Neljäs Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 3.3.2021

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman keskiviikkona 3.3.2021 klo 09:00-11:00. Maaliskuun kehittämön aiheena on

Saadaanko henkilökohtaisella budjetoinnilla enemmän hyvää elämää?

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tapahtumassa asiantuntijapuheenvuoron pitävät Tuula Pehkonen-Elmi sekä Marina Steffansson Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Puheenvuoron teemana on Kustannus- ja vaikutustieto henkilökohtaisessa budjetoinnissa. Asiantuntijapuheenvuoron lisäksi tilaisuudessa on luvassa myös osallistavaa pienryhmätyöskentelyä.

Kehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_6260   

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/  

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke  

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä asetti aluejohtoryhmän

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä kokoontui (2.2.) linjaamaan maakunnan tulevaisuutta. Alueen päättäjistä ja hyvinvointialueeseen yhdistyvien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä keskusteli laajasti ja hyvässä hengessä uudistuksen liittyvistä asioista. Ohjausryhmässä ovat luottamus- ja virkahenkilöihin kuuluvat edustajat maakunnan kunnista, kuntayhtymistä Essote ja Vaalijala sekä Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Lisäksi ohjausryhmässä on Etelä-Savon maakuntaliiton edustus. Sosteri-kuntayhtymän odotetaan tekevän päätöksen osallistumisesta hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun vielä helmikuussa.

“Mukana oli ensimmäistä kertaa Savonlinnan edustajat ja toivotamme jatkossa lämpimästi tervetulleiksi mukaan myös Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja Enonkosken edustajat. Kun yhteisen hyvinvointialueen palvelujen perusteita luodaan, tarvitsemme sosterilaisia ihan jo maakunnan asukkaiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi”, muistuttaa Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk.).

Kokous hyväksyi Savonlinnan asettamat edunvalvontatavoitteet osaksi hyvinvointialueen yhteisiä edunvalvonnan tavoitteita.

“On hyvä, että kaupungin kannalta merkittävät edunvalvontatavoitteet nostettiin koko Etelä-Savon alueen yhteisiksi tavoitteiksi yksimielisesti. Aktiivista edunvalvontaa tarvitaan kuntalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi sote-uudistuksen lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyen”, toteaa Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

Savonlinnan kaupunginvaltuusto ja -hallitus olivat nimenneet edunvalvonnan tavoitteiksi maan hallituksen ja eduskunnan suuntaan muun muassa seuraavat asiat:

  • Lainsäädännön tarkistamisen siten, että Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen määräaikaisuus vuoteen 2032 saakka muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi sekä velvoitteeksi Etelä-Savon hyvinvointialueelle.
  • Keskittämisasetuksen lieventämisen niin, että järjestämissopimuksessa voidaan sopia keskittämisasetuksesta poikkeavista leikkaavista sairaaloista tai leikkausmääriä joustavoitetaan siten, että ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan toiminta Savonlinnassa voi jatkua.
  • Saaristoisuuden parempi huomioimisen sote-rahoituksessa tai Savonlinnan saamisen saaristokunnaksi tai muulla tavalla lisärahoituksen saamisen maan hallituksen linjaaman kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan ylläpitämiselle Etelä-Savossa. 

Hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdaksi otettiin muun muassa, että erikoissairaanhoidon työnjaon tarkempi valmistelu tehdään osana Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi vähintään nykyisentasoista päivystävää keskussairaalaa. Tarkempi valmistelu tehdään Sosterin ja Essoten asiantuntijoiden toimesta.

“Tarkennus ”vähintään nykyisentasoisista” sairaaloista mahdollistaa kummankin sairaalan kehittämisen edelleen. Tämä oli hyvä kokouksessa tehty täsmennys”, sanoo ohjausryhmässä puhetta johtanut Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.).

Ohjausryhmä keskusteli pitkään hyvinvointialueen valmistelua kevään 2021 aikana ohjaavan aluejohtoryhmän kokoonpanosta ja hyväksyi sen kokoonpanon väliaikaisena.

Pohdinnassa oli erityisesti pienten kuntien asema aluejohtoryhmässä. Valmistelijat olivat halunneet pitää johtoryhmän tiiviinä ja kaikista kunnista ei ollut sisällytetty siihen edustajia. Lisäksi todettiin, että edellytykset aluejohtoryhmän täysipainoiselle työskentelylle ovat vasta, kun Sosteri-kuntayhtymä on tehnyt osallistumispäätöksen.

Aluejohtoryhmän kokoonpano on väliaikaisessa muodossaan seuraava:

  • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja
  • Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: kuntayhtymäjohtaja
  • Vaalijalan kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja
  • Etelä-Savon pelastuslaitos: pelastusjohtaja
  • Mikkelin kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Savonlinnan kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Pieksämäen kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Juvan kunta: kunnanjohtaja
  • Hirvensalmen kunta: kunnanjohtaja
  • Rantasalmen kunta: kunnanjohtaja 

Aluejohtoryhmän toimeksi annettiin myös valmistella tarkistus tulevan alueohjausryhmän kokoonpanoon. Nyt saadun ohjeistuksen mukaisesti tulevaan alueohjausryhmään kuuluvat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien johtavien luottamushenkilöiden ja/tai kunnanjohtajien edustus niiden hallitusten päätösten mukaisesti, pelastuslaitoksen edustus sekä aluejohtoryhmän jäsenet ja tarvittavat valmisteluvastuussa olevat viranhaltijat.

