustelua tai opastusta tietokoneen käyttöön arkipäiväisissä asioissa. Lisäksi etäpalveluohjausta on toteutettu jo muun muassa etäbingon ja etäjumpan muodossa vanhus- ja vammaispuolella. Pilotissa kokeillaan erilaisia etäpalveluita, joita on toivottu tai joille on ilmennyt tarvetta. Palveluista kerätään asiakaspalautetta ja kokemuksia, joiden pohjalta niitä voidaan kehittää pidemmälle.

Kuvituskuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Mistä se idea sitten lähti?


Pilotin vastuuhenkilö Mikko Kivistö lähti työstämään ajatusta etäpalveluohjauksesta noin vuosi sitten, kun korona kolkutteli meidän kaikkien ovella. Kivistö työskenteli tuolloin Toimintakeskus Veturissa mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivätoiminnan ohjaajana. Koronatilanteen vuoksi päivätoiminnat jouduttiin laittamaan tauolle ja Kivistö lähti kehittelemään ajatusta etäpalveluohjauksesta.

”Soitin Virike ry:lle, että mitäs nyt tehdään, kun joudutaan laittamaan paikat kiinni. Sain ideaani mukaan Pekka Nyrhisen ja lähdimme yhdessä suunnittelemaan etäpalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivätoimintaan. Pikkuhiljaa rinkimme kasvoi ja saimme mukaan lisävahvistuksia Virike ry:stä. Suunnittelun aloittamisen jälkeen kiinnitimme pomojen huomion, jotka myös innostuivat asiasta. Teimme etäpalveluohjauksesta hankehakemuksen, jonka hyväksynnän jälkeen aloimme suunnittelemaan etäpalveluja Essoten yksiköihin. Hankkeen loppumisen jälkeen siirryin pilotoimaan etäpalveluja Etelä-Savon sote-uudistukseen tulevan Etelä-Savon hyvinvointialueen yksiköihin.” Kivistö kertoo.

Vaikuttava etäpalveluohjaus -pilotin eteneminen

Laajan pohjatyön tehneenä oli luontevaa, että Kivistö siirtyi pilotoimaan etäpalveluohjauksen keinoja myös Etelä-Savon sote-uudistuksen piiriin. Koronatilanteen uudelleen paheneminen nyt vuoden 2021 alussa tuo tosin taas omat haasteensa etenkin asiakkaiden tavoittamiseen. Tällä hetkellä pilotissa keskitytään asiakaskunnan ja yhteistyöverkoston kasvattamiseen sekä ammattilaisten etäpalveluohjaus-koulutuksiin.


Kivistö on aloittanut opastamaan eri sosiaalityön ja mielenterveys- ja päihdetyön yksiköiden henkilökuntaa etäohjauksen maailmaan. Kivistö on toisin sanoen luonut muun muassa Microsoft Teams-ympäristön, johon on jaoteltu eri kanavia etäpalveluohjauksen järjestämistä varten. Henkilökuntaa ja päivätoiminnan ohjaajia koulutetaan ja ”sparrataan” Teams:n käyttöön, jotta etäpalveluita voidaan tarjota mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle. Essoten yksiköiden päivätoiminnat ovat koronatilanteen vuoksi täysin suljettuja lukuun ottamatta vanhus- ja vammaispuolta, joissa ehdittiin järjestää vielä etäjumppia ja etäbingoa.


Uutta toimintaa on tällä hetkellä suunnitteilla Toimintakeskuksen, Esteryn sekä Virike ry:n kanssa. Yhteistyöverkostoa laajennetaan jatkuvasti lisää ja seuraavana Kivistö lähtee tutustumaan etäpalveluohjauksen mahdollisuuksiin elintapaohjauksessa. Kivistö kertoo pitävänsä erityisesti muutoksesta ja uudistamisesta, jonka vuoksi koronatilanteen tuomat pakotteet ovat saaneet häntä kehittämään etäpalveluohjausta vieläkin tarmokkaammin.

Onnistumisen mittarit ja osallisuus

Pilotin aikana asiakkailta sekä sote-ammattilaisilta kerätään laajalti palautetta ja kokemuksia etäpalveluohjauksen toimivuudesta, palvelujen sisällöstä ja kehittämisestä. Tarkoituksena on osallistaa niin asiakkaita kuin etäohjaajia palveluiden sisältöjen sekä pilotissa testattujen toimintatapojen kehittämiseen. Kivistö myös korostaa, että hän muun muassa pyytää kouluttamiaan ohjaajia keräämään palautetta suoraan asiakkailta, jolloin palaute saadaan heti kerättyä ja hyödynnettyä. Sote-ammattilaisilta, eli tässä tapauksessa esimerkiksi päivätoiminnan ohjaajilta kerätään palautetta ja kehittämisehdotuksia kyselyiden kautta.


Yhtenä pilotin onnistumisen mittarina on pidetty XAMK:n digihyvinvointimittaria, jonka etäpalveluita käyttävät asiakkaat voivat täyttää ennen etäohjauksen aloittamista ja uudestaan jonkin ajan kuluttua. Digihyvinvointimittarilla voidaan testata esimerkiksi asiakkaan digitaitojen kehittymistä etäpalveluohjauksen vuoksi. Esimerkkinä Kivistö kertoo asiakkaan, joka ei omista eikä osaa käyttää tietokonetta ennen etäpalveluohjauksen piiriin tuloaan. Etäpalveluohjauksen piiristä voidaan antaa asiakkaalle käyttöön lainalaite, jota opetellaan etäohjauksessa yhdessä käyttämään. Etäohjauksessa voidaan keskittyä esimerkiksi verkkopankin tai sähköpostin käyttöön, joiden osaaminen helpottaa arkipäiväisten asioiden hoitamista huomattavasti.


”Toivon, että tavoitamme laajasti sosiaalityön ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaita, jotka saamme innostumaan etäpalveluistamme. Minulle tärkeintä on nähdä, miten asiakkaat kehittyvät digityökalujen käytössä ja voivat hyödyntää osaamistaan myös muuten. Toivon, että pilotin avulla luomme myös innokkuutta digityökalujen käytöstä ammattilaisten joukkoon, jotta voimme lisätä ohjauksen tavoitettavuutta ja keventää ohjaajien työtaakkaa ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja.” Kivistö tiivistää.


Kivistö kertoo, että etäpalveluissa on rento meininki ja mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä. Sinulla ei tarvitse olla digitaitoja tai muuta osaamista, tärkeintä on positiivinen asenne ja halu oppia! Ota rohkeasti yhteyttä suoraan Mikko Kivistöön, joka kertoo sekä palveluista että kehittämismahdollisuuksista lisää.

Pilotin vastuuhenkilöt

Mikko Kivistö
Etäpalveluohjaaja
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut
mikko.kivisto@essote.fi
040 359 8119

Haavahoidon koulutuspilotti on alkanut!

Haavahoidon koulutuspilotti, henkiökuvat | Etelä-Savon sote-uudistus
Kuvassa vasemmalta haavanhoidon asiantuntijat Kirsi Lyytikäinen ja Sirpa Roitto sekä pilottivastaava Kirsi Laatikainen.

Haavahoidon koulutuspilotti käynnistyi maaliskuun 2021 alussa Essoten kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden henkilökunnalle.

Pilotti on osa Etelä-Savon sote-uudistusta ja se toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen (Essote) kanssa. Pilotin toimintamalleja otetaan käyttöön Essoten yksiköissä ja pilotin jälkeen toimintaa on tarkoitus laajentaa koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle.

Haavahoidon erityisosaamista jalkautetaan käytännön toimijoille

Haavahoidon koulutuspilotissa jalkautetaan erityispalveluiden osaamista perustason tueksi, lisätään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja parannetaan hoidon laatua. Lisäksi edistetään hoitoketjujen sujuvuutta asiakastarpeisiin vastaamiseksi oikea-aikaisesti.  Koulutuspilotti tukee henkilökunnan jaksamista ja työhyvinvointia sekä halua kehittyä.  Kokonaisvaltaisella organisoinnilla säästetään kokonaiskustannuksissa. 

Yhteisellä toimintatavalla varmistetaan hoidon laatu.

Pilotin aikana yksiköiden hoitajat osallistuvat pienryhmäkoulutuksiin. Lisäksi kaikille yksiköille järjestetään ohjausvierailuja.
Koulutuspilotti kestää vuoden (1.3.2021–28.2.2022).

Pilottivastaavana toimii Kirsi Laatikainen (sairaanhoitaja YAMK) ja haavahoidon asiantuntijoina sairaanhoitajat Sirpa Roitto ja Kirsi Lyytikäinen.

Pilotin vastuuhenkilöt

Kirsi Laatikainen
Pilottivastaava / Sairaanhoitaja (YAMK)
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut
kirsi.laatikainen@essote.fi
040 359 8911

Elisa Lajunen
Hankekoordinaattori
Etelä-Savon sote-uudistus
elisa.lajunen@etela-savo.fi
040 359 7008

Puumalan moniammatillinen yksikkö – yhteistyökumppaneiden ajatukset

Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on käynnistynyt erinomaisin tuloksin ja liikkuvat yksiköt ovat jo hyvässä vauhdissa kenttätyössä! Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on uudenlainen ensihoitajan ja pelastajan työparitoiminnan ja kotiin vietävien palveluiden toimintamalli. Pilotti toteutetaan Puumalan alueella ja sen operatiivinen toiminta on aloitettu 8.3.2021. Uusi yksikkö toimii Puumalassa vuoden 2021 loppuun saakka. Pilotissa kehitettyjä toimintatapoja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään sote-uudistuksen edetessä mahdollisesti myös muualla Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Operatiivisen toiminnan aloitus

Moniammatillisen yksikön tuomien toimintamallien avulla voidaan vastata kattavammin kotiympäristön turvallisuusasioihin sekä ihmisten terveydellisiin tarpeisiin ja niiden arviointiin kotiolosuhteissa. Pilotin toiminnallisena tavoitteena on tukea ihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään kehittämällä uusia tarpeisiin vastaavia toimintamalleja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell kertoo, että moniammatillisen yksikön toiminnan kehittäminen on yksi keino vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi, yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja kustannustehokkuuden toteutumiseksi.

Ensihoitokeskuksen palvelupäällikkö Marko Pylkkänen (ESSOTE) kommentoi olevansa hyvillä mielin pilotin alkamisesta ja odottavansa innolla lopputuloksia. Pylkkänen näkee paljon mahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön lisääntymiseen ja verkostoitumiseen: ”Pilotti yhdistää ensihoidon, pelastustoimen ja kotihoidon tehtäviä sekä kotiin vietävien palvelujen tukemista. Moniammatillinen yksikkö voi suorittaa rajapinnassa olevia tehtäviä, kuten esimerkiksi hoidontarpeen arviointeja.”

Samoilla linjoilla on myös Etelä-Savon Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka: ”Moniammatillinen yksikkö on jo pitkään nähty hyvänä toimintamallina, koska se mahdollistaa asiakkaiden palvelujen kehittämisen. Sosterin alueella Sulkavalla on ollut jo vastaavanlaista toimintaa, ja nyt pääsemme laajentamaan sitä myös Essoten alueelle.” Uusien toimintamallien kehittäminen tulevalle hyvinvointialueelle on Lokan mukaan ollut päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Jatkossa Puumalassa toimii ensihoitoyksikkö ja pelastusyksikkö 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa, eli palvelu on ympärivuorokautinen. Pilottia varten henkilöstöä perehdytetään uuteen toimintamalliin, mutta monella työntekijällä on jo valmiiksi koulutusta niin pelastusalan kuin terveydenhuollon tehtäviin.

Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidonkin näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi.

Yhteistyökumppanit

Pilotti toteutetaan yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa. Yllä mainitut Ensihoitokeskus sekä Etelä-Savon pelastuslaitos ovat pilotin suurimmat toimijat, jotka toteuttavat pilottia yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri rooleissa. Alla muutaman yhteistyökumppanin mietteitä pilotin aloittamisesta ja odotuksista.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelut 
Puumalan kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella 

Puumalan vanhus- ja vammaispalvelujen kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella tunnistaa Puumalan haastavaksi toimintaympäristöksi saarineen ja etäisyyksineen. Pilotti on todella toivottu ja tervetullut, koska se auttaa toimintaympäristön hallinnassa ja mahdollistaa hoidon monipuolisuutta kotioloissa: ”Puumalassakaan ei ole aina mahdollisuutta pitää sairaanhoitajaa vuorossa, ja muu apu saattaa olla kaukana. Moniammatillinen yksikkö saadaan nopeasti paikalle, ja he pystyvät tarvittaessa toteuttamaan esimerkiksi tiputuksen kaltaisia toimenpiteitä kotioloissa.” 
 
Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidon näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi. Hakijoita moniammatilliseen tiimiin on ollut hyvin ja paikat ovat täyttyneet. 

