Eteläsavolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan uudella ohjausmenetelmällä Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa

IPC (Interpersonal Counceling, suom. Interpersonaalinen ohjaus) on ohjanta- ja neuvontamenetelmä, jota voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa ja perusterveydenhuollossa. IPC on tarkoitettu 13-18 vuotiaille nuorille, joilla on lieviä mieliala- ja masennusoireita. Menetelmässä keskitytään käytännönläheisesti nuoren ajankohtaisiin ihmissuhteisiin, sekä niiden ja mielialaoireiden välisiin yhteyksiin. Ohjaus sisältää nuorelle yhteensä kuusi käyntiä. IPC koulutuksella vahvistetaan perustason osaamista ja kyvykkyyttä, joka on keskeinen sote-uudistuksen tavoite Etelä-Savossa. 

Essoten alueella lisätään ja vahvistetaan psykososiaalisten menetelmien osaamista ja saatavuutta, koska alueella tiedetään olevan mielialaoireilevia nuoria. Essoten ammattilaisille halutaan tarjota mahdollisuus käyttää näiden nuorten kanssa vaikuttavaa, rajattua ja selkeästi rakennettua ohjanta- ja neuvontamenetelmää. Nuorille halutaan tarjota apua riittävän ajoissa omasta luontaisesta elinpiiristä eli koulusta.  

IPC koulutukset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen koulutusryhmä IPC:n käyttöön on jo koulutettu. Mukana oli parikymmentä kuraattoria, terveydenhoitajaa sekä psykologia Pieksämäeltä ja Essotelta. Koulutetut IPC-osaajat voivat nyt ottaa työskentelymenetelmän käyttöönsä omassa työssään. Menetelmän käyttö edellyttää menetelmäohjaukseen osallistumista ja se järjestyy seuraavassa vaiheessa Kuopion Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus (NMOK) -tiimin kautta. Seuraava koulutus on ensi keväänä 2021 ja viimeinen vuoden 2021 syksyllä. Essoteen koulutetaan myös omia menetelmäohjaajia, jotka ottavat vähitellen vastuulleen IPC -menetelmää käyttävien työntekijöiden menetelmäohjauksen. Menetelmän käyttö osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa edellyttää jatkossakin Essotelta menetelmäkoulutuksen järjestämistä, koska henkilöstö vaihtuu. Uudet työntekijät tulee jatkossa kouluttaa ja perehdyttää menetelmän käyttöön. 

IPC:n osalta hanketta vetää yhteistoiminta-alueella NMOK -tiimi eli Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus. Tiimiä johtaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tarja Koskinen. Paikallisesti Essotessa IPC koulutuksen etenemisestä huolehditaan Perhepalvelujen ja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueiden yhteistyönä. Etelä-Savosta mukana ovat myös Pieksämäen kaupunki ja Sosteri.  

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
0403599488
kirsi.leinonen(a)etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-valmistelu etenee konkreettisiin kokeiluihin

Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti linjaamaan valmistelua. Viimeisin kokous järjestettiin etäyhteyksin 19.11.2020.

Johtoryhmässä ovat edustettuna Essoten, Vaalijalan, Pieksämäen ja Etelä-Savon Pelastuslaitoksen lisäksi valtionavustushankkeiden alueellinen johto, henkilöstö, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, vammaisneuvosto, järjestöt ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Puheenjohtajana toimii Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Risto Kortelainen ja muutosjohtaja Sami Sipilä esittelivät alueelliseen yhteistyöhön liittyvää tilannetta, ja kokouksessa todettiin yhteiseen Etelä-Savoon tähtäävien toimien etenevän oikeaan suuntaan. Keskustelua koko Etelä-Savon alueella käydään aktiivisesti, ja Etelä-Savon sote-uudistus on valmistautunut maakunnalliseen yhteistyöhön avoimien ovien periaatteella. Tätä toimintamallia jatketaan edelleen.

Kokouksessa käytiin keskustelua Etelä-Savon yrittäjien osallistumisesta sote-uudistuksen valmisteluun johtoryhmätasolla. Asia päätettiin käsitellä johtoryhmässä, kun sote-uudistuksen valmistelu siirtyy toimeenpanevampaan osuuteen lakien edettyä eduskuntaan.

Hankepäälliköt Kirsi Leinonen ja Paula Pusenius kävivät kokouksessa läpi rakenneuudistuksen ja tulevaisuuden sote-keskuksen tilannekatsauksen.

