Eteläsavolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan uudella ohjausmenetelmällä Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa

IPC (Interpersonal Counceling, suom. Interpersonaalinen ohjaus) on ohjanta- ja neuvontamenetelmä, jota voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa ja perusterveydenhuollossa. IPC on tarkoitettu 13-18 vuotiaille nuorille, joilla on lieviä mieliala- ja masennusoireita. Menetelmässä keskitytään käytännönläheisesti nuoren ajankohtaisiin ihmissuhteisiin, sekä niiden ja mielialaoireiden välisiin yhteyksiin. Ohjaus sisältää nuorelle yhteensä kuusi käyntiä. IPC koulutuksella vahvistetaan perustason osaamista ja kyvykkyyttä, joka on keskeinen sote-uudistuksen tavoite Etelä-Savossa. 

Essoten alueella lisätään ja vahvistetaan psykososiaalisten menetelmien osaamista ja saatavuutta, koska alueella tiedetään olevan mielialaoireilevia nuoria. Essoten ammattilaisille halutaan tarjota mahdollisuus käyttää näiden nuorten kanssa vaikuttavaa, rajattua ja selkeästi rakennettua ohjanta- ja neuvontamenetelmää. Nuorille halutaan tarjota apua riittävän ajoissa omasta luontaisesta elinpiiristä eli koulusta.  

IPC koulutukset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen koulutusryhmä IPC:n käyttöön on jo koulutettu. Mukana oli parikymmentä kuraattoria, terveydenhoitajaa sekä psykologia Pieksämäeltä ja Essotelta. Koulutetut IPC-osaajat voivat nyt ottaa työskentelymenetelmän käyttöönsä omassa työssään. Menetelmän käyttö edellyttää menetelmäohjaukseen osallistumista ja se järjestyy seuraavassa vaiheessa Kuopion Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus (NMOK) -tiimin kautta. Seuraava koulutus on ensi keväänä 2021 ja viimeinen vuoden 2021 syksyllä. Essoteen koulutetaan myös omia menetelmäohjaajia, jotka ottavat vähitellen vastuulleen IPC -menetelmää käyttävien työntekijöiden menetelmäohjauksen. Menetelmän käyttö osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa edellyttää jatkossakin Essotelta menetelmäkoulutuksen järjestämistä, koska henkilöstö vaihtuu. Uudet työntekijät tulee jatkossa kouluttaa ja perehdyttää menetelmän käyttöön. 

IPC:n osalta hanketta vetää yhteistoiminta-alueella NMOK -tiimi eli Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus. Tiimiä johtaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tarja Koskinen. Paikallisesti Essotessa IPC koulutuksen etenemisestä huolehditaan Perhepalvelujen ja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueiden yhteistyönä. Etelä-Savosta mukana ovat myös Pieksämäen kaupunki ja Sosteri.  

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
0403599488
kirsi.leinonen(a)etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-valmistelu etenee konkreettisiin kokeiluihin

Etelä-Savon sote-uudistuksen johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti linjaamaan valmistelua. Viimeisin kokous järjestettiin etäyhteyksin 19.11.2020.

Johtoryhmässä ovat edustettuna Essoten, Vaalijalan, Pieksämäen ja Etelä-Savon Pelastuslaitoksen lisäksi valtionavustushankkeiden alueellinen johto, henkilöstö, Etelä-Savon Maakuntaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, vammaisneuvosto, järjestöt ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Puheenjohtajana toimii Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Risto Kortelainen ja muutosjohtaja Sami Sipilä esittelivät alueelliseen yhteistyöhön liittyvää tilannetta, ja kokouksessa todettiin yhteiseen Etelä-Savoon tähtäävien toimien etenevän oikeaan suuntaan. Keskustelua koko Etelä-Savon alueella käydään aktiivisesti, ja Etelä-Savon sote-uudistus on valmistautunut maakunnalliseen yhteistyöhön avoimien ovien periaatteella. Tätä toimintamallia jatketaan edelleen.

Kokouksessa käytiin keskustelua Etelä-Savon yrittäjien osallistumisesta sote-uudistuksen valmisteluun johtoryhmätasolla. Asia päätettiin käsitellä johtoryhmässä, kun sote-uudistuksen valmistelu siirtyy toimeenpanevampaan osuuteen lakien edettyä eduskuntaan.

Hankepäälliköt Kirsi Leinonen ja Paula Pusenius kävivät kokouksessa läpi rakenneuudistuksen ja tulevaisuuden sote-keskuksen tilannekatsauksen.

Etelä-Savon sote-uudistuksen etenemisen yleiskuva 19.11.2020. Lisätietoja Kirsi Leinonen, kirsi.leinonen@etela-savo.fi

Tietojohtamisen kypsyysarvio on valmistunut 26.10.2020. Arvion toteutti DigiFinland. Tietojohtamisen kokonaisuudesta Etelä-Savon sote-uudistuksen valmistelussa vastaa hankepäällikkö Paula Pusenius. Keskeisiä löydöksiä tietojohtamisen kypsyysarviossa Etelä-Savon alueella olivat

  • Tietojohtamisen arvo ja vaikuttavuus tunnistetaan
  • Paljon kehittämistä on jo tehty
  • Tietojohtamisen kokonaisuus on jäsentymätön ja kehittäminen henkilöityy
  • Tietojohtamisen strategia puuttuu tai se on nimellisellä tasolla
  • Tietojohtamisen prosessit ja käytännöt epäselviä

Kypsyysarvion perustella on rakennettu tietojohtamisen tiekartta, jolla kuvataan tietojohtamisen kehittämistä Etelä-Savossa tulevien vuosien aikana. Paula Pusenius avasi kokouksessa johtoryhmälle tietojohtamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita DigiFinlandin tietojohtamisen kypsyysarvioon perustuen. Muutosjohtaja Sami Sipilä korosti, että tärkeintä on saada aitoa konkretiaa tietojohtamisen kehittämiseen. Teknisen kehittämisen lisäksi tarvitaan muutoksia toimintamalleihin. Johtoryhmässä todettiin yhteisesti, että tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen on mahdollista juurruttaa uudella tavalla osaksi kaikkea toimintaa uuden maakuntaorganisaation myötä, ja sitä kohti on hyvä edetä.

Etelä-Savon hyvinvointialueen tietojohtamisen tiekartan luonnos. Lisätietoja Paula Pusenius, paula.pusenius@etela-savo.fi.

Tärkeänä osana kokousta johtoryhmä käsitteli Etelä-Savon sote-uudistuksen valmistelun pilottiehdotuksia. Piloteilla tarkoitetaan pääosin valtion avustuksilla rahoitettavia teknisiä ja toiminnallisia kokeiluja hankkeiden aikana. Johtoryhmä näytti vihreää valoa ja linjasi vielä ohjausryhmälle esitettäväksi seuraavat pilotit vuodelle 2021:

  • Omaolo-palvelun käyttöönotto Essoten ja Pieksämäen alueilla
  • Digitaalinen asiointi-ikkuna Essoten verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä
  • geneerinen eli yleinen asiakasohjaus aikuissosiaalityöhön sekä vanhus- ja vammaispalveluun
  • Puumalan moniammatillinen yksikkö

Lisäksi johtoryhmä päätti Pertunmaan Digikinkerit -pilotin toteuttamisesta suoraan.

Pilotteihin liittyen keskusteltiin siitä, että kaikki organisaatiot on syytä pitää hyvin tietoisina pilottiaihioista ja maksimoida hyöty eri alueilla tehtävistä itsenäisistä muutoksista tulevaa maakuntaa ajatellen.

Kokonaisuudessaan todettiin, että valmistelu etenee suunnitelmien mukaisesti ja oikeaan suuntaan. Pilottiaihioista lähdetään viestimään tarkemmin ohjausryhmän päätösten jälkeen. Viestinnässä jalkaudutaan pilottia toteuttavien ammattilaisten ja asiakkaiden arkeen, ja konkretisoidaan pilotin tarkoitusta maakuntalaisille eri keinoin.

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta!