Essoten kotiin annettavat tukipalvelut/turvapalvelut 
Tukipalvelukoordinaattori Patrik Hujanen  

Tällä hetkellä yhteistyö ensihoidon kanssa on meillä vielä suhteellisen pientä. Ensihoito on auttajataho, johon palveluntarjoaja Addsecure tai TIKE välittää ensihoitoa vaativat turvapalvelintehtävät. Tulevaisuudessa tätä yhteistyötä haluamme kehittää muun muassa tämän moniammatillisen pilotin kautta. Myöhemmin myös oman turvapuhelinkeskuksen myötä yhteistyö tulee tiivistymään entisestään.

 
Essote Palliatiivinen keskus 
Ylilääkäri Reino Pöyhiä

Essoten Palliatiivisen hoidon keskuksen ylilääkäri Reino Pöyhiä korostaa, että kotisairaalatoiminta on Suomessa ainutlaatuista ja, että muissa maissa ei ole Suomen veroista julkisen terveydenhuollon kotisairaala-palveluketjua. Kotisairaala tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon viemistä kotiin. Käytännössä suurimmat kotisairaaloiden potilasryhmät ovat bakteeri-infektioon laskimoon tai lihakseen ”pistettäviä” (annosteltavia) antibiootteja saavat potilaat sekä kotisaattohoitoon kuuluvat potilaat. Edellisestä sopisi esimerkiksi vaikkapa alaraajan ruusu tai keuhkokuume, joita voidaan hyvin hoitaa kotona sairaanhoitajan 1-3 krt/vrk annostelemien antibioottien avulla. Kotisaattohoito puolestaan merkitsee parantumattomasti sairaan hoitoa kotona kuolemaan saakka. Se merkitsee usein kotiin toimitettavaa sairaalasänkyä, ”kipupumppua” tai happea. Kotisairaalatyöhön voivat osallistua ensihoidon ammattilaiset saatuaan aiheesta lisäkoulutusta.

Kotisaattohoito merkitsee palveluntuottajan kannalta 24/7 valmiutta. Silloin on varauduttava toisinaan myös ajallisesti pitkiinkin käynteihin, joissa voidaan huomioida psykososiaalisen tuen antaminen. Ensihoidon systemaattinen koulutus aloitetaan Puumalan väestä ja Pöyhiä toivoo, että koulutus on toimiva ja sellaisenaan monistettavissa koko tulevalle hyvinvointialueelle.

Suomen Punainen Risti – SPR Puumalan jaosto
Helena Kurronen

SPR Puumalan osaston rooli pilotin käytännön toteutuksessa on vielä mietinnässä. Puumalan osaston edustaja Helena Kuronen nostaa esille vahvaa halua olla mukana tukemassa puumalalaisten hyvinvointia: ”Yhdistyksemme on pieni, mutta niin on myös Puumala paikkakuntana. Täällä ollaan totuttu puhaltamaan yhteen hiileen ja yhteistyö toimii. Myös tämän pilotin osalta aktiivijäsenemme haluavat olla mukana kehittämässä moniammatillista yhteistyötä.” Erityisen tärkeänä Kuronen näkee vapaaehtoisen pelastustoiminnan (Vapepa) aktivoinnin ja ystävätoiminnan laajentamisen. Ystävätoiminnassa tehdään yhteistyötä myös julkisen sektorin kanssa.  

Osallistu kehittämiseen

Heräsikö kysymyksiä? Haluatko ottaa osaa pilotin kehittämiseen? Ota meihin yhteyttä!

Pertunmaan Digikinkerit sote-uudistuksen ensimmäisenä pilottina

Pertunmaalla toimiva ikäihmisten Digikinkerit saa jatkoa osana sote-uudistuksen pilotteja.

Pilotilla tarkoitetaan ketterää kokeilua, jonka aikana voidaan arvioida toiminnan hyötyjä ja laajentamista maakunnalliseksi toiminnaksi, sekä viedä maakuntaa kohti sote-uudistuksen tavoitteita.

Rakenneuudistuksen osa-alueen 3 yhtenä toimenpiteenä on maakunnan asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden tukeminen. Digikinkerit-pilotin ensimmäinen vaihe käynnistyy 30.11.2020 ja jatkuu kesäkuuhun 2021 saakka. Toisen vaiheen aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Ensimmäisessä vaiheessa Pertunmaalla jo toimineita vertaisohjaajia koulutetaan ja Digikinkerit-toimintaa jatketaan. Kouluttajana toimii Marko Torppala Linkkitiimi Oy:sta. Koulutusta tarvitaan, koska ikäihmisten digikyvykkyyden hyvän tason ylläpitäminen vaatii lisäosaamista vertaisohjaajilta. Vertaisohjaajien tuen tarpeeseen on vaikuttanut myös poikkeusolotilanne, minkä vuoksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja osallisuusmuotoja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä päätti 19.11.2020 käynnistää Pertunmaan Digikinkerit-pilotin ensimmäisenä kokeiluna sote-hankkeisiin myönnetyllä valtionavustuksella. Pilotin kustannuksiksi on budjetoitu 3 350€. Ensimmäisestä pilottivaiheesta kerätään kokemuksia digikyvykkyyden parantamisesta vertaistuen keinoin. Tuloksia voidaan hyödyntää koko maakunnassa.

