fbpx

Onni on vanheta yhdessä!

Tämän vuoden vanhustenviikon teemana on Onni on vanheta yhdessä!

Teema pohjautuu ajatukseen siitä, että ikääntymisessä on myös positiivisia ja onnellisia asioita.

Mistä Onni tulee?

Onni on jokaisen yksilöllinen kokemus. Se voi muodostua meille jokaiselle eri asioista, kuten esimerkiksi mielekkäästä ja oman näköisestä elämästä, yhteisöllisyydestä, kohtaamisista, omaisten ja omaishoitajien huomiosta, turvallisesta kodista ja elämästä.  Onni voi muodostua siitä, että saa olla omassa rauhassa. Olemme ainutlaatuisia ja erilaisia ihmisiä.

Miten turvataan onnea, kun tarvitaan apua ja tullaan palvelujen piiriin?

Siinä meillä kaikilla toimijoilla on pysähtymisen paikka. Huomioidaanko kunkin ihmisen yksilöllinen tarve ja kunnioitetaan sitä, vai mennäänkö rakenteet ja toiminta edellä? Pysähdytään yhdessä miettimään, mikä on kenellekin ihmiselle merkityksellistä ja mikä motivoi ihmistä pitämään huolta toimintakyvystään ja voimaannuttaa häntä arjessa.

Onni on oman näköinen elämä. Rakennetaan yhdessä positiivisia ja onnellisia asioita, jotka usein ovat pienistä asioista kiinni. Kuunnellaan ja kuullaan.

Tutustu juuri valmistuneeseen yhteenvetoon ensimmäisestä ikääntyneiden palvelujen kehityksen työpajasta lataamalla alla oleva materiaali:

Hyvää vanhustenviikkoa!

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Kuntien ja tulevien sote-maakuntien rahoituslaskelmat on päivitetty

Valtiovarainministeriö julkisti 1.10.2020 uudet arviolaskelmat maakuntien saamasta valtionrahoituksesta. Sote-maakuntiin 1.1.2023 siirtyvät sote- ja pelastustoimen kustannukset on laskettu kuntien vuosien 2018–2019 tilinpäätösten keskiarvotietona ja nostettu arvioituun koko maan vuoden 2020 tasoon. Samalla on päivitetty kuntien tulotiedot uusimpien arvioiden mukaan.

”Etelä-Savon tilanne on hieman parempi kuin edellisissä laskelmissa. Pohjois-Savon tilanne on uusissa laskelmissa parantunut merkittävästi. Itä-Savon vaikutuksia ei päivitetyistä rahoituslaskelmista voi päätellä”, pohtii rahoituslaskelmia tuoreeltaan Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä.

Sipilän mukaan tärkein tieto rahoituslaskelmissa on se, että Essoten alueen kustannukset suhteessa väestön palvelujen tarpeeseen ja valtakunnan tasoon ovat varsin maltilliset. Tämä antaa maakunnalle pidemmällä aikavälillä hyvät lähtökohdat. Lopullista maakunnan saamaa rahoitusta on kuitenkin aikaista ennakoida tarkasti, sillä laskelmat muuttuvat vielä moneen kertaan. Itä-Savon säilyminen osana Etelä-Savon maakuntaa muuttaa maakunnan rahoituksen kokonaisuutta niin ikään.

”Tärkeää on huolehtia nykyisten organisaatioiden taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Pyrimme edelleen vaikuttamaan rahoituksen laskentaperusteisiin niin, että niistä muodostuu Etelä-Savon näkökulmasta mahdollisimman oikeudenmukaiset”, Sipilä tiivistää.

Nykyisten organisaatioiden taloudesta ja tehokkaasta toiminnasta huolehtiminen on tärkeää tulevan sote-maakunnan kannalta. Kuvissa eteläsavolaisia sote- ja pelastusammattilaisia sekä asiakkaita ja potilaita kesällä 2020 kuvattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että kunnista sote-maakuntien rahoitukseen siirtyy yhteensä noin 19,9 miljardin euron kustannukset. Vastaavasti kuntien tuloista vähennetään peruspalvelujen valtionosuutta, yhteisöveroa, kunnallisveroa sekä veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvausta. Kunnallisveroprosentin vähennettävä määrä on nyt 13,26 prosenttiyksikköä.

