fbpx

KUUDES SOPIVA-HANKKEEN KEHITTÄMÖ VERKKOTAPAHTUMANA TIISTAINA 18.5.2021

Oletko kiinnostunut vammaispalveluiden kehittämisestä? Innostaako sinua osallisuutta edistävän avun ja tuen toimintatapojen suunnittelu? Ilmoittaudu mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin Kehittämöön!

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman tiistaina 18.5.2021 klo 9:00-11:00. Toukokuun Kehittämön aiheena on Tuetun päätöksenteon menetelmät ja työkalut. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Jutta Keski-Korhonen tulee puhumaan Valas 3 nykylainsäädännöstä, mitä nykyiset lait kertovat, niiden tulkinnasta ja tarvitaanko lakiin muutosta.

Kehittämöiden tarkoituksena on työpajatyöskentelyllä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi.

Lämpimästi tervetuloa mukaan! 💛

Ilmoittaudu tästä: https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_1146

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke

Suunta-Blogi: Miten edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin soveltamista organisaatiossa?

Ihmislähtöinen HB-toimintamalli perustuu organisaatiossa hyväksyttyyn arvoperustaan, soveltamisen linjauksiin, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sekä HB-toimintamallin toimivuuden ja vaikutusten seurantaan, jossa keskeinen tulosmittari on asiakkaan kokema hyvinvointi ja arjen toimintakyky.

JAANA KOINSAARI, NIINA HELMINEN & SIRKKA ROUSU

Suunta-blogin alkuperäinen kirjoitus:

Kun henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) toimintamalli otetaan käyttöön, se muuttaa asiakkaan asemaa ja roolia omien tarpeiden ja toiveiden aktiivisessa esille tuomisessa sekä itselle soveltuvan tuen ja palvelujen löytämisessä – myös erilaisia vaihtoehtoja ja uusia tuki-ideoita kokeillen. Asiakkaan vastuu kasvaa itsemääräämisoikeuden ja valinnan vapauden vahvistumisen ohella. Muutokset asiakkaan roolissa ja asemassa heijastuvat luonnollisesti myös asiakkaan omatyöntekijän rooliin sekä asiakkaan & työntekijän väliseen suhteeseen – työntekijän ja asiakkaan rooleja ja suhteen muutosta ovat käsitelleet opinnäytetyössään Heli Määttänen & Laura Leino.

HB -asiakkuussuhde ei toteudu tyhjiössä, vaan siinä organisaatiossa, jonka asiakkaana ja työntekijänä he ovat, sekä siinä palvelujen ja tuen toimintaympäristössä, jossa erilaista tukea, yhteisöllisiä voimavaroja ja palveluja on saatavilla kuten on (tai ei ole). Asiakkaalla ja omatyöntekijällä ei kuitenkaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä ole ollut valtaa tehdä muunlaisia tuen ja palvelujen valintoja, kuin mitä niistä on organisaatiossa päätetty johtavien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien toimesta. Valtaa ja luottamusta käsitteli Sirkka Rousu Suunta-blogissaan.

HB-toimintamallin ideana on vahvistaa toimintatapaa, jossa ratkaisuvalta on viimekädessä asiakkaalla, jota omatyöntekijä tukee tuen ja palvelujen suunnittelussa ja käytössä. Lainsäädäntömme mukaanhan ihmisellä tämä itsemääräämisoikeus onkin. Mikäli organisaatiossa tämä aidosti mahdollistuu, asiakas voi myös löytää hyvinvointiaan ja arjen toimintakykyään edistäviä ei-perinteisiä tapoja, jotka tuottavat kuitenkin lopputuloksen, jota asiakkaan kanssa ollaan haettu – hyvinvointia, toimintakykyä ja arjessa pärjäämisen vahvistumista. Vaikka asiakkaan tarpeet ja tuelle sovitut tavoitteet voikin olla haasteellista muuttaa rahaksi eli yksilölliseksi budjetiksi, olisi asiakkaalle hyvä mahdollistaa erilaisten, myös aivan uudenlaisten tukea ja hyvinvointia tuottavien asioiden käyttö ja kokeilut – ne voivat löytyä myös liikunnan, kulttuurin ja erilaisista yhteisöllisistä voimavaroista. Ei siis välttämättä vain rajatusti sote-palveluiksi määritellyistä.

