fbpx

Epäkohdat pois piilosta sosiaalisella raportoinnilla

Sosiaalialan työssä kohdataan tilanteita, joita moni ei pysähdy edes ajattelemaan tai tunnista niiden olemassaoloa. Vaikka Suomi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvä ja turvallinen paikka asua ja esimerkiksi ihmisten yhdenvertaisuus on kirjattu perustuslakiin, meillä on silti syrjiviä ja eriarvoistavia rakenteita. Näiden rakenteiden vuoksi ihmiset voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin.

Energiakriisi on ilmiö, jonka kaikki tunnistavat. Kriisin vaikutukset ovat kuitenkin erilaiset riippuen ihmisen tilanteesta. Hyvätuloinen tiedostava perhe, joka on – ehkä hieman onnellakin – tehnyt juuri ennen kriisin konkretisoitumista määräaikaisen edullisen sähkösopimuksen, on hyvin erilaisessa asemassa kuin pienituloinen eläkeläinen, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, ja jonka sähkön hinta kallistuu markkinahinnan mukaisesti. Vaikka energiakriisi on kaikille sama, hyvätuloinen perhe voi jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas pienituloinen eläkeläinen joutuu tinkimään kaikesta: lämmöstä, ruuasta, lääkkeistä selviytyäkseen sähkölaskuistaan.

Tällaisten eriarvoistavien rakenteiden tietoisuuteen nostaminen on yksi sosiaalityön tehtävä. Tähän on kehitetty työväline, jota kutsutaan sosiaaliseksi raportoinniksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke on yhteistyössä SOSRAKE-hankkeen kanssa järjestänyt tulevan hyvinvointialueen työntekijöille valmennusta rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sosiaalisesta raportoinnista. Valmennuksessa harjoiteltiin ilmiöiden tunnistamista ja raporttien laatimista.

Harjoituksessa sosiaalialan ammattilaiset tunnistivat muun muassa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien työikäisten asiakkaiden tarpeen sosiaalisiin kontakteihin ja erilaisten kohtaamispaikkojen puutteen monessa kunnassa. Tutkija Siiri-Liisi Krav kertoo YLE:lle antamassaan haastattelussa, että yksinäisyys altistaa masennukselle, infektioille sekä sydänsairauksille ja vaikuttaa jopa elinajanodotteeseen. Yksinäiset käyttävät myös muita enemmän sote-palveluja. Tällaisen ilmiön esiin nostamisella voidaan siis pyrkiä tuomaan esiin kohtaamispaikkojen tärkeyttä ja niiden vaikutusta ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Raporteissa kerrottiin myös nuorten pahoinvoinnista. Sähkötupakkaa käyttävät jo hyvin nuoret ja suhtautumisen kannabikseen on koettu olevan aiempaa myönteisempää. Myös pienemmissä kunnissa nuorten syrjäytyminen on huolestuttavaa ja muun muassa päihteiden käytön nähdään lisääntyneen hälyttävästi. Tuen piiriin ei hakeuduta tarpeeksi ajoissa ja toisaalta taas pienemmistä kunnista palvelut karkaavat isompiin kaupunkeihin, jolloin välimatkasta voi tulla kynnys palveluun hakeutumiselle. Tällaiseen ilmiöön vaikuttamisessa tarvitaan tiedon välittämistä eri ammattiryhmille ja yhteistyötä nuorten kanssa työskentelevien kesken. Myös nuoria on tärkeä pyytää mukaan ideoimaan heille kohdennettuja palveluja.

Ikäihmisiin liittyen raporteissa esiintyi huolta kotona selviytymisestä esimerkiksi sairaalajakson jälkeen. Jos henkilön omaiset eivät asu samalla paikkakunnalla ja aina ei ole edes toimivaa puhelinta käytössä, kotiutumiseen voi liittyä turvattomuuden tunnetta. Apua kodin ulkopuolisten asioiden hoitoon voi olla vaikea saada ja, jos liikkuminen on tilapäisesti vaikeutunut, ei itse pääse asioitaan hoitamaan. Eli vaikka palvelujärjestelmä on toimiva, aina voi tulla tilanteita, joissa asiakkaalle sopivaa palvelua ei löydy. Raporteissa on esitetty myös ratkaisuehdotuksia, joita voisivat olla lainapuhelin ja kuljetuspalvelujen tilapäisen käytön mahdollistaminen palvelukriteerejä muuttamalla.

Tällaisen ilmiöpohjaisen tiedon esiinnostaminen on sosiaalisen raportoinnin tarkoitus. Ilmiöitä voidaan käsitellä työyksikössä, mutta tietoa on tarkoitus viedä laajemmaltikin organisaation, yhteistyötahojen ja päättäjien tietoon, jotta asioita voitaisiin muuttaa. Raportoinnissa pyritään ratkaisukeskeisyyteen ja ammattilaisia kannustetaan jo raporttia tehdessä miettimään, miten asian voisi ratkaista. Sosiaalinen raportointi on sosiaalialan ammattilaisten työkalu, joka tullaan ottamaan käyttöön Etelä-Savon hyvinvointialueella. Piilossa pysyvistä ilmiöistä ja epäkohdista saadaan sen avulla tulevaisuudessa enemmän tietoa ja niihin pystytään puuttumaan.

Satu Marja Tanttu

Asiantuntija
satu.marja.tanttu@etela-savo.fi