STM:n mukaan sote-maakuntien rahoituslaskelmat on päivitetty edellä mainittujen kunnilta siirtyvien sote- ja pelastustoimen uusien kustannustietojen perusteella, ja laskelmia päivitetään vielä useampaan kertaan ennen lopullista laskentaa. Lopulliset laskelmat tehdään kuntien vuosien 2021–2022 tilinpäätöstietojen perusteella olettaen, että uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alusta.

Tutustu rahoituslaskelmiin tarkemmin täältä.

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Miltä ikääntyneiden palvelut näyttävät vuonna 2030?

Etelä-Savon maakunnan sote-maakuntauudistuksen työpajat käynnistyivät 23.9.2020. Osallistujia ensimmäisessä virtuaalisessa työpajassa oli kiitettävästi eri kunnista ja organisaatioista yli 40. Myös tärkeä vanhusneuvoston edustus sekä oppilaitoksen ja 3. sektorin edustus oli paikalla pohtimassa ikääntyneiden palvelukokonaisuutta.  

Työpaja liittyi samalla maakunnan ikäohjelman rakentamiseen. Ikäohjelmaa valmistellaan monialaisena ja poikkihallinnollisena työskentelynä.  Ikäohjelma ulottuu vuoteen 2030 saakka. Valmistelu nojaa vanhuspalvelulakiin ja sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Ikäohjelma tukee sote-maakunnan tulevaisuuden sote-keskuksen ja rakenneuudistuksen tavoitteita. ​ 

Niina Kaukonen, Tuula Taivalantti, Paula Pusenius ja Pietari Perkininen vetämässä työpajaa Omatorin kokoustilasta.

​Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli tuottaa aineistoa Ikäohjelman pohjaksi, luoda yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita sote-maakuntauudistuksen vahvistamiseksi ikääntyneiden näkökulmasta​. Kysyimme työpajaan osallistuneilta, mitä toimia tarvitsemme päästäksemme tavoitteeseen eli laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin ikääntyneiden sote-palveluihin? Näkökulmina vastauksissa pidettiin asiakas ja maakuntalainen. 

​Kaikki ikäryhmät poikkileikkaavat teemat työpajassa olivat asiakasohjaus, asiointi-ikkuna, etäpalvelukeskus, moniammatilliset toimintamallit sekä pelastus ja päivystys. Työpäivän ensimmäisenä teemana käsiteltiin asiakasohjausta, eli mitenpalvelujen piiriin tullaan, saadaan ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia oikea-aikaisesti ja viivytyksettä. Tätä osuutta veti muutosohjelman hankepäällikkö Kirsi Leinonen.  

Hankepäällikkö Paula Pusenius johdatteli työpajalaiset asiointi-ikkunan pohtimiseen ikääntyneiden näkökulmasta. Asiointi-ikkunalla tarkoitetaan digitaalista palveluihin saapumistapaa, eli miten maakuntalaiset saavat tulevaisuudessa yhteyden sote-toimijoihin digitaalisesti. Tässä työpajan osuudessa käytiin hyvää keskustelua mm. siitä, mitä osaamista tarvitaan, jotta sähköisiä kanavia osataan käyttää ja hyödyntää entistä kokonaisvaltaisemmin.   

Moniammatillisia toimintamalleja pohdittiin Essoten palveluohjauspäällikkö Tuula Taivalantin johdolla. Osuudessa nousi esiin pohdintaa siitä, miten ikääntyneiden palvelut eivät ole pelkästään sote-palvelua, vaan tarvitaan niin kunnan kuin 3. sektorin, yhdistysten, järjestöjen kuin yritystenkin toimintaa. Lisäksi hoivan ja hoidon lisäksi tarvitaan entistä enemmän toimintakykyä tukevaa ja ennakoivaa palvelua, joiden tuottamiseen voidaan enenevissä määrin hyödyntää muutakin kuin sote-palveluja. Tärkeänä osuudessa nähtiin jo tehdyn työn hyödyntäminen. Esille nostettiin mm. Vastikään Etelä-Savon maakuntaan tehty osallisuusohjelma, jonka hyödyntämisen puolesta liputettiin yksimielisesti. 

Essoten palvelupäällikkö Heli Järnefeltin ohjauksessa käytiin yhteistä keskustelua, etäpalvelukeskuksesta. Etäpalvelukeskus syntyy etäpalveluista. Työpajassa pohdittiin, miltä etäpalvelut näyttävät vuonna 2030 ja kuinka ne ovat osa arkisia palveluja entistä tiiviimmin. Tärkeänä nähtiin mm. ammattilaisten sitouttaminen uusien etäpalvelumallien ketterään kehittämiseen ja kokeiluun. Keskustelussa saatiin erinomaisia eväitä uudenlaisiin etäpalveluihin ikääntyneiden näkökulmasta. 

Viidentenä poikkileikkaavana teemana työpajassa kokoonnuttiin pelastuksen ja päivystyksen ympärille. Essoten kehittämispäällikkö Pietari Perkisen johdolla pohdittiin, kuinka päivystys ja pelastus saadaan integroitua osaksi tulevaisuuden sote-palveluja tukemaan kotona selviytymistä, vahvistamaan kodin turvallisuutta ja kotona asumista.  

Etelä-Savon vanhusneuvoston jäsenet osallistuivat Ikäohjelman työpajaan Omatorilla. Kokemus työpajasta oli hyvä.

Työpaja oli ensimmäinen laatuaan uudessa muodossa: osallistujat olivat mukana etänä ja turvallisuus huomioiden Omatorilla eri tiloissa, ja osallistuivat samojen työkirjojen työstämiseen kukin omalta työasemaltaan. Osa vanhusneuvoston jäsenistä osallistui paikan päällä oman ohjauksen avulla, jolloin jokaisen ääni saatiin etätyöpajassa kuuluviin ja näkyviin. Uudenlainen työpajamalli onnistui erinomaisesti, ja sai työpajalaisilta hyvää palautetta. Opimme työskentelemään yhdessä etänä. Jo tämä oli loistava oppimiskokemus meille kaikille, ja tukee hyvin tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämistä digioppimisien näkökulmasta. Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen uudistustiimin viestintä tekee jatkossakin ennakkoluulotonta työtä osallisuuden varmistamiseksi teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntäen käyttäjälähtöisesti. 

Työ jatkuu, kaikki työpajassa tuotettu data analysoidaan ja muokataan informaatioksi. Informaatio taas muutetaan pohdinnan ja syksyn jatkotyöskentelyn kautta ymmärrykseksi siitä, miltä ikääntyneiden palvelut näyttävät Etelä-Savossa vuonna 2030. Lopulta nämä kirjataan Etelä-Savon maakunnan palvelustrategiaan ja toimenpannaan. Työtä jatketaan osallistaen, yhdessä tehden. Jatkossa samalla työpajamallia ja läpileikkaavilla teemoilla työstetään lapset, nuoret ja perheet sekä työikäisten palvelukokonaisuudet. 

Lämmin kiitos kaikille osallistujille koko uudistustiimin puolesta. 

Me tehdään Etelä-Savon sote-palvelut, yhdessä! 

Niina Kaukonen, Heli Järnefelt, Pietari Perkinen, Paula Pusenius, Kirsi Leinonen, Eeva Häkkinen ja Maiju Tarhonen olivat iloisia osallistujien ennakkoluulottomasta suhtautumisesta uudenlaiseen työpajaan, aktiivisuudesta ja ennen kaikkea tärkeistä ajatuksista, joiden pohjalle ikääntyneiden palveluja voidaan rakentaa.
Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi

Uudistustunnelmia alkusyksyltä

Kesälomien jälkeen Etelä-Savon sote-maakuntauudistus on jatkunut vauhdikkaasti. On ollut hienoa huomata, miten paljon intoa ja ideoita maakunnassa on. Ja miten selkeänä kaikilla on uudistuksen päämäärä: nykyistäkin paremmat palvelut maakunnan asukkaille.  

Verkkosivuston avaaminen elokuussa oli merkittävä askel: uudistus sai kasvot. Toisaalta saimme näkyväksi sen, että uudistusta todella tehdään. Saimme myös kanavan, jota kautta meihin uudistustiimiläisiin voi olla aina yhteydessä ja antaa vinkkejä työn painopisteiksi. Facebookissa olemme myös lisänneet näkyvyyttämme merkittävästi. Uudistuksen viestinnässä ja kuvituksessa esiintyy eteläsavolaisia sote- ja pelastusammattilaisia – uudistuksen tärkeimpiä tekijöitä. Yli sataa heistä ja maakuntalaisistamme saimme kuvata kesän aikana.

Työryhmätyöskentely on alkanut. Valmistelemme maakunnan palvelumallia kolmen eri asiakasryhmän näkökulmasta: lapset / nuoret / perheet, työikäiset ja ikääntyneet. Kaikkiin näihin luomme uusia toimintatapoja asiakkaiden ohjaamiseen, sähköisiin palveluihin, kotisohvalle tarjottaviin etäpalveluihin sekä sote-ammattilaisten tekemään yhteistyöhön. Haemme myös uutta tekemisen tapaa pelastuspalveluiden ja sote-palveluiden välille. 

Verkostot ovat uudistusta tehtäessä tärkeät. On ollut ilo tutustua niin järjestöneuvottelukunnan, nuorisovaltuuston kuin maakunnan yrittäjien toimintaan ja käydä keskustelua yhteistyön tekemisestä. Maakunnan poliittiset päättäjät olemme saaneet yhteen, kun uudistuksen ohjausryhmän toiminta käynnistyi. Johtoryhmätyöhön olemme saaneet mukaan kumppanit niin Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kuin oman alueemme sosiaalialan osaamiskeskuksestakin. Olen itse saanut osallistua valtakunnallisiin verkostoihin niin tietojohtamisen parissa, julkisen hallinnon strategian valmistelussa kuin muiden maakuntien kollegoiden kanssa monien eri teemojen parissa. Rohkenen väittää, että Etelä-Savon uudistusvalmistelun hyvä henki ja ketterä eteneminen on noteerattu hyvin laajasti.  

Parhaillaan valmistelemme osallistamisen mallia, jotta maakunnan asukkaat ja kumppanimme voivat osallistua uuden luomiseen ja vaikuttaa lopputulokseen. Me, jotka teemme uudistusta päätyöksemme, vastaamme siitä, että uudistuksen tavoitteet toteutuvat. Mutta emme halua tehdä tätä työtä yksin. Haluamme keskustella maakunnan toimijoiden kanssa, kuulla ja kuunnella ehdotuksia ja oppia niistä. Toisaalta toivon, että myös uudistustiimin suuntaan ollaan aktiivisia. Jos meistä ei kuulu riittävästi, kannattaa ottaa puhelin käteen tai viestittää vaikkapa verkkosivujen kautta täällä.

Etelä-Savo on pienehkö maakunta, mutta se on myös meidän vahva puolemme. Emme tarvitse ison maakunnan byrokratiaa, pystymme olemaan joustavia, meillä on jo nyt hyvin yhteentoimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, pystymme olemaan lähellä maakunnan asukkaita.  

Mukavaa syksyn alkua maakunnan asukkaille!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savoon merkittävä rahoitus henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun

Essote ja Vaalijala ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriöltä merkittävän rahoituksen vammaisten henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluun. Valtionosuutta saatiin noin 536 000 euroa. Essoten ja Vaalijalan omavastuuosuus on yhteensä noin 134 000 euroa ja kokonaiskulut noin 670 000 euroa.

”Saimme sen mitä haimme ja pääsemme rakentamaan merkittävää kehitystyötä. Teemme nyt koko maan henkilökohtaisen budjetoinnin mallia, joka muotoutuu lopulta hallituksen esitykseksi,” kuvaa hankkeen merkitystä Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen.

Essoten alueella rahoitusta saaneen hankkeen nimi on Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke. Sopiva kuuluu Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosohjelman sateenvarjon alle.

”Kysymys on kokeilusta, joka saattaa muuttaa vammaisten palvelujen käyttöä ja luoda heille aivan uusia yhteiskuntaan osallistavia ratkaisuja,” sanoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.

Mukana hankkeessa on Essoten ja Vaalijalan lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS), henkilökohtaisen budjetoinnin keskus Suunta, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kukunori ry, Mikkelin seudun Kehitysvammaisten tuki ry ja Etelä-Savon CP-yhdistys ry.

Kokeiluhankkeessa tarkastellaan henkilökohtaisen budjetoinnin soveltuvuutta henkilöille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita sekä avun ja tuen tarpeita. Tavoitteena on vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnittelu- ja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on tarjolla elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Hankkeessa kehitetään vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavan valtakunnalliset periaatteet ja toimintatavat. Hankkeiden yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Henkilökohtainen budjetointi vammaispalvelut Etelä-Savo sote-uudistus
Vaalijalan nuorten aikuisten vammaispalvelujen yksikkö, 2020.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustuksia yhteensä 2 926 400 euroa vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeeseen. Avustukset on myönnetty yhdeksälle kunnalle tai kuntayhtymälle hankekaudelle 2020 – 2021.

Lue valtioneuvoston tiedote tästä

Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta täältä

Niina Kaukonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen@etela-savo.fi