Kyse on myös yksilö- tai jopa perhekohtaisesta palvelumuotoilusta juuri asiakkaan ja hänen perheensä tarpeisiin ja tavoitteisiin. Perhekohtaisessa palvelumuotoilun ideassa on kyse vaikkapa vammaisen lapsen ja hänen perheensä kokonaistarpeista – asiaa pohdiskelivat Kainuun soten Esko Pääskylä ja Minna Leinonen Avain kansalaisuuteen -hankkeen blogissaan Henkilökohtainen budjetti vai perhebudjetti?. Monipuolistuvia palveluja ja palvelujen tuottamista tarkasteltiin mm. Rousu, Ihamäen & Ojasen artikkelissa hankkeen loppuraportissa.

Asiakkaan ja työntekijän tulisi myös pystyä seuraamaan sovitun budjettisumman käyttöä, mielellään ajantasaisesti. Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihankkeessa kokeiltiin niin exeleitä kuin mobiilimaksujakin – näitä kehittämisponnistuksia tarkasteli artikkelissaan Esko Pääskylä ja Elina Pekonen. Asiakkaan “käyttöliittymän” lisäksi myös organisaation tulee voida seurata budjetin käyttöä asiakaskohtaisesti hänen kustannuspaikalleen eri palveluista kertyvinä summina.

Millaisia toimia organisaatiossa tarvitaan, jotta ihmislähtöisen henkilökohtaisen budjetointimallin soveltaminen mahdollistuu asiakkaille, työntekijöille, palveluntuottajille ja yhteisöille? Seuraavanlaisia asioita listattiin Avain kansalaisuuteen hankkeen päätelmissä.

Ainakin tietoa ja koulutusta tarvitsevat kaikki osapuolet siitä, mistä HB:ssä on kyse sekä mitä ihmislähtöinen toimintatapa tarkoittaa asiakkaan, työntekijän ja myös palveluntuottajan kannalta ja miten HB-toimintamallia sovelletaan.

Tarvitaanko muutoksia työntekijöiden päätösvaltuuksiin? Millaista sisäistä HB-konsultaatiota ja keskustelutukea työntekijät tarvitsevat ja voidaan organisoida esim. HB-tiimiksi?

Entäpä asiakas – miten hänen valintojaan ja päätöksiään on tarpeen tukea: tarvitseeko asiakas tukihenkilön omatyöntekijän työskentelyn lisäksi, ja mistä asiakas sellaisen voisi valita? Mistä asiakas löytää itselleen soveltuvaa tukea ja palveluja? Millaisia palveluja on jo nyt mahdollista käyttää ja millaisia uusia ideoita on mahdollisuus kokeilla? Miten asiakas voi seurata budjettiaan, ja onko budjetin käytön hallinnoinnin tuki saatavilla jostain?

Ihmislähtöinen HB-toimintamalli perustuu organisaatiossa hyväksyttyyn arvoperustaan, soveltamisen linjauksiin, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sekä HB-toimintamallin toimivuuden ja vaikutusten seurantaan, jossa keskeinen tulosmittari on asiakkaan kokema hyvinvointi ja arjen toimintakyky. Myös kehittämisyhteistyötä tarvitaan erilaisten palveluntuottajien ja yhteisöjen kanssa. Kehittämisehdotuksista voi lukea lisää Avain kansalaisuuteen – hankkeen loppuraportista (s.97-99).

Etelä-Savon sote-uudistus kehittää henkilökohtaista budjetointia Sopiva-hankkeessa yhdessä ESSOTEN ja Vaalijalan kanssa    

Sopiva-hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen tapa, joka vastaa Etelä-Savon alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin ja jonka vaikutuksia ja kustannusvaikutuksia voidaan tehokkaasti seurata ja arvioida. Henkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnitteluja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on tarjolla elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Asiakkaan näkökulmasta henkilökohtainen budjetointi tarjoaa osallistavampaa ja yksilöllisempää, oman elämän näköistä palvelua, enemmän vaikuttamismahdollisuuksia ja valinnanvapautta omaan elämään sekä oikea-aikaisia, asiakkaan omiin tarpeisiin sopivimpia palveluja.

Etelä-Savon alue on maantieteellisesti laaja ja jakautuu kaupunki- ja kuntataajamakeskuksiin sekä maaseutumaiseen alueeseen.  Etäisyydet ja matkat haastavat kehittämään uudenlaisia palveluiden tuottamisen ja järjestämisen tapoja hyödyntäen mm. etäyhteyksiä.  Väestörakenteeltaan Etelä-Savo on Suomen ikääntynein ja nopeasti ikääntyvä maakunta.  Vammaispalvelujen kustannukset ovat Etelä-Savossa valtakunnallisesti verrattuna korkeat. Tavoitteenamme on peruspalveluiden vahvistaminen, palvelurakenteen keventäminen ja monipuolistaminen, kotiin annettavien palvelujen lisääminen, palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen. Palveluiden järjestämistä omana toimintana pyritään lisäämään sekä etsitään aktiivisesti uusia vaihtoehtoisia palveluntuottamistapoja, jotka tukevat vammaisten asiakkaiden elämänhallintaa.

Essoten aiemmat HB-kokemukset myönteisiä

Etelä-Savossa toteutettiin henkilökohtaisen budjetoinnin pilotti vuosina 2017-2018 Essoten toimesta. Kokemukset olivat myönteisiä. Essotessa käytössä oleva palveluasumisen palvelusetelimalli tukee valinnanvapautta. Yksilöllisiä ratkaisuja tehdään tälläkin hetkellä nykylainsäädännön mukaan asiakaskohtaiseen harkintaan perustuen, vaikka HB ei vielä olekaan Essotessa virallisesti käytössä.  Henkilökohtainen budjetti lisäsi asiakkaan vaikuttamismahdollisuutta, aitoa osallisuutta  ja asiakastyytyväisyyttä, toi asiakkaan omat vahvuudet ja voimavarat esille, palvelut olivat helpommin saataville ja vastasivat paremmin asiakkaan tarpeeseen.  Muiden palveluiden käyttö saattaa vähetä, kun asiakas kokee saavansa tarvitsemansa avun.

Tunnistamme alueellamme mm. seuraavia haasteita HB:n kannalta:

  • etäisyydet
  • palvelujen saatavuus ja jatkuvuus
  • soveltuvien palveluntuottajien löytäminen
  • tuetun päätöksenteon järjestäminen
  • työtapojen ja asenteiden muutos
  • aika/resurssi tehdä asiakastyötä uudella tavalla.  

Näihin haasteisiin etsimme vastauksia Sopiva-hankkeen aikana. Etelä-Savossa on tahtotila ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetointi yhtenä palveluiden vaihtoehtoisena järjestämisen tapana. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto Etelä-Savon hyvinvointialueella edellyttää mm. selkeää toimintamallia, budjetin määrittämisen reunaehtoja, tuetun päätöksenteon kehittämistä, toimivia ja yksinkertaisia budjetin seurannan järjestelmiä, uudenlaista vallan ja vastuun määrittelyä ja ennen kaikkea asennemuutosta. Niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin tulevat tarvitsemaan tukea, ohjausta ja koulutusta uusiin toimintatapoihin.

Aiemmin toteutetun pilotin kokemusten pohjalta asiakkaan tai voisiko sanoa “päämiehen” näkökulmasta henkilökohtaisessa budjetoinnissa tulee korostua itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus, vapaus valita ja tehdä omia ratkaisuja, mutta myös vastuunottamiseen ja –kantamiseen tulee asiakkaille antaa valmiuksia. Parhaimmillaan se voi tuoda asiakkaalle onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa osallisuutta elämässä ja tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta. Kun saa päättää mitä tarvitsee selviytyäkseen arjessa, luottamus itseen kasvaa, ja tulee myös tunne kuulluksi tulemisesta – tämä on meille ihmisinä ja yksilöinä merkityksellistä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kokea olevansa “oman elämänsä herra”, eikö juuri siitä muodostu se hyvä ja elämyksellinen arki?