Työkykyohjelma 2020-2022

Sote-uudistuksen yksi tavoite on tukea yksilöiden työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä. Valtionavustusta hankkeelle Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! on myönnetty yhteensä 624 601€ ajalle 1.8.2020 –31.12.2022. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi osatyökykyiset työttömät, pitkäaikaistyöttömät ja vammaiset henkilöt. Kohderyhmille työkyvyn tuki ja työllistyminen suunnitellaan tarpeen mukaisesti sekä annetaan riittävä tuki työllistymiseen.

Osatyökykyisille työttömille suunnattu Työkykyohjelma toteutetaan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työkykyohjelman operatiivisesta toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lisäksi Työterveyslaitos vastaa asiantuntijuusalueensa puitteissa työkyvyn tukeen liittyvästä mallintamisesta.

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen tavoitteena on muodostaa Etelä-Savon alueella toimiva työllistymisen kumppanuuspöytä ja rakentaa osaksi tulevaisuuden sote-keskusta asiakasvastaavatoimintamalli, jolla työllistymistä tuetaan moniammatillisesti. Asiakkaille tarjotaan omatyöntekijän tuki ja tarvittaessa elintapaohjausta. Hankkeessa luodaan sote-keskukseen työllisyyden palvelukokonaisuus, jossa asiakkaan työkyvyn sekä työllistymisen tuen tarve tunnistetaan ja palvelut toimivat asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa nykyistä yksilöllisempiä palvelupolkuja.

Sote-ammattilaisten osaamista vahvistetaan työkyvyn arvioinnin, edistämisen ja tuetun työllistymisen menetelmien hallitsemisen osalta. Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta arvioidaan sen toimeenpanon, soveltuvuuden ja vaikuttavuuden osalta. Essoten ja Etelä-Savon työterveydenhuollon yhteistyötä lisätään työkyky- ja työllisyysasioissa.

Hankkeessa pilotoidaan avotyötoiminnassa alihankintamallia yhteistyössä Vaalijalan kuntayhtymän kanssa. Lisäksi tuetaan sosiaalisen yrityksen ja osuuskuntatoiminnan perustamista Essoten alueella ja järjestetään Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Vaalijala ky:n kanssa vertaiskehittämisen seminaareja ja työpajoja.

Hankkeen rekrytoinnit aloitetaan viikolla 48.

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
0403599488
kirsi.leinonen(a)etela-savo.fi

Rakenneuudistus etenee aikataulussa

Rakenneuudistus on yksi Etelä-Savon sote-uudistuksen muutosohjelman osa-alueista. Rakenneuudistushanke on 29.6.2020 saanut alueellisen valmistelun valtionavustusta 2,5 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan vuosina 2020–2021. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat hankepäällikkö Paula Pusenius sekä vastuuvalmistelija Niina Kaukonen.

Rakenneuudistuksen tavoitteena ovat tasa-arvoiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kaikkialla Suomessa. Tavoitteeseen päästään muuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteita.

Tähän asti kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut vastuu sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä, mutta Sote-uudistuksen jälkeen Etelä-Savon maakunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen.

Rakenneuudistuksessa

  • valmistaudutaan järjestämisvastuun siirtoon
  • uudistetaan palvelutuotantoa
  • kehitetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa
  • kehitetään yhtenäisen asiakasohjauksen toimintamallia
  • perustetaan etäpalvelukeskus
  • rakennetaan kansalaisille digitaalinen asiointi-ikkuna
  • yhdenmukaistetaan tietojärjestelmiä
  • kehitetään Etelä-Savon asukkaiden ja sote-henkilöstön digiosaamista.
Rakenneuudistus on osa Etelä-Savon sote-uudistusta ja tulevaa hyvinvointialuetta.

Osallisuus on keskeinen osa sote-uudistusta valtakunnallisesti. Osallisuuteen liittyen olemme Etelä-Savossa tehneet yhteistyötä esimerkiksi sote- ja pelastusammattilaisten, yrittäjien, järjestöjen, nuorisovaltuuston ja vanhus- ja vammaisneuvoston edustajien kanssa työpajoissa ja -ryhmissä. Lisäksi olemme järjestäneet webinaareja, joiden tallenteet ovat katsottavissa YouTube-kanavalla Etelä-Savon sote-uudistus. Kaikille avoin kysely on avoinna vuoden loppuun saakka, ja etela-savo.fi -sivustolla pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan myös pikakyselyiden ja yhteydenottojen muodossa.

Maakuntalaisten osallistaminen yhteiseen muutokseen on merkittävässä asemassa, kun Etelä-Savon sote-rakenneuudistusta toteutetaan eteläsavolaisten tarpeiden mukaisesti. Verkkosivuja työstetään parhaillaan selkokieliseksi ja saavutettavaksi mahdollisimman monelle, jotta osallistuminen ja tiedon saaminen olisi mahdollisimman helppoa.

Maakuntalaisten ja henkilökunnan digiosaamisen kehittäminen on nyt ja tulevaisuudessa olennaista palvelujen paremman saatavuuden ja saavutettavuuden kannalta. Tulevaisuudessa maakuntalaisia palvelee digitaalinen asiointi-ikkuna, jossa on kootusti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen sähköisiä palveluja. Digitaalinen asiointi-ikkuna tulee olemaan yksi monista piloteista, joilla testataan uusia toiminta- ja palvelumalleja jo uudistuksen aikana. Pilotit ovat ketteriä kokeiluja, jotka tutustuttavat maakuntalaisia ja sote-ammattilaisia sote-uudistuksen uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin. Kaikista kokeiluista tullaan viestimään monipuolisesti eri kanavissa. Osallistamista tullaan jatkamaan koko uudistuksen ajan.

Rakenneuudistus on laaja kokonaisuus, jota varten on perustettu erilaisia johto- ja työryhmiä. Yksi rakenneuudistuksen tavoitteista on tietojohtamisen kehittäminen.  Tietojohtamista, eli tietoon perustuvaa päätöksentekoa edistämään on koottu tietojohtamisen työryhmä. Tietojohtamisen kypsyysarviointi on valmistunut 26.10.2020 ja sen pohjalta tietojohtamisen ryhmä työstää tietojohtamisen kehittämissuunnitelmaa Etelä-Savon maakuntaan. Lisäksi rakenneuudistuksen osa-alueella on

  • aloitettu sosiaalihuollon kustannus per asiakas (KPA) -projekti
  • käynnistetty alueellinen yhteistyö
  • tilattu selvitys vanhuspalveluiden kustannuksista ja niiden kehityksestä
  • jäsennetty maakuntaan luonnos palvelumallista
  • aloitettu nykytilaselvitykset johtamisen ja ohjauksen kehittämisestä sekä toimintatapojen ja -prosessien uudistamisesta ja yhtenäistämisestä digitaalisten välineiden avulla
  • mallinnettu tietojohtamisen tiekarttaa
  • valmisteltu erilaisten pilottien ideoita päätöksentekoa varten
Etelä-Savon sote-uudistuksen tietojohtamisen tiekartta esitellään valtakunnallisessa Vire-verkostossa 25.11.2020.

”Rakenneuudistus etenee tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti. Seuraavaksi siirrymme pilotteihin eli testaamme uusia toimintatapoja ja teknologioita. Rakenneuudistusta tehdään hyvässä yhteistyössä eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa. Rakenneuudistuksen hankeaika on lyhyt, minkä vuoksi olemme iloisia, että rakenneuudistus on Etelä-Savossa lähtenyt liikkeelle tehokkaasti. Tehtävää on paljon, mutta yhdessä meillä on mahdollisuus onnistua rakenneuudistuksen merkittävissä tavoitteissa,” tiivistää rakenneuudistuksen hankepäällikkö Paula Pusenius.

Paula Pusenius

Hankepäällikkö
040 359 9489
paula.pusenius(a)etela-savo.fi

Sote-uudistus Etelä-Savossa webinaarien tallenteet katsottavissa

Sote-uudistus Etelä-Savossa webinaareja järjestettiin marraskuussa kaksi kappaletta. Maanantaina 9.11.2020 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen ammattilaisille sekä tiistaina 10.11.2020 järjestöille ja yrittäjille. Tarkoituksena oli järjestää myös kolmas webinaari 10.11.2020 maakuntalaisille, mutta se siirretään uuteen ajankohtaan pienen osallistujamäärän vuoksi. Maakuntalaisten uudesta webinaariajankohdasta tiedotetaan myöhemmin.

Webinaarien tallenteet ovat katsottavissa YouTubessa kanavalla Etelä-Savon sote-uudistus. Webinaarien sisältö on muuten sama, mutta lopussa olevat ennakkokysymykset sekä keskusteluosuus ovat kohderyhmän näkökulmasta.

Webinaareja järjestetään lisää ja eri aikoina, jotta mahdollisimman moni pystyisi niihin osallistumaan. Webinaareista tiedotetaan organisaatioita ja yleissti etela-savo.fi -sivustolla sekä Facebookissa sivulla Etelä-Savon sote-uudistus.

Etelä-Savon sote-uudistuksesta kiinnostuneita suositellaan tilaamaan etela-savo.fi -sivuston uutiskirje. Muistathan myös vahvistaa uutiskirjeen tilauksen sähköpostistasi.

Webinaareista toivotaan palautetta sähköpostiosoitteeseen uudistustiimi@etela-savo.fi.

Katso webinaaritallenteet YouTubessa täällä

Etelä-Savon sote-uudistus
Etelä-Savon sote-uudistuksen osallisuuden tiekartta 2020.

Emma Klén

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
emma.klen(a)etela-savo.fi

Etelä-Savon sote-uudistuksen Uudistustiimi täydentyy hankekoordinaattoreilla

Etelä-Savon sote-uudistuksen Uudistustiimi laajenee. Edellisessä haussa etsittiin tulevaisuuden sote-keskuksen osa-alueelle hankekoordinaattoreita. Tehtäviin on valittu Elisa Lajunen (Terveydenhoitaja YAMK) ja Sami Sundell (TtM, Sairaanhoitaja).

Elisa on toiminut kymmenen vuotta Mikkelissä yleislääketieteen vastaanotolla, jossa on vetänyt mm. itsenäistä sairaanhoitajan vastaanottoa sekä ollut tiiviisti mukana perusterveydenhuollon kehittämistoiminnassa.

”Odotan sote-uudistuksen myötä perusterveydenhuollon vahvistusta, kuten luontevaa asiantuntijoiden hyödyntämistä moniammatillisessa yhteistyössä. Toiminta on asiakaslähtöistä, yksilölliset tarpeet huomioidaan ja hoidon jatkuvuus turvataan sekä asiakasohjaus on sujuvaa.” Elisa tiivistää odotuksiaan.

Sami tulee antamaan työpanoksensa asiakaslähtöisyyden edistämiseksi, osallisuuden tukemiseksi, laaja-alaisen yhteistyön ja moniammatillisuuden paremmaksi mahdollistamiseksi. Yhteiskehittämistä kohdennetaan mm. sote-palveluiden sujuvuuden, helppokäyttöisyyden, laadun ja vaikuttavuuden osa-alueille. Sami on toiminut eri paikkakunnilla terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistehtävissä sekä hanke- ja projektitöiden parissa.

”Olen paluumuuttaja Mikkeliin ja Etelä-Savon alueelle oheisen mielenkiitoisen ja haastavan työn perässä. Toimin pari vuotta sitten hankekoordinaattorina Etelä-Savon alueella yhteistoiminnallisessa STM:n kärkihankkeessa kaikenikäisten omaishoidon ja ikääntyneiden perhehoidon palveluiden ja toimintamallien kehittämiseksi sekä Omatorin perustamiseksi. Odotan sote-uudistukselta yhdessä tekemistä ja yhdessä onnistumista.” Sami tiivistää.

Tervetuloa tiimiin!

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
0403599488
kirsi.leinonen(a)etela-savo.fi

MUUTOS HUOLETTAA VAALIJALASSA

Muutos herättää meissä usein vastustusta ja huolta. Silloin on hyvä istua alas ja pohtia, onko muutoksen pelolle järkeviä perusteita? Vaalijalan työntekijöiltä tuntemuksia tulevasta sote-uudistuksesta kysyttäessä, suhtautumistapoja oli kaksi. Toinen viesti sote-väsymystä; vuosien jahkailun jälkeen nykytilanne ei enää kiinnostanut eikä siitä otettu selvää. Toinen suhtautumistapa oli pelkäävä, ahdistunut ja huolestunut.

Ruohonjuuritasolla sote-uudistumisesta kiinnostuminen, saati sen ymmärtäminen on haasteellista. Kieli on helposti vaikeaa ja käsitteet avaamattomia. Tätä haastetta on lähdetty ratkaisemaan Etelä-Savon sote-uudistuksesta viestivän www-sivuston selkokielimukautuksella, joka saadaan käyttöön vielä vuoden 2020 aikana.

Sote-uudistuksessa tullaan tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin arkeen, joten on tärkeää huomioida alueellisen sote-viestinnän ymmärrettävyys. Muutoin sote-uudistuksen tarkoituksen ja merkityksen julistaminen toreilla jää pintapuoliseksi.

 Tärkeintä sote-uudistuksesta kansalaisten suuntaan keskusteltaessa on osallisuuden varmistaminen. On varmistettava, että ne, keitä päätökset koskevat, pystyisivät itse ilmaisemaan kantansa. Asian ymmärrettyään, asiaan perehdyttyään. Tässä riittää työnsarkaa niin Vaalijalan työntekijöillä, kuin sote-uudistusta tekevilläkin osapuolilla.

Etelä-Savon sote-uudistuksessa osallisuus on vuonna 2020 varmistettu usein eri menetelmin, ja uusia tapoja vuodelle 2021 pohditaan jo rakenteen ja palveluiden uudistamisen projektisuunnitelmiin peilaten. Jo nyt olemme saaneet työpajojen, työryhmien, kyselyn ja webinaareihin liittyen runsaasti erinomaisia ideoita ja rakentavia yhteydenottoja. Tähän rohkaisemme kaikkia eteläsavolaisia myös jatkossa.

Osallisuuden tiekartta 2020. Erilaisia osallisuustapoja vuosille 2021-2022 suunnitellaan, ja ajatuksia niistä otetaan vastaan.

Työntekijän spesifi osaaminen varmistaa asiakkaan tasa-arvon

”Mihin Vaalijala tässä kaikessa sijoittuu?”

”Huononeeko meidän asiakkaiden palvelut jos Vaalijala vaan häviää?”

”Meneekö tässä työpaikka alta? Tykkään työskennellä meidän asiakaskunnan kanssa ja minulla on erityisosaamista kehitysvamma- ja autisminkirjon asiakkaista. Päädynkö kasvottomaksi hoitajaksi minne sattuu?”

Suurin huolenaihe Vaalijalan työntekijöiden keskuudessa on asiakkaiden palvelujen huononeminen ja häviäminen. On hyvä muistaa, että usein tavanomaiset palvelut eivät pysty vastaamaan asiakaskuntamme tarpeisiin. Vaalijalan asiakas tarvitsee usein spesifiä, hänen tarpeistaan lähtevää, ammatillista palvelua. Onko uudistuksen vaarana, että erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asioihin perehtynyt asiantuntija häviää koneistoon? Pois oman erityisosaamisensa asiakasryhmän ulottumattomista?

Jotta erityistä tukea tarvitsevat ihminen on aidosti tasa-arvoinen valtaväestön kanssa, tarvitsee hän tähän ohjausta ja apua. Tätä ohjausta ei pysty tarjoamaan kuka tahansa.

Muutos on väistämätön kaikille Etelä-Savon sote- ja pelastustoimijoille. Muutos ei ole helppo, mutta sillä on ennen kaikkea positiivisia näkymiä. Sote-uudistus katsoo palveluita ihmisen näkökulmasta. Tavoitteena on entistä paremmat ja yksilöllisemmät palvelut yhdessä tekemisen kautta. Vaalijala on omalta osaltaan tekemässä Etelä-Savoa kokoansa isommaksi, ja toisaalta pienessä maakunnassa Vaalijalan asiakas ei pääse hukkumaan valtaviin massoihin. Etelä-Savo on ylpeä tästä erityisosaamisestaan, jota tulee kehittää myös jatkossa. Ajassa kiinni pysyminen tuo haasteita, joista Vaalijala on pitkän historian aikana onnistunut selviytymään hienosti aiemminkin.

Kun kukaan ei vielä tiedä sote-uudistuksen tarkkaa lopputulosta, lupausten antaminenkaan ei vielä tässä vaiheessa uudistusta ole mahdollista. Tärkeintä on tehdä aidosti yhdessä ja avoimesti uutta väistämättömään yhteiseen lopputulokseen vaikuttaen. Tässä on kuluvan syksyn aikana onnistuttu hienosti kaikkien Etelä-Savon sote-uudistuksen toteuttajien osalta.

Vaalijala viimeisenä perälautana

Vaalijala tuottaa tällä hetkellä vaativimpia kuntoutuspalveluja valtakunnallisesti. Nämä palvelut ovat sellaisille tukea tarvitseville ihmisille, joiden on haasteellista löytää apua mistään muualta. Vaalijalan ammatillisuus ja osaavuus näiden ihmisten sekä perheiden hädän tunnistamiseen ja avun tarpeen kartoittamiseen on erityisosaamista, jota Suomessa eivät kovin monet palveluntarjoajat kykene tuottamaan.

Vaalijalan perusajatus on alusta alkaen ollut työskennellä äänettömän hädän puolesta. Työ on aloitettava hädän äärimmäisestä päästä. Näistä 1900-luvun alun iskulauseista Vaalijala on kehittynyt moderniksi palvelutarjoajaksi, jonka perusarvot ovat

  • ymmärtäminen ja vuorovaikutus
  • vastuullisuus ja
  • osaavuus

Iskulauseet ovat nuorentuneet mutta arvopohja on säilynyt ennallaan.

Muutos voi tuoda paljon hyvää. On kuitenkin myös luonnollista, että se pelottaa, ja sen edessä ollaan hämmentyneitä. Varsinkin tilanteessa, jossa varmuutta muutoksen lopputuloksesta ei vielä ole asiakkaille ja työntekijöille.

Vaalijalan ajatus on kuitenkin selvä; asiakkaitamme ei voi jättää yksin tai hukata prosessiin. Tämän ajatuksen allekirjoittavat kaikki Etelä-Savon sote-uudistuksen parissa työskentelevät. Uudistus tehdään ihminen edellä, hallinto rakennetaan aikanaan vastaamaan palveluja. Yhdessä ja yhteistyöllä.

Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Vaalijalan ja Etelä-Savon sote-uudistuksen johdon kanssa.

Lue lisää Vaalijalasta vaalijala.fi

Vastaa kyselyyn ja osallistu sote- ja pelastuspalvelujen kehittämiseen!

Syksyn 2020 aikana on erilaisissa maakunnan asiantuntijoita osallistavissa työpajoissa etsitty vastauksia kysymykseen

Miltä sote- ja pelastuspalvelut näyttävät vuonna 2030?

Asiantuntijatyön rinnalla haluamme kysyä kaikilta eteläsavolaisilta saman kysymyksen.

Lisäksi kysymme kaikille avoimessa kyselyssä keskeisesti sote-uudistuksen valmisteluun liittyviä kysymyksiä, joihin tarvitaan maakuntalaisten näkökulmaa.

Osallistu sote-uudistuksen valmisteluun vastaamalla kyselyyn!

Emma Klén

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
emma.klen(a)etela-savo.fi

Sote-uudistus Etelä-Savossa -webinaarit marraskuussa

Järjestämme Etelä-Savon sote-uudistuksesta kiinnostuneille kolme webinaaria 9.11.20 ja 10.11.20.

Webinaarit on tarkoitettu henkilökunnalle/sote- ja pelastusammattilaisille, järjestöille ja yrityksille sekä kaikille maakunnan asukkaille.

Webinaarien teemat ja ajankohdat

9.11.20 klo 14.00-16.00 Henkilökunta / sote- ja pelastusammattilaiset

10.11.20 klo 12.00-13.30 Järjestöt ja yritykset

10.11.20 klo 14.00-16.00 Maakunnan asukkaat

Etelä-Savo sote

Tule mukaan keskustelemaan Etelä-Savon hyvinvointialueen sote-uudistuksesta muutosjohtaja Sami Sipilän ja uudistustiimin kanssa. Kysy, kommentoi ja kerro sote-uudistusta eteenpäin vievälle ryhmälle ajatuksesi, ideasi ja toiveesi sote-uudistuksen valmisteluun liittyen.

Kysymyksiä voit lähettää etukäteen tällä lomakkeella tai osoitteeseen uudistustiimi@etela-savo.fi.

Kysymykset käsitellään webinaarissa. Kysymyksiä voi esittää myös webinaarin aikana.

Webinaarin aiheet

  1. Sote-uudistus Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti / Sami Sipilä
  2. Rakenneuudistus / Paula Pusenius
  3. Tulevaisuuden sote-keskus / Kirsi Leinonen
  4. Kysymykset ja keskustelu

Ilmoittautuneille lähetetään erikseen osallistumislinkki sähköpostiin ilmoittautumisen mukaan edeltävällä viikolla.

Ilmoittautua voit 4.11.20 klo 16.00 mennessä täällä:

Webinaarit tallennetaan, ja ne ovat katsottavissa etela-savo.fi -sivustolla jälkeenpäin.

Emma Klén

Viestintäkoordinaattori
040 359 7561
emma.klen(a)etela-savo.fi

Kohti uudistuvia palveluita; lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnitteluryhmä kokoontui Vaalijalassa

Oli ilo johtaa lasten, nuorten ja perheiden työryhmää, jossa oli edustettuna kattava edustus Essotesta, Vaalijalasta sekä Pieksämäen kaupungin toimijoista.

Työryhmän toimintaa ohjaavat sote-maakuntauudistuksen tavoitteet sekä aikaisemmat kehittämishankkeet, joita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on toteutettu. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosina 2017-2019 toteutettu Lape-hanke ja Kainuun maakuntamalli.

Etelä-Savon hyvinvointialueen kehityksessä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnalle. Suuremmalla palvelujen järjestäjällä on paremmat mahdollisuudet turvata tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut kaikille maakuntalaisille.  Digitalisaation hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa on merkittävä osa sote-uudistusta, ja hyödynnämme sitä työskentelyssä kohti uudistuvia palveluja.

Essoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Satu Auvinen käsitteli alustuksessaan aiemman Lape-hankkeen tuloksia. Lapsi- ja perhemyönteisyyteen perustuvan yhteiskunnan suuntaviivoja ja keskeisiä osa-alueita on visioitu ”Lapsen aika kohti kansallista lapsistrategiaa 2040” (lapsistrategia.fi). Lasten, nuorten ja perheiden palveluita ohjaavat monet lait, jotka on otettava huomioon palveluita järjestettäessä. Etelä-Savossa on maakunnan yhteinen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, joka osaltaan ohjaa alueellista toimintaa.

Tässä työpajassa mietittiin, miltä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulee näyttää vuonna 2030. Lisäksi kartoitettiin yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita Etelä-Savon hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Käytimme työpajassa digitaalista alustaa, johon kaikilla työpajaan osallistujilla oli pääsy. Alustalle oli mahdollista kirjoittaa kustakin aihealueesta kehitysehdotuksia, jotka näkyivät kaikille osallistujille. Ideoita kommentoitiin ja peukutettiin yhdessä. Vastaavat työpajat ovat kokoontuneet työikäisten sekä ikääntyneiden osalta.

Työskentely digitaalisessa toimintaympäristössä koettiin mielekkääksi, alusta toimi hyvin ja kaikki saivat äänensä kuuluville. Tällainen työskentely on omiaan viemään eteenpäin tulevaisuuden sotepalveluita ja digitalisaatiota strategiasuunnittelussa. Työpajassa saatu data analysoidaan ja saatua tietoa käytetään jatkotyöskentelyssä lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitettäessä kohti vuotta 2030.

Kiitän lämpimästi kaikki osallistujia koko uudistustiimin puolesta!

Maarit Rantakurtakko

Kuntoutuksen johtaja Vaalijalasta

Maarit Rantakurtakko, Paula Pusenius ja Kirsi Leinonen vetivät yhdessä työpajan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehityksen näkökulmasta Vaalijalassa.