Sote-maakuntauudistus tehdään palvelut edellä

Etelä-Savon uusien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rakentaminen on alkanut. Valtakunnallista sote-uudistusta on Marinin hallituksessa yksinkertaistettu niin, että ensin sote- ja pelastus palvelut siirretään kuntien vastuulta maakunnille. Isommilla toimijoilla on paremmat edellytykset toteuttaa laadukkaita ja kustannustehokkaita sote- ja pelastuspalveluita. Sote-uudistuksen pääalueet valtakunnallisesti ovat Rakenneuudistus ja Tulevaisuuden sote-keskus.  

Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä esittelee Etelä-Savon ajattelutapaa Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väelle Mikkelissä 28.8.20.

Rakenneuudistuksen tärkein osa on palvelumallin laatiminen. Palvelumalli tarkoittaa sitä, millä tavalla sote-palvelut maakuntalaisille tarjotaan. Eli miten ja millaisia sote- ja pelastuspalveluita Tulevaisuuden sote-keskuksessa tarjotaan, ja miten palvelumalli toimii niin, että ihmiset löytävät palvelut mahdollisimman helposti. Palvelumallin suunnittelussa varmistetaan palveluiden oikea-aikaisuus ja laadukas toteutuminen. 

Palvelumallille luodaan Rakenneuudistuksessa palvelustrategia, joka ohjaa palvelumallin ja toimijoiden kehittämistä. Palvelustrategia toimii yhteisenä suuntaviivana sille, miten palvelumallia kehitetään Rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskuksen rakentamisen jälkeen. Katseet on pidettävä jo vuodessa 2030, ja palvelustrategiassa otetaan huomioon heti alkuvaiheessa erilaiset tulevaisuuden skenaariot. Rakenneuudistuksessa laaditaan myös maakunnallinen omavalvontaohjelma palveluiden laadun ja kehittämisen oikean suunnan takaamiseksi. 

“Palvelumalli rakennetaan ihminen edellä. Palvelumallissa huomioidaan, että lapsi- ja perheikäiset, työikäiset ja ikääntyneet kohderyhminä läpileikkaavat kaikki sote- ja pelastuspalvelut. Vasta kun palvelumalli on maakuntalaisen näkökulmasta rakennettu, voimme pohtia hallintoa ja organisaatiorakennetta siihen sopivaksi. Etelä-Savon sote-maakuntauudistus toteutetaan ihmiset ja palvelut edellä”, Niina kertoo yhdessä Rakenneuudistuksen hankepäällikön Paula Puseniuksen kanssa. 

Uuden maakunnallisen palvelumallin rakentamisen lisäksi luodaan uudenlaisia palveluiden toteuttamistapoja. Kestävä hyvinvointi edellyttää yhteensovitettujen ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaamista kaikille ja kaikkialla maakunnassa. Uusilla palvelumuodoilla mahdollistetaan yksilölliset palvelupolut ja palveluihin pääsy helposti ajasta ja paikasta riippumatta. 

Uusista palvelumuodoista keskeisiä ovat digitaaliset palvelut, kuten etävastaanotto ja chat-palvelut. Tulevaisuuden sote-keskusta ei kuitenkaan rakenneta pelkästään teknologia-lähtöisesti. Keskeistä Tulevaisuuden sote-keskuksen suunnittelussa on toteuttaa palvelumallille asiointi-ikkuna, johon saapumistavalla ei ole merkitystä hoitoon pääsyyn.  

“Kun ihminen tarvitsee arviointia ja neuvontaa, asiointikanavalla ei tulevaisuudessa ole väliä hoitoon pääsyn kannalta. Voit edelleen soittaa tai saapua fyysisesti asiointipisteeseen, mutta käytössäsi on yhtä tehokkaita digitaalisia kanavia asioinnin etänä hoitamiseen. Etävastaanotto on uusi normaali. Palveluun saapumistavalla ei ole väliä – yhteydenotto käynnistää saman prosessin, joka näyttäytyy asiakkaalle yksilöllisenä, luotettavana ja ratkaisukeskeisenä palvelupolkuna”, tiivistää Tulevaisuuden Sote-keskuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen. 

Hankepäälliköt Kirsi Leinonen ja Paula Pusenius tapaamassa Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnon laitoksen väkeä Mikkelissä ministeriön Sote-maakuntakierroksella.
Vastuualuejohtaja Niina Kaukonen on tiiviisti mukana Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmistelussa.

Vaikuttavien ja yhdenvertaisten sote-palvelujen suunnittelu, toteutus, ohjaus ja valvonta edellyttävät tietoperusteista päätöksentekoa, jotta voimme jatkossa vastata entistä paremmin muuttuvaan asiakastarpeeseen. Maakunnalla on oltava käytössään ajantasainen ja luotettava tieto maakunnan palvelujen tilasta toiminnan johtamista, seurantaa, ohjausta sekä tuottajaverkoston valvontaa varten. Myös kuntien elinvoima tulee turvata, kun sote- ja pelastuspalveluja kehitetään. 

Rakenneuudistusta tehdään sote- ja pelastustahoja sekä maakuntalaisia keskeisesti mm. työpajoilla osallistaen. Laajaa osallistamista varten Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen Uudistustiimissä suunnitellaan jo mm. Tulevaisuuden sote-keskuksen asiointi-ikkunan pilotointia niin, että jokainen maakuntalainen voi vaikuttaa sen kehittämiseen. Lisäksi osallistumaan, vaikuttamaan ja kysymään pääsee jatkuvasti Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen verkkosivuilla etela-savo.fi. 

Rakenneuudistuksessa muiden maakuntien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Tästä hyvä esimerkki on yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster) rakentaminen. Yhteisten toimintatapojen luominen kansallista ohjausta noudattaen on asiakkaiden turvallisuuden ja palvelujen sujuvuuden edistämiseksi etu kaikille. 

Valtakunnallisessa sote-uudistuksessa on kyse historian suurimmasta sote- ja pelastuspalvelujen muutoksesta. Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen Uudistustiimi on erityisen iloinen siitä, että muutosohjelman näkökulma on tällä kertaa valittu oikein – uudistus toteutetaan ihmisen, ei hallinnon, näkökulmasta. 

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen(a)etela-savo.fi

Niina Kaukonen toimi edellisessä sote-maakuntavalmistelussa sote-koordinaattorina. Nyt hän kertoo olevansa intoa täynnä jatkamassa valmistelua yhdessä Uudistustiimin ja verkostojen kanssa. Sote-uudistus tarvitaan, ja usko muutosohjelmaan valmistumiseen tällä kertaa on vahva.