“Alueohjausryhmälle tehdään työjärjestys. Toivottavana pidettiin myös, että Enonkoski päättää osallistumisesta alueohjausryhmään”, kertoo nykyisen johtoryhmän puheenjohtaja Risto Kortelainen.

Alueohjausryhmä vahvistaa seuraavassa kokouksessaan aluejohtoryhmän kevään 2021 kokoonpanon. Kun sote-uudistuksen lainsäädännön voimaantulo varmistuu, aluejohtoryhmä jatkaa väliaikaishallinnon väliaikaisena valmistelutoimielimenä. Tässä vaiheessa toimielimeen tehdään tarvittavat täydennykset ja muutokset. Väliaikainen valmistelutoimielin on toimivallaltaan tiukasti rajattu päätöksentekoelin sote-lakien voimaan tulosta aina vaalien jälkeiseen aikaan.  

Alueohjausryhmä on tarkoitus muuttaa jatkossa toimeenpanolakiesityksen mukaiseksi seurantaryhmäksi jo ennen sote-lakien voimaantuloa. Seurantaryhmä on lakien voimaantulon jälkeen uudistuksessa päätöksentekijöitä edustava elin.

“Keskustelu oli miellyttävällä tavalla rakentavaa ja asioita eteenpäin vievää. Olemme ottamassa isoja askeleita kohti Etelä-Savon hyvinvointialuetta”, sanoo Essoten valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok.).

Lisätietoja:

Aira Kietäväinen
Puheenjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä
aira.a.kietavainen@gmail.com
050 349 1353

Anna-Kristina Mikkonen
Puheenjohtaja
Savonlinnan kaupunginvaltuusto
mikkonenak@gmail.com
050 306 7270

Seija Kuikka
Puheenjohtaja
Mikkelin kaupunginvaltuusto
seija.kuikka@mikkeli.fi
044 794 2206

Eero Aho
Puheenjohtaja
Essoten valtuusto
eero.aho@espl.fi
044 309 5128

Risto Kortelainen

Johtoryhmän puheenjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
risto.kortelainen@essote.fi
050 522 8677

Sami Sipilä
Muutosjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
sami.sipila@etela-savo.fi
044 770 0577

Sote-uudistusta videon muodossa

Marraskuussa 2020 viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ideoivat yhdessä uusia tapoja viestiä sote-uudistuksesta eri kohderyhmille. Syntyi ajatus opetusvideosta, jossa sote-uudistusta väännetään rautalangasta. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että tulevat sote- ja pelastusalan ammattilaiset ymmärtävät sote-uudistuksen kokonaisuuden ja sen tuomat muutokset.

”Otin puhelimen käteen ja soitin Esedulle ja Xamkille, että kiinnostaisiko tämän tyylinen projekti ja voisiko sote-uudistuksen opetusvideon ottaa osaksi jotain opintokokonaisuutta sote-alan opiskelijoilla? Molemmat oppilaitokset olivat todella kiinnostuneita, joten lähdin sitten projektia edistämään”, kertaa Viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen.

Projekti nimettiin OSUVA:ksi, joka tulee sanoista Osallisuutta oppimisesta sote-uudistuksen valmistelussa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän tavoitteita ovat muun muassa

  • Kuvata ymmärrettävästi uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa,
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta ja
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille.

Sote-uudistusta käsittelevä video vastaa hyvin näihin tavoitteisiin ja edistää myös osallisuuden tavoitteita: osana sote-uudistus videota on mahdollista tehdä tehtävä, jonka tuotoksia hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa Etelä-Savossa. Opiskelijoita halutaan kannustaa yhteiskuntavaikuttamiseen ja rohkaista tuomaan omia näkemyksiä esille. Sote-uudistus vauhdittaa sote-alan digitalisaatiota ja tuo uusia toimintamalleja hyvinvointialueille, jotka muuttavat sote- ja pelastusalan ammattilaisen työnkuvaa. On tärkeää, että myös opiskelijoille saadaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Video on jaksotettu neljään eri kokonaisuuteen, jotka mahdollistavat videon katsomisen myös osissa.

  1. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  2. Sote-uudistus Etelä-Savossa
  3. Vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työhön
  4. Yhteenveto ja tehtävälle ohjaus

Videon kokonaiskesto on noin 33 minuuttia.

Videon sisällöissä on hyödynnetty paljon Etelä-Savon sote-uudistuksen aiemmin tuotettuja materiaaleja, kansallisen soteuudistus.fi sivuston materiaaleja, erilaisten tutkimusten tuloksia (esim. DIgiIN-hanke), asiantuntijapodcasteja ja -uutisia eri lähteistä. Videon sisältöjä on tarkastettu jopa Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

”Uskoisin, että video ei ainakaan harhaan johda katsojaa. Toiveena onkin, että videon katsomisen jälkeen ymmärrys sote-uudistuksesta kokonaisuutena olisi kehittynyt ja mahdollisesti virheellisiä ajatusmalleja olisi saatu oikaistua”, pohtii Seppänen.

Sote-uudistuksen kokonaisuus on laaja ja monimutkainen. Seppäsen mielestä hankesuunnitelmissa esitellyt tavoitteet, osa-tavoitteet ja eri osa-alueet ovat monesti hankalasti sisäistettävissä.