Kokemustemme perusteella edellä mainitut asiat eivät kuitenkaan ole kaikkien asiakkaiden kohdalla itsestään selvyys, sillä moni vammainen ihminen ei ole tottunut olemaan “oman elämänsä herra”, tai ehkä heille ei vain ole annettu siihen mahdollisuutta. Vammaisuuden taakse saattaa jäädä huomaamatta paljon yksilön vahvuuksia ja voimavaroja. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotossa onkin tärkeää valmentaa asiakkaita ja sitä kautta antaa heille valmiuksia olla “oman elämänsä herroja”.

Asiakastyössä HB:n käyttöönotto vaatii ennakkoluulottomuutta, valmiutta rikkoa rajoja sekä rohkeutta ja luovuutta, eli uusia elementtejä perinteiseen ja totuttuun tapaan toimia verrattuna. Tämän vuoksi tarvitaan työntekijöille koulutusta, jonka kautta saadaan syntymään asennemuutosta ja kykyä erilaisiin kohtaamisiin, kuulemisiin sekä tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä.

Onnistuessaan henkilökohtainen budjetointi voimaannuttaa ei pelkästään asiakasta, vaan myös työntekijää. Työntekijältä se vaatii edellä mainitun lisäksi sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, vähentäen myös byrokratiaa. Rakenteiden ja tietojärjestelmien tulisikin olla riittävän joustavia, että ne mahdollistavat uudenlaisen toimintatavan.

Paljon puhutaan asiakaskeskeisyydestä, mutta henkilökohtaisessa budjetoinnissa voisi puhua yksilökeskeisyydestä ja yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta yhdessä asiakkaan kanssa. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa mahdollistetaan yksilön osallisuus juuri hänelle tärkeissä asioissa. Työntekijän näkökulmasta se on ajattelu- ja toimintatapa. Helen Sanderson on sanonut viisaasti: “Vain osan ihmisistä tarvitsee osata kirjoittaa hyviä yksilökeskeisiä suunnitelmia, mutta kaikkien suunnitteluun osallistuvien tulee olla hyviä yksilökeskeisessä ajattelussa, koska tämä on suunnittelun perusta”.

Linkki Suunta-blogin alkuperäiseen kirjoitukseen: https://suunta.fi/hb_organisaatiossa/ (sivusto ei ole selkokielinen)

Lue lisää SOPIVA-hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ (sivusto on selkokielinen)

VIIDES SOPIVA-HANKKEEN KEHITTÄMÖ VERKKOTAPAHTUMANA 13.4.2021

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman tiistaina 13.4.2021 klo 13:00-15:00. Huhtikuun Kehittämön aiheena on

Kokemuksia ja asiakkaiden kertomuksia henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä – mitä on tärkeää ottaa huomioon?

Tapahtumassa kokemuspuheenvuorot pitävät Ville Markkanen ja Kristiina Mäkeläinen. Aiheina ovat mm. yksilöllisen tuen järjestelyt ja niiden toimivuus, omasta elämästä päättäminen ja henkilökohtaisen budjetin soveltuvuus vaikeavammaiselle henkilölle. Lisäksi tilaisuudessa on luvassa osallistavaa pienryhmätyöskentelyä.

Kehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmisläheisen avun ja tuen järjestämisessä vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_8099

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ 

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke

SOPIVA – Kaikille avoin kysely ja haastattelut

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke on avannut kaikille avoimen kyselyn, jossa kootaan vammaispalvelujen käyttäjien, heidän läheistensä, sotealan ammattilaisten sekä muiden asiasta kiinnostuneiden näkemyksiä henkilökohtaiseen budjetointiin sekä vammaispalvelujen kehittämiseen liittyen. Sydämellinen kiitos vastauksistanne jo etukäteen! ❤

Vastausaika kyselyyn on päättynyt 30.4.2021.

Lisäksi hankkeessa aloitetaan vammaispalvelujen asiakkaiden ja heidän läheistensä haastattelut.

Haastateltavaksi voi vielä ilmoittautua 31.5.2021 saakka.

Haastattelut toteutetaan joko yksilö- tai pienryhmähaastatteluina ja ne suoritetaan vallitsevan tilanteen vuoksi joko puhelimitse tai etäyhteydellä. Haastatteluissa tavoitteena on saada koottua tietoa ja näkemyksiä kattavasti erilaisilta vammaispalvelujen asiakkailta ja heidän läheisiltään. Kyselyn ja haastattelujen tuloksia hyödynnetään sekä Etelä-Savon että valtakunnallisen henkilökohtaisen budjetoinnin toimintamallin kehittämisessä​.

​Haastatteluihin voi ilmoittautua suoraan hanketyöntekijöille, Elisalle, Hannelelle tai Heidille tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sopivahanke@etela-savo.fi. Hanketyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ 

Sekä kyselyssä että haastatteluissa huomioidaan, että tuloksia käsitellessä ja raportoidessa osallistujia ei voida tunnistaa vastausten perusteella. Lisätietoja löytyy Sopiva-hankkeen tietosuojaselosteesta: https://etela-savo.fi/sopiva-hankkeen-rekisteri-ja-tietosuojaseloste/

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan kehittämään henkilökohtaista budjetointia!

Sopiva-hankkeen kuvituskuva

Neljäs Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 3.3.2021

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman keskiviikkona 3.3.2021 klo 09:00-11:00. Maaliskuun kehittämön aiheena on

Saadaanko henkilökohtaisella budjetoinnilla enemmän hyvää elämää?

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tapahtumassa asiantuntijapuheenvuoron pitävät Tuula Pehkonen-Elmi sekä Marina Steffansson Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Puheenvuoron teemana on Kustannus- ja vaikutustieto henkilökohtaisessa budjetoinnissa. Asiantuntijapuheenvuoron lisäksi tilaisuudessa on luvassa myös osallistavaa pienryhmätyöskentelyä.

Kehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_6260   

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/  

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke  

Toinen Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 14.1.21

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää Kehittämö-tilaisuuden torstaina 14.1.2021 klo 09:00-11:00 verkkotapahtumana.  

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tammikuun Kehittämön teemana ovat osallisuus ja henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudetKehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.    

Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://www.lyyti.in/sopiva140121 

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Hankkeen järjestämän ensimmäisen Kehittämö-verkkotapahtuman tallenne löytyy Etelä-Savon sote-uudistuksen Youtube-kanavalta: Sopiva – vammaispalvelujen henkilökohtaisen budjetoinnin hanke, kehittämö 16.12.2020 – YouTube

Sopiva-hanke toteutetaan Essoten ja Vaalijalan yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksessa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Sopiva on yksi Etelä-Savon sote-uudistuksen alaisuudessa toimivista hankkeista. Lue lisää Sopiva-hankkeesta: Sopiva – henkilökohtainen budjetointi – Etelä-Savon maakunta (etela-savo.fi) 

Sopiva-hankkeen tiimi toivottaa kaikille hyvää alkanutta uutta vuotta ja toivottaa kaikki mukaan kehittämistoimintaan!

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke 

MUUTOS HUOLETTAA VAALIJALASSA

Muutos herättää meissä usein vastustusta ja huolta. Silloin on hyvä istua alas ja pohtia, onko muutoksen pelolle järkeviä perusteita? Vaalijalan työntekijöiltä tuntemuksia tulevasta sote-uudistuksesta kysyttäessä, suhtautumistapoja oli kaksi. Toinen viesti sote-väsymystä; vuosien jahkailun jälkeen nykytilanne ei enää kiinnostanut eikä siitä otettu selvää. Toinen suhtautumistapa oli pelkäävä, ahdistunut ja huolestunut.

Ruohonjuuritasolla sote-uudistumisesta kiinnostuminen, saati sen ymmärtäminen on haasteellista. Kieli on helposti vaikeaa ja käsitteet avaamattomia. Tätä haastetta on lähdetty ratkaisemaan Etelä-Savon sote-uudistuksesta viestivän www-sivuston selkokielimukautuksella, joka saadaan käyttöön vielä vuoden 2020 aikana.