Kesäkuussa 2021 aloitetaan pilotin toinen vaihe. Toisessa vaiheessa luodaan maakunnallinen suunnitelma ikäihmisten digikyvykkyyden varmistamisesta ja kehittämisestä. Tavoitteena on asukaslähtöinen ja verkostoitunut toimintatapa, jossa eri toimijat yhdistävät voimavaransa digikyvykkyyden edistämiseen. Pertunmaan kokemuksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Pilotin toisesta vaiheesta päätetään erikseen myöhemmin.

Poikkeusolot huomiodaan pilotin järjestämisessä tilanteen mukaisesti.

Paula Pusenius henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä hyväksyi ensimmäiset pilotit

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä kokoontui 1.12.2020 etäyhteyksin linjaamaan valmisteluun liittyviä asiakohtia. Ohjausryhmään on kutsuttu kaikki Etelä-Savon kunnat ja sote-kuntayhtymät. Puheenjohtajana toimii Aira Kietäväinen.

Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen ja muutosjohtaja Sami Sipilä toivottivat kokouksen alussa Rantasalmen ja Sulkavan edustajat tervetulleiksi ohjausryhmään todeten avoimen yhteistyön olevan oikea suunta yhteisen hyvinvointialueen luomiselle.

Etelä-Savon sote-uudistus valmistelee Etelä-Savon hyvinvointialuetta. Sote-uudistuksessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien.

Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosjohtaja Sami Sipilä esitti tilannekatsauksen valmistelukokonaisuudesta. Valmistelu on tällä hetkellä hankevaiheessa, ja etenee kohti toimeenpanevampaa vaihetta eli väliaikaishallinnon valmistelua. Väliaikaishallinto tulee toimimaan omalla Y-tunnuksellaan, minkä vuoksi se voi rajatusti tehdä linjauksia tulevan hyvinvointialueen osalta. Maakuntavaalit järjestetään vuonna 2022.

Sipilä esitteli ohjausryhmälle Etelä-Savon muutosohjelman eli hankekokonaisuuden, viimeaikaiset rekrytoinnit, osallisuuden tiekartan sekä asukaskyselyn avoimista vastauksista tekoälyavusteisesti yhteen vedettyjä vastauksia. Kaikille avoimeen kyselyyn on tällä hetkellä vastannut yli 450 ihmistä, ja avoimia vastauksia on annettu yli 200 kappaletta. Tämän lisäksi on mahdollistettu kahdensuuntainen viestintä, järjestetty webinaareja ja lukuisia työpajoja. Osallisuus Etelä-Savon sote-valmistelussa on Sipilän mukaan saanut valtakunnallisesti hyvää palautetta, ja siihen tullaan panostamaan tutuin ja uusin keinoin myös tulevana vuonna.

Kohti yhteistä sote-valmistelua

Sote-uudistuksen tilannekatsauksen jälkeen käsiteltiin lisäasiana Itä-Savon kunnille ja Sosteri-kuntayhtymälle osoitettava kirje, jossa esitetään alueen kaikkien kuntien ja Sosteri-kuntayhtymän osallistumista Etelä-Savon hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun 1.1.2021 alkaen. Varsinaisen esityksen asiassa tekee hankehallinnoitsijana Essote-kuntayhtymän hallitus 3.12.2020 pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.

Asiakohdassa keskusteltiin lisäksi Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmän kokoonpanosta. Uudistuksen johtoryhmä ottaa asian huomioon niin, että myös pienemmillä kunnilla on mahdollisuus osallistua työskentelyyn. Johtoryhmän puheenjohtaja Risto Kortelainen kertoi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausneuvottelun, jossa on jatkoa luvassa alkuvuodesta. Etelä-Savon valmistelu tekee jo nyt Sosterin kanssa yhteistyötä sote-rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja kehittämishankeorganisaatioiden välillä.

Yhteistyötä kuntayhtymien ja kuntien välillä toivotaan mahdollisimman pian, sillä aikaa rakenneuudistukselle on vain vuoden 2021 loppuun saakka. Nyt käynnistyvien pilottien toteuttamiseen on aikaa puoli vuotta.

Sote-uudistus etenee konkreettisiin kokeiluihin

Tulevaisuuden sote-keskuksen ajankohtaiset asiat esitteli hankepäällikkö Kirsi Leinonen. Hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Rakenneuudistuksen ajankohtaiset asiat esitteli hankepäällikkö Paula Pusenius. Myös rakenneuudistuksessa on edetty aikatauluvaatimusten mukaan tehokkaasti. Ensimmäinen pilottikokeilu, Pertunmaan Digikinkerit, käynnistyi 30.11.2020.

Pusenius ja Leinonen sekä pelastusjohtaja Seppo Lokka esittelivät ohjausryhmälle johtoryhmän esityksen mukaisesti muut ensimmäisessä vaiheessa aloitettavat pilottiehdotukset, joita ovat

  • Omaolon laaja käyttöönotto
  • Digitaalinen asiointi-ikkuna
  • Aikuissosiaalityön asiakasohjaus
  • Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasohjaus
  • Puumalan moniammatillinen yksikkö

Piloteista uutisoidaan erikseen niiden käynnistyttyä. Pilotilla tarkoitetaan ketterää kokeilua, jolla kokeillaan uusia palvelumuotoja tai kehitetään olemassa olevia. Pilotit tuottavat tärkeää tietoa siitä, mitkä Etelä-Savon hyvinvointialueen kehityskohteista vaativat erityistä huomiota, ja mitä muutoksia taustalla oleviin prosesseihin tarvitaan uusia palveluja käyttöön otettaessa. Pilottien tuloksia on tarkoitus soveltaa koko maakunnan alueella tulevaisuudessa. Pilotit kustannetaan suurimmaksi osaksi Etelä-Savon saamasta valtionavustuksesta, jota rakenneuudistus ja tulevaisuuden sote-keskus hankkeet saivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa.

Tärkeä osa rakenneuudistuksen kehittämistavoitteita on tiedolla johtamisen kehittäminen. Etelä-Savossa on tehty yhtenäinen tietojohtamisen kehittämissuunnitelma valtakunnallisten vaatimusten mukaisesti. Tietojohtamisen kehittämisestä Etelä-Savon sote-uudistuksessa vastaa hankepäällikkö Pusenius.

Ohjausryhmä hyväksyi johtoryhmän esittämät pilotit esityslistan mukaisesti. Digipalvelujen kehittämiseen liittyen ohjausryhmä keskusteli muun muassa yhdenvertaisuuden edistämisen tärkeydestä digikyvykkyyteen ja infrastruktuuriin liittyen.

Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran 2.2.2020, jonka jälkeen ohjausryhmä alkaa kokoontua noin kahden kuukauden välein. Ohjausryhmä toimii ylimpänä ohjaavana foorumina Etelä-Savon sote-uudistukselle.

”Etelä-Savon sote-uudistus on Essote-kuntayhtymän, Pieksämäen kaupungin, Vaalijalan kuntayhtymän ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen yhteinen muutosohjelma, jossa valmistellaan Etelä-Savon hyvinvointialue. Etelä-Savon sote-uudistus vastaa siitä, että väliaikaishallinnon toimintaedellytykset valmistellaan kevään 2021 aikana. Tämä työ on nyt alkamassa aikataulun mukaisesti, ja samalla jatketaan hyvin käynnistynyttä palvelujen kehitystä ihminen edellä”, tiivistää muutosjohtaja Sami Sipilä tulevan vuoden työrupeamaa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen valmisteluun osallistuvat keskeisesti Etelä-Savon Maakuntaliitto sekä kolmannen sektorin ja henkilöstön edustajat. Yhteistyö ja osallisuus ovat kantavia teemoja Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelussa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosohjelma.
Etelä-Savon sote-uudistus
Etelä-Savon sote-uudistuksen osallisuuden tiekartta. Ohjausryhmän toiminta on muiden ryhmien ohella tärkeä osa Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua.

Ohjausryhmä kiittää kaikkia vuonna 2020 Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelussa mukana olleita, ja toivottaa kaikille hyvää joulun odotusta!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi
Risto Kortelainen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Risto Kortelainen

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtaja
risto.kortelainen@essote.fi