Etelä-Savon sote-uudistuksen etenemisen yleiskuva 19.11.2020. Lisätietoja Kirsi Leinonen, kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Tietojohtamisen kypsyysarvio on valmistunut 26.10.2020. Arvion toteutti DigiFinland. Tietojohtamisen kokonaisuudesta Etelä-Savon sote-uudistuksen valmistelussa vastaa hankepäällikkö Paula Pusenius. Keskeisiä löydöksiä tietojohtamisen kypsyysarviossa Etelä-Savon alueella olivat

  • Tietojohtamisen arvo ja vaikuttavuus tunnistetaan
  • Paljon kehittämistä on jo tehty
  • Tietojohtamisen kokonaisuus on jäsentymätön ja kehittäminen henkilöityy
  • Tietojohtamisen strategia puuttuu tai se on nimellisellä tasolla
  • Tietojohtamisen prosessit ja käytännöt epäselviä

Kypsyysarvion perustella on rakennettu tietojohtamisen tiekartta, jolla kuvataan tietojohtamisen kehittämistä Etelä-Savossa tulevien vuosien aikana. Paula Pusenius avasi kokouksessa johtoryhmälle tietojohtamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita DigiFinlandin tietojohtamisen kypsyysarvioon perustuen. Muutosjohtaja Sami Sipilä korosti, että tärkeintä on saada aitoa konkretiaa tietojohtamisen kehittämiseen. Teknisen kehittämisen lisäksi tarvitaan muutoksia toimintamalleihin. Johtoryhmässä todettiin yhteisesti, että tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen on mahdollista juurruttaa uudella tavalla osaksi kaikkea toimintaa uuden maakuntaorganisaation myötä, ja sitä kohti on hyvä edetä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen tietojohtamisen tiekartan luonnos. Lisätietoja Paula Pusenius, paula.pusenius@etela-savo.fi.

Tärkeänä osana kokousta johtoryhmä käsitteli Etelä-Savon sote-uudistuksen valmistelun pilottiehdotuksia. Piloteilla tarkoitetaan pääosin valtion avustuksilla rahoitettavia teknisiä ja toiminnallisia kokeiluja hankkeiden aikana. Johtoryhmä näytti vihreää valoa ja linjasi vielä ohjausryhmälle esitettäväksi seuraavat pilotit vuodelle 2021:

  • Omaolo-palvelun käyttöönotto Essoten ja Pieksämäen alueilla
  • Digitaalinen asiointi-ikkuna Essoten verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä
  • geneerinen eli yleinen asiakasohjaus aikuissosiaalityöhön sekä vanhus- ja vammaispalveluun
  • Puumalan moniammatillinen yksikkö

Lisäksi johtoryhmä päätti Pertunmaan Digikinkerit -pilotin toteuttamisesta suoraan.

Pilotteihin liittyen keskusteltiin siitä, että kaikki organisaatiot on syytä pitää hyvin tietoisina pilottiaihioista ja maksimoida hyöty eri alueilla tehtävistä itsenäisistä muutoksista tulevaa maakuntaa ajatellen.

Kokonaisuudessaan todettiin, että valmistelu etenee suunnitelmien mukaisesti ja oikeaan suuntaan. Pilottiaihioista lähdetään viestimään tarkemmin ohjausryhmän päätösten jälkeen. Viestinnässä jalkaudutaan pilottia toteuttavien ammattilaisten ja asiakkaiden arkeen, ja konkretisoidaan pilotin tarkoitusta maakuntalaisille eri keinoin.

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi

Sote-uudistus Etelä-Savossa webinaarien tallenteet katsottavissa

Sote-uudistus Etelä-Savossa webinaareja järjestettiin marraskuussa kaksi kappaletta. Maanantaina 9.11.2020 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaisille sekä tiistaina 10.11.2020 järjestöille ja yrittäjille. Tarkoituksena oli järjestää myös kolmas webinaari 10.11.2020 maakuntalaisille, mutta se siirretään uuteen ajankohtaan pienen osallistujamäärän vuoksi. Maakuntalaisten uudesta webinaariajankohdasta tiedotetaan myöhemmin.

Webinaarien tallenteet ovat katsottavissa YouTubessa kanavalla Etelä-Savon sote-uudistus. Webinaarien sisältö on muuten sama, mutta lopussa olevat ennakkokysymykset sekä keskusteluosuus ovat kohderyhmän näkökulmasta.

Webinaareja järjestetään lisää ja eri aikoina, jotta mahdollisimman moni pystyisi niihin osallistumaan. Webinaareista tiedotetaan organisaatioita ja yleissti etela-savo.fi -sivustolla sekä Facebookissa sivulla Etelä-Savon sote-uudistus.

Etelä-Savon sote-uudistuksesta kiinnostuneita suositellaan tilaamaan etela-savo.fi -sivuston uutiskirje. Muistathan myös vahvistaa uutiskirjeen tilauksen sähköpostistasi.

Webinaareista toivotaan palautetta sähköpostiosoitteeseen uudistustiimi@etela-savo.fi.

Katso webinaaritallenteet YouTubessa täällä

Etelä-Savon sote-uudistus
Etelä-Savon sote-uudistuksen osallisuuden tiekartta 2020.

Emma Klén

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
emma.klen(a)etela-savo.fi

MUUTOS HUOLETTAA VAALIJALASSA

Muutos herättää meissä usein vastustusta ja huolta. Silloin on hyvä istua alas ja pohtia, onko muutoksen pelolle järkeviä perusteita? Vaalijalan työntekijöiltä tuntemuksia tulevasta sote-uudistuksesta kysyttäessä, suhtautumistapoja oli kaksi. Toinen viesti sote-väsymystä; vuosien jahkailun jälkeen nykytilanne ei enää kiinnostanut eikä siitä otettu selvää. Toinen suhtautumistapa oli pelkäävä, ahdistunut ja huolestunut.

Ruohonjuuritasolla sote-uudistumisesta kiinnostuminen, saati sen ymmärtäminen on haasteellista. Kieli on helposti vaikeaa ja käsitteet avaamattomia. Tätä haastetta on lähdetty ratkaisemaan Etelä-Savon sote-uudistuksesta viestivän www-sivuston selkokielimukautuksella, joka saadaan käyttöön vielä vuoden 2020 aikana.

Sote-uudistuksessa tullaan tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin arkeen, joten on tärkeää huomioida alueellisen sote-viestinnän ymmärrettävyys. Muutoin sote-uudistuksen tarkoituksen ja merkityksen julistaminen toreilla jää pintapuoliseksi.

 Tärkeintä sote-uudistuksesta kansalaisten suuntaan keskusteltaessa on osallisuuden varmistaminen. On varmistettava, että ne, keitä päätökset koskevat, pystyisivät itse ilmaisemaan kantansa. Asian ymmärrettyään, asiaan perehdyttyään. Tässä riittää työnsarkaa niin Vaalijalan työntekijöillä, kuin sote-uudistusta tekevilläkin osapuolilla.

Etelä-Savon sote-uudistuksessa osallisuus on vuonna 2020 varmistettu usein eri menetelmin, ja uusia tapoja vuodelle 2021 pohditaan jo rakenteen ja palveluiden uudistamisen projektisuunnitelmiin peilaten. Jo nyt olemme saaneet työpajojen, työryhmien, kyselyn ja webinaareihin liittyen runsaasti erinomaisia ideoita ja rakentavia yhteydenottoja. Tähän rohkaisemme kaikkia eteläsavolaisia myös jatkossa.

Osallisuuden tiekartta 2020. Erilaisia osallisuustapoja vuosille 2021-2022 suunnitellaan, ja ajatuksia niistä otetaan vastaan.

Työntekijän spesifi osaaminen varmistaa asiakkaan tasa-arvon

”Mihin Vaalijala tässä kaikessa sijoittuu?”

”Huononeeko meidän asiakkaiden palvelut jos Vaalijala vaan häviää?”

”Meneekö tässä työpaikka alta? Tykkään työskennellä meidän asiakaskunnan kanssa ja minulla on erityisosaamista kehitysvamma- ja autisminkirjon asiakkaista. Päädynkö kasvottomaksi hoitajaksi minne sattuu?”

Suurin huolenaihe Vaalijalan työntekijöiden keskuudessa on asiakkaiden palvelujen huononeminen ja häviäminen. On hyvä muistaa, että usein tavanomaiset palvelut eivät pysty vastaamaan asiakaskuntamme tarpeisiin. Vaalijalan asiakas tarvitsee usein spesifiä, hänen tarpeistaan lähtevää, ammatillista palvelua. Onko uudistuksen vaarana, että erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asioihin perehtynyt asiantuntija häviää koneistoon? Pois oman erityisosaamisensa asiakasryhmän ulottumattomista?

Jotta erityistä tukea tarvitsevat ihminen on aidosti tasa-arvoinen valtaväestön kanssa, tarvitsee hän tähän ohjausta ja apua. Tätä ohjausta ei pysty tarjoamaan kuka tahansa.

Muutos on väistämätön kaikille Etelä-Savon sote- ja pelastustoimijoille. Muutos ei ole helppo, mutta sillä on ennen kaikkea positiivisia näkymiä. Sote-uudistus katsoo palveluita ihmisen näkökulmasta. Tavoitteena on entistä paremmat ja yksilöllisemmät palvelut yhdessä tekemisen kautta. Vaalijala on omalta osaltaan tekemässä Etelä-Savoa kokoansa isommaksi, ja toisaalta pienessä maakunnassa Vaalijalan asiakas ei pääse hukkumaan valtaviin massoihin. Etelä-Savo on ylpeä tästä erityisosaamisestaan, jota tulee kehittää myös jatkossa. Ajassa kiinni pysyminen tuo haasteita, joista Vaalijala on pitkän historian aikana onnistunut selviytymään hienosti aiemminkin.

Kun kukaan ei vielä tiedä sote-uudistuksen tarkkaa lopputulosta, lupausten antaminenkaan ei vielä tässä vaiheessa uudistusta ole mahdollista. Tärkeintä on tehdä aidosti yhdessä ja avoimesti uutta väistämättömään yhteiseen lopputulokseen vaikuttaen. Tässä on kuluvan syksyn aikana onnistuttu hienosti kaikkien Etelä-Savon sote-uudistuksen toteuttajien osalta.

Vaalijala viimeisenä perälautana

Vaalijala tuottaa tällä hetkellä vaativimpia kuntoutuspalveluja valtakunnallisesti. Nämä palvelut ovat sellaisille tukea tarvitseville ihmisille, joiden on haasteellista löytää apua mistään muualta. Vaalijalan ammatillisuus ja osaavuus näiden ihmisten sekä perheiden hädän tunnistamiseen ja avun tarpeen kartoittamiseen on erityisosaamista, jota Suomessa eivät kovin monet palveluntarjoajat kykene tuottamaan.

Vaalijalan perusajatus on alusta alkaen ollut työskennellä äänettömän hädän puolesta. Työ on aloitettava hädän äärimmäisestä päästä. Näistä 1900-luvun alun iskulauseista Vaalijala on kehittynyt moderniksi palvelutarjoajaksi, jonka perusarvot ovat

  • ymmärtäminen ja vuorovaikutus
  • vastuullisuus ja
  • osaavuus

Iskulauseet ovat nuorentuneet mutta arvopohja on säilynyt ennallaan.

Muutos voi tuoda paljon hyvää. On kuitenkin myös luonnollista, että se pelottaa, ja sen edessä ollaan hämmentyneitä. Varsinkin tilanteessa, jossa varmuutta muutoksen lopputuloksesta ei vielä ole asiakkaille ja työntekijöille.

Vaalijalan ajatus on kuitenkin selvä; asiakkaitamme ei voi jättää yksin tai hukata prosessiin. Tämän ajatuksen allekirjoittavat kaikki Etelä-Savon sote-uudistuksen parissa työskentelevät. Uudistus tehdään ihminen edellä, hallinto rakennetaan aikanaan vastaamaan palveluja. Yhdessä ja yhteistyöllä.

Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Vaalijalan ja Etelä-Savon sote-uudistuksen johdon kanssa.

Lue lisää Vaalijalasta vaalijala.fi

Onni on vanheta yhdessä!

Tämän vuoden vanhustenviikon teemana on Onni on vanheta yhdessä!

Teema pohjautuu ajatukseen siitä, että ikääntymisessä on myös positiivisia ja onnellisia asioita.

Mistä Onni tulee?

Onni on jokaisen yksilöllinen kokemus. Se voi muodostua meille jokaiselle eri asioista, kuten esimerkiksi mielekkäästä ja oman näköisestä elämästä, yhteisöllisyydestä, kohtaamisista, omaisten ja omaishoitajien huomiosta, turvallisesta kodista ja elämästä.  Onni voi muodostua siitä, että saa olla omassa rauhassa. Olemme ainutlaatuisia ja erilaisia ihmisiä.

Miten turvataan onnea, kun tarvitaan apua ja tullaan palvelujen piiriin?

Siinä meillä kaikilla toimijoilla on pysähtymisen paikka. Huomioidaanko kunkin ihmisen yksilöllinen tarve ja kunnioitetaan sitä, vai mennäänkö rakenteet ja toiminta edellä? Pysähdytään yhdessä miettimään, mikä on kenellekin ihmiselle merkityksellistä ja mikä motivoi ihmistä pitämään huolta toimintakyvystään ja voimaannuttaa häntä arjessa.

Onni on oman näköinen elämä. Rakennetaan yhdessä positiivisia ja onnellisia asioita, jotka usein ovat pienistä asioista kiinni. Kuunnellaan ja kuullaan.

Tutustu juuri valmistuneeseen yhteenvetoon ensimmäisestä ikääntyneiden palvelujen kehityksen työpajasta lataamalla alla oleva materiaali:

Hyvää vanhustenviikkoa!

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen(a)etela-savo.fi

Kuntien ja tulevien sote-maakuntien rahoituslaskelmat on päivitetty

Valtiovarainministeriö julkisti 1.10.2020 uudet arviolaskelmat maakuntien saamasta valtionrahoituksesta. Sote-maakuntiin 1.1.2023 siirtyvät sote- ja pelastustoimen kustannukset on laskettu kuntien vuosien 2018–2019 tilinpäätösten keskiarvotietona ja nostettu arvioituun koko maan vuoden 2020 tasoon. Samalla on päivitetty kuntien tulotiedot uusimpien arvioiden mukaan.

“Etelä-Savon tilanne on hieman parempi kuin edellisissä laskelmissa. Pohjois-Savon tilanne on uusissa laskelmissa parantunut merkittävästi. Itä-Savon vaikutuksia ei päivitetyistä rahoituslaskelmista voi päätellä”, pohtii rahoituslaskelmia tuoreeltaan Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä.

Sipilän mukaan tärkein tieto rahoituslaskelmissa on se, että Essoten alueen kustannukset suhteessa väestön palvelujen tarpeeseen ja valtakunnan tasoon ovat varsin maltilliset. Tämä antaa maakunnalle pidemmällä aikavälillä hyvät lähtökohdat. Lopullista maakunnan saamaa rahoitusta on kuitenkin aikaista ennakoida tarkasti, sillä laskelmat muuttuvat vielä moneen kertaan. Itä-Savon säilyminen osana Etelä-Savon maakuntaa muuttaa maakunnan rahoituksen kokonaisuutta niin ikään.

“Tärkeää on huolehtia nykyisten organisaatioiden taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Pyrimme edelleen vaikuttamaan rahoituksen laskentaperusteisiin niin, että niistä muodostuu Etelä-Savon näkökulmasta mahdollisimman oikeudenmukaiset”, Sipilä tiivistää.

Nykyisten organisaatioiden taloudesta ja tehokkaasta toiminnasta huolehtiminen on tärkeää tulevan sote-maakunnan kannalta. Kuvissa eteläsavolaisia sote- ja pelastusammattilaisia sekä asiakkaita ja potilaita kesällä 2020 kuvattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että kunnista sote-maakuntien rahoitukseen siirtyy yhteensä noin 19,9 miljardin euron kustannukset. Vastaavasti kuntien tuloista vähennetään peruspalvelujen valtionosuutta, yhteisöveroa, kunnallisveroa sekä veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvausta. Kunnallisveroprosentin vähennettävä määrä on nyt 13,26 prosenttiyksikköä.

STM:n mukaan sote-maakuntien rahoituslaskelmat on päivitetty edellä mainittujen kunnilta siirtyvien sote- ja pelastustoimen uusien kustannustietojen perusteella, ja laskelmia päivitetään vielä useampaan kertaan ennen lopullista laskentaa. Lopulliset laskelmat tehdään kuntien vuosien 2021–2022 tilinpäätöstietojen perusteella olettaen, että uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alusta.

Tutustu rahoituslaskelmiin tarkemmin täältä.

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi

Hei eteläsavolainen, me tehdään sote-maakuntauudistus yhdessä!

Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt tehokkaasti vaiheeseen, jossa säkillinen hyviä ajatuksia on muuttunut pikkuhiljaa pyörimään alkavaksi lumipalloksi. Sote-uudistuksen alueellinen valmistelu on Etelä-Savossa lähtenyt liikkeelle kokonaisuutena hyvin, ja mikä tärkeintä, erinomaisessa yhteishengessä. 

Haluamme muistuttaa, että julkisen keskustelun sävyistä huolimatta Etelä-Savon sote-maakuntauudistusta tehdään jo täydellä vauhdilla alueiden ja organisaatioiden tiiviinä, rakentavana ja lämminhenkisenä yhteistyönä. Huomio on kiinnitetty yksiselitteisesti ihmisiin ja palveluihin, ei hallinto- tai organisaatiorakenteisiin. Yhteisenä tavoitteenamme on löytää valtion ohjauksen mukaisesti paras mahdollinen palvelumalli asiointikanavineen lapsille, nuorille ja perheille, työikäisille sekä ikääntyneille. Tähän työhön ovat lämpimästi tervetulleita kaikki Etelä-Savon alueet ja sote-toimijat. 

Maakuntalaiset, asiakkaat ja potilaat, sote- ja pelastusammattilaiset, henkilökunta, poliittinen ohjaus, viestijät, yrittäjät, järjestöt, oppilaitokset, kolmas sektori, vanhus- ja vammaisneuvostot, nuorisovaltuusto, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osallistuvat Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmisteluun vielä kuluvan syksyn aikana mm. säännöllisesti kokoontuvien ryhmien, työpajojen, kyselyiden, webinaarien ja pikavaikuttamisen muodossa. Lisäksi käymme aktiivista keskustelua eri alojen asiantuntijoiden kanssa kussakin vaiheeseen tarkoituksen mukaisesti. 

Korona ei toistaiseksi ole haitannut yhteiseen hiileen puhaltamista, päinvastoin. Uusia työpajamenetelmiä on kuvailtu tehokkaiksi ja tasavertaisiksi mm. ikääntyneiden työpajaan osallistuneiden taholta. Kehitämme osallisuusmuotoja jatkuvasti palautteen perusteella. 

Kutsumme kaikki eteläsavolaiset mukaan sote-uudistuksen valmisteluun vaikuttamaan yhteiseen tulevaisuuteemme. Etela-savo.fi -sivustolla voit jättää kokemuksesi, ajatuksesi tai kysymyksesi suoraan uudistustiimille, osallistua kuukausittain vaihtuvaan pikakyselyyn ja tilata uutiset suoraan omaan sähköpostiisi. Valmistelun kuulumisia ja keskustelua voit seurata myös Facebookissa Etelä-Savon sote-maakuntauudistus –sivulla. 

Loppusyksyn aikana julkaisemme kyselyn, josta kerättävä data vaikuttaa suoraan uusien palvelu- ja toimintamallienkehitykseen. Lisäksi järjestämme avoimen keskustelun webinaarin palvelujen kehitykseen liittyen. Maakuntalaiset pääsevät mukaan myös mm. tulevaisuuden sote-keskuksen digitaalisen asiointi-ikkunan käyttäjäkokemuksen kehittämiseen. 

Uusien palvelujen ja toimintamallien pilotointi on yksi keskeisimpiä tehtäviämme vuosina 2021-2022. Näistä piloteista valitaan onnistuneimmat jatkokehitykseen. Samalla rakenteita uudistaen pääsemme siirtymään Etelä-Savon maakunnan järjestämiin sote- ja pelastuspalveluihin 1.1.2023, siten että ne vastaavat eteläsavolaisten tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Sen jälkeen palvelukehitys jatkuu – yhteisen maakunnan toimesta. 

Miltä sote- ja pelastuspalvelut näyttävät vuonna 2030 Sinun näkökulmastasi? 

Yhteistyöhön ja keskusteluun kutsuen, 

Uudistustiimi, Etelä-Savon sote-maakuntauudistus 

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi

Sote-maakuntauudistus tehdään palvelut edellä

Etelä-Savon uusien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rakentaminen on alkanut. Valtakunnallista sote-uudistusta on Marinin hallituksessa yksinkertaistettu niin, että ensin sote- ja pelastus palvelut siirretään kuntien vastuulta maakunnille. Isommilla toimijoilla on paremmat edellytykset toteuttaa laadukkaita ja kustannustehokkaita sote- ja pelastuspalveluita. Sote-uudistuksen pääalueet valtakunnallisesti ovat Rakenneuudistus ja Tulevaisuuden sote-keskus.  

Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen muutosjohtaja Sami Sipilä esittelee Etelä-Savon ajattelutapaa Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väelle Mikkelissä 28.8.20.

Rakenneuudistuksen tärkein osa on palvelumallin laatiminen. Palvelumalli tarkoittaa sitä, millä tavalla sote-palvelut maakuntalaisille tarjotaan. Eli miten ja millaisia sote- ja pelastuspalveluita Tulevaisuuden sote-keskuksessa tarjotaan, ja miten palvelumalli toimii niin, että ihmiset löytävät palvelut mahdollisimman helposti. Palvelumallin suunnittelussa varmistetaan palveluiden oikea-aikaisuus ja laadukas toteutuminen. 

Palvelumallille luodaan Rakenneuudistuksessa palvelustrategia, joka ohjaa palvelumallin ja toimijoiden kehittämistä. Palvelustrategia toimii yhteisenä suuntaviivana sille, miten palvelumallia kehitetään Rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sote-keskuksen rakentamisen jälkeen. Katseet on pidettävä jo vuodessa 2030, ja palvelustrategiassa otetaan huomioon heti alkuvaiheessa erilaiset tulevaisuuden skenaariot. Rakenneuudistuksessa laaditaan myös maakunnallinen omavalvontaohjelma palveluiden laadun ja kehittämisen oikean suunnan takaamiseksi. 

“Palvelumalli rakennetaan ihminen edellä. Palvelumallissa huomioidaan, että lapsi- ja perheikäiset, työikäiset ja ikääntyneet kohderyhminä läpileikkaavat kaikki sote- ja pelastuspalvelut. Vasta kun palvelumalli on maakuntalaisen näkökulmasta rakennettu, voimme pohtia hallintoa ja organisaatiorakennetta siihen sopivaksi. Etelä-Savon sote-maakuntauudistus toteutetaan ihmiset ja palvelut edellä”, Niina kertoo yhdessä Rakenneuudistuksen hankepäällikön Paula Puseniuksen kanssa. 

Uuden maakunnallisen palvelumallin rakentamisen lisäksi luodaan uudenlaisia palveluiden toteuttamistapoja. Kestävä hyvinvointi edellyttää yhteensovitettujen ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaamista kaikille ja kaikkialla maakunnassa. Uusilla palvelumuodoilla mahdollistetaan yksilölliset palvelupolut ja palveluihin pääsy helposti ajasta ja paikasta riippumatta. 

Uusista palvelumuodoista keskeisiä ovat digitaaliset palvelut, kuten etävastaanotto ja chat-palvelut. Tulevaisuuden sote-keskusta ei kuitenkaan rakenneta pelkästään teknologia-lähtöisesti. Keskeistä Tulevaisuuden sote-keskuksen suunnittelussa on toteuttaa palvelumallille asiointi-ikkuna, johon saapumistavalla ei ole merkitystä hoitoon pääsyyn.  

“Kun ihminen tarvitsee arviointia ja neuvontaa, asiointikanavalla ei tulevaisuudessa ole väliä hoitoon pääsyn kannalta. Voit edelleen soittaa tai saapua fyysisesti asiointipisteeseen, mutta käytössäsi on yhtä tehokkaita digitaalisia kanavia asioinnin etänä hoitamiseen. Etävastaanotto on uusi normaali. Palveluun saapumistavalla ei ole väliä – yhteydenotto käynnistää saman prosessin, joka näyttäytyy asiakkaalle yksilöllisenä, luotettavana ja ratkaisukeskeisenä palvelupolkuna”, tiivistää Tulevaisuuden Sote-keskuksen hankepäällikkö Kirsi Leinonen. 

Hankepäälliköt Kirsi Leinonen ja Paula Pusenius tapaamassa Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnon laitoksen väkeä Mikkelissä ministeriön Sote-maakuntakierroksella.
Vastuualuejohtaja Niina Kaukonen on tiiviisti mukana Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmistelussa.

Vaikuttavien ja yhdenvertaisten sote-palvelujen suunnittelu, toteutus, ohjaus ja valvonta edellyttävät tietoperusteista päätöksentekoa, jotta voimme jatkossa vastata entistä paremmin muuttuvaan asiakastarpeeseen. Maakunnalla on oltava käytössään ajantasainen ja luotettava tieto maakunnan palvelujen tilasta toiminnan johtamista, seurantaa, ohjausta sekä tuottajaverkoston valvontaa varten. Myös kuntien elinvoima tulee turvata, kun sote- ja pelastuspalveluja kehitetään. 

Rakenneuudistusta tehdään sote- ja pelastustahoja sekä maakuntalaisia keskeisesti mm. työpajoilla osallistaen. Laajaa osallistamista varten Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen Uudistustiimissä suunnitellaan jo mm. Tulevaisuuden sote-keskuksen asiointi-ikkunan pilotointia niin, että jokainen maakuntalainen voi vaikuttaa sen kehittämiseen. Lisäksi osallistumaan, vaikuttamaan ja kysymään pääsee jatkuvasti Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen verkkosivuilla etela-savo.fi. 

Rakenneuudistuksessa muiden maakuntien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Tästä hyvä esimerkki on yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Aster) rakentaminen. Yhteisten toimintatapojen luominen kansallista ohjausta noudattaen on asiakkaiden turvallisuuden ja palvelujen sujuvuuden edistämiseksi etu kaikille. 

Valtakunnallisessa sote-uudistuksessa on kyse historian suurimmasta sote- ja pelastuspalvelujen muutoksesta. Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen Uudistustiimi on erityisen iloinen siitä, että muutosohjelman näkökulma on tällä kertaa valittu oikein – uudistus toteutetaan ihmisen, ei hallinnon, näkökulmasta. 

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen(a)etela-savo.fi

Niina Kaukonen toimi edellisessä sote-maakuntavalmistelussa sote-koordinaattorina. Nyt hän kertoo olevansa intoa täynnä jatkamassa valmistelua yhdessä Uudistustiimin ja verkostojen kanssa. Sote-uudistus tarvitaan, ja usko muutosohjelmaan valmistumiseen tällä kertaa on vahva. 

Sote-uudistuksen alueellisen valmistelun valtionavustuksista on tehty päätökset

Etelä-Savon maakunnalle on myönnetty 29.6.2020 valtionavustusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman mukaiseen kehittämishankkeeseen sekä sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun yhteensä 4 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sote-keskuksen osuus avustuksesta on 1,5 miljoonaa euroa, ja rakenneuudistuksen osuus 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet toimivat vuoden 2022 loppuun saakka, jonka jälkeen on tavoitteena siirtyä maakunnalliseen sote- ja pelastuspalvelujen tuottamiseen.

Tulevaisuuden sote-keskus – ohjelman tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Toiminnan painotusta halutaan siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä palvelujen monialaisuutta ja yhteen toimivuutta varmistaa. Tavoitteena on myös kustannusten nousun hillitseminen, mikä on mahdollista saavuttaa muiden tavoitteiden toteutuessa.

Rakenneuudistuksessa pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Hankkeissa keskitytään mm. ohjauksen kehittämiseen, palveluverkkoa koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien määrittelyyn, palveluverkon ja palveluketjujen johtamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen, tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen sekä muiden kustannuskehityksen hillintään liittyvien toimenpiteiden valmisteluun.

Lisäksi Etelä-Savo sai rahoitusta yhdessä Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen kanssa asiakas- ja potilastietojärjestelmäprojektiin (Aster) 3,8 miljoonaa euroa. Aster on koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattava integroitu järjestelmä, joka kattaa potilas- ja asiakastietojärjestelmät. Hankeen tavoitteita ovat mm. tehokkaampien hoitoprosessien luominen, sekä palveluiden laadun ja tietoturvan parantaminen.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmisteleva työ on jo aloitettu. Elokuun alussa hankepäälliköt Paula Pusenius (Rakenneuudistus) ja Kirsi Leinonen (Tulevaisuuden sote-keskus) aloittavat työskentelyn, ja uudistusprojekti käynnistyy toden teolla. Myös hankkeen ohjausryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa elokuussa.

Hankkeen muutosjohtaja Sami Sipilä, hankkeen johtoryhmä ja hanketoimisto ovat iloisia avustuspäätöksestä. Hankkeen valmistelua on tehty hyvässä yhteishengessä hanketoimiston väen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen toteuttajina toimivat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Pieksämäen kaupunki, Vaalijalan kuntayhtymä ja Etelä-Savon Pelastuslaitos. Hanke tekee tiivistyä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistus -hankkeelle avataan elokuussa uusi verkkosivusto, jossa viestitään sote-uudistuksesta maakunnallisesti. Valtionavustuspäätöksiin ja liiteaineistoon voi tutustua osoitteessa www.soteuudistus.fi.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistus
Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen uudistustiimiläisiä; Paula Pusenius, Kirsi Leinonen, Sami Sipilä, Mari Hytönen ja Emma Klén. Kuvasta puuttuu kuvaushetkellä lomaillut vastuualuejohtaja Niina Kaukonen.

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi