fbpx

Sote-uudistusta videon muodossa

Marraskuussa 2020 viestintäkoordinaattori Emma Klén ja viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen ideoivat yhdessä uusia tapoja viestiä sote-uudistuksesta eri kohderyhmille. Syntyi ajatus opetusvideosta, jossa sote-uudistusta väännetään rautalangasta. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että tulevat sote- ja pelastusalan ammattilaiset ymmärtävät sote-uudistuksen kokonaisuuden ja sen tuomat muutokset.

”Otin puhelimen käteen ja soitin Esedulle ja Xamkille, että kiinnostaisiko tämän tyylinen projekti ja voisiko sote-uudistuksen opetusvideon ottaa osaksi jotain opintokokonaisuutta sote-alan opiskelijoilla? Molemmat oppilaitokset olivat todella kiinnostuneita, joten lähdin sitten projektia edistämään”, kertaa Viestinnän harjoittelija Teemu Seppänen.

Projekti nimettiin OSUVA:ksi, joka tulee sanoista Osallisuutta oppimisesta sote-uudistuksen valmistelussa.

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestinnän tavoitteita ovat muun muassa

  • Kuvata ymmärrettävästi uudistuksen tarpeellisuus Etelä-Savossa,
  • Sanoittaa selkeästi monimutkaista kokonaisuutta ja
  • Konkretisoida muutoksen vaikutuksia Etelä-Savossa kohdennetusti eri kohderyhmille.

Sote-uudistusta käsittelevä video vastaa hyvin näihin tavoitteisiin ja edistää myös osallisuuden tavoitteita: osana sote-uudistus videota on mahdollista tehdä tehtävä, jonka tuotoksia hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa Etelä-Savossa. Opiskelijoita halutaan kannustaa yhteiskuntavaikuttamiseen ja rohkaista tuomaan omia näkemyksiä esille. Sote-uudistus vauhdittaa sote-alan digitalisaatiota ja tuo uusia toimintamalleja hyvinvointialueille, jotka muuttavat sote- ja pelastusalan ammattilaisen työnkuvaa. On tärkeää, että myös opiskelijoille saadaan kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Video on jaksotettu neljään eri kokonaisuuteen, jotka mahdollistavat videon katsomisen myös osissa.

  1. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  2. Sote-uudistus Etelä-Savossa
  3. Vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työhön
  4. Yhteenveto ja tehtävälle ohjaus

Videon kokonaiskesto on noin 33 minuuttia.

Videon sisällöissä on hyödynnetty paljon Etelä-Savon sote-uudistuksen aiemmin tuotettuja materiaaleja, kansallisen soteuudistus.fi sivuston materiaaleja, erilaisten tutkimusten tuloksia (esim. DIgiIN-hanke), asiantuntijapodcasteja ja -uutisia eri lähteistä. Videon sisältöjä on tarkastettu jopa Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.

”Uskoisin, että video ei ainakaan harhaan johda katsojaa. Toiveena onkin, että videon katsomisen jälkeen ymmärrys sote-uudistuksesta kokonaisuutena olisi kehittynyt ja mahdollisesti virheellisiä ajatusmalleja olisi saatu oikaistua”, pohtii Seppänen.

Sote-uudistuksen kokonaisuus on laaja ja monimutkainen. Seppäsen mielestä hankesuunnitelmissa esitellyt tavoitteet, osa-tavoitteet ja eri osa-alueet ovat monesti hankalasti sisäistettävissä.

”En halunnut sortua myöskään yli-yksinkertaistamiseen, koska tässä vaarana olisi se, että merkitykset voivat muuttua alkuperäiseen ajatukseen nähden. Tiedostan, että video sisältää edelleen vaikeita sanayhdistelmiä ja lauseita, mutta olen pyrkinyt esimerkkien kautta ja käsitteitä avaamalla helpottamaan ymmärtämistä. Paljon videossa olisikin vielä kehitettävää, ja toivottavasti palautetta siitä opiskelijat ahkerasti antavatkin.

Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että helpompi sote-uudistuksen kokonaisuus on ymmärtää katsomalla tuottamani video, kuin itse etsimällä tietoa kaikista eri lähteistä.”

Sote-uudistus videota voidaan esittää myös laajemmalla jakelulla sote-alan henkilöstölle ja maakunnan asukkaille. Ei ole itsestäänselvyys, että sote-ammattilainen tietäisi tai ymmärtäisi mitä sote-uudistus tarkoittaa ja miten se tulee muuttamaan työnkuvaa julkisella puolella. Video julkaistaan YouTubessa Etelä-Savon sote-uudistuksen kanavalla: https://youtu.be/67DIZhfyq-Q

Alta voit vielä ladata esityksen pohjana toimivan Dia-esityksen sekä videon käsikirjoituksen:

Antoisia oppimishetkiä!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Kohti mielenkiintoista kevättä – Muutosjohtaja Sami Sipilän yhteenvetoa Etelä-Savon sote-uudistuksesta

Mistä kaikki lähti?

Etelä-Savon sote-uudistusta on nyt valmisteltu noin vuoden ajan. Kevään 2020 suurin ponnistelu oli kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön sellaiset rahoitushakemukset, että saisimme maakuntaan mahdollisimman runsaan rahoituksen tärkeiden sote-palvelujen kehittämiseen. Kesällä saimme tiedon 5,5 miljoonan euron rahoituksesta ja syksyn aikana iloisia uutisia tuli vielä 2,5 miljoonan euron edestä lisää. Lisäksi Itä-Savo sai ministeriöltä 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen ja iloinen! 

Kesän jälkeen uudistuksen tekeminen käynnistyi konkreettisesti. Henkilöstöä rekrytoitiin ja uudistustiimi muodostui. Työpajoja järjestettiin niin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa kuin työikäisten ja ikääntyneidenkin palveluiden osalta. Aloitimme keskustelut kolmannen sektorin kanssa, tapasimme nuorisovaltuustoa ja keskustelimme yrittäjien kanssa. Kutsuimme kunnat mukaan ohjausryhmätyöhön. Loimme tiiviit yhteydet sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyshenkilöihin. Myös naapurialueiden hankkeiden kanssa aloitimme yhteisen tekemisen. Valtakunnalliset verkostot aktivoituivat syksyn aikana. 

Etätyötä ja uusia kokeiluja

Etätyön aikakausi toi uusia tapoja työskennellä. Palveluihin liittyvät työpajat järjestettiin virtuaalisesti. Samoin kokeiltiin infotilaisuuksia henkilöstölle ja kumppaneille puhtaasti sähköisten välineiden avulla. Uudistustiimin päivittäinen työ tapahtuu edelleen lähes yksinomaan virtuaalisella työpaikalla. Toisaalta etätyön aikakausi helpotti uudistuksen työryhmien, johtoryhmän ja laajan ohjausryhmän toimintaa. Jäsenet tulevat kaikista alueen kunnista, ja välimatkat ovat pitkiä. Toki toivon, että pääsemme mahdollisimman pian taas yhteisiin kokous- ja kahvipöytiin alueen sote- ja pelastustyöntekijöiden, päättäjien ja kumppaneiden kanssa tapaamaan toisiamme. 

Syksyn työskentelyn tavoite oli nopeastikin käynnistää kokeiluja ja pilotteja uusista toimintatavoista ja palveluista. Keskeistä on kerätä kokemuksia ja palautteita, jotta uudelle hyvinvointialueelle saadaan parhaat mahdolliset toimintamallit käyttöön. Haluamme tuoda julkisiin palveluihin uudenlaista kokeilukulttuuria, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetään palveluja niin, että ne toimivat ja ovat kustannustehokkaita. 

Kohti mielenkiintoista kevättä

Kevään 2021 aikana hyvinvointialueen valmistelu jatkuu, ja uusia pilotteja syntyy. Aloitamme palvelustrategian laatimisen heti vuoden alussa. Palvelustrategiassa määritellään hyvinvointialueen palveluiden kokonaisuus ja yksityiskohtaisemmat sisällöt. Erittäin iso ponnistus on myös hyvinvointialueen väliaikaishallinnon rakentaminen. Väliaikaishallinto vastaa hyvinvointialueen valmistelusta vuosina 2021 ja 2022 sen jälkeen, kun sote-lait on Eduskunnassa hyväksytty.  

Etelä-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan isoja ratkaistavia kysymyksiä niin talouden, väestön ikääntymisen kuin palveluiden tarpeenkin puolella. Vahvuus on kuitenkin se, että pienessä maakunnassa pystymme tekemään yhteistyötä ilman raja-aitoja tai raskaita rakenteita. Yhteisen hyvinvointialueen luomisessa ovat mukana sote- ja pelastusorganisaatioiden henkilökunnan lisäksi kunnat, järjestöt, asukkaat, yritykset ja monet muut tärkeät kumppanit. Se on Etelä-Savon suurin vahvuus. 

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

APUA AJOISSA! -hanke itsemurhien ehkäisyyn käynnistyy Etelä-Savossa

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle hankeavustuksena yhteensä 930 000 euroa valtionavustusta Aavista, puutu ja uskalla auttaa (APUA AJOISSA!) -hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajia ovat Essote, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Sovatek-säätiö sekä Jyvässeudun kriisikeskus Mobile ja Mikkelin kriisikeskus. Hankkeella on kiinteä yhteys sote-uudistukseen, ja hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sote-uudistusta koskevat linjaukset.  

Hanke on tärkeä, koska itsemurhakuolleisuus on Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla muuta maata korkeampaa. Tätä selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi päihteiden suuri kulutus, muiden mielenterveyshäiriöiden laaja esiintyminen ja fyysinen sairastaminen.  

Hankkeen tavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien hoidon tarpeen arviointia ja palvelua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Essoten alueella. Tavoitteena on muotoilla malli, missä itsemurhariskin tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen, henkilön ja hänen läheistensä kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus ja arviointi palvelisivat korkean itsemurhariskin henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa. Tärkeitä tavoitteita ovat myös osaamisen ja yhteistyön lisääntyminen eri palvelutuottajien kanssa ja väestön asenteisiin vaikuttaminen. 

Hankkeen kohdeorganisaatioissa otetaan käyttöön useita menetelmiä, esimerkiksi: uusi itsemurhien Käypä hoito -suositus, LlNlTY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille), Lapset puheeksi-menetelmä, jälkipurku-ja vertaistukitoimintamalli. Mediakampanjat ovat tärkeitä väestötason vaikuttamiskeinoja.   

Hankkeen tavoitteet

Hankkeella on kuusi (6) tavoitetta ja ne jakautuvat kahteen osaprojektiin.  

Osaprojekti 1.  

Kehitetään itsemurhavaarassa olevien, itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten palveluja näyttöön perustuen sekä tietoperusteisuutta ja tutkimusta vahvistaen. 

  • Tavoite 1. Otetaan käyttöön ”Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito” – käypä hoito -suositus terveydenhuollossa ja soveltuvin osin sosiaalihuollossa, järjestösektorilla, koulu- ja oppilashuollossa sekä edellä mainittujen toimintojen johtamisessa. 
  • Tavoite 2. Itsemurhaa yrittäneiden hoito on aktiivisesta ja viiveetöntä sekä arviointi on systemaattista. Omaiset ja läheiset huomioidaan kaikessa kehittämistyössä. 

Osaprojekti 2.  

Vaikutetaan Essoten ja Keski-Suomen alueen väestön ja ammattilaisten asenteisiin ja toimintatapaan itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteistä vastuuta. 

  • Tavoite 3. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee. 
  • Tavoite 4. Yleinen tietoisuus itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista lisääntyy väestössä. 
  • Tavoite 5. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jalkautetaan periaate: ”Kohtaa- välitä – kuuntele – saata tarvittaessa eteenpäin.” 
  • Tavoite 6. Perheissä, joissa on tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys, otetaan Lapset puheeksi – menetelmä systemaattiseen käyttöön. 

APUA AJOISSA! -hankkeen rekrytoinnit ja toiminta käynnistyy vuoden 2021 alusta ja hanke päättyy vuoden 2022 lopussa, jolloin uudet toimintamallit ovat vakiinnutettu käytäntöön. Hankkeeseen rekrytoidaan hankepäällikön lisäksi hankekoordinaattoreita eri hankeorganisaatioihin.

APUA AJOISSA! -hanke on osa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelmaa. Hankkeen etenemistä voit seurata etela-savo.fi -verkkosivustolla ja Etelä-Savon sote-uudistuksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja YouTubessa. 

Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelma. 

Kirsi Leinonen 

Hankepäällikkö 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma 

kirsi.leinonen@etela-savo.fi 

040 3599 488 

Toinen Sopiva-hankkeen kehittämö verkkotapahtumana 14.1.21

Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke järjestää Kehittämö-tilaisuuden torstaina 14.1.2021 klo 09:00-11:00 verkkotapahtumana.  

Etelä-Savon sote-uudistuksen kuvituskuva, vammaispalvelut

Tammikuun Kehittämön teemana ovat osallisuus ja henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuudetKehittämön tarkoituksena on jakaa sekä kerätä tietoa ja ideoita ihmislähtöisen avun ja tuen järjestämiseksi vammaispalveluissa. Tapahtumaan pääsee ilmoittautumaan alla olevan linkin kautta. Ilmoittautumalla mukaan ennakkoon saa linkin ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen.    

Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://www.lyyti.in/sopiva140121 

Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tilaisuuteen!

Hankkeen järjestämän ensimmäisen Kehittämö-verkkotapahtuman tallenne löytyy Etelä-Savon sote-uudistuksen Youtube-kanavalta: Sopiva – vammaispalvelujen henkilökohtaisen budjetoinnin hanke, kehittämö 16.12.2020 – YouTube

Sopiva-hanke toteutetaan Essoten ja Vaalijalan yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksessa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Sopiva on yksi Etelä-Savon sote-uudistuksen alaisuudessa toimivista hankkeista. Lue lisää Sopiva-hankkeesta: Sopiva – henkilökohtainen budjetointi – Etelä-Savon maakunta (etela-savo.fi) 

Sopiva-hankkeen tiimi toivottaa kaikille hyvää alkanutta uutta vuotta ja toivottaa kaikki mukaan kehittämistoimintaan!

#sote #soteuudistus #eteläsavo #yhteisyydelläonkasvonsa #HBhanke 

Etelä-Savon pelastuslaitos on osana sote-uudistusta

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Pelastustoimen uudistus tuntuu kuitenkin jäävän sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisille pelastustoimen uudistus tulee näkymään parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna. Pelastuslaitostoiminnan lisäksi pelastuslaitokset voivat hoitaa ensivaste- ja ensihoitotehtäviä. 

”Tässä on hyvin uudistuksen perusajatus. Ensihoito ja pelastustoimi ovat saman maakunnan sisällä, jolloin pelastuslaitos voi myös tuottaa ensihoitopalveluja. Palvelujen parempi saatavuus ei koske ainoastaan akuuttia apua onnettomuustilanteissa, vaan myös neuvontaa ja ohjeistusta pyritään valtakunnallisestikin yhdistämään”, tiivistää Etelä-Savon pelastuslaitoksen vs. palomestari Heli Hyttinen. 

Tällä hetkellä Suomessa on 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta ja ne hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Pelastustoimi tulee jatkossakin olemaan erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Uudistuksen myötä pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus tehostuu, jolla voidaan tuottaa yhdenvertaisemmin palveluita koko maassa.  

Pelastustoimen palvelut Etelä-Savossa 

Monille tulee pelastustoimesta varmasti ensimmäisenä mieleen paloautot ja palomiehet. Pelastuslaitoksen toimintaan sisältyy kuitenkin myös tehtäviä, jotka eivät ole yhtä äänekkäitä tai näkyviä. Etelä-Savon pelastuslaitos kuvailee verkkosivuillaan palvelut seuraavasti:  

  • Ensihoito: Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Lisäksi ensihoidon tukiyksiköt sijaitsevat Mikkelissä ja Pieksämäellä. 
  • Pelastustoiminta: Pelastustoimintaan kuuluvat esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön tai omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen sekä tulipalojen sammuttaminen. 
  • Turvallisuuskoulutus: Turvallisuuskoulutuksella voi kehittää turvallisuustietoja ja taitoja pelastuslaitoksen järjestämissä koulutuksissa. Yleisimpiä koulutusaiheita ovat alkusammutus-, turvallisuus-, turvakortti- ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus. 
  • Palotarkastukset: Valvontatoiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tehtävänä on myös ohjata ja neuvoa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi.  
  • Kemikaalivalvonta: Pelastuslaitos valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia sekä niiden säilytystä. 
  • Turvallisuusviestintä: Tarkoituksena on lisätä ihmisten turvallisuustietoutta sekä kannustaa turvallisuuden omatoimiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Turvallisuusviestinnästä halutaan osallistavaa ja vuorovaikutteista  

Turvallisuusviestinnällä ja osallistamisella voidaan vähentää onnettomuuksien määrää. Pelastustoimella on yhteinen turvallisuusviestinnän strategia. Sen visiona on, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja –taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. 

Esimerkiksi tulipalon sattuessa olisi hyödyllistä, että asukas osaisi käyttää alkusammutuskalustoa. Tulipalo saataisiin mahdollisesti sammutettua ajoissa ja vahingot jäisivät pieniksi. Etelä-Savossa yksilöiden toiminta onnettomuustilanteissa korostuu pitkien välimatkojen vuoksi. Vaikka tulipalo huomattaisiin ajoissa, voi pelastustoimella kestää jonkin aikaa saapua paikalle. Jokainen eteläsavolainen on osa pelastustoimea, mutta tarvittaessa Pelastuslaitoksen rautaiset ammattilaiset hälytetään apuun.  

”Erityisesti haja-asutusalueella ja mökkiteillä osoitemerkinnät ovat tärkeitä, jotta apu saadaan kerralla oikeaan paikkaan. Myös opastuksen järjestämisen onnettomuuspaikalle näillä alueilla on suotavaa. 112 puhelinsovellus on hyvä ladata, koska soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti”, vinkkaa Heli Hyttinen.  

Maakuntalaisten toivotaan myös noudattavan viranomaisten antamia kieltoja sekä ohjeita. Kesällä voimassa olevien metsäpalo- tai ruohikkopalovaroitusten aikana ei juhannuskokkoja tai nuotioita saisi sytytellä. Ilmatieteenlaitoksella ja Forecalla on hyvät ja ajankohtaiset nettisivut, joista löytyvät voimassa olevat varoitukset.  

Etelä-Savon pelastustoimi haluaa olla vahvemmin mukana ihmisten arjessa. Turvallisuusviestinnän kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, työikäiset ja ikääntyneet. Jokaiselle kohderyhmälle on määritelty omat tavoitteet ja kanavat viestinnälle sekä osallistamiselle. Toiveena olisi, että ihmiset voisivat matalalla kynnyksellä kysyä neuvoja tai apua pelastuslaitokselta, jo ennen mahdollisia onnettomuuksia. Pelastustoimi pyrkii tunnistamaan maakuntalaisten arjesta mahdollisia vaaranpaikkoja, kuten käyttäytymistä vesillä ja eri ikäryhmien tyypillisiä onnettomuuksia.

Eteläsavolaisilta toivotaan vastuuta omasta toiminnasta ja aktiivista osaamisen sekä tietoisuuden kehittämistä turvallisuudesta. Tähän pelastustoimi haluaa tarjota täyden tuen.  

Etelä-Savon pelastustoimen ominaispiirteet 

Etelä-Savossa kesäaikana väkimäärä yli kaksinkertaistuu. 2019 tilastojen mukaan Etelä-Savossa on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yksistään Mikkelissä on yli 10 000. Tuoreimman arvion mukaan kausiasukkaiden määrä on kesäaikaan korkeimmillaan jopa 84 000 ja vuositasolla jopa 294 000. Tämä vaikuttaa oleellisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan kesäisin, kun onnettomuuksia sattuu enemmän. Pelastustehtäviä maakunnan alueella oli yhteensä noin 3650 kappaletta vuonna 2019.  

Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella on 34 paloasemaa, joista Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen paloasemat toimivat 24/7 periaatteella. Muiden paloasemien osalta, osassa on henkilöstöä virka-aikaan ja osa toimii sopimuspalokuntalaisten voimin. Sopimuspalokunnat ovat Etelä-Savon alueella tärkeä voimavara.  

Pelastuslaitoksella eri tehtävien kirjo on laaja, joista monet eivät näy ulospäin maakuntalaisille. Palomiesten osaamista, työkykyä ja valmiutta täytyy ylläpitää, kalustoa huoltaa ja koulutuksia järjestää sekä niihin osallistua. Henkilökuntaan kuuluu myös toimistohenkilökuntaa, jotka esimerkiksi huolehtivat tuki- ja hallintotoimista sekä valvonnasta. Tämä mahdollistaa käytännön työn toteutumisen kentällä. Työ vaatii henkilökunnalta joustamista vuodenaikojen sekä vuorokaudenaikojen mukaan ja vaihteleviin olosuhteisiin täytyy tottua.  

Tiimityö ja toisten tukeminen korostuvat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminnassa. Hyttisen mukaan pelastustoimeen hakeutuu samanhenkistä porukkaa, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja luottamuksen toisiin työntekijöihin.  

Ota Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat haltuun alta, niin saat ajankohtaista tietoa pelastustoimesta! 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanavat:  

Verkkosivut: https://espl.fi/ 

Facebook: https://www.facebook.com/etelasavonpelastuslaitos 

Instagram: @espelastuslaitos 

Sähköposti: pelastuslaitos(at)espl.fi

Seppo Lokka henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Seppo Lokka

Etelä-Savon Pelastusjohtaja
seppo.lokka@espl.fi

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden ajatuksia sote-uudistuksesta

Pieksämäkeläisten lapsiperheiden keskuudessa sote-uudistus herättää vielä kummastusta ja huolta, mutta myös intoa ja toiveikkuutta löytyy uusia toiminta- ja palvelumalleja kohtaan. Kolme perhettä Pieksämäeltä kertoivat ajatuksiaan sote-uudistukseen liittyen. Erilaisia perheitä haastateltiin satunnaisesti ja lapsia perheissä oli yksivuotiaasta 13-vuotiaaseen.  
 
”Kyllä sote-uudistus herättää vielä paljon kysymyksiä, ristiriitaisia ajatuksia, epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Käsittääkseni ajatuksena on, että kaikille hoito olisi tasapuolista, mutta kuinka tämä voi käytännössä toteutua?” Pohtii nelilapsisen perheen äiti. 

Tutkimustiedon mukaan maakunnilla on parempi mahdollisuus turvata yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Tämä tapahtuu monilla eri menetelmillä, kuten esimerkiksi siirtämällä palveluja verkkoon tai liikkuviksi lähipalveluiksi. Lopputuloksena on palveluiden parempi saatavuus ja saavutettavuus kaikille maakuntalaisille.  

Kuvituskuvia Pieksämäeltä. Kuvien henkilöt eivät liity haastatteluihin.

Perheet toivovat, että sote-uudistus väännettäisiin kuntalaisille rautalangasta. Ymmärrystä halutaan esimerkiksi siihen, mistä uudistuksessa on kysymys ja kuinka uudistus vaikuttaa perheiden arkeen. Suurempi, Etelä-Savon maakunta, tuntuu myös kaukaisemmalta ja kysymykset esimerkiksi hoidon saavutettavuudesta mietityttävät. Myös alueiden välinen tasa-arvo epäilyttää ja päättäjiltä toivotaankin kaukonäköisyyttä.  
 

”Toivomme, että perusterveydenhuollon palvelut säilyisivät omalla paikkakunnalla. Meidän perheemme käy viikoittain paikallisessa terveyskeskuksessa asioimassa ja se on todella näppärä, kun palvelu on kävelymatkan päässä.”  

Myös hammaslääkäripalvelut ja kouluterveydenhuolto saivat kiitosta perheiltä. 

Jonotusajat ovat hammashoidossa välillä kohtuuttoman pitkiä, mutta palvelu on hyvää ja se pitäisi ehdottomasti säilyttää Pieksämäellä, toteaa nelihenkinen perhe. 

Tulevaisuudessa ei ole väliä, saavutko palveluihin esimerkiksi chatin vai fyysisen hyvinvointiaseman kautta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan paljon uutta teknologiaa ja uusia tapoja toimia. Jotkin palvelut on edelleen säilytettävä lähellä, ja jotkin voidaan järjestää liikkuvina lähipalveluina. Joka tapauksessa palveluja voi tulevaisuudessa saada useimmilla ja erilaisilla tavoilla kuin nyt. Koska palveluja ja rakennetta suunnitellaan nyt, vielä ei voida määritellä, miten tämä konkretisoituu eri alueilla Etelä-Savossa. 
 
Perheet näkivät yhtenä hyvänä puolena sote-uudistuksessa tiedonkulun helpottumisen. Tähän vastataan muutosohjelmassa yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster-hanke) käyttöönoton sekä muutoin tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen avulla. 

”Tämänhetkinen ongelma on, että tieto ei kulje edes oman paikkakunnan sisällä järjestelmästä toiseen, saati sitten kunnasta toiseen esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä. Perheemme asioi kolmessa eri kunnallisessa sairaalassa kahden eri maakunnan alueella sekä lukuisilla yksityisillä terveysasemilla ympäri Suomen. Aina saa olla itse muistelemassa ja kertomassa lasten terveyshistoriaa.” 

Myös maakuntien välinen yhteistyö tietojen hallinnoinnissa mietityttää. 

”Toisaalta taas, mitä se auttaa, jos Pieksämäeltä Mikkeliin tieto kulkee, mutta esimerkiksi pohjoiseen Kuopioon mentäessä tietokatko on jälleen edessä. Kyllä tällaiset pitäisi olla valtakunnallisia”, pohtii eräs haastateltava.  

Rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Pusenius kertoo maakuntien sisällä yhteisen tietopohjan luomisen ja tietojärjestelmien yhtenäistämisen olevan yksi sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kaikkien maakuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tule olemaan yhtenäisiä. Kansallisella tasolla Kanta-arkisto kerää kuitenkin potilas- ja asiakastiedot yhteen niin yksityisiltä kuin julkisiltakin toimijoilta kaikkien ammattilaisten käytettäväksi. 

Maakunnan alueella tehtävä tietojärjestelmien yhtenäistäminen vaikuttaa tiedonkulun paranemiseen merkittävästi. Lisäksi yhteistyötä tehdään jo nyt Kuopion yliopistollisen sairaalaan yhteistoiminta-alueen kanssa. 

Jos uudistukselta saisi toivoa ihan mitä tahansa, perheet toivoisivat lisäresursseja Pieksämäen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tälläkin laajuudella palvelut ansaitsevat kiitosta. Erityisesti perheiden tukipalvelut ja neuvola saivat kehuja. Perheiden mukaan neuvolassa asiakkaiden kohtaaminen on ammattitaitoista ja välittävää.  

 
Uudistuksen myötä toiveissa on esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kokonaisturvallisuutta. Osa vanhemmista oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisten aito kohtaaminen ja läsnäolo ovat pääasiallinen tapa hoitaa asioita. 

”Kasvotusten tapahtuva asiointi herättää mielestäni enemmän luottamusta, kun se ihminen on siinä hetkessä ja tilanteessa juuri minua ja minun lastani varten.” 

Kasvotusten tapahtuvasta kohtaamisesta sote-uudistuksessa ei olla kokonaan luopumassa. Digitaaliset palvelut kuitenkin painottuvat, sillä ne mahdollistavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden. Tämä on erityisen tärkeää haja-asutetussa Etelä-Savossa. 

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen ryhmät kokoontuivat summaamaan syksyä

Etelä-Savon sote-uudistuksen viestintä-, henkilöstö- ja johtoryhmät kokoontuivat 9.12 ja 10.12.2020. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelman etenemistä ja ajankohtaisia asioita, valtakunnan tilanteen vaikutuksia ja vuoden 2021 viestintäsuunnitelmaa.

Maakunnalliseen viestintäryhmään on kutsuttuna edustajia kaikista Etelä-Savon kunnista ja kuntayhtymistä. Lisäksi ryhmässä on edustettuna muun muassa järjestöt, yrittäjät ja Etelä-Savon Maakuntaliitto. Viestintäryhmä kokoontuu noin kuukauden välein, ja syksyllä 2020 kokoontumisia ehdittiin järjestää etäyhteyksin neljä kappaletta.

Sote-uudistukseen liittyvää viestintää on koko syksyn tehty yhdessä alueiden kanssa. Viestintäkoordinaattori Emma Klén esitteli yhdessä sote-uudistuksen Uudistustiimin kanssa tehtyä viestintäsuunnitelmaa, joka sai maakunnan viestijöiltä yksimielisen tuen ja innostuneen vastaanoton. Viestintäryhmä jatkaa ryhmän päätöksellä kokoontumista kuukausittain myös tulevana vuonna.

Henkilöstöryhmässä käytiin lämminhenkistä keskustelua sote-uudistuksen etenemisestä. Henkilöstön puolelta linjattiin, että tunnelmat uudistukseen liittyen ovat tässä vaiheessa lähinnä odottavat. Tärkeä kohta saavutetaan, kun henkilöstöasiantuntija aloittaa työnsä tammikuussa 2021. Henkilöstöryhmän kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan tuolloin virallistaa ja tiivistää. Henkilöstön tiiviisti mukana pitämiseen on oltu tyytyväisiä jo hankevaiheessa, ja hyvää yhteyttä halutaan edelleen syventää.

Johtoryhmässä käsiteltiin rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tilannetta, ja todettiin hankepäälliköiden Paula Puseniuksen ja Kirsi Leinosen johdolla molempien etenevän hyvin aikataulussa ja budjetissa. Valmistelun tilanne on kuvattu alla olevassa taulukossa.

”Syksy on tehty hienosti hankkeiden kautta työtä, ja 7.12.2020 oli merkittävä päivä, kun hallituksen esitys sote-laeista valmistui. Tämä tarkoittaa, että aloitamme keväällä hyvinvointialueen hallinnollisenkin valmistelun. Hyvinvointialue syntyy kuitenkin heti, kun lait on eduskunnassa hyväksytty. Kevään aikana lähdemme yhä vahvemmin tekemään henkilöstösuunnittelua, taloussuunnittelua ja juridista valmistelua. Etelä-Savon hyvinvointialueen valmistelu laajenee siis huomattavasti” tiivisti innostuneesti muutosjohtaja Sami Sipilä.

Etelä-Savon sote-uudistuksen Uudistustiimi kiittää lämpimästi kaikkia ryhmiä ja muutoin valmistelussa mukana olleita kuluneesta vuodesta.

Lämmintä joulun aikaa!

Sami Sipilä henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila@etela-savo.fi

Tietojohtamisen MITÄ – MIKSI – MILLOIN

Kun tietojohtamiseen hurahtanut henkilö pääsee mieliaiheeseensa, tietojohtamiseen, alkaa kuulijoiden korvanappeihin tulvia kiireellistä huomiota vaativia menoja (tai siltä joskus tuntuu). Tietojohtaminen on kuitenkin osa meidän kaikkien arkipäivää – halusimme tai emme. Mitä tietojohtaminen on ja miksi se on niin tärkeää?

MITÄ?

Tietojohtaminen on tiedolla johtamista, sitä että päätöksiä tehdään faktatiedon avulla. Taannoinen koronatilanteen hallinta Mikkelin alueella on hyvä esimerkki tiedolla johtamisesta; päätökset perustuivat altistuneiden liikkeistä kerättyyn tietoon, eivät sattumaan. Tietojohtaminen on myös tiedon johtamista. Sitä tarvitaan, koska tiedon määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. Tiedon johtaminen on sen varmistamista, että oikea tieto on oikealla henkilöllä oikeaan aikaan. Yksinkertaisimmillaan tiedon johtaminen on sitä, että tietokoneen kansiorakenne pidetään kunnossa ja tieto siten helposti löydettävissä. Aivan kuten aiemmin meillä oli tapana mapittaa asiapaperit kansioihin.

MIKSI?

Miksi tietojohtamisesta puhutaan niin paljon? Elämme tietotalouden aikaa; tietoa tuotetaan moninkertaisesti aiempaan nähden, erilaista tietoa suorastaan tulvii aina tietoähkyyn saakka. Meidän kannattaa hallita ja hyödyntää tietoa eikä antaa tiedon hallita meitä.

MILLOIN?

Aina. Tietojohtaminen on sote-maailmassa läsnä käytännössä kaikessa mitä teemme. Sote-tietojohtamisen perusta on oikea kirjaaminen. Jos hoitotilanteen kirjaamisessa on puutteita, ei myöskään tietojärjestelmien keräämästä datasta johdon työpöydälle jalostettu tieto ole oikeaa.

Rakenneuudistuksessa kehitämme tietojohtamista, koska haluamme tuottaa yhdenmukaista ja alueiden välillä vertailtavaa tietoa sen varmistamiseksi, että kaikilla suomalaisilla on tulevaisuudessa yhdenmukaiset mahdollisuudet laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kaikkien tulevien maakuntien alueilla on syksyn aikana tehty DigiFinlandin toimesta yhtenäiset tietojohtamisen nykytilan arvioinnit ja niiden pohjalta rakenteeltaan yhdenmukaiset kehittämissuunnitelmat – niin myös meillä Etelä-Savossa. Kerromme lisää tietojohtamisen kehittämisen etenemisestä vuoden 2021 aikana!

Etelä-Savon hyvinvointialueen tietojohtamisen tiekartta.

Kirjoittaja on Etelä-Savon rakenneuudistuksen hankepäällikkö, KTM (tietojohtaminen), FM (kehitysbiologia), jonka missio on pudottaa tietojohtaminen juhlavista strategiapuheista osaksi jokapäiväistä työtä.

Paula Pusenius henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius@etela-savo.fi

Pertunmaan Digikinkerit sote-uudistuksen ensimmäisenä pilottina

Pertunmaalla toimiva ikäihmisten Digikinkerit saa jatkoa osana sote-uudistuksen pilotteja.

Pilotilla tarkoitetaan ketterää kokeilua, jonka aikana voidaan arvioida toiminnan hyötyjä ja laajentamista maakunnalliseksi toiminnaksi, sekä viedä maakuntaa kohti sote-uudistuksen tavoitteita.

Rakenneuudistuksen osa-alueen 3 yhtenä toimenpiteenä on maakunnan asukkaiden ja henkilöstön digikyvykkyyden tukeminen. Digikinkerit-pilotin ensimmäinen vaihe käynnistyy 30.11.2020 ja jatkuu kesäkuuhun 2021 saakka. Toisen vaiheen aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Ensimmäisessä vaiheessa Pertunmaalla jo toimineita vertaisohjaajia koulutetaan ja Digikinkerit-toimintaa jatketaan. Kouluttajana toimii Marko Torppala Linkkitiimi Oy:sta. Koulutusta tarvitaan, koska ikäihmisten digikyvykkyyden hyvän tason ylläpitäminen vaatii lisäosaamista vertaisohjaajilta. Vertaisohjaajien tuen tarpeeseen on vaikuttanut myös poikkeusolotilanne, minkä vuoksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja osallisuusmuotoja.

Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä päätti 19.11.2020 käynnistää Pertunmaan Digikinkerit-pilotin ensimmäisenä kokeiluna sote-hankkeisiin myönnetyllä valtionavustuksella. Pilotin kustannuksiksi on budjetoitu 3 350€. Ensimmäisestä pilottivaiheesta kerätään kokemuksia digikyvykkyyden parantamisesta vertaistuen keinoin. Tuloksia voidaan hyödyntää koko maakunnassa.

Kesäkuussa 2021 aloitetaan pilotin toinen vaihe. Toisessa vaiheessa luodaan maakunnallinen suunnitelma ikäihmisten digikyvykkyyden varmistamisesta ja kehittämisestä. Tavoitteena on asukaslähtöinen ja verkostoitunut toimintatapa, jossa eri toimijat yhdistävät voimavaransa digikyvykkyyden edistämiseen. Pertunmaan kokemuksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Pilotin toisesta vaiheesta päätetään erikseen myöhemmin.

Poikkeusolot huomiodaan pilotin järjestämisessä tilanteen mukaisesti.

Paula Pusenius henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius@etela-savo.fi

Eteläsavolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan uudella ohjausmenetelmällä Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa

IPC (Interpersonal Counceling, suom. Interpersonaalinen ohjaus) on ohjanta- ja neuvontamenetelmä, jota voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa ja perusterveydenhuollossa. IPC on tarkoitettu 13-18 vuotiaille nuorille, joilla on lieviä mieliala- ja masennusoireita. Menetelmässä keskitytään käytännönläheisesti nuoren ajankohtaisiin ihmissuhteisiin, sekä niiden ja mielialaoireiden välisiin yhteyksiin. Ohjaus sisältää nuorelle yhteensä kuusi käyntiä. IPC koulutuksella vahvistetaan perustason osaamista ja kyvykkyyttä, joka on keskeinen sote-uudistuksen tavoite Etelä-Savossa. 

Essoten alueella lisätään ja vahvistetaan psykososiaalisten menetelmien osaamista ja saatavuutta, koska alueella tiedetään olevan mielialaoireilevia nuoria. Essoten ammattilaisille halutaan tarjota mahdollisuus käyttää näiden nuorten kanssa vaikuttavaa, rajattua ja selkeästi rakennettua ohjanta- ja neuvontamenetelmää. Nuorille halutaan tarjota apua riittävän ajoissa omasta luontaisesta elinpiiristä eli koulusta.  

IPC koulutukset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen koulutusryhmä IPC:n käyttöön on jo koulutettu. Mukana oli parikymmentä kuraattoria, terveydenhoitajaa sekä psykologia Pieksämäeltä ja Essotelta. Koulutetut IPC-osaajat voivat nyt ottaa työskentelymenetelmän käyttöönsä omassa työssään. Menetelmän käyttö edellyttää menetelmäohjaukseen osallistumista ja se järjestyy seuraavassa vaiheessa Kuopion Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus (NMOK) -tiimin kautta. Seuraava koulutus on ensi keväänä 2021 ja viimeinen vuoden 2021 syksyllä. Essoteen koulutetaan myös omia menetelmäohjaajia, jotka ottavat vähitellen vastuulleen IPC -menetelmää käyttävien työntekijöiden menetelmäohjauksen. Menetelmän käyttö osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa edellyttää jatkossakin Essotelta menetelmäkoulutuksen järjestämistä, koska henkilöstö vaihtuu. Uudet työntekijät tulee jatkossa kouluttaa ja perehdyttää menetelmän käyttöön. 

IPC:n osalta hanketta vetää yhteistoiminta-alueella NMOK -tiimi eli Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus. Tiimiä johtaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tarja Koskinen. Paikallisesti Essotessa IPC koulutuksen etenemisestä huolehditaan Perhepalvelujen ja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueiden yhteistyönä. Etelä-Savosta mukana ovat myös Pieksämäen kaupunki ja Sosteri.  

Kirsi Leinonen henkilökuva | Etelä-Savon sote-uudistus

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
040 359 9488
kirsi.leinonen@etela-savo.fi