fbpx

Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löydät keskeisimpiä kysymyksiä ja vastauksia hyvinvointialueuudistukseen liittyen valtakunnan tasolla.

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia hyvinvointialueuudistuksesta valtakunnan tasolla:

Yleistä hyvinvointialueuudistuksesta

Miksi uudistus tarvitaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on ollut vajaalla 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä, pelastustoimen järjestäminen 22 pelastuslaitoksella.

Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia.

Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti.

Siksi vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on siirretty 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille.

Mitä hyvinvointialueen vastuulle siirtyy?

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palveluista ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Jatkossa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että hyvinvointialueiden tehtävä.

Hyvinvointialueille siirtyvät myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Nämä palvelut tulee järjestää lähipalveluina.

Uudistus tarkoittaa, että sekä sosiaali- että terveydenhuollon perus- ja erikoistason että pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy yhdelle järjestäjälle. Palvelut kootaan saman päätöksenteon, yhden johdon ja yhden budjetin alaisuuteen.

Mitä palveluita uudistus koskee?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Näitä ovat muun muassa

  • sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus
  • avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja)
  • sairaalapalvelut
  • suun terveydenhuolto
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikäihmisten asumispalvelut
  • kotihoito

Lisäksi hyvinvointialueelle kuuluvat muun muassa seuraavat pelastustoimen palvelut:

  • Pelastustehtävät
  • Onnettomuuksien ennaltaehkäisy
  • Väestönsuojelu

Miten turvataan alueellisesti tasavertaiset palvelut?

Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat itsehallinnolliset alueet eli hyvinvointialueet.

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.

Miten turvataan lähipalvelut?

Hyvinvointialueet velvoitetaan turvamaan myös lähipalvelut. Lähipalveluiden tarve korostuu erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa. Uudistuksen tarkoitus ei ole keskittää palveluita vaan turvata niiden saatavuus yhdenvertaisesti koko maassa.

Muuttuvatko sosiaali- ja terveyspalveluiden maksut?

Asiakasmaksuja säädellään lailla ja asetuksilla. Lainsäädännöllä määritellään muun muassa maksujen enimmäismäärät.

Hyvinvointialueilla on oikeus periä asiakasmaksuja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hyvinvointialueella maksujen on oltava yhdenmukaisia koko alueella.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee asiakasmaksulain uudistusta. Uudistuksessa laajennettaisiin maksuttomuutta ja kohtuullistettaisiin maksuja tuomalla muun muassa maksuttomat hoitajavastaanotot perusterveydenhuoltoon.

Miten hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan?

Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja siitä säädetään hyvinvointialueiden rahoituksesta annettavassa laissa.

Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista ja laskennallista, ja se perustuu pääosin tarveperusteisiin kriteereihin. Hyvinvointialueet päättävät itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentamisesta. Hyvinvointialueiden väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksen määräytymistekijöissä.

Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös kustannusten kasvun hallinta. Tällä turvataan osaltaan julkisen talouden kestävyyttä.

Henkilöstö

Mitä henkilöstölle tapahtuu?

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti 1.1.2023 alkaen.

Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit.

Lisäksi hyvinvointialueiden työntekijöiksi siirtyvät ne kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät, joiden työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät, kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Etelä-Savon hyvinvointialueella työskentelee 1.1.2023 alkaen noin 7800 sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden ammattilaista.

Mihin sijoittuvat opiskeluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut?

Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi. Laissa säädetään näiden palvelujen tuottamisesta lähipalveluina.

Miten turvataan riittävä henkilöstö sosiaali- ja terveyspalveluihin?

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta. Keinoina ovat muun muassa työn sisällöllinen kehittäminen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken. Lisäksi tutkimustoimintaa tuodaan osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten perustyötä.

Sosiaali- ja terveysalan ja etenkin hoitotyön houkuttelevuutta lisätään parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia. Mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön lisätään esimerkiksi kannustamalla työskentelyyn itseohjautuvissa tiimeissä. Lisäksi otetaan käyttöön uusia työkaluja ja järjestelmiä, jotka vähentävät rutiininomaista työtä ja siten parantavat työn mielekkyyttä.

Pelastustoimi

Mitä pelastustoimen osalta uudistuksessa tehdään?

Pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tiivis yhteys ja siitä saatavat hyödyt turvataan uudistuksessa. Pelastustoimen palvelut järjestävät samat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka järjestävät ensihoitopalvelut sosiaali- ja terveystoimessa. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.

Lisäksi uudistuksessa vahvistetaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustointa voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, kustannusvaikuttavasti ja -tehokkaasti.

Miten uudistus vaikuttaa sopimuspalokuntatoimintaan?

Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina huomioiden niiden erityispiirteet sekä nykyiset ja tulevaisuuden haasteet.

Uudistuksen myötä sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin alueen pelastustoimilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

Miten uudistus vaikuttaa ensihoitoon?

Uudistuksen jälkeen ensihoidon järjestämisvastuussa ovat hyvinvointialueet. Koska pelastustoimen järjestäjänä on sama hyvinvointialue, myös pelastuslaitos voi tuottaa ensihoitopalveluja.

Ensihoito on ihmisten lähipalvelu, jonka järjestämisessä otetaan huomioon hyvinvointialueiden olosuhteet, päivystävien sairaaloiden työnjako ja väestön erilaiset palvelutarpeet. Tavoitteena on, että ensihoidon hyvä palvelutaso säilyy, vaikka ihmiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän palveluja. Se edellyttää, että ensihoidon ja pelastustoimen voimavarat hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.

Uusi toimintamalli mahdollistaa myös varautumisen erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin hyvinvointialueita suuremmilla alueilla.

Viestintä

Mistä saa tietoa Etelä-Savon hyvinvointialueesta?

Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelua voi seurata verkkosivuillamme www.etela-savo.fi.

Hyvinvointialueen valmistelua voi seurata myös seuraavissa sosiaalisen median kanavissa:

Lisäksi julkaisemme uutiskirjettä kerran kuukaudessa. Uutiskirjeeseen kokoamme kuukausittain kaikki keskeisimmät hyvinvointialueen valmisteluun liittyvät uutiset. Sitä lukemalla pysyy ajan tasalla siitä, mitä valmistelussa tapahtuu. Uutiskirjeen pääsee lukemaan tai tilaamaan omaan sähköpostiinsa kätevästi tästä.