Sote-uudistuksessa tullaan tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin arkeen, joten on tärkeää huomioida alueellisen sote-viestinnän ymmärrettävyys. Muutoin sote-uudistuksen tarkoituksen ja merkityksen julistaminen toreilla jää pintapuoliseksi.

 Tärkeintä sote-uudistuksesta kansalaisten suuntaan keskusteltaessa on osallisuuden varmistaminen. On varmistettava, että ne, keitä päätökset koskevat, pystyisivät itse ilmaisemaan kantansa. Asian ymmärrettyään, asiaan perehdyttyään. Tässä riittää työnsarkaa niin Vaalijalan työntekijöillä, kuin sote-uudistusta tekevilläkin osapuolilla.

Etelä-Savon sote-uudistuksessa osallisuus on vuonna 2020 varmistettu usein eri menetelmin, ja uusia tapoja vuodelle 2021 pohditaan jo rakenteen ja palveluiden uudistamisen projektisuunnitelmiin peilaten. Jo nyt olemme saaneet työpajojen, työryhmien, kyselyn ja webinaareihin liittyen runsaasti erinomaisia ideoita ja rakentavia yhteydenottoja. Tähän rohkaisemme kaikkia eteläsavolaisia myös jatkossa.

Osallisuuden tiekartta 2020. Erilaisia osallisuustapoja vuosille 2021-2022 suunnitellaan, ja ajatuksia niistä otetaan vastaan.

Työntekijän spesifi osaaminen varmistaa asiakkaan tasa-arvon

”Mihin Vaalijala tässä kaikessa sijoittuu?”

”Huononeeko meidän asiakkaiden palvelut jos Vaalijala vaan häviää?”

”Meneekö tässä työpaikka alta? Tykkään työskennellä meidän asiakaskunnan kanssa ja minulla on erityisosaamista kehitysvamma- ja autisminkirjon asiakkaista. Päädynkö kasvottomaksi hoitajaksi minne sattuu?”

Suurin huolenaihe Vaalijalan työntekijöiden keskuudessa on asiakkaiden palvelujen huononeminen ja häviäminen. On hyvä muistaa, että usein tavanomaiset palvelut eivät pysty vastaamaan asiakaskuntamme tarpeisiin. Vaalijalan asiakas tarvitsee usein spesifiä, hänen tarpeistaan lähtevää, ammatillista palvelua. Onko uudistuksen vaarana, että erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asioihin perehtynyt asiantuntija häviää koneistoon? Pois oman erityisosaamisensa asiakasryhmän ulottumattomista?

Jotta erityistä tukea tarvitsevat ihminen on aidosti tasa-arvoinen valtaväestön kanssa, tarvitsee hän tähän ohjausta ja apua. Tätä ohjausta ei pysty tarjoamaan kuka tahansa.

Muutos on väistämätön kaikille Etelä-Savon sote- ja pelastustoimijoille. Muutos ei ole helppo, mutta sillä on ennen kaikkea positiivisia näkymiä. Sote-uudistus katsoo palveluita ihmisen näkökulmasta. Tavoitteena on entistä paremmat ja yksilöllisemmät palvelut yhdessä tekemisen kautta. Vaalijala on omalta osaltaan tekemässä Etelä-Savoa kokoansa isommaksi, ja toisaalta pienessä maakunnassa Vaalijalan asiakas ei pääse hukkumaan valtaviin massoihin. Etelä-Savo on ylpeä tästä erityisosaamisestaan, jota tulee kehittää myös jatkossa. Ajassa kiinni pysyminen tuo haasteita, joista Vaalijala on pitkän historian aikana onnistunut selviytymään hienosti aiemminkin.

Kun kukaan ei vielä tiedä sote-uudistuksen tarkkaa lopputulosta, lupausten antaminenkaan ei vielä tässä vaiheessa uudistusta ole mahdollista. Tärkeintä on tehdä aidosti yhdessä ja avoimesti uutta väistämättömään yhteiseen lopputulokseen vaikuttaen. Tässä on kuluvan syksyn aikana onnistuttu hienosti kaikkien Etelä-Savon sote-uudistuksen toteuttajien osalta.

Vaalijala viimeisenä perälautana

Vaalijala tuottaa tällä hetkellä vaativimpia kuntoutuspalveluja valtakunnallisesti. Nämä palvelut ovat sellaisille tukea tarvitseville ihmisille, joiden on haasteellista löytää apua mistään muualta. Vaalijalan ammatillisuus ja osaavuus näiden ihmisten sekä perheiden hädän tunnistamiseen ja avun tarpeen kartoittamiseen on erityisosaamista, jota Suomessa eivät kovin monet palveluntarjoajat kykene tuottamaan.

Vaalijalan perusajatus on alusta alkaen ollut työskennellä äänettömän hädän puolesta. Työ on aloitettava hädän äärimmäisestä päästä. Näistä 1900-luvun alun iskulauseista Vaalijala on kehittynyt moderniksi palvelutarjoajaksi, jonka perusarvot ovat

  • ymmärtäminen ja vuorovaikutus
  • vastuullisuus ja
  • osaavuus

Iskulauseet ovat nuorentuneet mutta arvopohja on säilynyt ennallaan.

Muutos voi tuoda paljon hyvää. On kuitenkin myös luonnollista, että se pelottaa, ja sen edessä ollaan hämmentyneitä. Varsinkin tilanteessa, jossa varmuutta muutoksen lopputuloksesta ei vielä ole asiakkaille ja työntekijöille.

Vaalijalan ajatus on kuitenkin selvä; asiakkaitamme ei voi jättää yksin tai hukata prosessiin. Tämän ajatuksen allekirjoittavat kaikki Etelä-Savon sote-uudistuksen parissa työskentelevät. Uudistus tehdään ihminen edellä, hallinto rakennetaan aikanaan vastaamaan palveluja. Yhdessä ja yhteistyöllä.

Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Vaalijalan ja Etelä-Savon sote-uudistuksen johdon kanssa.

Lue lisää Vaalijalasta vaalijala.fi

Etelä-Savoon merkittävä rahoitus henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun

Essote ja Vaalijala ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöltä merkittävän rahoituksen vammaisten henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun. Valtionosuutta saatiin noin 536 000 euroa. Essoten ja Vaalijalan omavastuuosuus on yhteensä noin 134 000 euroa ja kokonaiskulut noin 670 000 euroa.

”Saimme sen mitä haimme ja pääsemme rakentamaan merkittävää kehitystyötä. Teemme nyt koko maan henkilökohtaisen budjetoinnin mallia, joka muotoutuu lopulta hallituksen esitykseksi,” kuvaa hankkeen merkitystä Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Essoten alueella rahoitusta saaneen hankkeen nimi on Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke. Sopiva kuuluu Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosohjelman sateenvarjon alle.

”Kysymys on kokeilusta, joka saattaa muuttaa vammaisten palvelujen käyttöä ja luoda heille aivan uusia yhteiskuntaan osallistavia ratkaisuja,” sanoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.

Mukana hankkeessa on Essoten ja Vaalijalan lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS), henkilökohtaisen budjetoinnin keskus Suunta, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kukunori ry, Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry ja Etelä-Savon CP-yhdistys ry.

Kokeiluhankkeessa tarkastellaan henkilökohtaisen budjetoinnin soveltuvuutta henkilöille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita sekä avun ja tuen tarpeita. Tavoitteena on vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on tarjolla elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet ja toimintatavat. Hankkeiden yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Henkilökohtainen budjetointi vammaispalvelut Etelä-Savo sote-uudistus
Vaalijalan nuorten aikuisten vammaispalvelujen yksikkö, 2020.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustuksia yhteensä 2 926 400 euroa vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen. Avustukset on myönnetty yhdeksälle kunnalle tai kuntayhtymälle hankekaudelle 2020 – 2021.

Lue valtioneuvoston tiedote tästä

Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta täältä

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi