fbpx

Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet tiivistävät YTA-yhteistyötään

Perjantaina 25.11. Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden aluehallitukset ja johtoryhmät kokoontuivat YTA-seminaariin Kuopioon keskustelemaan alueellisen yhteistyön tavoitteista.

Toimijoilla on vahva tahtotila yhteistyön vahvistamiselle entisestään. YTA-alue on kumppanuuksien verkosto, jonka muodostavat hyvinvointialueiden lisäksi myös mm. keskuskaupungit ja kunnat, oppilaitokset ja korkeakoulut, järjestöt ja mikä tärkeintä, kansalaiset.

Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla on vahvat perinteet yhteistyöstä. Uuden yhteistoiminta-alueen myötä yhteistyö kattaa erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sosiaalipalvelut. Kaikilla näillä sektoreilla on runsaasti tutkimus-, kehittämis-, koulutus ja innovaatioyhteistyön mahdollisuuksia. Alueella on myös vahva pelastuslaitosten välinen yhteistyö, joka omalta osaltaan tukee yhtenäisyyttä. Tärkeää onkin sote- ja pela-yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen mm. varautumisen ja valmiuden osalta.

−Ei niin pientä asiaa, ettei yhteistyötä kannattaisi tehdä. Yhteistyö pitäisi olla arkista ja joustavaa. Mitä enemmän on taloudellisia tai toiminnallisia haasteita, sitä enemmän kumppanuuksia tarvitaan. Parhaimmat sopimukset tehdään parhaimpien kumppaneiden kanssa pahimpien aikojen varalle, Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen muistuttaa.

−Etelä-Savo on strategisesti erilainen. Rakennamme siellä hyvinvointialuetta seitsemän organisaation voimin, joista kolme suurta sote-kuntayhtymää kattaa suurimman osan henkilöstöstä. Työntekijöitä meillä on noin 8 000. Yhteistyö eri alueiden kanssa esimerkiksi erilaisissa innovaatioissa on tärkeää, Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo.

Paneelikeskustelussa linjattiin, että tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö hyvinvointialueiden välillä on välttämätöntä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Kaikkien hyvinvointialueiden yhteistyö alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa on edellytys uudistuksen onnistumiselle.

−Näkisin, että alueellamme olisi mahdollisuuksia myös henkilöstön johtamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen yhteistyössä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa, Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.

−Ollaan selvästi yhdessä enemmän. Henkilöstön saatavuushaaste on meille yhteinen, ja toivon, että tätä ratkotaan yhdessä, jatkaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutosjohtaja Elina Felin.

Paneelikeskustelussa käytiin läpi myös lähitulevaisuuden eri uhkakuvia. Suurimpina nähtiin henkilöstön mahdollinen uupuminen ja erilaiset haasteet, jotka liittyvät vuodenvaihteeseen. Kokonaisuutena valmistelutilanne nähtiin kuitenkin olevan hyvällä tasolla, ja erilaisiin tilanteisiin on varauduttu.

−Ja kannattaa muistaa, että uudistus on aina myös suuri mahdollisuus, Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toteaa.

−Yhteistyömme voisi osaltaan ulottua myös investointeihin. Voisimme kaikki hyötyä yhtenäisistä digitaalisista ratkaisuista, esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Mikä ettei myös kalliiden laiteinvestointien toteuttamisesta yhdessä, jatkaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.

Mikä on YTA-alue?

Sote-lainsäädännön myötä Suomeen on muodostettu viisi yhteistyöaluetta eli YTA-aluetta, jolla kullakin on yliopistosairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue. Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet muodostavat yhteistyöalueen (YTA). YTA-sopimukset tehdään valtuustokausittain ja niitä seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja alueiden välisissä neuvotteluissa.

Yhteistyöalueella aloitetaan ensi vuonna valmistelemaan yhteistyösopimusta, joka kattaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä pelastuspalveluiden kehittämistä. Yhteistyö sisältää myös valmiutta ja varautumista, tiedontuotantoa sekä tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa. YTA-yhteistyötä koskeva valtioneuvoston asetus on parhaillaan lausunnoilla. Pelastustoimen osalta vastaava yhteistyöasetus valmistellaan ensi vuonna. Uusien YTA-alueiden myötä erityisvastuualue (ERVA)-sopimukset lakkaavat.

Lisätietoja