Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä asetti aluejohtoryhmän

Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä kokoontui (2.2.) linjaamaan maakunnan tulevaisuutta. Alueen päättäjistä ja hyvinvointialueeseen yhdistyvien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä keskusteli laajasti ja hyvässä hengessä uudistuksen liittyvistä asioista. Ohjausryhmässä ovat luottamus- ja virkahenkilöihin kuuluvat edustajat maakunnan kunnista, kuntayhtymistä Essote ja Vaalijala sekä Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Lisäksi ohjausryhmässä on Etelä-Savon maakuntaliiton edustus. Sosteri-kuntayhtymän odotetaan tekevän päätöksen osallistumisesta hyvinvointialueen yhteiseen valmisteluun vielä helmikuussa.

“Mukana oli ensimmäistä kertaa Savonlinnan edustajat ja toivotamme jatkossa lämpimästi tervetulleiksi mukaan myös Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja Enonkosken edustajat. Kun yhteisen hyvinvointialueen palvelujen perusteita luodaan, tarvitsemme sosterilaisia ihan jo maakunnan asukkaiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi”, muistuttaa Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk.).

Kokous hyväksyi Savonlinnan asettamat edunvalvontatavoitteet osaksi hyvinvointialueen yhteisiä edunvalvonnan tavoitteita.

“On hyvä, että kaupungin kannalta merkittävät edunvalvontatavoitteet nostettiin koko Etelä-Savon alueen yhteisiksi tavoitteiksi yksimielisesti. Aktiivista edunvalvontaa tarvitaan kuntalaisten peruspalvelujen turvaamiseksi sote-uudistuksen lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyen”, toteaa Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

Savonlinnan kaupunginvaltuusto ja -hallitus olivat nimenneet edunvalvonnan tavoitteiksi maan hallituksen ja eduskunnan suuntaan muun muassa seuraavat asiat:

  • Lainsäädännön tarkistamisen siten, että Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen määräaikaisuus vuoteen 2032 saakka muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi sekä velvoitteeksi Etelä-Savon hyvinvointialueelle.
  • Keskittämisasetuksen lieventämisen niin, että järjestämissopimuksessa voidaan sopia keskittämisasetuksesta poikkeavista leikkaavista sairaaloista tai leikkausmääriä joustavoitetaan siten, että ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan toiminta Savonlinnassa voi jatkua.
  • Saaristoisuuden parempi huomioimisen sote-rahoituksessa tai Savonlinnan saamisen saaristokunnaksi tai muulla tavalla lisärahoituksen saamisen maan hallituksen linjaaman kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan ylläpitämiselle Etelä-Savossa. 

Hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdaksi otettiin muun muassa, että erikoissairaanhoidon työnjaon tarkempi valmistelu tehdään osana Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi vähintään nykyisentasoista päivystävää keskussairaalaa. Tarkempi valmistelu tehdään Sosterin ja Essoten asiantuntijoiden toimesta.

“Tarkennus ”vähintään nykyisentasoisista” sairaaloista mahdollistaa kummankin sairaalan kehittämisen edelleen. Tämä oli hyvä kokouksessa tehty täsmennys”, sanoo ohjausryhmässä puhetta johtanut Essoten hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväinen (kesk.).

Ohjausryhmä keskusteli pitkään hyvinvointialueen valmistelua kevään 2021 aikana ohjaavan aluejohtoryhmän kokoonpanosta ja hyväksyi sen kokoonpanon väliaikaisena.

Pohdinnassa oli erityisesti pienten kuntien asema aluejohtoryhmässä. Valmistelijat olivat halunneet pitää johtoryhmän tiiviinä ja kaikista kunnista ei ollut sisällytetty siihen edustajia. Lisäksi todettiin, että edellytykset aluejohtoryhmän täysipainoiselle työskentelylle ovat vasta, kun Sosteri-kuntayhtymä on tehnyt osallistumispäätöksen.

Aluejohtoryhmän kokoonpano on väliaikaisessa muodossaan seuraava:

  • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja
  • Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: kuntayhtymäjohtaja
  • Vaalijalan kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja
  • Etelä-Savon pelastuslaitos: pelastusjohtaja
  • Mikkelin kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Savonlinnan kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Pieksämäen kaupunki: kaupunginjohtaja
  • Juvan kunta: kunnanjohtaja
  • Hirvensalmen kunta: kunnanjohtaja
  • Rantasalmen kunta: kunnanjohtaja 

Aluejohtoryhmän toimeksi annettiin myös valmistella tarkistus tulevan alueohjausryhmän kokoonpanoon. Nyt saadun ohjeistuksen mukaisesti tulevaan alueohjausryhmään kuuluvat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien johtavien luottamushenkilöiden ja/tai kunnanjohtajien edustus niiden hallitusten päätösten mukaisesti, pelastuslaitoksen edustus sekä aluejohtoryhmän jäsenet ja tarvittavat valmisteluvastuussa olevat viranhaltijat.

“Alueohjausryhmälle tehdään työjärjestys. Toivottavana pidettiin myös, että Enonkoski päättää osallistumisesta alueohjausryhmään”, kertoo nykyisen johtoryhmän puheenjohtaja Risto Kortelainen.

Alueohjausryhmä vahvistaa seuraavassa kokouksessaan aluejohtoryhmän kevään 2021 kokoonpanon. Kun sote-uudistuksen lainsäädännön voimaantulo varmistuu, aluejohtoryhmä jatkaa väliaikaishallinnon väliaikaisena valmistelutoimielimenä. Tässä vaiheessa toimielimeen tehdään tarvittavat täydennykset ja muutokset. Väliaikainen valmistelutoimielin on toimivallaltaan tiukasti rajattu päätöksentekoelin sote-lakien voimaan tulosta aina vaalien jälkeiseen aikaan.  

Alueohjausryhmä on tarkoitus muuttaa jatkossa toimeenpanolakiesityksen mukaiseksi seurantaryhmäksi jo ennen sote-lakien voimaantuloa. Seurantaryhmä on lakien voimaantulon jälkeen uudistuksessa päätöksentekijöitä edustava elin.

“Keskustelu oli miellyttävällä tavalla rakentavaa ja asioita eteenpäin vievää. Olemme ottamassa isoja askeleita kohti Etelä-Savon hyvinvointialuetta”, sanoo Essoten valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok.).

Lisätietoja:

Aira Kietäväinen
Puheenjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistuksen ohjausryhmä
aira.a.kietavainen@gmail.com
050 349 1353

Anna-Kristina Mikkonen
Puheenjohtaja
Savonlinnan kaupunginvaltuusto
mikkonenak@gmail.com
050 306 7270

Seija Kuikka
Puheenjohtaja
Mikkelin kaupunginvaltuusto
seija.kuikka@mikkeli.fi
044 794 2206

Eero Aho
Puheenjohtaja
Essoten valtuusto
eero.aho@espl.fi
044 309 5128

Risto Kortelainen

Johtoryhmän puheenjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
risto.kortelainen@essote.fi
050 522 8677

Sami Sipilä
Muutosjohtaja
Etelä-Savon sote-uudistus
sami.sipila@etela-savo.fi
044 770 0577

Sote-uudistusta videon muodossa

Marraskuussa 2020 viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ideoivat yhdessä uusia tapoja viestiä sote-uudistuksesta eri kohderyhmille. Syntyi ajatus opetusvideosta, jossa sote-uudistusta väännetään rautalangasta. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että tulevat sote- ja pelastusalan ammattilaiset ymmärtävät sote-uudistuksen kokonaisuuden ja sen tuomat muutokset.

”Otin puhelimen käteen ja soitin Esedulle ja Xamkille, että kiinnostaisiko tämän tyylinen projekti ja voisiko sote-uudistuksen opetusvideon ottaa osaksi jotain opintokokonaisuutta sote-alan opiskelijoilla? Molemmat oppilaitokset olivat todella kiinnostuneita, joten lähdin sitten projektia edistämään”, kertaa Viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen.

Projekti nimettiin OSUVA:ksi, joka tulee sanoista Osallisuutta oppimisesta sote-uudistuksen valmistelussa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän tavoitteita ovat muun muassa

  • Kuvata ymmärrettävästi uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa,
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta ja
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille.

Sote-uudistusta käsittelevä video vastaa hyvin näihin tavoitteisiin ja edistää myös osallisuuden tavoitteita: osana sote-uudistus videota on mahdollista tehdä tehtävä, jonka tuotoksia hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa Etelä-Savossa. Opiskelijoita halutaan kannustaa yhteiskuntavaikuttamiseen ja rohkaista tuomaan omia näkemyksiä esille. Sote-uudistus vauhdittaa sote-alan digitalisaatiota ja tuo uusia toimintamalleja hyvinvointialueille, jotka muuttavat sote- ja pelastusalan ammattilaisen työnkuvaa. On tärkeää, että myös opiskelijoille saadaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Video on jaksotettu neljään eri kokonaisuuteen, jotka mahdollistavat videon katsomisen myös osissa.

  1. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  2. Sote-uudistus Etelä-Savossa
  3. Vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työhön
  4. Yhteenveto ja tehtävälle ohjaus

Videon kokonaiskesto on noin 33 minuuttia.

Videon sisällöissä on hyödynnetty paljon Etelä-Savon sote-uudistuksen aiemmin tuotettuja materiaaleja, kansallisen soteuudistus.fi sivuston materiaaleja, erilaisten tutkimusten tuloksia (esim. DIgiIN-hanke), asiantuntijapodcasteja ja -uutisia eri lähteistä. Videon sisältöjä on tarkastettu jopa Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

”Uskoisin, että video ei ainakaan harhaan johda katsojaa. Toiveena onkin, että videon katsomisen jälkeen ymmärrys sote-uudistuksesta kokonaisuutena olisi kehittynyt ja mahdollisesti virheellisiä ajatusmalleja olisi saatu oikaistua”, pohtii Seppänen.

Sote-uudistuksen kokonaisuus on laaja ja monimutkainen. Seppäsen mielestä hankesuunnitelmissa esitellyt tavoitteet, osa-tavoitteet ja eri osa-alueet ovat monesti hankalasti sisäistettävissä.

”En halunnut sortua myöskään yli-yksinkertaistamiseen, koska tässä vaarana olisi se, että merkitykset voivat muuttua alkuperäiseen ajatukseen nähden. Tiedostan, että video sisältää edelleen vaikeita sanayhdistelmiä ja lauseita, mutta olen pyrkinyt esimerkkien kautta ja käsitteitä avaamalla helpottamaan ymmärtämistä. Paljon videossa olisikin vielä kehitettävää, ja toivottavasti palautetta siitä opiskelijat ahkerasti antavatkin.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että helpompi sote-uudistuksen kokonaisuus on ymmärtää katsomalla tuottamani video, kuin itse etsimällä tietoa kaikista eri lähteistä.”

Sote-uudistus videota voidaan esittää myös laajemmalla jakelulla sote-alan henkilöstölle ja maakunnan asukkaille. Ei ole itsestäänselvyys, että sote-ammattilainen tietäisi tai ymmärtäisi mitä sote-uudistus tarkoittaa ja miten se tulee muuttamaan työnkuvaa julkisella puolella. Video julkaistaan YouTubessa Etelä-Savon sote-uudistuksen kanavalla: https://youtu.be/67DIZhfyq-Q

Alta voit vielä ladata esityksen pohjana toimivan Dia-esityksen sekä videon käsikirjoituksen:

Antoisia oppimishetkiä!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Kohti mielenkiintoista kevättä – Muutosjohtaja Sami Sipilän yhteenvetoa Etelä-Savon sote-uudistuksesta

Mistä kaikki lähti?

Etelä-Savon sote-uudistusta on nyt valmisteltu noin vuoden ajan. Kevään 2020 suurin ponnistelu oli kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön sellaiset rahoitushakemukset, että saisimme maakuntaan mahdollisimman runsaan rahoituksen tärkeiden sote-palvelujen kehittämiseen. Kesällä saimme tiedon 5,5 miljoonan euron rahoituksesta ja syksyn aikana iloisia uutisia tuli vielä 2,5 miljoonan euron edestä lisää. Lisäksi Itä-Savo sai ministeriöltä 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen ja iloinen! 

Kesän jälkeen uudistuksen tekeminen käynnistyi konkreettisesti. Henkilöstöä rekrytoitiin ja uudistustiimi muodostui. Työpajoja järjestettiin niin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa kuin työikäisten ja ikääntyneidenkin palveluiden osalta. Aloitimme keskustelut kolmannen sektorin kanssa, tapasimme nuorisovaltuustoa ja keskustelimme yrittäjien kanssa. Kutsuimme kunnat mukaan ohjausryhmätyöhön. Loimme tiiviit yhteydet sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyshenkilöihin. Myös naapurialueiden hankkeiden kanssa aloitimme yhteisen tekemisen. Valtakunnalliset verkostot aktivoituivat syksyn aikana. 

Etätyötä ja uusia kokeiluja

Etätyön aikakausi toi uusia tapoja työskennellä. Palveluihin liittyvät työpajat järjestettiin virtuaalisesti. Samoin kokeiltiin infotilaisuuksia henkilöstölle ja kumppaneille puhtaasti sähköisten välineiden avulla. Uudistustiimin päivittäinen työ tapahtuu edelleen lähes yksinomaan virtuaalisella työpaikalla. Toisaalta etätyön aikakausi helpotti uudistuksen työryhmien, johtoryhmän ja laajan ohjausryhmän toimintaa. Jäsenet tulevat kaikista alueen kunnista, ja välimatkat ovat pitkiä. Toki toivon, että pääsemme mahdollisimman pian taas yhteisiin kokous- ja kahvipöytiin alueen sote- ja pelastustyöntekijöiden, päättäjien ja kumppaneiden kanssa tapaamaan toisiamme. 

Syksyn työskentelyn tavoite oli nopeastikin käynnistää kokeiluja ja pilotteja uusista toimintatavoista ja palveluista. Keskeistä on kerätä kokemuksia ja palautteita, jotta uudelle hyvinvointialueelle saadaan parhaat mahdolliset toimintamallit käyttöön. Haluamme tuoda julkisiin palveluihin uudenlaista kokeilukulttuuria, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetään palveluja niin, että ne toimivat ja ovat kustannustehokkaita. 

Kohti mielenkiintoista kevättä

Kevään 2021 aikana hyvinvointialueen valmistelu jatkuu, ja uusia pilotteja syntyy. Aloitamme palvelustrategian laatimisen heti vuoden alussa. Palvelustrategiassa määritellään hyvinvointialueen palveluiden kokonaisuus ja yksityiskohtaisemmat sisällöt. Erittäin iso ponnistus on myös hyvinvointialueen väliaikaishallinnon rakentaminen. Väliaikaishallinto vastaa hyvinvointialueen valmistelusta vuosina 2021 ja 2022 sen jälkeen, kun sote-lait on Eduskunnassa hyväksytty.  

Etelä-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan isoja ratkaistavia kysymyksiä niin talouden, väestön ikääntymisen kuin palveluiden tarpeenkin puolella. Vahvuus on kuitenkin se, että pienessä maakunnassa pystymme tekemään yhteistyötä ilman raja-aitoja tai raskaita rakenteita. Yhteisen hyvinvointialueen luomisessa ovat mukana sote- ja pelastusorganisaatioiden henkilökunnan lisäksi kunnat, järjestöt, asukkaat, yritykset ja monet muut tärkeät kumppanit. Se on Etelä-Savon suurin vahvuus. 

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

APUA AJOISSA! -hanke itsemurhien ehkäisyyn käynnistyy Etelä-Savossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle hankeavustuksena yhteensä 930 000 euroa valtionavustusta Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA!) -hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajia ovat Essote, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek-säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus. Hankkeella on kiinteä yhteys sote-uudistukseen, ja hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sote-uudistusta koskevat linjaukset.  

Hanke on tärkeä, koska itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla muuta maata korkeampaa. Tätä selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi päihteiden suuri kulutus, muiden mielenterveyshäiriöiden laaja esiintyminen ja fyysinen sairastaminen.  

Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien hoidon tarpeen arviointia ja palvelua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön ja hänen läheistensä kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arviointi palvelisivat korkean itsemurhariskin henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tärkeitä tavoitteita ovat myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. 

Hankkeen kohdeorganisaatioissa otetaan käyttöön useita menetelmiä, esimerkiksi: uusi itsemurhien Käypä hoito -suositus, LlNlTY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille), Lapset puheeksi-menetelmä, jälkipurku-ja vertaistukitoimintamalli. Mediakampanjat ovat tärkeitä väestötason vaikuttamiskeinoja.   

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on kuusi (6) tavoitetta ja ne jakautuvat kahteen osaprojektiin.  

Osaprojekti 1.  

Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. 

  • Tavoite 1. Otetaan käyttöön ”Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito” – käypä hoito -suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä edellä mainittujen toimintojen johtamisessa. 
  • Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä. 

Osaprojekti 2.  

Vaikutetaan Essoten ja Keski-Suomen alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. 

  • Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. 
  • Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. 
  • Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: ”Kohtaa- välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin.” 
  • Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi – menetelmä systemaattiseen käyttöön. 

APUA AJOISSA! -hankkeen rekrytoinnit ja toiminta käynnistyy vuoden 2021 alusta ja hanke päättyy vuoden 2022 lopussa, jolloin uudet toimintamallit ovat vakiinnutettu käytäntöön. Hankkeeseen rekrytoidaan hankepäällikön lisäksi hankekoordinaattoreita eri hankeorganisaatioihin.

APUA AJOISSA! -hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelmaa. Hankkeen etenemistä voit seurata etela-savo.fi -verkkosivustolla ja Etelä-Savon sote-uudistuksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja YouTubessa. 

Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelma. 

Kirsi Leinonen 

Hankepäällikkö 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma 

kirsi.leinonen@etela-savo.fi 

040 3599 488 

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä 2021

Uudistustiimin viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ovat yhdessä uudistustiimin ja maakunnallisen viestintäryhmän kanssa rakentaneet Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintästrategian ja -suunnitelman vuodelle 2021. Viestinnän kokonaisuudessa korostuvat yhdessä tekeminen, vastuun jakaminen ja osallisuus. Sote-uudistuksen viestinnässä halutaan tuoda aiheita lähelle asukasta, konkretisoida muutoksia ymmärrettävästi ja tuoda esiin eteläsavolaisten ääntä. Toivomme maakunnan asukkailta vuonna 2021 aktiivista osallistumista ja teemme parhaamme, jotta mahdollisuudet osallistumiseen ovat monipuolisia ja saavutettavia.

Viestintästrategia ja -suunnitelma on hyväksytty viestintä- ja johtoryhmissä 9. ja 10.12.2020. Viestinnän kokonaisuus on arvioitu myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman kansallisesta viestinnästä vastaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. Etelä-Savon viestintästrategia ja –suunnitelma ovat saaneet hyvää palautetta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Viestintästrategia

Viestintästrategialla tarkoitetaan ylätason suunnitelmaa siitä, mitä vaikuttavuutta viestinnällä halutaan saavuttaa. Viestintäsuunnitelma vastaa siihen, mitä toimia tehdään, jotta vaikuttavuus saavutetaan.

Viestintästrategian ydin muodostuu visiosta, missiosta ja arvioista. Visiolla eli unelmalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista näkemystä siitä, millainen lopputulos saadaan, kun tavoitteet on saavutettu. Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla perustehtävää eli missiota. Arjen toimintaa ohjaavat arvot, ja ydinviesti kertovat kaikille toiminnassa mukana oleville toiminnan merkityksestä.

Ydinviesti:

Me Tehdään – uudistus tehdään yhdessä ja yhdenvertaisesti. ”Tärkein työ sote-uudistuksen toteuttamisessa tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden yhteisessä arjessa.”

Missio:

Viestimme sote-uudistuksesta monikanavaisesti ja moniulotteisesti eri kohderyhmille, ja mahdollistamme jokaisen eteläsavolaisen osallisuuden sote-uudistuksen valmistelussa.

Viestinnän arvot:

Marinin hallituksen viestinnän arvot: avoimuus, selkeys, luotettavuus, rohkeus ja vuorovaikutteisuus

Viestinnän visio:

Etelä-Savo – polku hyvään huomiseen. ”Jokainen eteläsavolainen ymmärtää, miksi sote-uudistus tehdään, ja mitä muutoksia se tuo tullessaan. Sote-uudistus on toteutettu eteläsavolaisten tarpeisiin vastaten, ihmiset ja palvelut edellä. Uuden maakunnan brändi on asukkaidensa näköinen.”

Viestinnän tavoitteet

  • Tukea viestinnällisesti Etelä-Savon sote-uudistuksen päämääriä
  • Kuvata ymmärrettävästi sote-uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille
  • Vahvistaa uudistuksen uskottavuutta ja rakentaa luottamusta

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän vuosi 2020

Vuosi 2020 on ollut hankkeiden käynnistymisen myötä myös viestinnän käynnistymisen vuosi. Vuoden keskeisiä teemoja ovat olleet brändikonseptin, sisäisen viestintäympäristön ja ulkoisten kanavien rakentaminen, osallisuuden mahdollistaminen, palvelumuotoilun tukeminen ja verkoston aktivoiminen.

Etelä-Savon hyvinvointialueen viestinnän yhteenveto 2020.

Viestinnän vuoden 2020 suurten kehitysteemojen yhteenveto.

Erityisen tärkeää on ollut saada sisäisen viestinnän ympäristö toimimaan niin, että ihmiset voivat tehdä töitä yhdessä paikasta riippumatta. Tämä on vaatinut paljon koulutusta ja uusien työtapojen omaksumista koko tiimiltä.

“Yhdessä olemme onnistuneet luomaan digitaalisen työympäristön, joka tarjoaa etätyömahdollisuuden lisäksi kokemuksen yhteisöllisyydestä. Tämä on erittäin tärkeää tehokkaan tiimikulttuurin kehittymisen kannalta.” Klén toteaa.

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelmassa kuvataan sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän osa-alueet:

  • nykytila
  • kohderyhmät
  • suuntaviivat
  • tavoitteet
  • viestintäkanavat
  • vastuut
  • käytännön toimenpiteet
  • osallisuus

Viestinnän tekemistä ohjaa toimenpidesuunnitelma, jossa viestinnän konkreettiset työtehtävät on määritelty viikkotasolla. Toimenpidesuunnitelma elää ja päivittyy hankkeiden tarpeiden mukaisesti.

Sisäisen viestinnän kolme kohokohtaa

  1. Mahdollistaa ketterää ja avointa valmistelutyötä sekä tukea vuorovaikutuksellisen toimintakulttuurin rakentumista
  2. Microsoft Teamsin tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö
  3. Tietojohtamisen tukeminen

Muutoksessa on olennaista pitää kaikki kohderyhmät tietoisina siitä, mitä uudistuksen valmistelussa tapahtuu ja käydä aktiivista vuoropuhelua, jotta kaikilla on sama ajankohtainen näkemys tilanteesta. Haluamme sisäisessä viestinnässä panostaa läpinäkyvään ja avoimeen viestintään, jotta voimme jakaa asiantuntemusta ja tietoa ketterästi eri osapuolien kesken. Microsoft Teamsin käyttöönotto mahdollistaa vuorovaikutteisen ja joustavan tavan tehdä työtä myös etätyön aikana. Tämä viestinnän avulla rakentuva uusi vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee tiedolla johtamista, jossa nojataan ajankohtaiseen faktatietoon päätöksenteossa.

Ulkoisen viestinnän kolme kohokohtaa

  1. Vuorovaikutuksen mahdollistaminen sekä kehittäminen uudistustiimin ja kohderyhmien välillä
  2. Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille
  3. Vahvistaa uudistuksen uskottavuutta ja rakentaa luottamusta

Ulkoisessa viestinnässä korostuu myös yhdessä tekemisen meininki ja yhteistyön mahdollisuuksien rakentaminen. Uudistustiimi haluaa toimia mahdollisimman laajassa yhteistyössä niin maakunnan asukkaiden kuin muiden sidosryhmien kanssa. Viestintästrategian vision mukaisesti, haluamme tehdä sote-uudistuksesta ymmärrettävää ja selkeää viestintää, jotta halutessaan jokainen voi ymmärtää mistä uudistuksessa on kyse ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Perustamme kaiken viestintämme luotettavaan ja uskottavaan tietoon, joka tuodaan ajankohtaisesti ja tehokkaasti kohderyhmien tietoisuuteen.

Alla olevassa kuvassa on kuvattuna Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän monipuolinen kenttä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen viestintä 2021.

Osallisuus

Osallisuudella tarkoitetaan sitä, että eteläsavolaiset kokevat voivansa osallistua Etelä-Savon sote-uudistuksen, heitä koskevan muutoksen, valmisteluun. Osallisuuden toteuttamiseen käytetään monia eri kanavia ja työkaluja.

Osallisuuden teemoja ovat:

  1. Ajasta ja paikasta riippumattomuus
    • Tarjoamme monipuolisia osallistumismahdollisuuksia, jotka eivät ole sidottuna aikaan ja paikkaan
  2. Konkreettinen osallistuminen
    • Pilotit eli ketterät kokeilut aidoissa asiakas- ja ammattilaisympäristöissä
  3. Tiedolla johtaminen
    • Tietoa hyödynnetään osallisuutta suunniteltaessa niin, että osallisuus vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmien toiveisiin ja osallisuuden tuloksia hyödynnetään aidosti sote-uudistuksen valmistelussa

Osallisuuden avulla voidaan konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille. Toivottavasti pääsemme myös fyysisesti ensi vuoden puolella jalkautumaan eteläsavolaisten joukkoon. Viestintäkoordinaattori haluaisi jo kovasti päästä kuulemaan toreilla mielipiteitä ja ajatuksia sote-uudistuksesta.

Osallisuutta toteutetaan mahdollisesti seuraavin keinoin:

  • Kysy & vaikuta 24/7 verkkosivuilla
  • Ryhmien tapaamiset n.1krt/kk
  • Pilotit 24/7
  • Live-foorumit (Teams ja Facebook) 1krt/kk ja niiden tallenteet YouTubessa 24/7
  • OSUVA-projektin e-opetusmateriaali 24/7 Youtubessa
  • Kyselyt ja gallupit
  • Tapahtumiin osallistuminen ja vierailut eri sidosryhmien tapaamisissa
  • Työpajat eri aiheista jatkuvasti käynnissä tarpeen mukaan
  • Kysy, me vastaamme –palsta suunnitteilla paikallismediaan!
Etelä-Savon hyvinvointialueen osallisuus 2021.
Suunnitelma sote-uudistuksen osallisuudesta.

Haluamme tehdä viestintää modernisti ja monipuolisesti, hyödyntäen kuitenkin myös perinteisiä kanavia ja medioita. Etelä-Savon sote-uudistukseen liittyvissä asioissa olkaa rohkeasti yhteyksissä meihin uudistustiimin tyyppeihin. Alta löytyvät vielä meidän ulkoisen viestinnän kanavat ja sähköposti, josta meidät tavoittaa suoraan.

Tervetuloa osallistumaan Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun liittyvään keskusteluun!

Kanavat

Verkkosivut: https://etela-savo.fi/

Facebook: Etelä-Savon sote-uudistus / https://www.facebook.com/esavonmaakunta

Youtube: Etelä-Savon sote-uudistus / https://www.youtube.com/channel/UCCNAMP7if9aD_QftHf22klw

Sähköposti: uudistustiimi@etela-savo.fi

Miltä sote- ja pelastuspalvelut näyttävät Etelä-Savossa vuonna 2030?

Teimme maakuntalaisille avoimen kyselyn, jonka tavoitteena oli mahdollistaa eteläsavolaisten osallistuminen tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen kehittämiseen. Kyselyllä haettiin vastauksia siihen, miltä sote- ja pelastuspalvelujen tulisi näyttää vuonna 2030 ja mitä toiveita vastaajilla oli palveluihin liittyen.

Kyselyä mainostettiin verkkosivuilla, Facebookissa ja lisäksi kysely lähetettiin sähköpostilla kaikille sidosryhmille, joita pyydettiin välittämään kyselyä mahdollisimman laajasti eteenpäin. Kyselyyn pystyi vastaamaan aikavälillä 23.10. – 4.12 ja kyselyyn vastasi 519 henkilöä.

Vastanneista henkilöistä suurin osa oli Etelä-Savon vakituisia 30-65 vuotiaita asukkaita. Vastaajia oli kuitenkin kaikista ikäryhmistä hyvin edustettuina.

Sote-uudistuksen myötä digitaalisia palveluvaihtoehtoja tullaan jatkossa lisäämään ja monet ovatkin valmiita niitä hyödyntämään.

Kyselyn tuloksia. Oletko valmis asioimaan tulevaisuudessa pääasiassa digitaalisesti?

Terveysasioita hoidetaan kuitenkin mieluummin fyysisellä vastaanotolla kuin esimerkiksi videovastaanotoilla. Digitaalisista palveluista kannatusta saivat kuitenkin mobiilisovellus, sähköinen ajanvaraus ja joustavat yhteydenottotavat kuten chat-palvelut. Tärkeänä nähtiin myös se, että omia tietoja voisi tarkastella ja hallita verkossa helposti.

Kyselyn tuloksia. Millainen sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalvelu helpottaisi elämääsi eniten?

Fyysisesti lähellä asuinpaikkaa palveluista tulisi vastaajien mukaan sijaita ainakin näytteenottopalvelut, lääkäripalvelut, hoitajan vastaanotto sekä suun terveyspalvelut. Etäpalveluiden mahdollisuudet nähtiin sosiaaliohjauksessa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, mutta myös hoitajan vastaanotoissa ja lääkäripalveluissa.

Kyselyn tuloksia. Mitkä seuraavista palveluista voisi mielestäsi tarjota etänä?

Avoimia vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 267. Kysymyksenä oli, miltä sote- ja pelastuspalvelut näyttävät vuonna 2030? Tekoälyn luomassa yhteenvedossa palveluiden saatavuus ja saavutettavuus sekä yhdenvertaisuus korostuvat.

Tekoälyn luoma yhteenveto kyselyn tuloksista.

Tekoälyn luoma yhteenveto

Positiivista kyselyn tuloksissa oli se, että kyselyn perusteella eteläsavolaisten ajatukset tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluista ovat samassa linjassa Etelä-Savon sote-uudistuksen ja kansallisten tavoitteiden kanssa. Sote-uudistuksen valmistelussa maakuntalaisten näkemysten ja toiveiden huomiointi on olennaista, koska tärkein työ sote-uudistuksen toteuttamisessa tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten sekä asiakkaiden ja potilaiden yhteisessä arjessa.

Tutustu kaikkiin kyselyn tuloksiin tästä

Lisätietoja: Sami Sipilä, sami.sipila@etela-savo.fi

Joulu etänä lähellä

Vietämme tänä vuonna joulua poikkeuksellisessa tilanteessa. Välimatkoista huolimatta yhteys läheisiin on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Me Etelä-Savon sote-uudistuksen uudistustiimissä toivomme, ettei kukaan jäisi juhlapyhinä yksin.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa suomalaisia viettämään joulua samassa tilassa vain läheisimpien ihmisten kanssa ja käyttämään luovuutta muiden tapaamisessa: 

https://thl.fi/fi/-/juhli-joulua-pienessa-porukassa-ja-valta-ruuhkia-listasimme-vinkkeja-turvalliseen-pyhien-viettoon

Uudistustiimi on koonnut vaihtoehtoisia videopuhelumahdollisuuksia ohjeistuksineen joulutervehdyksen yhteyteen. Haluamme tuoda tiedoksi turvallisia sekä vastuullisia vaihtoehtoja yhteydenpitoon myös joulun aikana.  

Kiitämme lämpimästi kaikkia eteläsavolaisia ja Etelä-Savon sote-uudistukseen osallistuneita tahoja kuluneesta vuodesta.  

Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta 2021! 

Etelä-Savon sote-uudistuksen uudistustiimi 

Tutustu etäyhteysmahdollisuuksiin

WhatsApp 

  • Monelta suomalaiselta jo puhelimesta löytyvä WhatsApp-viestintäsovellus on ilmaiseksi saatavilla puhelimen sovelluskaupasta. Videopuhelun soittaminen WhatsApp-sovelluksessa vaatii sen, että molemmilla osapuolilla on sovellus ladattuna ja otettu käyttöön. WhatsApissa yhteyden muodostaminen tapahtuu puhelinnumeron välityksellä.  

Käyttö: Videopuheluita voi soittaa WhatsApp keskustelussa painamalla kameran kuvaa keskustelun oikeassa yläreunassa. Videopuheluita voi soittaa maksimissaan kahdeksan (8) henkilön WhatsApp-ryhmissä.  

Apple Facetime 

  • Facetimea voi käyttää vain Applen laitteilla, eli molemmilla osapuolilla täytyy olla Applen laite. Facetime on valmiiksi asennettuna Applen laitteissa. Käyttö: Normaalin puhelusoiton sijasta voit valita videopuhelusoiton.  

Samsung videopuhelu 

  • Samsungin puhelimien välillä toimii suora videopuhelu ilman mitään lisäsovellusten lataamista suoraan yhteystiedon vaihtoehdoista (puhelu, tekstari, video). 

Ohjeita WhatsApin videpuhelun, Applen Facetimen ja muiden videopuhelusovellusten käytöstä:  

Henri Kärkkäinen. 2020. Näin soitat videopuhelun – älä anna koronan erottaa sinua lähimmäisistäsi. Ilta-Sanomat: https://www.is.fi/digitoday/art-2000006466014.html 

Osku Kannisto. 2020. Näin soitat videopuhelun: tutustu sovelluksiin. Elisa: https://elisa.fi/ideat/nain-soitat-videopuhelun/  

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden ajatuksia sote-uudistuksesta

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden keskuudessa sote-uudistus herättää vielä kummastusta ja huolta, mutta myös intoa ja toiveikkuutta löytyy uusia toiminta- ja palvelumalleja kohtaan. Kolme perhettä Pieksämäeltä kertoivat ajatuksiaan sote-uudistukseen liittyen. Erilaisia perheitä haastateltiin satunnaisesti ja lapsia perheissä oli yksivuotiaasta 13-vuotiaaseen.  
 
”Kyllä sote-uudistus herättää vielä paljon kysymyksiä, ristiriitaisia ajatuksia, epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Käsittääkseni ajatuksena on, että kaikille hoito olisi tasapuolista, mutta kuinka tämä voi käytännössä toteutua?” Pohtii nelilapsisen perheen äiti. 

Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämä tapahtuu monilla eri menetelmillä, kuten esimerkiksi siirtämällä palveluja verkkoon tai liikkuviksi lähipalveluiksi. Lopputuloksena on palveluiden parempi saatavuus ja saavutettavuus kaikille maakuntalaisille.  

Kuvituskuvia Pieksämäeltä. Kuvien henkilöt eivät liity haastatteluihin.

Perheet toivovat, että sote-uudistus väännettäisiin kuntalaisille rautalangasta. Ymmärrystä halutaan esimerkiksi siihen, mistä uudistuksessa on kysymys ja kuinka uudistus vaikuttaa perheiden arkeen. Suurempi, Etelä-Savon maakunta, tuntuu myös kaukaisemmalta ja kysymykset esimerkiksi hoidon saavutettavuudesta mietityttävät. Myös alueiden välinen tasa-arvo epäilyttää ja päättäjiltä toivotaankin kaukonäköisyyttä.  
 

”Toivomme, että perusterveydenhuollon palvelut säilyisivät omalla paikkakunnalla. Meidän perheemme käy viikoittain paikallisessa terveyskeskuksessa asioimassa ja se on todella näppärä, kun palvelu on kävelymatkan päässä.”  

Myös hammaslääkäripalvelut ja kouluterveydenhuolto saivat kiitosta perheiltä. 

Jonotusajat ovat hammashoidossa välillä kohtuuttoman pitkiä, mutta palvelu on hyvää ja se pitäisi ehdottomasti säilyttää Pieksämäellä, toteaa nelihenkinen perhe. 

Tulevaisuudessa ei ole väliä, saavutko palveluihin esimerkiksi chatin vai fyysisen hyvinvointiaseman kautta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan paljon uutta teknologiaa ja uusia tapoja toimia. Jotkin palvelut on edelleen säilytettävä lähellä, ja jotkin voidaan järjestää liikkuvina lähipalveluina. Joka tapauksessa palveluja voi tulevaisuudessa saada useimmilla ja erilaisilla tavoilla kuin nyt. Koska palveluja ja rakennetta suunnitellaan nyt, vielä ei voida määritellä, miten tämä konkretisoituu eri alueilla Etelä-Savossa. 
 
Perheet näkivät yhtenä hyvänä puolena sote-uudistuksessa tiedonkulun helpottumisen. Tähän vastataan muutosohjelmassa yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster-hanke) käyttöönoton sekä muutoin tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen avulla. 

”Tämänhetkinen ongelma on, että tieto ei kulje edes oman paikkakunnan sisällä järjestelmästä toiseen, saati sitten kunnasta toiseen esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä. Perheemme asioi kolmessa eri kunnallisessa sairaalassa kahden eri maakunnan alueella sekä lukuisilla yksityisillä terveysasemilla ympäri Suomen. Aina saa olla itse muistelemassa ja kertomassa lasten terveyshistoriaa.” 

Myös maakuntien välinen yhteistyö tietojen hallinnoinnissa mietityttää. 

”Toisaalta taas, mitä se auttaa, jos Pieksämäeltä Mikkeliin tieto kulkee, mutta esimerkiksi pohjoiseen Kuopioon mentäessä tietokatko on jälleen edessä. Kyllä tällaiset pitäisi olla valtakunnallisia”, pohtii eräs haastateltava.  

Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Pusenius kertoo maakuntien sisällä yhteisen tietopohjan luomisen ja tietojärjestelmien yhtenäistämisen olevan yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kaikkien maakuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tule olemaan yhtenäisiä. Kansallisella tasolla Kanta-arkisto kerää kuitenkin potilas- ja asiakastiedot yhteen niin yksityisiltä kuin julkisiltakin toimijoilta kaikkien ammattilaisten käytettäväksi. 

Maakunnan alueella tehtävä tietojärjestelmien yhtenäistäminen vaikuttaa tiedonkulun paranemiseen merkittävästi. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt Kuopion yliopistollisen sairaalaan yhteistoiminta-alueen kanssa. 

Jos uudistukselta saisi toivoa ihan mitä tahansa, perheet toivoisivat lisäresursseja Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tälläkin laajuudella palvelut ansaitsevat kiitosta. Erityisesti perheiden tukipalvelut ja neuvola saivat kehuja. Perheiden mukaan neuvolassa asiakkaiden kohtaaminen on ammattitaitoista ja välittävää.  

 
Uudistuksen myötä toiveissa on esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kokonaisturvallisuutta. Osa vanhemmista oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisten aito kohtaaminen ja läsnäolo ovat pääasiallinen tapa hoitaa asioita. 

”Kasvotusten tapahtuva asiointi herättää mielestäni enemmän luottamusta, kun se ihminen on siinä hetkessä ja tilanteessa juuri minua ja minun lastani varten.” 

Kasvotusten tapahtuvasta kohtaamisesta sote-uudistuksessa ei olla kokonaan luopumassa. Digitaaliset palvelut kuitenkin painottuvat, sillä ne mahdollistavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden. Tämä on erityisen tärkeää haja-asutetussa Etelä-Savossa. 

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ryhmät kokoontuivat summaamaan syksyä

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä-, henkilöstö- ja johtoryhmät kokoontuivat 9.12 ja 10.12.2020. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelman etenemistä ja ajankohtaisia asioita, valtakunnan tilanteen vaikutuksia ja vuoden 2021 viestintäsuunnitelmaa.

Maakunnalliseen viestintäryhmään on kutsuttuna edustajia kaikista Etelä-Savon kunnista ja kuntayhtymistä. Lisäksi ryhmässä on edustettuna muun muassa järjestöt, yrittäjät ja Etelä-Savon Maakuntaliitto. Viestintäryhmä kokoontuu noin kuukauden välein, ja syksyllä 2020 kokoontumisia ehdittiin järjestää etäyhteyksin neljä kappaletta.

Sote-uudistukseen liittyvää viestintää on koko syksyn tehty yhdessä alueiden kanssa. Viestintäkoordinaattori Emma Klén esitteli yhdessä sote-uudistuksen Uudistustiimin kanssa tehtyä viestintäsuunnitelmaa, joka sai maakunnan viestijöiltä yksimielisen tuen ja innostuneen vastaanoton. Viestintäryhmä jatkaa ryhmän päätöksellä kokoontumista kuukausittain myös tulevana vuonna.

Henkilöstöryhmässä käytiin lämminhenkistä keskustelua sote-uudistuksen etenemisestä. Henkilöstön puolelta linjattiin, että tunnelmat uudistukseen liittyen ovat tässä vaiheessa lähinnä odottavat. Tärkeä kohta saavutetaan, kun henkilöstöasiantuntija aloittaa työnsä tammikuussa 2021. Henkilöstöryhmän kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan tuolloin virallistaa ja tiivistää. Henkilöstön tiiviisti mukana pitämiseen on oltu tyytyväisiä jo hankevaiheessa, ja hyvää yhteyttä halutaan edelleen syventää.

Johtoryhmässä käsiteltiin rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tilannetta, ja todettiin hankepäälliköiden Paula Puseniuksen ja Kirsi Leinosen johdolla molempien etenevän hyvin aikataulussa ja budjetissa. Valmistelun tilanne on kuvattu alla olevassa taulukossa.

”Syksy on tehty hienosti hankkeiden kautta työtä, ja 7.12.2020 oli merkittävä päivä, kun hallituksen esitys sote-laeista valmistui. Tämä tarkoittaa, että aloitamme keväällä hyvinvointialueen hallinnollisenkin valmistelun. Hyvinvointialue syntyy kuitenkin heti, kun lait on eduskunnassa hyväksytty. Kevään aikana lähdemme yhä vahvemmin tekemään henkilöstösuunnittelua, taloussuunnittelua ja juridista valmistelua. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu laajenee siis huomattavasti” tiivisti innostuneesti muutosjohtaja Sami Sipilä.

Etelä-Savon sote-uudistuksen Uudistustiimi kiittää lämpimästi kaikkia ryhmiä ja muutoin valmistelussa mukana olleita kuluneesta vuodesta.

Lämmintä joulun aikaa!

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Tietojohtamisen MITÄ – MIKSI – MILLOIN

Kun tietojohtamiseen hurahtanut henkilö pääsee mieliaiheeseensa, tietojohtamiseen, alkaa kuulijoiden korvanappeihin tulvia kiireellistä huomiota vaativia menoja (tai siltä joskus tuntuu). Tietojohtaminen on kuitenkin osa meidän kaikkien arkipäivää – halusimme tai emme. Mitä tietojohtaminen on ja miksi se on niin tärkeää?

MITÄ?

Tietojohtaminen on tiedolla johtamista, sitä että päätöksiä tehdään faktatiedon avulla. Taannoinen koronatilanteen hallinta Mikkelin alueella on hyvä esimerkki tiedolla johtamisesta; päätökset perustuivat altistuneiden liikkeistä kerättyyn tietoon, eivät sattumaan. Tietojohtaminen on myös tiedon johtamista. Sitä tarvitaan, koska tiedon määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. Tiedon johtaminen on sen varmistamista, että oikea tieto on oikealla henkilöllä oikeaan aikaan. Yksinkertaisimmillaan tiedon johtaminen on sitä, että tietokoneen kansiorakenne pidetään kunnossa ja tieto siten helposti löydettävissä. Aivan kuten aiemmin meillä oli tapana mapittaa asiapaperit kansioihin.

MIKSI?

Miksi tietojohtamisesta puhutaan niin paljon? Elämme tietotalouden aikaa; tietoa tuotetaan moninkertaisesti aiempaan nähden, erilaista tietoa suorastaan tulvii aina tietoähkyyn saakka. Meidän kannattaa hallita ja hyödyntää tietoa eikä antaa tiedon hallita meitä.

MILLOIN?

Aina. Tietojohtaminen on sote-maailmassa läsnä käytännössä kaikessa mitä teemme. Sote-tietojohtamisen perusta on oikea kirjaaminen. Jos hoitotilanteen kirjaamisessa on puutteita, ei myöskään tietojärjestelmien keräämästä datasta johdon työpöydälle jalostettu tieto ole oikeaa.

Rakenneuudistuksessa kehitämme tietojohtamista, koska haluamme tuottaa yhdenmukaista ja alueiden välillä vertailtavaa tietoa sen varmistamiseksi, että kaikilla suomalaisilla on tulevaisuudessa yhdenmukaiset mahdollisuudet laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kaikkien tulevien maakuntien alueilla on syksyn aikana tehty DigiFinlandin toimesta yhtenäiset tietojohtamisen nykytilan arvioinnit ja niiden pohjalta rakenteeltaan yhdenmukaiset kehittämissuunnitelmat – niin myös meillä Etelä-Savossa. Kerromme lisää tietojohtamisen kehittämisen etenemisestä vuoden 2021 aikana!

Etelä-Savon hyvinvointialueen tietojohtamisen tiekartta.

Kirjoittaja on Etelä-Savon rakenneuudistuksen hankepäällikkö, KTM (tietojohtaminen), FM (kehitysbiologia), jonka missio on pudottaa tietojohtaminen juhlavista strategiapuheista osaksi jokapäiväistä työtä.

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius@etela-savo.fi