”En halunnut sortua myöskään yli-yksinkertaistamiseen, koska tässä vaarana olisi se, että merkitykset voivat muuttua alkuperäiseen ajatukseen nähden. Tiedostan, että video sisältää edelleen vaikeita sanayhdistelmiä ja lauseita, mutta olen pyrkinyt esimerkkien kautta ja käsitteitä avaamalla helpottamaan ymmärtämistä. Paljon videossa olisikin vielä kehitettävää, ja toivottavasti palautetta siitä opiskelijat ahkerasti antavatkin.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että helpompi sote-uudistuksen kokonaisuus on ymmärtää katsomalla tuottamani video, kuin itse etsimällä tietoa kaikista eri lähteistä.”

Sote-uudistus videota voidaan esittää myös laajemmalla jakelulla sote-alan henkilöstölle ja maakunnan asukkaille. Ei ole itsestäänselvyys, että sote-ammattilainen tietäisi tai ymmärtäisi mitä sote-uudistus tarkoittaa ja miten se tulee muuttamaan työnkuvaa julkisella puolella. Video julkaistaan YouTubessa Etelä-Savon sote-uudistuksen kanavalla: https://youtu.be/67DIZhfyq-Q

Alta voit vielä ladata esityksen pohjana toimivan Dia-esityksen sekä videon käsikirjoituksen:

Antoisia oppimishetkiä!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Kohti mielenkiintoista kevättä – Muutosjohtaja Sami Sipilän yhteenvetoa Etelä-Savon sote-uudistuksesta

Mistä kaikki lähti?

Etelä-Savon sote-uudistusta on nyt valmisteltu noin vuoden ajan. Kevään 2020 suurin ponnistelu oli kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön sellaiset rahoitushakemukset, että saisimme maakuntaan mahdollisimman runsaan rahoituksen tärkeiden sote-palvelujen kehittämiseen. Kesällä saimme tiedon 5,5 miljoonan euron rahoituksesta ja syksyn aikana iloisia uutisia tuli vielä 2,5 miljoonan euron edestä lisää. Lisäksi Itä-Savo sai ministeriöltä 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen ja iloinen! 

Kesän jälkeen uudistuksen tekeminen käynnistyi konkreettisesti. Henkilöstöä rekrytoitiin ja uudistustiimi muodostui. Työpajoja järjestettiin niin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa kuin työikäisten ja ikääntyneidenkin palveluiden osalta. Aloitimme keskustelut kolmannen sektorin kanssa, tapasimme nuorisovaltuustoa ja keskustelimme yrittäjien kanssa. Kutsuimme kunnat mukaan ohjausryhmätyöhön. Loimme tiiviit yhteydet sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyshenkilöihin. Myös naapurialueiden hankkeiden kanssa aloitimme yhteisen tekemisen. Valtakunnalliset verkostot aktivoituivat syksyn aikana. 

Etätyötä ja uusia kokeiluja

Etätyön aikakausi toi uusia tapoja työskennellä. Palveluihin liittyvät työpajat järjestettiin virtuaalisesti. Samoin kokeiltiin infotilaisuuksia henkilöstölle ja kumppaneille puhtaasti sähköisten välineiden avulla. Uudistustiimin päivittäinen työ tapahtuu edelleen lähes yksinomaan virtuaalisella työpaikalla. Toisaalta etätyön aikakausi helpotti uudistuksen työryhmien, johtoryhmän ja laajan ohjausryhmän toimintaa. Jäsenet tulevat kaikista alueen kunnista, ja välimatkat ovat pitkiä. Toki toivon, että pääsemme mahdollisimman pian taas yhteisiin kokous- ja kahvipöytiin alueen sote- ja pelastustyöntekijöiden, päättäjien ja kumppaneiden kanssa tapaamaan toisiamme. 

Syksyn työskentelyn tavoite oli nopeastikin käynnistää kokeiluja ja pilotteja uusista toimintatavoista ja palveluista. Keskeistä on kerätä kokemuksia ja palautteita, jotta uudelle hyvinvointialueelle saadaan parhaat mahdolliset toimintamallit käyttöön. Haluamme tuoda julkisiin palveluihin uudenlaista kokeilukulttuuria, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetään palveluja niin, että ne toimivat ja ovat kustannustehokkaita. 

Kohti mielenkiintoista kevättä

Kevään 2021 aikana hyvinvointialueen valmistelu jatkuu, ja uusia pilotteja syntyy. Aloitamme palvelustrategian laatimisen heti vuoden alussa. Palvelustrategiassa määritellään hyvinvointialueen palveluiden kokonaisuus ja yksityiskohtaisemmat sisällöt. Erittäin iso ponnistus on myös hyvinvointialueen väliaikaishallinnon rakentaminen. Väliaikaishallinto vastaa hyvinvointialueen valmistelusta vuosina 2021 ja 2022 sen jälkeen, kun sote-lait on Eduskunnassa hyväksytty.  

Etelä-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan isoja ratkaistavia kysymyksiä niin talouden, väestön ikääntymisen kuin palveluiden tarpeenkin puolella. Vahvuus on kuitenkin se, että pienessä maakunnassa pystymme tekemään yhteistyötä ilman raja-aitoja tai raskaita rakenteita. Yhteisen hyvinvointialueen luomisessa ovat mukana sote- ja pelastusorganisaatioiden henkilökunnan lisäksi kunnat, järjestöt, asukkaat, yritykset ja monet muut tärkeät kumppanit. Se on Etelä-Savon suurin vahvuus. 

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Toinen Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 14.1.21

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää Kehittämö-tilaisuuden torstaina 14.1.2021 klo 09:00-11:00 verkkotapahtumana.  

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tammikuun Kehittämön teemana ovat osallisuus ja henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudetKehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.    

Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://www.lyyti.in/sopiva140121 

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Hankkeen järjestämän ensimmäisen Kehittämö-verkkotapahtuman tallenne löytyy Etelä-Savon sote-uudistuksen Youtube-kanavalta: Sopiva – vammaispalvelujen henkilökohtaisen budjetoinnin hanke, kehittämö 16.12.2020 – YouTube

Sopiva-hanke toteutetaan Essoten ja Vaalijalan yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksessa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Sopiva on yksi Etelä-Savon sote-uudistuksen alaisuudessa toimivista hankkeista. Lue lisää Sopiva-hankkeesta: Sopiva – henkilökohtainen budjetointi – Etelä-Savon maakunta (etela-savo.fi) 

Sopiva-hankkeen tiimi toivottaa kaikille hyvää alkanutta uutta vuotta ja toivottaa kaikki mukaan kehittämistoimintaan!

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke 

Omavalvontaohjelma varmistaa eteläsavolaisten oikeuksien sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen sote-palveluissa

SOTE-omavalvontaverkoston kansallinen foorumi kokoontui 24.11.2020 ja paikalla oli sote-valvonnasta kiinnostuneita sekä vastaavia yli sata osallistujaa ympäri Suomea. Etelä-Savon sote-uudistuksesta paikalla oli Niina Kaukonen. Niinan vastuulla on omavalvontaohjelman laatiminen Etelä-Savon hyvinvointialueelle, jonka työstäminen aloitetaan vuoden 2021 alkupuolella. Työssä hyödynnetään edellisen sote-uudistuksen valmistelutyötä liittyen omavalvonta -ohjelmaan.  

Omavalvontaohjelmassa kuvataan ne menettelyt, joilla varmistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ja palvelut järjestetään asukkaiden oikeuksia sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta turvaavalla ja edistävällä tavalla. Lisäksi omavalvontaohjelmalla varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista laatua, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta. Omavalvontaohjelman onnistunut käyttöönotto ja hyödyntäminen toiminnassa varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta siirtymävaiheessa ja tulevassa toiminnassa. 

Niina Kaukonen kertoi foorumissa Sote -palveluntuottajien valvonnasta käytännössä ja esimerkkejä maakunnista. Lisäksi käytiin läpi hyväksi todettuja käytäntöjä, kuten verkkopohjaista sote-palvelujen omavalvontakoulutusta. Foorumissa katsottiin myös kohti tulevaa ja mietittiin miten Valvira sekä aluehallintovirastot näkevät tulevan roolinsa sote-uudistuksessa ja tulevilla hyvinvointialueilla.  

Tiedolla johtaminen nostettiin tärkeänä kehittämisalueena myös valvonnassa. Myös tulevat hyvinvointialueet joutuvat miettimään, millä työvälineillä ja tiedolla johtamisen menetelmillä valvontatyötä koko alueella toteutetaan. Tietojohtamisesta voi lukea lisää verkkosivuilamme Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Puseniuksen kirjoittamasta blogitekstistä.  

SOTE-omavalvontaverkosto jatkaa hyvää yhteistyötä, jotta kansallisesti voidaan tehdä yhteneväisiä toimintamalleja sekä jakaa hyviä käytäntöjä verkoston kesken. Etelä-Savon sote-uudistuksen uudistustiimi laatii tietoon perustuvaa omavalvontaohjelmaa Niinan johdolla ja hyvässä kansallisessa ohjauksessa.

Lue Paula Puseniuksen tietojohtamista käsittelevä blogi tästä

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Etelä-Savon pelastuslaitos on osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Pelastustoimen uudistus tuntuu kuitenkin jäävän sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisille pelastustoimen uudistus tulee näkymään parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna. Pelastuslaitostoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat hoitaa ensivaste- ja ensihoitotehtäviä. 

”Tässä on hyvin uudistuksen perusajatus. Ensihoito ja pelastustoimi ovat saman maakunnan sisällä, jolloin pelastuslaitos voi myös tuottaa ensihoitopalveluja. Palvelujen parempi saatavuus ei koske ainoastaan akuuttia apua onnettomuustilanteissa, vaan myös neuvontaa ja ohjeistusta pyritään valtakunnallisestikin yhdistämään”, tiivistää Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. palomestari Heli Hyttinen. 

Tällä hetkellä Suomessa on 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta ja ne hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi tulee jatkossakin olemaan erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksen myötä pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus tehostuu, jolla voidaan tuottaa yhdenvertaisemmin palveluita koko maassa.  

Pelastustoimen palvelut Etelä-Savossa 

Monille tulee pelastustoimesta varmasti ensimmäisenä mieleen paloautot ja palomiehet. Pelastuslaitoksen toimintaan sisältyy kuitenkin myös tehtäviä, jotka eivät ole yhtä äänekkäitä tai näkyviä. Etelä-Savon pelastuslaitos kuvailee verkkosivuillaan palvelut seuraavasti:  

  • Ensihoito: Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Lisäksi ensihoidon tukiyksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Pieksämäellä. 
  • Pelastustoiminta: Pelastustoimintaan kuuluvat esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön tai omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen. 
  • Turvallisuuskoulutus: Turvallisuuskoulutuksella voi kehittää turvallisuustietoja ja taitoja pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Yleisimpiä koulutusaiheita ovat alkusammutus-, turvallisuus-, turvakortti- ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus. 
  • Palotarkastukset: Valvontatoiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänä on myös ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi.  
  • Kemikaalivalvonta: Pelastuslaitos valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia sekä niiden säilytystä. 
  • Turvallisuusviestintä: Tarkoituksena on lisätä ihmisten turvallisuustietoutta sekä kannustaa turvallisuuden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Turvallisuusviestinnästä halutaan osallistavaa ja vuorovaikutteista  

Turvallisuusviestinnällä ja osallistamisella voidaan vähentää onnettomuuksien määrää. Pelastustoimella on yhteinen turvallisuusviestinnän strategia. Sen visiona on, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja –taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. 

Esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi hyödyllistä, että asukas osaisi käyttää alkusammutuskalustoa. Tulipalo saataisiin mahdollisesti sammutettua ajoissa ja vahingot jäisivät pieniksi. Etelä-Savossa yksilöiden toiminta onnettomuustilanteissa korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Vaikka tulipalo huomattaisiin ajoissa, voi pelastustoimella kestää jonkin aikaa saapua paikalle. Jokainen eteläsavolainen on osa pelastustoimea, mutta tarvittaessa Pelastuslaitoksen rautaiset ammattilaiset hälytetään apuun.  

”Erityisesti haja-asutusalueella ja mökkiteillä osoitemerkinnät ovat tärkeitä, jotta apu saadaan kerralla oikeaan paikkaan. Myös opastuksen järjestämisen onnettomuuspaikalle näillä alueilla on suotavaa. 112 puhelinsovellus on hyvä ladata, koska soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti”, vinkkaa Heli Hyttinen.  

Maakuntalaisten toivotaan myös noudattavan viranomaisten antamia kieltoja sekä ohjeita. Kesällä voimassa olevien metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitusten aikana ei juhannuskokkoja tai nuotioita saisi sytytellä. Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on hyvät ja ajankohtaiset nettisivut, joista löytyvät voimassa olevat varoitukset.  

Etelä-Savon pelastustoimi haluaa olla vahvemmin mukana ihmisten arjessa. Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Jokaiselle kohderyhmälle on määritelty omat tavoitteet ja kanavat viestinnälle sekä osallistamiselle. Toiveena olisi, että ihmiset voisivat matalalla kynnyksellä kysyä neuvoja tai apua pelastuslaitokselta, jo ennen mahdollisia onnettomuuksia. Pelastustoimi pyrkii tunnistamaan maakuntalaisten arjesta mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten käyttäytymistä vesillä ja eri ikäryhmien tyypillisiä onnettomuuksia.

Eteläsavolaisilta toivotaan vastuuta omasta toiminnasta ja aktiivista osaamisen sekä tietoisuuden kehittämistä turvallisuudesta. Tähän pelastustoimi haluaa tarjota täyden tuen.  

Etelä-Savon pelastustoimen ominaispiirteet 

Etelä-Savossa kesäaikana väkimäärä yli kaksinkertaistuu. 2019 tilastojen mukaan Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yksistään Mikkelissä on yli 10 000. Tuoreimman arvion mukaan kausiasukkaiden määrä on kesäaikaan korkeimmillaan jopa 84 000 ja vuositasolla jopa 294 000. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan kesäisin, kun onnettomuuksia sattuu enemmän. Pelastustehtäviä maakunnan alueella oli yhteensä noin 3650 kappaletta vuonna 2019.  

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella on 34 paloasemaa, joista Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen paloasemat toimivat 24/7 periaatteella. Muiden paloasemien osalta, osassa on henkilöstöä virka-aikaan ja osa toimii sopimuspalokuntalaisten voimin. Sopimuspalokunnat ovat Etelä-Savon alueella tärkeä voimavara.  

Pelastuslaitoksella eri tehtävien kirjo on laaja, joista monet eivät näy ulospäin maakuntalaisille. Palomiesten osaamista, työkykyä ja valmiutta täytyy ylläpitää, kalustoa huoltaa ja koulutuksia järjestää sekä niihin osallistua. Henkilökuntaan kuuluu myös toimistohenkilökuntaa, jotka esimerkiksi huolehtivat tuki- ja hallintotoimista sekä valvonnasta. Tämä mahdollistaa käytännön työn toteutumisen kentällä. Työ vaatii henkilökunnalta joustamista vuodenaikojen sekä vuorokaudenaikojen mukaan ja vaihteleviin olosuhteisiin täytyy tottua.  

Tiimityö ja toisten tukeminen korostuvat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa. Hyttisen mukaan pelastustoimeen hakeutuu samanhenkistä porukkaa, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja luottamuksen toisiin työntekijöihin.  

Ota Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat haltuun alta, niin saat ajankohtaista tietoa pelastustoimesta! 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat:  

Verkkosivut: https://espl.fi/ 

Facebook: https://www.facebook.com/etelasavonpelastuslaitos 

Instagram: @espelastuslaitos 

Sähköposti: pelastuslaitos(at)espl.fi

Seppo Lokka

Etelä-Savon Pelastusjohtaja
seppo.lokka@espl.fi

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden ajatuksia sote-uudistuksesta

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden keskuudessa sote-uudistus herättää vielä kummastusta ja huolta, mutta myös intoa ja toiveikkuutta löytyy uusia toiminta- ja palvelumalleja kohtaan. Kolme perhettä Pieksämäeltä kertoivat ajatuksiaan sote-uudistukseen liittyen. Erilaisia perheitä haastateltiin satunnaisesti ja lapsia perheissä oli yksivuotiaasta 13-vuotiaaseen.  
 
”Kyllä sote-uudistus herättää vielä paljon kysymyksiä, ristiriitaisia ajatuksia, epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Käsittääkseni ajatuksena on, että kaikille hoito olisi tasapuolista, mutta kuinka tämä voi käytännössä toteutua?” Pohtii nelilapsisen perheen äiti. 

Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämä tapahtuu monilla eri menetelmillä, kuten esimerkiksi siirtämällä palveluja verkkoon tai liikkuviksi lähipalveluiksi. Lopputuloksena on palveluiden parempi saatavuus ja saavutettavuus kaikille maakuntalaisille.  

Kuvituskuvia Pieksämäeltä. Kuvien henkilöt eivät liity haastatteluihin.

Perheet toivovat, että sote-uudistus väännettäisiin kuntalaisille rautalangasta. Ymmärrystä halutaan esimerkiksi siihen, mistä uudistuksessa on kysymys ja kuinka uudistus vaikuttaa perheiden arkeen. Suurempi, Etelä-Savon maakunta, tuntuu myös kaukaisemmalta ja kysymykset esimerkiksi hoidon saavutettavuudesta mietityttävät. Myös alueiden välinen tasa-arvo epäilyttää ja päättäjiltä toivotaankin kaukonäköisyyttä.  
 

”Toivomme, että perusterveydenhuollon palvelut säilyisivät omalla paikkakunnalla. Meidän perheemme käy viikoittain paikallisessa terveyskeskuksessa asioimassa ja se on todella näppärä, kun palvelu on kävelymatkan päässä.”  

Myös hammaslääkäripalvelut ja kouluterveydenhuolto saivat kiitosta perheiltä. 

Jonotusajat ovat hammashoidossa välillä kohtuuttoman pitkiä, mutta palvelu on hyvää ja se pitäisi ehdottomasti säilyttää Pieksämäellä, toteaa nelihenkinen perhe. 

Tulevaisuudessa ei ole väliä, saavutko palveluihin esimerkiksi chatin vai fyysisen hyvinvointiaseman kautta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan paljon uutta teknologiaa ja uusia tapoja toimia. Jotkin palvelut on edelleen säilytettävä lähellä, ja jotkin voidaan järjestää liikkuvina lähipalveluina. Joka tapauksessa palveluja voi tulevaisuudessa saada useimmilla ja erilaisilla tavoilla kuin nyt. Koska palveluja ja rakennetta suunnitellaan nyt, vielä ei voida määritellä, miten tämä konkretisoituu eri alueilla Etelä-Savossa. 
 
Perheet näkivät yhtenä hyvänä puolena sote-uudistuksessa tiedonkulun helpottumisen. Tähän vastataan muutosohjelmassa yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster-hanke) käyttöönoton sekä muutoin tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen avulla. 

”Tämänhetkinen ongelma on, että tieto ei kulje edes oman paikkakunnan sisällä järjestelmästä toiseen, saati sitten kunnasta toiseen esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä. Perheemme asioi kolmessa eri kunnallisessa sairaalassa kahden eri maakunnan alueella sekä lukuisilla yksityisillä terveysasemilla ympäri Suomen. Aina saa olla itse muistelemassa ja kertomassa lasten terveyshistoriaa.” 

Myös maakuntien välinen yhteistyö tietojen hallinnoinnissa mietityttää. 

”Toisaalta taas, mitä se auttaa, jos Pieksämäeltä Mikkeliin tieto kulkee, mutta esimerkiksi pohjoiseen Kuopioon mentäessä tietokatko on jälleen edessä. Kyllä tällaiset pitäisi olla valtakunnallisia”, pohtii eräs haastateltava.  

Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Pusenius kertoo maakuntien sisällä yhteisen tietopohjan luomisen ja tietojärjestelmien yhtenäistämisen olevan yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kaikkien maakuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tule olemaan yhtenäisiä. Kansallisella tasolla Kanta-arkisto kerää kuitenkin potilas- ja asiakastiedot yhteen niin yksityisiltä kuin julkisiltakin toimijoilta kaikkien ammattilaisten käytettäväksi. 

Maakunnan alueella tehtävä tietojärjestelmien yhtenäistäminen vaikuttaa tiedonkulun paranemiseen merkittävästi. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt Kuopion yliopistollisen sairaalaan yhteistoiminta-alueen kanssa. 

Jos uudistukselta saisi toivoa ihan mitä tahansa, perheet toivoisivat lisäresursseja Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tälläkin laajuudella palvelut ansaitsevat kiitosta. Erityisesti perheiden tukipalvelut ja neuvola saivat kehuja. Perheiden mukaan neuvolassa asiakkaiden kohtaaminen on ammattitaitoista ja välittävää.  

 
Uudistuksen myötä toiveissa on esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kokonaisturvallisuutta. Osa vanhemmista oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisten aito kohtaaminen ja läsnäolo ovat pääasiallinen tapa hoitaa asioita. 

”Kasvotusten tapahtuva asiointi herättää mielestäni enemmän luottamusta, kun se ihminen on siinä hetkessä ja tilanteessa juuri minua ja minun lastani varten.” 

Kasvotusten tapahtuvasta kohtaamisesta sote-uudistuksessa ei olla kokonaan luopumassa. Digitaaliset palvelut kuitenkin painottuvat, sillä ne mahdollistavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden. Tämä on erityisen tärkeää haja-asutetussa Etelä-Savossa. 

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ryhmät kokoontuivat summaamaan syksyä

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä-, henkilöstö- ja johtoryhmät kokoontuivat 9.12 ja 10.12.2020. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelman etenemistä ja ajankohtaisia asioita, valtakunnan tilanteen vaikutuksia ja vuoden 2021 viestintäsuunnitelmaa.

Maakunnalliseen viestintäryhmään on kutsuttuna edustajia kaikista Etelä-Savon kunnista ja kuntayhtymistä. Lisäksi ryhmässä on edustettuna muun muassa järjestöt, yrittäjät ja Etelä-Savon Maakuntaliitto. Viestintäryhmä kokoontuu noin kuukauden välein, ja syksyllä 2020 kokoontumisia ehdittiin järjestää etäyhteyksin neljä kappaletta.

Sote-uudistukseen liittyvää viestintää on koko syksyn tehty yhdessä alueiden kanssa. Viestintäkoordinaattori Emma Klén esitteli yhdessä sote-uudistuksen Uudistustiimin kanssa tehtyä viestintäsuunnitelmaa, joka sai maakunnan viestijöiltä yksimielisen tuen ja innostuneen vastaanoton. Viestintäryhmä jatkaa ryhmän päätöksellä kokoontumista kuukausittain myös tulevana vuonna.

Henkilöstöryhmässä käytiin lämminhenkistä keskustelua sote-uudistuksen etenemisestä. Henkilöstön puolelta linjattiin, että tunnelmat uudistukseen liittyen ovat tässä vaiheessa lähinnä odottavat. Tärkeä kohta saavutetaan, kun henkilöstöasiantuntija aloittaa työnsä tammikuussa 2021. Henkilöstöryhmän kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan tuolloin virallistaa ja tiivistää. Henkilöstön tiiviisti mukana pitämiseen on oltu tyytyväisiä jo hankevaiheessa, ja hyvää yhteyttä halutaan edelleen syventää.

Johtoryhmässä käsiteltiin rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tilannetta, ja todettiin hankepäälliköiden Paula Puseniuksen ja Kirsi Leinosen johdolla molempien etenevän hyvin aikataulussa ja budjetissa. Valmistelun tilanne on kuvattu alla olevassa taulukossa.

”Syksy on tehty hienosti hankkeiden kautta työtä, ja 7.12.2020 oli merkittävä päivä, kun hallituksen esitys sote-laeista valmistui. Tämä tarkoittaa, että aloitamme keväällä hyvinvointialueen hallinnollisenkin valmistelun. Hyvinvointialue syntyy kuitenkin heti, kun lait on eduskunnassa hyväksytty. Kevään aikana lähdemme yhä vahvemmin tekemään henkilöstösuunnittelua, taloussuunnittelua ja juridista valmistelua. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu laajenee siis huomattavasti” tiivisti innostuneesti muutosjohtaja Sami Sipilä.

Etelä-Savon sote-uudistuksen Uudistustiimi kiittää lämpimästi kaikkia ryhmiä ja muutoin valmistelussa mukana olleita kuluneesta vuodesta.

Lämmintä joulun aikaa!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä hyväksyi ensimmäiset pilotit

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä kokoontui 1.12.2020 etäyhteyksin linjaamaan valmisteluun liittyviä asiakohtia. Ohjausryhmään on kutsuttu kaikki Etelä-Savon kunnat ja sote-kuntayhtymät. Puheenjohtajana toimii Aira Kietäväinen.

Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen ja muutosjohtaja Sami Sipilä toivottivat kokouksen alussa Rantasalmen ja Sulkavan edustajat tervetulleiksi ohjausryhmään todeten avoimen yhteistyön olevan oikea suunta yhteisen hyvinvointialueen luomiselle.

Etelä-Savon sote-uudistus valmistelee Etelä-Savon hyvinvointialuetta. Sote-uudistuksessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien.

Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosjohtaja Sami Sipilä esitti tilannekatsauksen valmistelukokonaisuudesta. Valmistelu on tällä hetkellä hankevaiheessa, ja etenee kohti toimeenpanevampaa vaihetta eli väliaikaishallinnon valmistelua. Väliaikaishallinto tulee toimimaan omalla Y-tunnuksellaan, minkä vuoksi se voi rajatusti tehdä linjauksia tulevan hyvinvointialueen osalta. Maakuntavaalit järjestetään vuonna 2022.

Sipilä esitteli ohjausryhmälle Etelä-Savon muutosohjelman eli hankekokonaisuuden, viimeaikaiset rekrytoinnit, osallisuuden tiekartan sekä asukaskyselyn avoimista vastauksista tekoälyavusteisesti yhteen vedettyjä vastauksia. Kaikille avoimeen kyselyyn on tällä hetkellä vastannut yli 450 ihmistä, ja avoimia vastauksia on annettu yli 200 kappaletta. Tämän lisäksi on mahdollistettu kahdensuuntainen viestintä, järjestetty webinaareja ja lukuisia työpajoja. Osallisuus Etelä-Savon sote-valmistelussa on Sipilän mukaan saanut valtakunnallisesti hyvää palautetta, ja siihen tullaan panostamaan tutuin ja uusin keinoin myös tulevana vuonna.

Kohti yhteistä sote-valmistelua

Sote-uudistuksen tilannekatsauksen jälkeen käsiteltiin lisäasiana Itä-Savon kunnille ja Sosteri-kuntayhtymälle osoitettava kirje, jossa esitetään alueen kaikkien kuntien ja Sosteri-kuntayhtymän osallistumista Etelä-Savon hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun 1.1.2021 alkaen. Varsinaisen esityksen asiassa tekee hankehallinnoitsijana Essote-kuntayhtymän hallitus 3.12.2020 pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.

Asiakohdassa keskusteltiin lisäksi Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmän kokoonpanosta. Uudistuksen johtoryhmä ottaa asian huomioon niin, että myös pienemmillä kunnilla on mahdollisuus osallistua työskentelyyn. Johtoryhmän puheenjohtaja Risto Kortelainen kertoi sosiaali- ja terveysministeriön ohjausneuvottelun, jossa on jatkoa luvassa alkuvuodesta. Etelä-Savon valmistelu tekee jo nyt Sosterin kanssa yhteistyötä sote-rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja kehittämishankeorganisaatioiden välillä.

Yhteistyötä kuntayhtymien ja kuntien välillä toivotaan mahdollisimman pian, sillä aikaa rakenneuudistukselle on vain vuoden 2021 loppuun saakka. Nyt käynnistyvien pilottien toteuttamiseen on aikaa puoli vuotta.

Sote-uudistus etenee konkreettisiin kokeiluihin

Tulevaisuuden sote-keskuksen ajankohtaiset asiat esitteli hankepäällikkö Kirsi Leinonen. Hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Rakenneuudistuksen ajankohtaiset asiat esitteli hankepäällikkö Paula Pusenius. Myös rakenneuudistuksessa on edetty aikatauluvaatimusten mukaan tehokkaasti. Ensimmäinen pilottikokeilu, Pertunmaan Digikinkerit, käynnistyi 30.11.2020.

Pusenius ja Leinonen sekä pelastusjohtaja Seppo Lokka esittelivät ohjausryhmälle johtoryhmän esityksen mukaisesti muut ensimmäisessä vaiheessa aloitettavat pilottiehdotukset, joita ovat

  • Omaolon laaja käyttöönotto
  • Digitaalinen asiointi-ikkuna
  • Aikuissosiaalityön asiakasohjaus
  • Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasohjaus
  • Puumalan moniammatillinen yksikkö

Piloteista uutisoidaan erikseen niiden käynnistyttyä. Pilotilla tarkoitetaan ketterää kokeilua, jolla kokeillaan uusia palvelumuotoja tai kehitetään olemassa olevia. Pilotit tuottavat tärkeää tietoa siitä, mitkä Etelä-Savon hyvinvointialueen kehityskohteista vaativat erityistä huomiota, ja mitä muutoksia taustalla oleviin prosesseihin tarvitaan uusia palveluja käyttöön otettaessa. Pilottien tuloksia on tarkoitus soveltaa koko maakunnan alueella tulevaisuudessa. Pilotit kustannetaan suurimmaksi osaksi Etelä-Savon saamasta valtionavustuksesta, jota rakenneuudistus ja tulevaisuuden sote-keskus hankkeet saivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa.

Tärkeä osa rakenneuudistuksen kehittämistavoitteita on tiedolla johtamisen kehittäminen. Etelä-Savossa on tehty yhtenäinen tietojohtamisen kehittämissuunnitelma valtakunnallisten vaatimusten mukaisesti. Tietojohtamisen kehittämisestä Etelä-Savon sote-uudistuksessa vastaa hankepäällikkö Pusenius.

Ohjausryhmä hyväksyi johtoryhmän esittämät pilotit esityslistan mukaisesti. Digipalvelujen kehittämiseen liittyen ohjausryhmä keskusteli muun muassa yhdenvertaisuuden edistämisen tärkeydestä digikyvykkyyteen ja infrastruktuuriin liittyen.

Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran 2.2.2020, jonka jälkeen ohjausryhmä alkaa kokoontua noin kahden kuukauden välein. Ohjausryhmä toimii ylimpänä ohjaavana foorumina Etelä-Savon sote-uudistukselle.

”Etelä-Savon sote-uudistus on Essote-kuntayhtymän, Pieksämäen kaupungin, Vaalijalan kuntayhtymän ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen yhteinen muutosohjelma, jossa valmistellaan Etelä-Savon hyvinvointialue. Etelä-Savon sote-uudistus vastaa siitä, että väliaikaishallinnon toimintaedellytykset valmistellaan kevään 2021 aikana. Tämä työ on nyt alkamassa aikataulun mukaisesti, ja samalla jatketaan hyvin käynnistynyttä palvelujen kehitystä ihminen edellä”, tiivistää muutosjohtaja Sami Sipilä tulevan vuoden työrupeamaa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen valmisteluun osallistuvat keskeisesti Etelä-Savon Maakuntaliitto sekä kolmannen sektorin ja henkilöstön edustajat. Yhteistyö ja osallisuus ovat kantavia teemoja Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelussa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen muutosohjelma.
Etelä-Savon sote-uudistus
Etelä-Savon sote-uudistuksen osallisuuden tiekartta. Ohjausryhmän toiminta on muiden ryhmien ohella tärkeä osa Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua.

Ohjausryhmä kiittää kaikkia vuonna 2020 Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelussa mukana olleita, ja toivottaa kaikille hyvää joulun odotusta!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Risto Kortelainen

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän johtaja
risto.kortelainen@essote.fi