fbpx

KUUDES SOPIVA-HANKKEEN KEHITTÄMÖ VERKKOTAPAHTUMANA TIISTAINA 18.5.2021

Oletko kiinnostunut vammaispalveluiden kehittämisestä? Innostaako sinua osallisuutta edistävän avun ja tuen toimintatapojen suunnittelu? Ilmoittaudu mukaan henkilökohtaisen budjetoinnin Kehittämöön!

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman tiistaina 18.5.2021 klo 9:00-11:00. Toukokuun Kehittämön aiheena on Tuetun päätöksenteon menetelmät ja työkalut. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Jutta Keski-Korhonen tulee puhumaan Valas 3 nykylainsäädännöstä, mitä nykyiset lait kertovat, niiden tulkinnasta ja tarvitaanko lakiin muutosta.

Kehittämöiden tarkoituksena on työpajatyöskentelyllä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi.

Lämpimästi tervetuloa mukaan! 💛

Ilmoittaudu tästä: https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_1146

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke

Ilmoittaudu mukaan Etelä-Savon sote-uudistuksen kehittäjäyhteisöön!

Me tehdään kuvituskuva - Etelä-Savon sote-uudistus

Kehittäjäyhteisö on joukko kansalaisia sekä sote- ja pelastusalan ammattilaisia, jotka ovat ilmoittautuneet olevansa kehitystyöstä kiinnostuneita. Liittymällä kehittäjäyhteisöömme pääset vaikuttamaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluihin Etelä-Savon hyvinvointialueella!

Kehittäjäyhteisön jäsenenä saat meiltä uutiskirjeitä sähköpostitse, pääset halutessasi osallistumaan Teams-verkkotapaamisiin ja koronatilanteen helpottaessa myös live-tapaamisiin. Uutiskirjeissä tuomme esille käynnissä olevia hankkeita ja pilotteja, joista keräämme käyttäjäkokemuksia sekä palautetta.

Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, mutta se auttaa meitä kohdistamaan tiedotteitamme kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Voit vapaasti valita, mihin tapahtumiimme tai kehittämisryhmiimme haluat osallistua. Kiinnostuksen kohteista valittavanasi ovat työikäiset, lapset ja nuoret, vanhus- ja vammaistyö tai kaikki edellä mainitut. Ilmoittautumisen yhteydessä voit valita oletko kiinnostunut vain jonkun osa-alueen kehittämisestä tai halutessasi lähetämme sinulle tietoa kaikilta osa-alueilta.

Ilmoittautumaan pääset osoitteessa:

https://etela-savo.fi/kehittajayhteiso/ 

Lisätietoja antaa,

Sanna Koskimäki | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sanna Koskimäki

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
sanna.koskimaki@etela-savo.fi

Suunta-Blogi: Miten edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin soveltamista organisaatiossa?

Ihmislähtöinen HB-toimintamalli perustuu organisaatiossa hyväksyttyyn arvoperustaan, soveltamisen linjauksiin, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sekä HB-toimintamallin toimivuuden ja vaikutusten seurantaan, jossa keskeinen tulosmittari on asiakkaan kokema hyvinvointi ja arjen toimintakyky.

JAANA KOINSAARI, NIINA HELMINEN & SIRKKA ROUSU

Suunta-blogin alkuperäinen kirjoitus:

Kun henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) toimintamalli otetaan käyttöön, se muuttaa asiakkaan asemaa ja roolia omien tarpeiden ja toiveiden aktiivisessa esille tuomisessa sekä itselle soveltuvan tuen ja palvelujen löytämisessä – myös erilaisia vaihtoehtoja ja uusia tuki-ideoita kokeillen. Asiakkaan vastuu kasvaa itsemääräämisoikeuden ja valinnan vapauden vahvistumisen ohella. Muutokset asiakkaan roolissa ja asemassa heijastuvat luonnollisesti myös asiakkaan omatyöntekijän rooliin sekä asiakkaan & työntekijän väliseen suhteeseen – työntekijän ja asiakkaan rooleja ja suhteen muutosta ovat käsitelleet opinnäytetyössään Heli Määttänen & Laura Leino.

HB -asiakkuussuhde ei toteudu tyhjiössä, vaan siinä organisaatiossa, jonka asiakkaana ja työntekijänä he ovat, sekä siinä palvelujen ja tuen toimintaympäristössä, jossa erilaista tukea, yhteisöllisiä voimavaroja ja palveluja on saatavilla kuten on (tai ei ole). Asiakkaalla ja omatyöntekijällä ei kuitenkaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä ole ollut valtaa tehdä muunlaisia tuen ja palvelujen valintoja, kuin mitä niistä on organisaatiossa päätetty johtavien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien toimesta. Valtaa ja luottamusta käsitteli Sirkka Rousu Suunta-blogissaan.

HB-toimintamallin ideana on vahvistaa toimintatapaa, jossa ratkaisuvalta on viimekädessä asiakkaalla, jota omatyöntekijä tukee tuen ja palvelujen suunnittelussa ja käytössä. Lainsäädäntömme mukaanhan ihmisellä tämä itsemääräämisoikeus onkin. Mikäli organisaatiossa tämä aidosti mahdollistuu, asiakas voi myös löytää hyvinvointiaan ja arjen toimintakykyään edistäviä ei-perinteisiä tapoja, jotka tuottavat kuitenkin lopputuloksen, jota asiakkaan kanssa ollaan haettu – hyvinvointia, toimintakykyä ja arjessa pärjäämisen vahvistumista. Vaikka asiakkaan tarpeet ja tuelle sovitut tavoitteet voikin olla haasteellista muuttaa rahaksi eli yksilölliseksi budjetiksi, olisi asiakkaalle hyvä mahdollistaa erilaisten, myös aivan uudenlaisten tukea ja hyvinvointia tuottavien asioiden käyttö ja kokeilut – ne voivat löytyä myös liikunnan, kulttuurin ja erilaisista yhteisöllisistä voimavaroista. Ei siis välttämättä vain rajatusti sote-palveluiksi määritellyistä.

Kyse on myös yksilö- tai jopa perhekohtaisesta palvelumuotoilusta juuri asiakkaan ja hänen perheensä tarpeisiin ja tavoitteisiin. Perhekohtaisessa palvelumuotoilun ideassa on kyse vaikkapa vammaisen lapsen ja hänen perheensä kokonaistarpeista – asiaa pohdiskelivat Kainuun soten Esko Pääskylä ja Minna Leinonen Avain kansalaisuuteen -hankkeen blogissaan Henkilökohtainen budjetti vai perhebudjetti?. Monipuolistuvia palveluja ja palvelujen tuottamista tarkasteltiin mm. Rousu, Ihamäen & Ojasen artikkelissa hankkeen loppuraportissa.

Asiakkaan ja työntekijän tulisi myös pystyä seuraamaan sovitun budjettisumman käyttöä, mielellään ajantasaisesti. Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihankkeessa kokeiltiin niin exeleitä kuin mobiilimaksujakin – näitä kehittämisponnistuksia tarkasteli artikkelissaan Esko Pääskylä ja Elina Pekonen. Asiakkaan “käyttöliittymän” lisäksi myös organisaation tulee voida seurata budjetin käyttöä asiakaskohtaisesti hänen kustannuspaikalleen eri palveluista kertyvinä summina.

Millaisia toimia organisaatiossa tarvitaan, jotta ihmislähtöisen henkilökohtaisen budjetointimallin soveltaminen mahdollistuu asiakkaille, työntekijöille, palveluntuottajille ja yhteisöille? Seuraavanlaisia asioita listattiin Avain kansalaisuuteen hankkeen päätelmissä.

Ainakin tietoa ja koulutusta tarvitsevat kaikki osapuolet siitä, mistä HB:ssä on kyse sekä mitä ihmislähtöinen toimintatapa tarkoittaa asiakkaan, työntekijän ja myös palveluntuottajan kannalta ja miten HB-toimintamallia sovelletaan.

Tarvitaanko muutoksia työntekijöiden päätösvaltuuksiin? Millaista sisäistä HB-konsultaatiota ja keskustelutukea työntekijät tarvitsevat ja voidaan organisoida esim. HB-tiimiksi?

Entäpä asiakas – miten hänen valintojaan ja päätöksiään on tarpeen tukea: tarvitseeko asiakas tukihenkilön omatyöntekijän työskentelyn lisäksi, ja mistä asiakas sellaisen voisi valita? Mistä asiakas löytää itselleen soveltuvaa tukea ja palveluja? Millaisia palveluja on jo nyt mahdollista käyttää ja millaisia uusia ideoita on mahdollisuus kokeilla? Miten asiakas voi seurata budjettiaan, ja onko budjetin käytön hallinnoinnin tuki saatavilla jostain?

Ihmislähtöinen HB-toimintamalli perustuu organisaatiossa hyväksyttyyn arvoperustaan, soveltamisen linjauksiin, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin sekä HB-toimintamallin toimivuuden ja vaikutusten seurantaan, jossa keskeinen tulosmittari on asiakkaan kokema hyvinvointi ja arjen toimintakyky. Myös kehittämisyhteistyötä tarvitaan erilaisten palveluntuottajien ja yhteisöjen kanssa. Kehittämisehdotuksista voi lukea lisää Avain kansalaisuuteen – hankkeen loppuraportista (s.97-99).

Etelä-Savon sote-uudistus kehittää henkilökohtaista budjetointia Sopiva-hankkeessa yhdessä ESSOTEN ja Vaalijalan kanssa    

Sopiva-hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämisen tapa, joka vastaa Etelä-Savon alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin ja jonka vaikutuksia ja kustannusvaikutuksia voidaan tehokkaasti seurata ja arvioida. Henkilökohtaisella budjetoinnilla voidaan vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnitteluja toteuttamisprosessissa siten, että apua ja tukea on tarjolla elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin.

Asiakkaan näkökulmasta henkilökohtainen budjetointi tarjoaa osallistavampaa ja yksilöllisempää, oman elämän näköistä palvelua, enemmän vaikuttamismahdollisuuksia ja valinnanvapautta omaan elämään sekä oikea-aikaisia, asiakkaan omiin tarpeisiin sopivimpia palveluja.

Etelä-Savon alue on maantieteellisesti laaja ja jakautuu kaupunki- ja kuntataajamakeskuksiin sekä maaseutumaiseen alueeseen.  Etäisyydet ja matkat haastavat kehittämään uudenlaisia palveluiden tuottamisen ja järjestämisen tapoja hyödyntäen mm. etäyhteyksiä.  Väestörakenteeltaan Etelä-Savo on Suomen ikääntynein ja nopeasti ikääntyvä maakunta.  Vammaispalvelujen kustannukset ovat Etelä-Savossa valtakunnallisesti verrattuna korkeat. Tavoitteenamme on peruspalveluiden vahvistaminen, palvelurakenteen keventäminen ja monipuolistaminen, kotiin annettavien palvelujen lisääminen, palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen. Palveluiden järjestämistä omana toimintana pyritään lisäämään sekä etsitään aktiivisesti uusia vaihtoehtoisia palveluntuottamistapoja, jotka tukevat vammaisten asiakkaiden elämänhallintaa.

Essoten aiemmat HB-kokemukset myönteisiä

Etelä-Savossa toteutettiin henkilökohtaisen budjetoinnin pilotti vuosina 2017-2018 Essoten toimesta. Kokemukset olivat myönteisiä. Essotessa käytössä oleva palveluasumisen palvelusetelimalli tukee valinnanvapautta. Yksilöllisiä ratkaisuja tehdään tälläkin hetkellä nykylainsäädännön mukaan asiakaskohtaiseen harkintaan perustuen, vaikka HB ei vielä olekaan Essotessa virallisesti käytössä.  Henkilökohtainen budjetti lisäsi asiakkaan vaikuttamismahdollisuutta, aitoa osallisuutta  ja asiakastyytyväisyyttä, toi asiakkaan omat vahvuudet ja voimavarat esille, palvelut olivat helpommin saataville ja vastasivat paremmin asiakkaan tarpeeseen.  Muiden palveluiden käyttö saattaa vähetä, kun asiakas kokee saavansa tarvitsemansa avun.

Tunnistamme alueellamme mm. seuraavia haasteita HB:n kannalta:

  • etäisyydet
  • palvelujen saatavuus ja jatkuvuus
  • soveltuvien palveluntuottajien löytäminen
  • tuetun päätöksenteon järjestäminen
  • työtapojen ja asenteiden muutos
  • aika/resurssi tehdä asiakastyötä uudella tavalla.  

Näihin haasteisiin etsimme vastauksia Sopiva-hankkeen aikana. Etelä-Savossa on tahtotila ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetointi yhtenä palveluiden vaihtoehtoisena järjestämisen tapana. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto Etelä-Savon hyvinvointialueella edellyttää mm. selkeää toimintamallia, budjetin määrittämisen reunaehtoja, tuetun päätöksenteon kehittämistä, toimivia ja yksinkertaisia budjetin seurannan järjestelmiä, uudenlaista vallan ja vastuun määrittelyä ja ennen kaikkea asennemuutosta. Niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin tulevat tarvitsemaan tukea, ohjausta ja koulutusta uusiin toimintatapoihin.

Aiemmin toteutetun pilotin kokemusten pohjalta asiakkaan tai voisiko sanoa “päämiehen” näkökulmasta henkilökohtaisessa budjetoinnissa tulee korostua itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus, vapaus valita ja tehdä omia ratkaisuja, mutta myös vastuunottamiseen ja –kantamiseen tulee asiakkaille antaa valmiuksia. Parhaimmillaan se voi tuoda asiakkaalle onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa osallisuutta elämässä ja tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta. Kun saa päättää mitä tarvitsee selviytyäkseen arjessa, luottamus itseen kasvaa, ja tulee myös tunne kuulluksi tulemisesta – tämä on meille ihmisinä ja yksilöinä merkityksellistä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kokea olevansa “oman elämänsä herra”, eikö juuri siitä muodostu se hyvä ja elämyksellinen arki?

Kokemustemme perusteella edellä mainitut asiat eivät kuitenkaan ole kaikkien asiakkaiden kohdalla itsestään selvyys, sillä moni vammainen ihminen ei ole tottunut olemaan “oman elämänsä herra”, tai ehkä heille ei vain ole annettu siihen mahdollisuutta. Vammaisuuden taakse saattaa jäädä huomaamatta paljon yksilön vahvuuksia ja voimavaroja. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotossa onkin tärkeää valmentaa asiakkaita ja sitä kautta antaa heille valmiuksia olla “oman elämänsä herroja”.

Asiakastyössä HB:n käyttöönotto vaatii ennakkoluulottomuutta, valmiutta rikkoa rajoja sekä rohkeutta ja luovuutta, eli uusia elementtejä perinteiseen ja totuttuun tapaan toimia verrattuna. Tämän vuoksi tarvitaan työntekijöille koulutusta, jonka kautta saadaan syntymään asennemuutosta ja kykyä erilaisiin kohtaamisiin, kuulemisiin sekä tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä.

Onnistuessaan henkilökohtainen budjetointi voimaannuttaa ei pelkästään asiakasta, vaan myös työntekijää. Työntekijältä se vaatii edellä mainitun lisäksi sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, vähentäen myös byrokratiaa. Rakenteiden ja tietojärjestelmien tulisikin olla riittävän joustavia, että ne mahdollistavat uudenlaisen toimintatavan.

Paljon puhutaan asiakaskeskeisyydestä, mutta henkilökohtaisessa budjetoinnissa voisi puhua yksilökeskeisyydestä ja yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta yhdessä asiakkaan kanssa. Yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa mahdollistetaan yksilön osallisuus juuri hänelle tärkeissä asioissa. Työntekijän näkökulmasta se on ajattelu- ja toimintatapa. Helen Sanderson on sanonut viisaasti: “Vain osan ihmisistä tarvitsee osata kirjoittaa hyviä yksilökeskeisiä suunnitelmia, mutta kaikkien suunnitteluun osallistuvien tulee olla hyviä yksilökeskeisessä ajattelussa, koska tämä on suunnittelun perusta”.

Linkki Suunta-blogin alkuperäiseen kirjoitukseen: https://suunta.fi/hb_organisaatiossa/ (sivusto ei ole selkokielinen)

Lue lisää SOPIVA-hankkeesta täältä: https://etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ (sivusto on selkokielinen)

Chat-palvelu Essoten verkkosivuilla laajenee!

Etelä-Savon sote-uudistus lanseerasi uuden chat-palvelun Essoten www-sivuille 1.3.2021, jonka tarkoituksena on testata chat-palvelun käyttöönottoa tulevalle Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Chat on ollut toiminnassa nyt kaksi kuukautta onnistuneesti terveysneuvossa sekä työikäisten sosiaalityössä.


Chat-palvelua laajennetaan 3.5.2021 alkaen sisältäen seuraavat uudet palveluryhmät:


Vanhus- ja vammaispalvelut:

  • Palveluneuvo: ma-pe klo 8–15
    • Kiireetön, yleinen palveluohjaus ja neuvonta
  • Vammaispalvelut: ma-pe klo 8–15
    • Kiireetön palveluohjaus ja neuvonta vammaisten palveluihin ja niihin hakemiseen liittyen
    • Tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole omaa sosiaalityöntekijää sekä omaisille ja yhteistyökumppaneille
  • Henkilökohtaisen avun työsuhdeasiat ja palkanlaskenta: ti ja to klo 12–13
    • Henkilökohtaisille avustajille
    • Työsuhteeseen liittyvä ohjaus ja neuvonta
    • Palkanlaskentaan liittyvä ohjaus ja neuvonta
    • Löydät palvelun vammaispalvelujen kautta


Perhepalvelut:

  • Neuvolapalvelut: ma-pe klo 12–14
    • Kiireetön palveluohjaus ja neuvonta
  • Kätilöt: ma ja to klo 12–14
    • Raskaana oleville ja synnyttäneille äideille
    • Kiireetön palveluohjaus ja neuvonta


Näiden lisäksi terveysneuvon ja työikäisten sosiaalityön chat-palvelut jatkuvat normaalisti.

  • Terveysneuvo: ma-pe klo 8–15
    • Kiireetön, yleinen terveysneuvonta
  • Työikäisten sosiaalityö: ma-pe klo 9-15
    • Yleinen neuvonta ja ohjaus

Chat-palvelun käyttö


Chat-palvelu mahdollistaa kiireettömän asioinnin Essoten verkkosivuilla (www.essote.fi) anonyyminä tai tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistautumisen avulla.
Chat-palveluun saapuessa asiakkaan ottaa ensimmäisenä vastaan Chatbot. Chatbot ohjaa asiasta eteenpäin tarpeiden mukaan joko:

  • kahdenkeskiseen Chat-keskusteluun ammattilaiselle,
  • Essoten kiireettömälle yhteydenottolomakkeelle,
  • lisätiedon löytämiseksi tietylle Essoten verkkosivulle tai
  • Omaolon oirearviolomakkeelle.

Chat-palvelua kehitetään jatkuvasti siten, että Chatbot tunnistaisi mahdollisimman hyvin asiakkaan sanoja ja osaisi ohjata asiakkaat oikean tiedon luokse nopeasti. Jos Chatbot ei ymmärrä asiakkaan asiaa ja Chat-palvelussa on palveluryhmän ammattilaiset paikalla, niin asiakas ohjataan chat-keskusteluun.


Seuraamme Chat-palvelun kehittymistä ja olemmekin saaneet jo loistavaa dataa kerättyä palvelun toimivuudesta. Esimerkiksi maaliskuun 2021 aikana Chatbot keskusteli asiakkaiden kanssa yhteensä 8909 kertaa, joista ainoastaan 15,4 % (1370 kpl) siirrettiin ammattilaisen hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Chatbot on ymmärtänyt erinomaisesti asiakkaan pyyntöjä ja osannut ohjata heitä oikean tiedon luokse.


Lisätietoja antaa,

Anni Sormunen | Henkilökunta

Anni Sormunen

ICT-koordinaattori
040 359 8000
anni.sormunen@etela-savo.fi


Sinä olet avun arvoinen!

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään 22.4 jossa tämän vuoden teemana on osallisuus ja oikeus apuun. Teeman ympärillä kampanjoidaan valtakunnallisesti somessa kahden viikon ajan. #avunarvoinen -somehaasteella tuodaan näkyväksi ajatuksia ja kokemuksia avun hakemisesta. Näkyvyydellä ja avoimuudella voidaan saada luotua avun hakemisesta aihe, jota ei tarvitse peitellä muilta eikä myöskään itseltään.

Mielenterveyden ympärille liittyvät teemapäivät ovat tärkeitä pitämään yllä keskustelua mielen hyvinvoinnista sekä saamaan nämä tärkeät aiheet arkiseen puheeseen ja kohtaamiseen, ilman pelkoa leimaantumisesta. Nyt, erityisesti korona-aikana, huonovointisuus voi tulla lähemmäs omaa arkea itsensä tai lähipiirin kautta. Onkin ensiarvoisen tärkeää saada tietoa siitä, miten ylläpitää omaa mielen hyvinvointia ja mistä apua tarvittaessa saa.

Aihe koskettaa läheltä Etelä-Savon sote-uudistuksen Apua ajoissa! – hanketta, joka on käynnistynyt Keski-Suomen ja Essoten alueilla. Apua Ajoissa! -hankkeessa pyritään ehkäisemään itsemurhia ja lieventämään aiheeseen liittyvää stigmaa. Lisäksi hankkeessa keskitetään huomiota avun saamiseen oikea-aikaisesti. Silloin, kun on paha olla, omaa oloa voidaan seurailla pitkäänkin, odottaa olon helpottavan ja vältellä avun hakemista. Toisinaan esteet avun hakemiselle voivat olla oman mielen tuottamia ja toisinaan yhteiskunnan asettamia – ainakin ajatuksissamme. Kun oikein pitkään mietimme itseksemme asioita ja erityisesti ikäviä ajatuksia, voi olla haastavaa nähdä tietä hankalasta olosta ulos – tässä kohtaa tarvitsemme tukea ja apua!

Pohjois-Savon sote-uudistuksessa on käynnissä myös erittäin mielenkiintoinen koulutus, jossa opiskelijahuollon sekä terveydenhuollon työntekijöitä koulutetaan uuden menetelmän käyttöön, jonka avulla nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista apua asuinpaikkakunnastaan riippumatta. Ihan mahtavaa! 😍
Lue koulutuksesta lisää täältä: https://www.posote20.fi/ajankohtaista/uutiset/nuorten-mielialaoireisiin-varhaista-apua-suoraan-kouluilta.html?fbclid=IwAR0KTN8yzBS0syIMlKaSgHJ8zCVJk75sNDCLkYvx0jZLm5w7bfXqaCFFZBo

Kun kohtaamme ihmisiä, joilla on huono olla, voi mieleen nousta huoli siitä osaanko auttaa tai toiminko oikein. Apua ajoissa! -hankkeen pääviesti ”aavista, puutu ja uskalla auttaa” on meidän jokaisen asia. Voi riittää, että olet läsnä, kuuntelet ja autat tarvittaessa eteenpäin. Jos et tiedä miten itse voisit auttaa, voimme etsiä apua yhdessä.

Kohtaa – välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin!

Opiskelijoiden mielenterveysteeman tärkeän sanoman siivin toivotamme teille mukavaa kevättä ”Sinä olet avun arvoinen”!

Hankkeessa työskentelee

Mari Räsänen
Hankekoordinaattori
040 359 8169
mari.rasanen@etela-savo.fi

Jari Kortsalo
Hankekoordinaattori
040 359 8168
jari.kortsalo@etela-savo.fi

Minna Siiriäinen
Hankekoordinaattori
040 359 8236
minna.siiriainen@etela-savo.fi

Lasten, nuorten ja perheiden Osaamis- ja tukikeskushanke (OT)

Missä mennään Itä- ja Keski-Suomessa

Uudenlaista yhteistoimintaa

  • Lapset, nuoret ja perheet saavat apua siellä missä he asioivat; OT-tuki tuodaan ammattilaisten tueksi konsultointien, koulutusten ja yhteistoiminnan keinoin.
  • OT-keskukset varmistavat osaamisen yhtenäisyyden Suomessa.
  • OT-keskukset erikoistuvat valtakunnallisesti viidellä alueella.
  • Tiivis yhteistyö sivistystoimen (VIP-verkoston) ja järjestöjen kanssa.

Vuoden 2021 aikana toimintaa pilotoidaan Itä- ja Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Suomen YTA-alueilla.

Itä- ja Keski-Suomen alueen Lasten, nuorten ja perheiden Osaamis- ja tukikeskus (OT) -hanke v. 2021

OT-keskuksen monialaista kehittämistä jatketaan vuonna -21 osana POSOTE20 -rakenneuudistusta

Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueen (YTA) laajuisena Lape-kauden työn pohjalta.

Hanke tähtää OT-palvelukonseptin määrittelyyn ja pilotointiin. Pilotointia koordinoi KYSin Lasten ja nuorten osaamiskeskus yhteistyössä Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa.

Hankkeessa ovat mukana Itä- ja Keski-Suomen maakuntien sote-organisaatiot, sosiaalialan osaamiskeskukset ja VIP-verkosto.

Osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) on uusi integratiivinen palvelurakenne: 

  • lasten, nuorten ja perheiden kaikkein vaativimpien palveluiden tuottamiseen, kuten harvinaiset tai monialaista erityisosaamista edellyttävät tilanteet
  • vaativimman erityisosaamisen yhdistämiseen monialaisesti
  • palveluiden koordinointiin
  • toiminnassa tarpeelliseen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaan

Tavoitteena Itä- ja Keski-Suomen osahankkeessa on luoda ja kehittää sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijaverkostomallia ammattilaisten tueksi yli maakuntarajojen. Tärkeässä roolissa ovat myös erityisosaamista tarjoavat järjestöt ja viranomaistahot, kuten poliisit ja syyttäjät Barnahus-yhteistyössä.

Missä mennään:

  • yhteistyö on aloitettu ja menossa maakuntien ja muiden hankkeiden, kuten lastensuojelun uudistaminen monialaisesti eli LUMO ja Barnahus (kts. THL-sivut) sekä muiden pilotointialueiden kanssa.
  • asiantuntijaverkostoa ja –osaamista kartoitetaan yhteistyössä mm. TerveyskyläPROn kanssa
  • tämän hetkisten OT-konsultaatiomahdollisuuksien kuvaaminen on menossa
  • pilotointikohteena on erityisen vaativan, monialaisen OT-konsultaatiomallin luominen Itä- ja Keski-Suomen alueelle
  • OT-keskuswebinaarissa 18.3.2021 kuultiin tämän hetken tilanne alueellisesti sekä valtakunnallisesti ja esiteltiin YTA-alueen näkemyksiä OT-hankkeesta, osaamisesta ja pilotointikohteista (alkukartoituskysely 10.2.–­2.3.21).
  • kattavissa vastauksissa toivottiin asiakaslähtöistä ja käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä, aitoa monialaista yhdessä tekemistä, vahvempaa yhteistä osaamista ja yhdessä sovittuja konsultaatiokäytäntöjä
  • toiveena oli parempi tieto olemassa olevasta asiantuntemuksesta ja asiantuntijoiden helppo löydettävyys
  • näyttöön perustuva osaaminen ja sen ylläpitäminen ja jakaminen/jalkauttaminen sekä tutkijoiden osallistuminen kehittämiseen nähtiin tärkeänä

Yhteenveto alkukartoituksesta:  

  • vaativimpiin, kompleksisiin ja monialaisiin asiakastilanteisiin (pieni joukko asiakkaita) kohdistuva OT-työ on selkeämpää, kun perus- ja erityistason SI-SO-TE-palvelut ja rakenteet toimivat
  • OT-rakenne turvaa vaativimman erityisosaamisen
  • verkostomainen toiminta koko YTA-alueelle sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
  • toimintaa koordinoidaan konsultaation, tutkimuksen ja koulutuksen osalta
  • asiantuntijoiden ja verkostojen aktivoiminen yhdessä tekemiseen
  • digitalisaation hyödyntäminen, esimerkiksi etäyhteydet
  • pilotointikohteina nähtiin OT-asiantuntijakonsultaatioiden kehittäminen, hybridiyksiköt ja –osaaminen, kompleksiset, monialaiset asiakastilanteet ja perheen auttaminen, vaativat huoltajuusriidat (vainoaminen, vieraannuttaminen) ja lähisuhdeväkivalta
  • yhtenäiset näyttöön perustuvat ja konkreettiset toimintamallit koko YTA-alueelle: esim. IPC, Barnahus, MDFT (monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely), systeeminen lastensuojelu, Lapset puheeksi, Cool Kids

Oikea tuki oikeaan aikaan

Oikea tuki oikeaan aikaan lapsille, nuorille ja perheille vähentää turhaa kärsimystä; ehkäisee kroonisia sairauksia, pitkäaikaisia, kodin ulkopuolisia sijoituksia sekä elinaikaista ja ylisukupolvista syrjäytymistä; parantaa elämänlaatua; on kaikille edullista.

Työntekijän saama tuki lisää jaksamista ja osaamista. Tähän mennessä hanke on saanut paljon yhteistyökumppaneita ja kerättyä laajan asiantuntijaverkoston kehitystyötä varten. Seuraava OT-keskuswebinaari on 27.5.21, klo 13-15. Jos mielenkiintosi heräsi, ota yhteyttä Tarja Sahariseen. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja antavat: 

Ilona Luoma
Professori, ylilääkäri
KYS Lasten ja nuorten osaamiskeskus
ilona.luoma@kuh.fi
044 717 2425

Tarja Saharinen
Projektikoordinaattori, TtT
OT-hanke
tarja.saharinen@kuh.fi
044 717 8571

VIIDES SOPIVA-HANKKEEN KEHITTÄMÖ VERKKOTAPAHTUMANA 13.4.2021

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää seuraavan Kehittämö-verkkotapahtuman tiistaina 13.4.2021 klo 13:00-15:00. Huhtikuun Kehittämön aiheena on

Kokemuksia ja asiakkaiden kertomuksia henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä – mitä on tärkeää ottaa huomioon?

Tapahtumassa kokemuspuheenvuorot pitävät Ville Markkanen ja Kristiina Mäkeläinen. Aiheina ovat mm. yksilöllisen tuen järjestelyt ja niiden toimivuus, omasta elämästä päättäminen ja henkilökohtaisen budjetin soveltuvuus vaikeavammaiselle henkilölle. Lisäksi tilaisuudessa on luvassa osallistavaa pienryhmätyöskentelyä.

Kehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmisläheisen avun ja tuen järjestämisessä vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan https://www.lyyti.in/SOPIVAhankkeen_Kehittamo_8099

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Lue lisää Sopiva-hankkeesta http://www.etela-savo.fi/muutosohjelma/sopiva/ 

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke

Puumalan moniammatillinen yksikkö – yhteistyökumppaneiden ajatukset

Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on käynnistynyt erinomaisin tuloksin ja liikkuvat yksiköt ovat jo hyvässä vauhdissa kenttätyössä! Puumalan moniammatillinen yksikkö -pilotti on uudenlainen ensihoitajan ja pelastajan työparitoiminnan ja kotiin vietävien palveluiden toimintamalli. Pilotti toteutetaan Puumalan alueella ja sen operatiivinen toiminta on aloitettu 8.3.2021. Uusi yksikkö toimii Puumalassa vuoden 2021 loppuun saakka. Pilotissa kehitettyjä toimintatapoja ja kokemuksia tullaan hyödyntämään sote-uudistuksen edetessä mahdollisesti myös muualla Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Operatiivisen toiminnan aloitus

Moniammatillisen yksikön tuomien toimintamallien avulla voidaan vastata kattavammin kotiympäristön turvallisuusasioihin sekä ihmisten terveydellisiin tarpeisiin ja niiden arviointiin kotiolosuhteissa. Pilotin toiminnallisena tavoitteena on tukea ihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään kehittämällä uusia tarpeisiin vastaavia toimintamalleja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen hankekoordinaattori Sami Sundell kertoo, että moniammatillisen yksikön toiminnan kehittäminen on yksi keino vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi, yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja kustannustehokkuuden toteutumiseksi.

Ensihoitokeskuksen palvelupäällikkö Marko Pylkkänen (ESSOTE) kommentoi olevansa hyvillä mielin pilotin alkamisesta ja odottavansa innolla lopputuloksia. Pylkkänen näkee paljon mahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön lisääntymiseen ja verkostoitumiseen: ”Pilotti yhdistää ensihoidon, pelastustoimen ja kotihoidon tehtäviä sekä kotiin vietävien palvelujen tukemista. Moniammatillinen yksikkö voi suorittaa rajapinnassa olevia tehtäviä, kuten esimerkiksi hoidontarpeen arviointeja.”

Samoilla linjoilla on myös Etelä-Savon Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka: ”Moniammatillinen yksikkö on jo pitkään nähty hyvänä toimintamallina, koska se mahdollistaa asiakkaiden palvelujen kehittämisen. Sosterin alueella Sulkavalla on ollut jo vastaavanlaista toimintaa, ja nyt pääsemme laajentamaan sitä myös Essoten alueelle.” Uusien toimintamallien kehittäminen tulevalle hyvinvointialueelle on Lokan mukaan ollut päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Jatkossa Puumalassa toimii ensihoitoyksikkö ja pelastusyksikkö 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa, eli palvelu on ympärivuorokautinen. Pilottia varten henkilöstöä perehdytetään uuteen toimintamalliin, mutta monella työntekijällä on jo valmiiksi koulutusta niin pelastusalan kuin terveydenhuollon tehtäviin.

Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidonkin näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi.

Yhteistyökumppanit

Pilotti toteutetaan yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa. Yllä mainitut Ensihoitokeskus sekä Etelä-Savon pelastuslaitos ovat pilotin suurimmat toimijat, jotka toteuttavat pilottia yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri rooleissa. Alla muutaman yhteistyökumppanin mietteitä pilotin aloittamisesta ja odotuksista.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelut 
Puumalan kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella 

Puumalan vanhus- ja vammaispalvelujen kotihoidon esimies Tuula Okkola-Tella tunnistaa Puumalan haastavaksi toimintaympäristöksi saarineen ja etäisyyksineen. Pilotti on todella toivottu ja tervetullut, koska se auttaa toimintaympäristön hallinnassa ja mahdollistaa hoidon monipuolisuutta kotioloissa: ”Puumalassakaan ei ole aina mahdollisuutta pitää sairaanhoitajaa vuorossa, ja muu apu saattaa olla kaukana. Moniammatillinen yksikkö saadaan nopeasti paikalle, ja he pystyvät tarvittaessa toteuttamaan esimerkiksi tiputuksen kaltaisia toimenpiteitä kotioloissa.” 
 
Kuntalaisille pilotilla on suuri merkitys, niin asukkaiden kuin sote-ammattilaisten ja kotihoidon näkökulmasta. Toiveena olisi laajentaa ja kehittää saattohoitoa kotioloissa, ja vähentää liikkumista päivystysjonoihin ja sairaaloihin. Puumalassa palveluja on jo karsittu ja lääkäreistä on välillä pulaa, joten tietoisuus siitä, että apu on lähellä, on erittäin merkittävää kotona asumisen tueksi. Hakijoita moniammatilliseen tiimiin on ollut hyvin ja paikat ovat täyttyneet. 

Essoten kotiin annettavat tukipalvelut/turvapalvelut 
Tukipalvelukoordinaattori Patrik Hujanen  

Tällä hetkellä yhteistyö ensihoidon kanssa on meillä vielä suhteellisen pientä. Ensihoito on auttajataho, johon palveluntarjoaja Addsecure tai TIKE välittää ensihoitoa vaativat turvapalvelintehtävät. Tulevaisuudessa tätä yhteistyötä haluamme kehittää muun muassa tämän moniammatillisen pilotin kautta. Myöhemmin myös oman turvapuhelinkeskuksen myötä yhteistyö tulee tiivistymään entisestään.

 
Essote Palliatiivinen keskus 
Ylilääkäri Reino Pöyhiä

Essoten Palliatiivisen hoidon keskuksen ylilääkäri Reino Pöyhiä korostaa, että kotisairaalatoiminta on Suomessa ainutlaatuista ja, että muissa maissa ei ole Suomen veroista julkisen terveydenhuollon kotisairaala-palveluketjua. Kotisairaala tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon viemistä kotiin. Käytännössä suurimmat kotisairaaloiden potilasryhmät ovat bakteeri-infektioon laskimoon tai lihakseen ”pistettäviä” (annosteltavia) antibiootteja saavat potilaat sekä kotisaattohoitoon kuuluvat potilaat. Edellisestä sopisi esimerkiksi vaikkapa alaraajan ruusu tai keuhkokuume, joita voidaan hyvin hoitaa kotona sairaanhoitajan 1-3 krt/vrk annostelemien antibioottien avulla. Kotisaattohoito puolestaan merkitsee parantumattomasti sairaan hoitoa kotona kuolemaan saakka. Se merkitsee usein kotiin toimitettavaa sairaalasänkyä, ”kipupumppua” tai happea. Kotisairaalatyöhön voivat osallistua ensihoidon ammattilaiset saatuaan aiheesta lisäkoulutusta.

Kotisaattohoito merkitsee palveluntuottajan kannalta 24/7 valmiutta. Silloin on varauduttava toisinaan myös ajallisesti pitkiinkin käynteihin, joissa voidaan huomioida psykososiaalisen tuen antaminen. Ensihoidon systemaattinen koulutus aloitetaan Puumalan väestä ja Pöyhiä toivoo, että koulutus on toimiva ja sellaisenaan monistettavissa koko tulevalle hyvinvointialueelle.

Suomen Punainen Risti – SPR Puumalan jaosto
Helena Kurronen

SPR Puumalan osaston rooli pilotin käytännön toteutuksessa on vielä mietinnässä. Puumalan osaston edustaja Helena Kuronen nostaa esille vahvaa halua olla mukana tukemassa puumalalaisten hyvinvointia: ”Yhdistyksemme on pieni, mutta niin on myös Puumala paikkakuntana. Täällä ollaan totuttu puhaltamaan yhteen hiileen ja yhteistyö toimii. Myös tämän pilotin osalta aktiivijäsenemme haluavat olla mukana kehittämässä moniammatillista yhteistyötä.” Erityisen tärkeänä Kuronen näkee vapaaehtoisen pelastustoiminnan (Vapepa) aktivoinnin ja ystävätoiminnan laajentamisen. Ystävätoiminnassa tehdään yhteistyötä myös julkisen sektorin kanssa.  

Osallistu kehittämiseen

Heräsikö kysymyksiä? Haluatko ottaa osaa pilotin kehittämiseen? Ota meihin yhteyttä!

Perhekeskustoiminnan arviointikyselyn tulokset

Lähes 400 vastausta arviointikyselyyn – kiitos!

Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä perhekeskustoiminnan ensimmäisen seuranta- ja arviointikyselyn tulokset ovat valmistuneet.

Kysely toteutettiin marraskuussa 2020 Essoten jäsenkunnissa ja Pieksämäellä asuville perheille sekä Etelä-Savon maakunnan perhekeskustoimijoille. Rinnalla tarkasteltiin hyvinvointitietoa, jota on valtakunnallisesti saatavilla lapsista, nuorista ja perheistä mm. kouluterveyskyselyjen tulokset.

Perheiden kyselyyn saimme yhteensä huikeat 388 vastausta, joista 181 Pieksämäeltä, 172 Mikkelistä, 16 Mäntyharjulta, 11 Puumalasta, 7 Hirvensalmelta ja 1 Kangasniemeltä. Juvalta ja Pertunmaalta ei tällä kertaa vastauksia saatu. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastaajille!

Kyselyyn vastanneet perheet toivovat erityisesti joustavia, lapsilähtöisiä toimintatapoja sekä työnantajilta että palveluilta: mahdollisuus etätyöhön, joustavat työaikajärjestelyt, tai varhaiskasvatuksen joustavat käytännöt hoitopaikan sijainnin ja lasten osallistumisen suhteen. Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella erityistä huomiota on kiinnitettävä alakouluikäisten hyvinvointiin (4.-5. lk kysely). Parannettavaa löytyy elintapaohjauksen ja Lapset puheeksi -menetelmän tunnettavuudessa, sekä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja palveluista tiedottamisessa.

Perheiden ja perhekeskustoimijoiden kyselyjen tulosten yhteenvedon ja arvion löydät täältä.

Perheiden kyselyyn vastanneiden kesken on arvottu kaksi Visulahden lahjakorttia. Onnekkaat voittajat olivat Kirsi Pitkäaho ja Sini-Meri Iivari. Onnea voittajille!

Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Palautteenne ja arvionne on meille erittäin tärkeä ja auttaa meitä kehittämään perheiden parissa tehtävää työtä edelleen.

Ikääntyneiden tilannekuva –hankkeessa teknologiakokeiluja ikäihmisten turvalliseen kotona asumiseen

Vanhusten kuvituskuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Etelä-Savon sote-uudistus käynnistää Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeen, joka edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. Hankkeessa on tavoitteena:

  • Testata teknologian mahdollisuuksia tuottaa kotona asuville ikäihmisille turvallista asumista.
  • Mahdollistaa entistä paremmin omaisten osallisuus ikääntyvän arjessa.

Hankkeessa on mukana myös vanhuspalvelujen henkilöstö, jonka tavoitteena on käytössä olevan teknologian kautta mahdollistaa asiakkaan arjesta saadun tiedon kokoamista yhteen paikkaan. Tiedon kokoaminen tulee auttamaan asiakkaan toimintakyvyn arviointia sekä hoidon ja palveluiden suunnittelua. Toisaalta tavoitteena on myös arvioida saadun tiedon perusteella teknologian käytön hyötyjä hoitohenkilöstön työn sisältöön ja työhyvinvointiin.

Sosiaali- ja Terveysministeriö (STM) on myöntänyt Etelä-Savon sote-uudistuksen Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeelle rahoituksen kahdelle vuodelle. Valtionavustuksen suuruus on 488 988 euroa. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE. Hanke toteutetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, joita ovat mm. Pieksämäen kaupunki, Omaishoitajat ja Läheiset ry, Mikkelin Seudun Muisti ry, oppilaitokset ja hyvinvointiteknologiayritykset.

Etelä-Savon sote-uudistuksen hanke on osa valtakunnallista KATI-ohjelmaa, joka edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä ikäihmisten kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. Valtakunnallisessa KATI-ohjelmassa on ESSOTE:n lisäksi mukana viisi eri toimijaa eri puolilta Suomea.

Ikääntyvien tilannekuva –hankkeessa hankepäällikkönä on aloittanut maaliskuun alussa KTM, Tapani Patosalmi. Hän on aikaisemmin ollut mukana kehittämässä ja käynnistämässä tukipalveluja tarjoavaa toimijaverkostoa sekä palveluhakua ikäihmisten laadukkaaseen ja turvalliseen kotona asumiseen. Hankepäällikön lisäksi hankkeessa työskentelee muun muassa:

  • YAMK, toimintaterapeutti Pauliina Kinnunen,
  • TtM, fysioterapeutti Pia Pulliainen,
  • 50 % hankekoordinaattori, jonka vastuulla on rahoitus ja viestintäasiat,
  • muut asiantuntijat oman työnsä ohessa.

Vastuualuejohtaja ja Etelä-Savon rakenneuudistuksen vastuuvalmistelija Niina Kaukonen pitää hankkeen tavoitteita merkittävinä, sillä Etelä-Savossa on paljon ikääntyneitä ja ikääntyneiden määrä kasvaa jatkossakin. ”Hankkeen kokeilujen myötä saamme tietoa teknologian hyödyntämisestä ikääntyneiden kotona selviytymisessä osana muita palveluita, ja henkilökunta oppii käyttämään eri teknologian mahdollisuuksia.” Kaukonen kertoo.

Lue lisää

https://thl.fi/fi/-/kotiin-tuotava-teknologia-voi-ilmoittaa-esimerkiksi-vanhuksen-kaatumisesta-kati-ohjelma-edistaa-teknologian-hyodyntamista-kotihoidossa

https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-kati-ohjelma

Lisätietoja antaa

Tapani Patosalmi | Henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Tapani Patosalmi

Hankepäällikkö
040 359 8133
tapani.patosalmi@etela-savo.fi