fbpx

Aluehallitus päätti esittää hyvinvointialuejohtajaksi Santeri Seppälää  

Etelä-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti myös, että Rantasalmen kunnan Terveystalolla työskentelevä henkilöstö ja palvelut halutaan ottaa osaksi hyvinvointialueen omaa toimintaa, kun ulkoistussopimus päättyy 31.12.2022.

Aluehallituksen päätöksen mukaisesti hyvinvointialuejohtajan virkaan hakeneista kahdeksasta henkilöstä haastateltiin viisi henkilöä 22.4. Hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella heistä henkilöarviointiin lähetettiin seuraavat henkilöt: Seppo Lokka, Santeri Seppälä ja Sami Sipilä.

Kokouksessaan aluehallitus sai raportin henkilöarvioinnista, jonka oli toteuttanut konsulttitoimisto Eezy Personnel.

− Aluehallitus esittää hyvinvointialuejohtajaksi Santeri Seppälää. Hallitus äänesti ehdokkaasta, ja äänestyksessä Seppälä sai 10 ääntä ja Seppo Lokka 3 ääntä, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen kertoo.

Aluevaltuusto kokoontuu 16.5. alkavalla viikolla tekemään lopullisen valinnan henkilöstä.

Hyvinvointialueen strategiatyö on aloitettu

Aluehallitus hyväksyi ja merkitsi tiedoksi strategiaprosessin aikataulutuksen ja jatkotoimenpiteet. Strategiaprosessin kumppanina on FCG Oy. Ensimmäinen kokous pidetty 28.4.2022.

− Meillä on kolme kokonaisuutta strategiatyön keskiössä − palvelut, henkilöstö ja talous. Lisäksi digitalisaatio mahdollistaa kustannustehokkuutta ja henkilöstön riittävyyttä koko toiminnassa. Esimerkiksi hyvinvointialueelle suunnittelusta sähköisestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta olemme saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä erinomaiset arviot sekä merkittävän kehittämisrahoituksen työhön, vt. hyvinvointialuejohtaja Sami Sipilä sanoo.

− Työhön osallistetaan henkilöstöä, lähijohtoa, johtoa ja kuntalaisia, jotta jokainen voi ajatella, että tämä on meidän yhteinen juttu. Limittäin strategian kanssa valmistellaan talousarvio, palvelustrategia ja brändi, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, Sipilä toteaa.

Aluevaltuusto pitää kesäkuussa strategiatyöpajan, minkä jälkeen työ jatkuu aluehallituksen ja -valtuuston työpajoissa edelleen elokuusta alkaen.

Rantasalmen sosiaali- ja terveyspalvelujen ottaminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi

Aluehallitus päätti, että Rantasalmen kunnassa Suomen Terveystalo Oy:n palveluksessa työskentelevän henkilöstön siirto valmistellaan liikkeen luovutuksen perusteella Etelä-Savon hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023 lukien. Henkilöstön siirtosopimus hyväksytään myöhemmin erikseen.

− Olennaista on nyt antaa rauhoittava viesti Rantasalmen henkilöstölle. Haluamme edetä yhteistyössä Terveystalon kanssa saumattomasti niin, että Rantasalmella työskentelevä henkilöstö on samassa liikkeen luovutuksessa hyvinvointialueen muun henkilöstön kanssa, Sipilä sanoi.

Rantasalmella Terveystalon palveluksessa työskentelee reilusti yli sata työntekijää. Nykyinen ulkoistussopimus päättyy 31.12.2022 ja aluehallitus harkitsi, että kilpailutukseen ei lähdetä. 

Aluehallitus päätti ISLAB hyvinvointiyhtymän perussopimuksen hyväksymisestä Etelä-Savon osalta

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että laboratoriopalvelujen järjestämistä varten perustetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden yhteinen laboratoriotoiminnan hyvinvointiyhtymä.

Perussopimus tulee voimaan 1.8.2022. Tuotanto ja henkilöstö siirtyvät hyvinvointiyhtymään 1.1.2023.

ISLAB hyvinvointiyhtymän perustamisen taustalla on se, että lainsäädäntö ei mahdollista nykyisen ISLAB liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen muutosta. Tämän vuoksi liikelaitoskuntayhtymä muutetaan hyvinvointiyhtymäksi.

Lisätiedot

Heikki Laukkanen, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Kaikki aluehallituksen asiat esityslistassa ja pöytäkirjassa, jotka julkaistaan täällä:

https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Kirjaamisen merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä sekä tiedolla johtamisessa − kirjattu tieto hyödyttää niin asiakasta, ammattilaista kuin johtoakin

Etelä-Savon Rakenneuudistushankkeessa käynnistyi kirjaamisen projekti kesällä 2021. Kirjaamisen projekti jatkuu Etelä-Savon hyvinvointialueella osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Projektin avulla selvitetään kirjaamisen nykytilaa tulevalle hyvinvointialueelle siirtyvissä organisaatioissa.

Miksi kirjaaminen on tärkeää?

Potilas- ja asiakasasiakirjojen ensisijainen tehtävä on turvata asiakkaan hoidon ja palvelun suunnittelu, toteutus ja jatkuvuus. Asiakastyön kirjaaminen hyödyttää ammattilaisia palvelu- ja hoitoprosessin toteuttamisessa, seurannassa ja jatkuvuuden turvaamisessa. Kirjaaminen on tärkeää myös asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa. Hyvin toteutetun dokumentointiprosessin on todettu parantavan hoidon ja hoitotiedon laatua sekä potilasturvallisuutta. Hyvin kirjatut tiedot edistävät asiakkaan etua.

Kirjaamisen projektissa kehitetään ja yhtenäistetään sote-kirjaamista

Kirjaamisen projektissa edistetään yhteisen tietopohjan rakentumista kehittämällä ja yhtenäistämällä ammattilaisten kirjaamista Etelä-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Yhdenmukaisen kirjaamisen myötä varmistetaan tietojen tasalaatuisuus ja vertailukelpoisuus palvelujen ja hoidon toteuttamisessa sekä tiedolla johtamisessa.

Tulevalla hyvinvointialueella ammattilaisen kirjaamisen merkitys kasvaa. Tietoa tulee voida raportoida kansallisesti entistä paremmin esimerkiksi hoidon ja palvelun tarpeesta, saatavuudesta sekä laadusta ja vaikuttavuudesta.

Hyvin toteutetulla kirjaamisella mahdollistetaan palvelujen, hoidon laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen sekä palvelujen kehittäminen. Hyvin hoidetulla kirjaamisella voidaan myös suunnitella henkilöstötarvetta, ennustaa palvelutarvetta, mitata hoidon ja palvelun vaikuttavuutta sekä koko hoito- ja palveluketjun toimivuutta. Arjen asiakastyötä tekevien kirjausten ja laadukkaan tiedon avulla rakennetaan parempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Lisätietoja antaa

Jenna Järvinen

Hankekoordinaattori

Tulevaisuuden sote-keskus
Etelä-Savon hyvinvointialue

040 656 7345

jenna.jarvinen@etela-savo.fi

Vaten viimeinen kokous on ke 23.2. – aluevaltuuston 1. kokouksen sisällöstä päätetään

Väliaikainen valmistelutoimielin (vate) kokoontuu viimeiseen kokoukseensa keskiviikkona 23.2. klo 13.

Kokouksessaan vate päättää mm. aluevaltuuston ensimmäisen kokouksen koolle kutsumisesta ja kokouksen sisällöstä. Aluevaltuuston ensimmäinen kokous on suunniteltu pidettäväksi 16.3. klo 12 alkaen läsnäkokouksena. Kokous striimataan ja kaikkien kiinnostuneiden on mahdollista seurata sitä verkon välityksellä. Linkki kokoukseen julkaistaan lähempänä mm. tällä verkkosivustolla ajankohtaista uutisena.

Vaten viimeisen kokouksen esityslistaan pääset linkistä: https://eshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202218

Vaten kokouksen jälkeen julkaistaan myös mediatiedote.

Ministeriöiden sote-kierros vieraili Etelä-Savossa 10.11.2021 −tallenne katsottavissa

Kuntaministeri Sirpa Paatero. Kuva: Jussi Salminen Essote.

Kuntaministeri Sirpa Paatero sekä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön virkamiehet kertoivat valtion terveiset sote-uudistuksen valmistelusta ja kuulivat eteläsavolaisten huolia uudistukseen liittyen.

Kuntaministeri Sirpa Paateron viesti oli, että uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluita ja turvata ne koko Suomessa. Paateron mukaan hyvinvointialue sovittaa alueen sote-palvelut yhteen toimiviksi palveluiksi ja kokonaisuuksiksi, mutta myös uudistamista tarvitaan.  

− Lähipalvelut tulee ajatella uusiksi niin, että lähipalvelu voi olla muutakin kuin se, että joka kylässä on terveyskeskus. Esimerkiksi digitaalisuus ja liikkuvat palvelut tulee ottaa entistä paremmin käyttöön, ministeri sanoi.

Etelä-Savon muutosjohtaja Sami Sipilä piti tilaisuudessa Etelä-Savon puheenvuoron. Sipilän tärkein viesti valtiolle oli rahoitus ja sen riittävyyden turvaaminen. Sipilä korosti puheenvuorossaan, että rahoituksessa pitää huomioida niin Etelä-Savon kahden sairaalan malli kuin esimerkiksi kausiasukkaiden huomattavan suuri määrä.

Etelä-Savon muutosjohtaja Sami Sipilä. Kuva: Essote Jussi Salminen.

Etelä-Savon pelastuslaitos sai sisäministeriöstä pelastusylijohtajalta Kimmo Kohvakalta kiitosta mm. hyvästä varautumisesta metsäpaloihin, jotka todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä.

Tilaisuudessa keskustelu oli aktiivista niin salissa kuin etäyhteyden päässä chatissa.

Kuva: Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen ja Sosterin kuntayhtymäjohtaja Saara Tavi kuuntelijat yleisössä kuntaministeri Sirpa Paateron puheenvuoroa. Saara Tavi myös juonsi tilaisuuden puheenjohtaja. Kuva: Essote Jussi Salminen.

Katso tilaisuuden tallenne sosiaali- ja terveysministeriön Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=KemnHo2iEmw

Lisätietoja sote-uudistustuksesta:

www.etelasavo.fi
www.soteuudistus.fi

Sote-uudistusta videon muodossa

Marraskuussa 2020 viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ideoivat yhdessä uusia tapoja viestiä sote-uudistuksesta eri kohderyhmille. Syntyi ajatus opetusvideosta, jossa sote-uudistusta väännetään rautalangasta. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että tulevat sote- ja pelastusalan ammattilaiset ymmärtävät sote-uudistuksen kokonaisuuden ja sen tuomat muutokset.

”Otin puhelimen käteen ja soitin Esedulle ja Xamkille, että kiinnostaisiko tämän tyylinen projekti ja voisiko sote-uudistuksen opetusvideon ottaa osaksi jotain opintokokonaisuutta sote-alan opiskelijoilla? Molemmat oppilaitokset olivat todella kiinnostuneita, joten lähdin sitten projektia edistämään”, kertaa Viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen.

Projekti nimettiin OSUVA:ksi, joka tulee sanoista Osallisuutta oppimisesta sote-uudistuksen valmistelussa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän tavoitteita ovat muun muassa

  • Kuvata ymmärrettävästi uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa,
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta ja
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille.

Sote-uudistusta käsittelevä video vastaa hyvin näihin tavoitteisiin ja edistää myös osallisuuden tavoitteita: osana sote-uudistus videota on mahdollista tehdä tehtävä, jonka tuotoksia hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa Etelä-Savossa. Opiskelijoita halutaan kannustaa yhteiskuntavaikuttamiseen ja rohkaista tuomaan omia näkemyksiä esille. Sote-uudistus vauhdittaa sote-alan digitalisaatiota ja tuo uusia toimintamalleja hyvinvointialueille, jotka muuttavat sote- ja pelastusalan ammattilaisen työnkuvaa. On tärkeää, että myös opiskelijoille saadaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Video on jaksotettu neljään eri kokonaisuuteen, jotka mahdollistavat videon katsomisen myös osissa.

  1. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  2. Sote-uudistus Etelä-Savossa
  3. Vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työhön
  4. Yhteenveto ja tehtävälle ohjaus

Videon kokonaiskesto on noin 33 minuuttia.

Videon sisällöissä on hyödynnetty paljon Etelä-Savon sote-uudistuksen aiemmin tuotettuja materiaaleja, kansallisen soteuudistus.fi sivuston materiaaleja, erilaisten tutkimusten tuloksia (esim. DIgiIN-hanke), asiantuntijapodcasteja ja -uutisia eri lähteistä. Videon sisältöjä on tarkastettu jopa Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

”Uskoisin, että video ei ainakaan harhaan johda katsojaa. Toiveena onkin, että videon katsomisen jälkeen ymmärrys sote-uudistuksesta kokonaisuutena olisi kehittynyt ja mahdollisesti virheellisiä ajatusmalleja olisi saatu oikaistua”, pohtii Seppänen.

Sote-uudistuksen kokonaisuus on laaja ja monimutkainen. Seppäsen mielestä hankesuunnitelmissa esitellyt tavoitteet, osa-tavoitteet ja eri osa-alueet ovat monesti hankalasti sisäistettävissä.

”En halunnut sortua myöskään yli-yksinkertaistamiseen, koska tässä vaarana olisi se, että merkitykset voivat muuttua alkuperäiseen ajatukseen nähden. Tiedostan, että video sisältää edelleen vaikeita sanayhdistelmiä ja lauseita, mutta olen pyrkinyt esimerkkien kautta ja käsitteitä avaamalla helpottamaan ymmärtämistä. Paljon videossa olisikin vielä kehitettävää, ja toivottavasti palautetta siitä opiskelijat ahkerasti antavatkin.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että helpompi sote-uudistuksen kokonaisuus on ymmärtää katsomalla tuottamani video, kuin itse etsimällä tietoa kaikista eri lähteistä.”

Sote-uudistus videota voidaan esittää myös laajemmalla jakelulla sote-alan henkilöstölle ja maakunnan asukkaille. Ei ole itsestäänselvyys, että sote-ammattilainen tietäisi tai ymmärtäisi mitä sote-uudistus tarkoittaa ja miten se tulee muuttamaan työnkuvaa julkisella puolella. Video julkaistaan YouTubessa Etelä-Savon sote-uudistuksen kanavalla: https://youtu.be/67DIZhfyq-Q

Alta voit vielä ladata esityksen pohjana toimivan Dia-esityksen sekä videon käsikirjoituksen:

Antoisia oppimishetkiä!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

KONSERNIPALVELUJEN TOIMIALAJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Kohti mielenkiintoista kevättä – Muutosjohtaja Sami Sipilän yhteenvetoa Etelä-Savon sote-uudistuksesta

Mistä kaikki lähti?

Etelä-Savon sote-uudistusta on nyt valmisteltu noin vuoden ajan. Kevään 2020 suurin ponnistelu oli kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön sellaiset rahoitushakemukset, että saisimme maakuntaan mahdollisimman runsaan rahoituksen tärkeiden sote-palvelujen kehittämiseen. Kesällä saimme tiedon 5,5 miljoonan euron rahoituksesta ja syksyn aikana iloisia uutisia tuli vielä 2,5 miljoonan euron edestä lisää. Lisäksi Itä-Savo sai ministeriöltä 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen ja iloinen! 

Kesän jälkeen uudistuksen tekeminen käynnistyi konkreettisesti. Henkilöstöä rekrytoitiin ja uudistustiimi muodostui. Työpajoja järjestettiin niin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa kuin työikäisten ja ikääntyneidenkin palveluiden osalta. Aloitimme keskustelut kolmannen sektorin kanssa, tapasimme nuorisovaltuustoa ja keskustelimme yrittäjien kanssa. Kutsuimme kunnat mukaan ohjausryhmätyöhön. Loimme tiiviit yhteydet sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyshenkilöihin. Myös naapurialueiden hankkeiden kanssa aloitimme yhteisen tekemisen. Valtakunnalliset verkostot aktivoituivat syksyn aikana. 

Etätyötä ja uusia kokeiluja

Etätyön aikakausi toi uusia tapoja työskennellä. Palveluihin liittyvät työpajat järjestettiin virtuaalisesti. Samoin kokeiltiin infotilaisuuksia henkilöstölle ja kumppaneille puhtaasti sähköisten välineiden avulla. Uudistustiimin päivittäinen työ tapahtuu edelleen lähes yksinomaan virtuaalisella työpaikalla. Toisaalta etätyön aikakausi helpotti uudistuksen työryhmien, johtoryhmän ja laajan ohjausryhmän toimintaa. Jäsenet tulevat kaikista alueen kunnista, ja välimatkat ovat pitkiä. Toki toivon, että pääsemme mahdollisimman pian taas yhteisiin kokous- ja kahvipöytiin alueen sote- ja pelastustyöntekijöiden, päättäjien ja kumppaneiden kanssa tapaamaan toisiamme. 

Syksyn työskentelyn tavoite oli nopeastikin käynnistää kokeiluja ja pilotteja uusista toimintatavoista ja palveluista. Keskeistä on kerätä kokemuksia ja palautteita, jotta uudelle hyvinvointialueelle saadaan parhaat mahdolliset toimintamallit käyttöön. Haluamme tuoda julkisiin palveluihin uudenlaista kokeilukulttuuria, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetään palveluja niin, että ne toimivat ja ovat kustannustehokkaita. 

Kohti mielenkiintoista kevättä

Kevään 2021 aikana hyvinvointialueen valmistelu jatkuu, ja uusia pilotteja syntyy. Aloitamme palvelustrategian laatimisen heti vuoden alussa. Palvelustrategiassa määritellään hyvinvointialueen palveluiden kokonaisuus ja yksityiskohtaisemmat sisällöt. Erittäin iso ponnistus on myös hyvinvointialueen väliaikaishallinnon rakentaminen. Väliaikaishallinto vastaa hyvinvointialueen valmistelusta vuosina 2021 ja 2022 sen jälkeen, kun sote-lait on Eduskunnassa hyväksytty.  

Etelä-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan isoja ratkaistavia kysymyksiä niin talouden, väestön ikääntymisen kuin palveluiden tarpeenkin puolella. Vahvuus on kuitenkin se, että pienessä maakunnassa pystymme tekemään yhteistyötä ilman raja-aitoja tai raskaita rakenteita. Yhteisen hyvinvointialueen luomisessa ovat mukana sote- ja pelastusorganisaatioiden henkilökunnan lisäksi kunnat, järjestöt, asukkaat, yritykset ja monet muut tärkeät kumppanit. Se on Etelä-Savon suurin vahvuus. 

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

KONSERNIPALVELUJEN TOIMIALAJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

APUA AJOISSA! -hanke itsemurhien ehkäisyyn käynnistyy Etelä-Savossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle hankeavustuksena yhteensä 930 000 euroa valtionavustusta Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA!) -hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajia ovat Essote, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek-säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus. Hankkeella on kiinteä yhteys sote-uudistukseen, ja hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sote-uudistusta koskevat linjaukset.  

Hanke on tärkeä, koska itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla muuta maata korkeampaa. Tätä selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi päihteiden suuri kulutus, muiden mielenterveyshäiriöiden laaja esiintyminen ja fyysinen sairastaminen.  

Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien hoidon tarpeen arviointia ja palvelua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön ja hänen läheistensä kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arviointi palvelisivat korkean itsemurhariskin henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tärkeitä tavoitteita ovat myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. 

Hankkeen kohdeorganisaatioissa otetaan käyttöön useita menetelmiä, esimerkiksi: uusi itsemurhien Käypä hoito -suositus, LlNlTY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille), Lapset puheeksi-menetelmä, jälkipurku-ja vertaistukitoimintamalli. Mediakampanjat ovat tärkeitä väestötason vaikuttamiskeinoja.   

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on kuusi (6) tavoitetta ja ne jakautuvat kahteen osaprojektiin.  

Osaprojekti 1.  

Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. 

  • Tavoite 1. Otetaan käyttöön ”Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito” – käypä hoito -suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä edellä mainittujen toimintojen johtamisessa. 
  • Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä. 

Osaprojekti 2.  

Vaikutetaan Essoten ja Keski-Suomen alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. 

  • Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. 
  • Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. 
  • Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: ”Kohtaa- välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin.” 
  • Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi – menetelmä systemaattiseen käyttöön. 

APUA AJOISSA! -hankkeen rekrytoinnit ja toiminta käynnistyy vuoden 2021 alusta ja hanke päättyy vuoden 2022 lopussa, jolloin uudet toimintamallit ovat vakiinnutettu käytäntöön. Hankkeeseen rekrytoidaan hankepäällikön lisäksi hankekoordinaattoreita eri hankeorganisaatioihin.

APUA AJOISSA! -hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelmaa. Hankkeen etenemistä voit seurata etela-savo.fi -verkkosivustolla ja Etelä-Savon sote-uudistuksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja YouTubessa. 

Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelma. 

Kirsi Leinonen 

Hankepäällikkö 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma 

kirsi.leinonen@etela-savo.fi 

040 3599 488 

Toinen Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 14.1.21

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää Kehittämö-tilaisuuden torstaina 14.1.2021 klo 09:00-11:00 verkkotapahtumana.  

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tammikuun Kehittämön teemana ovat osallisuus ja henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudetKehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.    

Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://www.lyyti.in/sopiva140121 

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Hankkeen järjestämän ensimmäisen Kehittämö-verkkotapahtuman tallenne löytyy Etelä-Savon sote-uudistuksen Youtube-kanavalta: Sopiva – vammaispalvelujen henkilökohtaisen budjetoinnin hanke, kehittämö 16.12.2020 – YouTube

Sopiva-hanke toteutetaan Essoten ja Vaalijalan yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksessa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Sopiva on yksi Etelä-Savon sote-uudistuksen alaisuudessa toimivista hankkeista. Lue lisää Sopiva-hankkeesta: Sopiva – henkilökohtainen budjetointi – Etelä-Savon maakunta (etela-savo.fi) 

Sopiva-hankkeen tiimi toivottaa kaikille hyvää alkanutta uutta vuotta ja toivottaa kaikki mukaan kehittämistoimintaan!

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke 

Etelä-Savon pelastuslaitos on osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Pelastustoimen uudistus tuntuu kuitenkin jäävän sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisille pelastustoimen uudistus tulee näkymään parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna. Pelastuslaitostoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat hoitaa ensivaste- ja ensihoitotehtäviä. 

”Tässä on hyvin uudistuksen perusajatus. Ensihoito ja pelastustoimi ovat saman maakunnan sisällä, jolloin pelastuslaitos voi myös tuottaa ensihoitopalveluja. Palvelujen parempi saatavuus ei koske ainoastaan akuuttia apua onnettomuustilanteissa, vaan myös neuvontaa ja ohjeistusta pyritään valtakunnallisestikin yhdistämään”, tiivistää Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. palomestari Heli Hyttinen. 

Tällä hetkellä Suomessa on 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta ja ne hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi tulee jatkossakin olemaan erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksen myötä pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus tehostuu, jolla voidaan tuottaa yhdenvertaisemmin palveluita koko maassa.  

Pelastustoimen palvelut Etelä-Savossa 

Monille tulee pelastustoimesta varmasti ensimmäisenä mieleen paloautot ja palomiehet. Pelastuslaitoksen toimintaan sisältyy kuitenkin myös tehtäviä, jotka eivät ole yhtä äänekkäitä tai näkyviä. Etelä-Savon pelastuslaitos kuvailee verkkosivuillaan palvelut seuraavasti:  

  • Ensihoito: Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Lisäksi ensihoidon tukiyksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Pieksämäellä. 
  • Pelastustoiminta: Pelastustoimintaan kuuluvat esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön tai omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen. 
  • Turvallisuuskoulutus: Turvallisuuskoulutuksella voi kehittää turvallisuustietoja ja taitoja pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Yleisimpiä koulutusaiheita ovat alkusammutus-, turvallisuus-, turvakortti- ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus. 
  • Palotarkastukset: Valvontatoiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänä on myös ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi.  
  • Kemikaalivalvonta: Pelastuslaitos valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia sekä niiden säilytystä. 
  • Turvallisuusviestintä: Tarkoituksena on lisätä ihmisten turvallisuustietoutta sekä kannustaa turvallisuuden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Turvallisuusviestinnästä halutaan osallistavaa ja vuorovaikutteista  

Turvallisuusviestinnällä ja osallistamisella voidaan vähentää onnettomuuksien määrää. Pelastustoimella on yhteinen turvallisuusviestinnän strategia. Sen visiona on, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja –taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. 

Esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi hyödyllistä, että asukas osaisi käyttää alkusammutuskalustoa. Tulipalo saataisiin mahdollisesti sammutettua ajoissa ja vahingot jäisivät pieniksi. Etelä-Savossa yksilöiden toiminta onnettomuustilanteissa korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Vaikka tulipalo huomattaisiin ajoissa, voi pelastustoimella kestää jonkin aikaa saapua paikalle. Jokainen eteläsavolainen on osa pelastustoimea, mutta tarvittaessa Pelastuslaitoksen rautaiset ammattilaiset hälytetään apuun.  

”Erityisesti haja-asutusalueella ja mökkiteillä osoitemerkinnät ovat tärkeitä, jotta apu saadaan kerralla oikeaan paikkaan. Myös opastuksen järjestämisen onnettomuuspaikalle näillä alueilla on suotavaa. 112 puhelinsovellus on hyvä ladata, koska soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti”, vinkkaa Heli Hyttinen.  

Maakuntalaisten toivotaan myös noudattavan viranomaisten antamia kieltoja sekä ohjeita. Kesällä voimassa olevien metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitusten aikana ei juhannuskokkoja tai nuotioita saisi sytytellä. Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on hyvät ja ajankohtaiset nettisivut, joista löytyvät voimassa olevat varoitukset.  

Etelä-Savon pelastustoimi haluaa olla vahvemmin mukana ihmisten arjessa. Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Jokaiselle kohderyhmälle on määritelty omat tavoitteet ja kanavat viestinnälle sekä osallistamiselle. Toiveena olisi, että ihmiset voisivat matalalla kynnyksellä kysyä neuvoja tai apua pelastuslaitokselta, jo ennen mahdollisia onnettomuuksia. Pelastustoimi pyrkii tunnistamaan maakuntalaisten arjesta mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten käyttäytymistä vesillä ja eri ikäryhmien tyypillisiä onnettomuuksia.

Eteläsavolaisilta toivotaan vastuuta omasta toiminnasta ja aktiivista osaamisen sekä tietoisuuden kehittämistä turvallisuudesta. Tähän pelastustoimi haluaa tarjota täyden tuen.  

Etelä-Savon pelastustoimen ominaispiirteet 

Etelä-Savossa kesäaikana väkimäärä yli kaksinkertaistuu. 2019 tilastojen mukaan Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yksistään Mikkelissä on yli 10 000. Tuoreimman arvion mukaan kausiasukkaiden määrä on kesäaikaan korkeimmillaan jopa 84 000 ja vuositasolla jopa 294 000. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan kesäisin, kun onnettomuuksia sattuu enemmän. Pelastustehtäviä maakunnan alueella oli yhteensä noin 3650 kappaletta vuonna 2019.  

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella on 34 paloasemaa, joista Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen paloasemat toimivat 24/7 periaatteella. Muiden paloasemien osalta, osassa on henkilöstöä virka-aikaan ja osa toimii sopimuspalokuntalaisten voimin. Sopimuspalokunnat ovat Etelä-Savon alueella tärkeä voimavara.  

Pelastuslaitoksella eri tehtävien kirjo on laaja, joista monet eivät näy ulospäin maakuntalaisille. Palomiesten osaamista, työkykyä ja valmiutta täytyy ylläpitää, kalustoa huoltaa ja koulutuksia järjestää sekä niihin osallistua. Henkilökuntaan kuuluu myös toimistohenkilökuntaa, jotka esimerkiksi huolehtivat tuki- ja hallintotoimista sekä valvonnasta. Tämä mahdollistaa käytännön työn toteutumisen kentällä. Työ vaatii henkilökunnalta joustamista vuodenaikojen sekä vuorokaudenaikojen mukaan ja vaihteleviin olosuhteisiin täytyy tottua.  

Tiimityö ja toisten tukeminen korostuvat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa. Hyttisen mukaan pelastustoimeen hakeutuu samanhenkistä porukkaa, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja luottamuksen toisiin työntekijöihin.  

Ota Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat haltuun alta, niin saat ajankohtaista tietoa pelastustoimesta! 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat:  

Verkkosivut: https://espl.fi/ 

Facebook: https://www.facebook.com/etelasavonpelastuslaitos 

Instagram: @espelastuslaitos 

Sähköposti: pelastuslaitos(at)espl.fi

Seppo Lokka henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Seppo Lokka

Pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja
040 359 7864
seppo.lokka@etela-savo.fi

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden ajatuksia sote-uudistuksesta

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden keskuudessa sote-uudistus herättää vielä kummastusta ja huolta, mutta myös intoa ja toiveikkuutta löytyy uusia toiminta- ja palvelumalleja kohtaan. Kolme perhettä Pieksämäeltä kertoivat ajatuksiaan sote-uudistukseen liittyen. Erilaisia perheitä haastateltiin satunnaisesti ja lapsia perheissä oli yksivuotiaasta 13-vuotiaaseen.  
 
”Kyllä sote-uudistus herättää vielä paljon kysymyksiä, ristiriitaisia ajatuksia, epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Käsittääkseni ajatuksena on, että kaikille hoito olisi tasapuolista, mutta kuinka tämä voi käytännössä toteutua?” Pohtii nelilapsisen perheen äiti. 

Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämä tapahtuu monilla eri menetelmillä, kuten esimerkiksi siirtämällä palveluja verkkoon tai liikkuviksi lähipalveluiksi. Lopputuloksena on palveluiden parempi saatavuus ja saavutettavuus kaikille maakuntalaisille.  

Kuvituskuvia Pieksämäeltä. Kuvien henkilöt eivät liity haastatteluihin.

Perheet toivovat, että sote-uudistus väännettäisiin kuntalaisille rautalangasta. Ymmärrystä halutaan esimerkiksi siihen, mistä uudistuksessa on kysymys ja kuinka uudistus vaikuttaa perheiden arkeen. Suurempi, Etelä-Savon maakunta, tuntuu myös kaukaisemmalta ja kysymykset esimerkiksi hoidon saavutettavuudesta mietityttävät. Myös alueiden välinen tasa-arvo epäilyttää ja päättäjiltä toivotaankin kaukonäköisyyttä.  
 

”Toivomme, että perusterveydenhuollon palvelut säilyisivät omalla paikkakunnalla. Meidän perheemme käy viikoittain paikallisessa terveyskeskuksessa asioimassa ja se on todella näppärä, kun palvelu on kävelymatkan päässä.”  

Myös hammaslääkäripalvelut ja kouluterveydenhuolto saivat kiitosta perheiltä. 

Jonotusajat ovat hammashoidossa välillä kohtuuttoman pitkiä, mutta palvelu on hyvää ja se pitäisi ehdottomasti säilyttää Pieksämäellä, toteaa nelihenkinen perhe. 

Tulevaisuudessa ei ole väliä, saavutko palveluihin esimerkiksi chatin vai fyysisen hyvinvointiaseman kautta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan paljon uutta teknologiaa ja uusia tapoja toimia. Jotkin palvelut on edelleen säilytettävä lähellä, ja jotkin voidaan järjestää liikkuvina lähipalveluina. Joka tapauksessa palveluja voi tulevaisuudessa saada useimmilla ja erilaisilla tavoilla kuin nyt. Koska palveluja ja rakennetta suunnitellaan nyt, vielä ei voida määritellä, miten tämä konkretisoituu eri alueilla Etelä-Savossa. 
 
Perheet näkivät yhtenä hyvänä puolena sote-uudistuksessa tiedonkulun helpottumisen. Tähän vastataan muutosohjelmassa yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster-hanke) käyttöönoton sekä muutoin tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen avulla. 

”Tämänhetkinen ongelma on, että tieto ei kulje edes oman paikkakunnan sisällä järjestelmästä toiseen, saati sitten kunnasta toiseen esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä. Perheemme asioi kolmessa eri kunnallisessa sairaalassa kahden eri maakunnan alueella sekä lukuisilla yksityisillä terveysasemilla ympäri Suomen. Aina saa olla itse muistelemassa ja kertomassa lasten terveyshistoriaa.” 

Myös maakuntien välinen yhteistyö tietojen hallinnoinnissa mietityttää. 

”Toisaalta taas, mitä se auttaa, jos Pieksämäeltä Mikkeliin tieto kulkee, mutta esimerkiksi pohjoiseen Kuopioon mentäessä tietokatko on jälleen edessä. Kyllä tällaiset pitäisi olla valtakunnallisia”, pohtii eräs haastateltava.  

Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Pusenius kertoo maakuntien sisällä yhteisen tietopohjan luomisen ja tietojärjestelmien yhtenäistämisen olevan yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kaikkien maakuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tule olemaan yhtenäisiä. Kansallisella tasolla Kanta-arkisto kerää kuitenkin potilas- ja asiakastiedot yhteen niin yksityisiltä kuin julkisiltakin toimijoilta kaikkien ammattilaisten käytettäväksi. 

Maakunnan alueella tehtävä tietojärjestelmien yhtenäistäminen vaikuttaa tiedonkulun paranemiseen merkittävästi. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt Kuopion yliopistollisen sairaalaan yhteistoiminta-alueen kanssa. 

Jos uudistukselta saisi toivoa ihan mitä tahansa, perheet toivoisivat lisäresursseja Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tälläkin laajuudella palvelut ansaitsevat kiitosta. Erityisesti perheiden tukipalvelut ja neuvola saivat kehuja. Perheiden mukaan neuvolassa asiakkaiden kohtaaminen on ammattitaitoista ja välittävää.  

 
Uudistuksen myötä toiveissa on esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kokonaisturvallisuutta. Osa vanhemmista oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisten aito kohtaaminen ja läsnäolo ovat pääasiallinen tapa hoitaa asioita. 

”Kasvotusten tapahtuva asiointi herättää mielestäni enemmän luottamusta, kun se ihminen on siinä hetkessä ja tilanteessa juuri minua ja minun lastani varten.” 

Kasvotusten tapahtuvasta kohtaamisesta sote-uudistuksessa ei olla kokonaan luopumassa. Digitaaliset palvelut kuitenkin painottuvat, sillä ne mahdollistavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden. Tämä on erityisen tärkeää haja-asutetussa Etelä-Savossa. 

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

KONSERNIPALVELUJEN TOIMIALAJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi