Eteläsavolaisten nuorten hyvinvointia tuetaan uudella ohjausmenetelmällä Tulevaisuuden sote-keskus hankkeessa

IPC (Interpersonal Counceling, suom. Interpersonaalinen ohjaus) on ohjanta- ja neuvontamenetelmä, jota voidaan käyttää koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa ja perusterveydenhuollossa. IPC on tarkoitettu 13-18 vuotiaille nuorille, joilla on lieviä mieliala- ja masennusoireita. Menetelmässä keskitytään käytännönläheisesti nuoren ajankohtaisiin ihmissuhteisiin, sekä niiden ja mielialaoireiden välisiin yhteyksiin. Ohjaus sisältää nuorelle yhteensä kuusi käyntiä. IPC koulutuksella vahvistetaan perustason osaamista ja kyvykkyyttä, joka on keskeinen sote-uudistuksen tavoite Etelä-Savossa. 

Essoten alueella lisätään ja vahvistetaan psykososiaalisten menetelmien osaamista ja saatavuutta, koska alueella tiedetään olevan mielialaoireilevia nuoria. Essoten ammattilaisille halutaan tarjota mahdollisuus käyttää näiden nuorten kanssa vaikuttavaa, rajattua ja selkeästi rakennettua ohjanta- ja neuvontamenetelmää. Nuorille halutaan tarjota apua riittävän ajoissa omasta luontaisesta elinpiiristä eli koulusta.  

IPC koulutukset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen koulutusryhmä IPC:n käyttöön on jo koulutettu. Mukana oli parikymmentä kuraattoria, terveydenhoitajaa sekä psykologia Pieksämäeltä ja Essotelta. Koulutetut IPC-osaajat voivat nyt ottaa työskentelymenetelmän käyttöönsä omassa työssään. Menetelmän käyttö edellyttää menetelmäohjaukseen osallistumista ja se järjestyy seuraavassa vaiheessa Kuopion Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus (NMOK) -tiimin kautta. Seuraava koulutus on ensi keväänä 2021 ja viimeinen vuoden 2021 syksyllä. Essoteen koulutetaan myös omia menetelmäohjaajia, jotka ottavat vähitellen vastuulleen IPC -menetelmää käyttävien työntekijöiden menetelmäohjauksen. Menetelmän käyttö osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa edellyttää jatkossakin Essotelta menetelmäkoulutuksen järjestämistä, koska henkilöstö vaihtuu. Uudet työntekijät tulee jatkossa kouluttaa ja perehdyttää menetelmän käyttöön. 

IPC:n osalta hanketta vetää yhteistoiminta-alueella NMOK -tiimi eli Nuorten mielenterveystyön osaamiskeskus. Tiimiä johtaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tarja Koskinen. Paikallisesti Essotessa IPC koulutuksen etenemisestä huolehditaan Perhepalvelujen ja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueiden yhteistyönä. Etelä-Savosta mukana ovat myös Pieksämäen kaupunki ja Sosteri.  

Kirsi Leinonen

Hankepäällikkö
0403599488
kirsi.leinonen(a)etela-savo.fi

Miltä ikääntyneiden palvelut näyttävät vuonna 2030?

Etelä-Savon maakunnan sote-maakuntauudistuksen työpajat käynnistyivät 23.9.2020. Osallistujia ensimmäisessä virtuaalisessa työpajassa oli kiitettävästi eri kunnista ja organisaatioista yli 40. Myös tärkeä vanhusneuvoston edustus sekä oppilaitoksen ja 3. sektorin edustus oli paikalla pohtimassa ikääntyneiden palvelukokonaisuutta.  

Työpaja liittyi samalla maakunnan ikäohjelman rakentamiseen. Ikäohjelmaa valmistellaan monialaisena ja poikkihallinnollisena työskentelynä.  Ikäohjelma ulottuu vuoteen 2030 saakka. Valmistelu nojaa vanhuspalvelulakiin ja sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin Kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Ikäohjelma tukee sote-maakunnan tulevaisuuden sote-keskuksen ja rakenneuudistuksen tavoitteita. ​ 

Niina Kaukonen, Tuula Taivalantti, Paula Pusenius ja Pietari Perkininen vetämässä työpajaa Omatorin kokoustilasta.

​Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli tuottaa aineistoa Ikäohjelman pohjaksi, luoda yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita sote-maakuntauudistuksen vahvistamiseksi ikääntyneiden näkökulmasta​. Kysyimme työpajaan osallistuneilta, mitä toimia tarvitsemme päästäksemme tavoitteeseen eli laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin ikääntyneiden sote-palveluihin? Näkökulmina vastauksissa pidettiin asiakas ja maakuntalainen. 

​Kaikki ikäryhmät poikkileikkaavat teemat työpajassa olivat asiakasohjaus, asiointi-ikkuna, etäpalvelukeskus, moniammatilliset toimintamallit sekä pelastus ja päivystys. Työpäivän ensimmäisenä teemana käsiteltiin asiakasohjausta, eli mitenpalvelujen piiriin tullaan, saadaan ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia oikea-aikaisesti ja viivytyksettä. Tätä osuutta veti muutosohjelman hankepäällikkö Kirsi Leinonen.  

Hankepäällikkö Paula Pusenius johdatteli työpajalaiset asiointi-ikkunan pohtimiseen ikääntyneiden näkökulmasta. Asiointi-ikkunalla tarkoitetaan digitaalista palveluihin saapumistapaa, eli miten maakuntalaiset saavat tulevaisuudessa yhteyden sote-toimijoihin digitaalisesti. Tässä työpajan osuudessa käytiin hyvää keskustelua mm. siitä, mitä osaamista tarvitaan, jotta sähköisiä kanavia osataan käyttää ja hyödyntää entistä kokonaisvaltaisemmin.   

Moniammatillisia toimintamalleja pohdittiin Essoten palveluohjauspäällikkö Tuula Taivalantin johdolla. Osuudessa nousi esiin pohdintaa siitä, miten ikääntyneiden palvelut eivät ole pelkästään sote-palvelua, vaan tarvitaan niin kunnan kuin 3. sektorin, yhdistysten, järjestöjen kuin yritystenkin toimintaa. Lisäksi hoivan ja hoidon lisäksi tarvitaan entistä enemmän toimintakykyä tukevaa ja ennakoivaa palvelua, joiden tuottamiseen voidaan enenevissä määrin hyödyntää muutakin kuin sote-palveluja. Tärkeänä osuudessa nähtiin jo tehdyn työn hyödyntäminen. Esille nostettiin mm. Vastikään Etelä-Savon maakuntaan tehty osallisuusohjelma, jonka hyödyntämisen puolesta liputettiin yksimielisesti. 

Essoten palvelupäällikkö Heli Järnefeltin ohjauksessa käytiin yhteistä keskustelua, etäpalvelukeskuksesta. Etäpalvelukeskus syntyy etäpalveluista. Työpajassa pohdittiin, miltä etäpalvelut näyttävät vuonna 2030 ja kuinka ne ovat osa arkisia palveluja entistä tiiviimmin. Tärkeänä nähtiin mm. ammattilaisten sitouttaminen uusien etäpalvelumallien ketterään kehittämiseen ja kokeiluun. Keskustelussa saatiin erinomaisia eväitä uudenlaisiin etäpalveluihin ikääntyneiden näkökulmasta. 

Viidentenä poikkileikkaavana teemana työpajassa kokoonnuttiin pelastuksen ja päivystyksen ympärille. Essoten kehittämispäällikkö Pietari Perkisen johdolla pohdittiin, kuinka päivystys ja pelastus saadaan integroitua osaksi tulevaisuuden sote-palveluja tukemaan kotona selviytymistä, vahvistamaan kodin turvallisuutta ja kotona asumista.  

Etelä-Savon vanhusneuvoston jäsenet osallistuivat Ikäohjelman työpajaan Omatorilla. Kokemus työpajasta oli hyvä.

Työpaja oli ensimmäinen laatuaan uudessa muodossa: osallistujat olivat mukana etänä ja turvallisuus huomioiden Omatorilla eri tiloissa, ja osallistuivat samojen työkirjojen työstämiseen kukin omalta työasemaltaan. Osa vanhusneuvoston jäsenistä osallistui paikan päällä oman ohjauksen avulla, jolloin jokaisen ääni saatiin etätyöpajassa kuuluviin ja näkyviin. Uudenlainen työpajamalli onnistui erinomaisesti, ja sai työpajalaisilta hyvää palautetta. Opimme työskentelemään yhdessä etänä. Jo tämä oli loistava oppimiskokemus meille kaikille, ja tukee hyvin tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämistä digioppimisien näkökulmasta. Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen uudistustiimin viestintä tekee jatkossakin ennakkoluulotonta työtä osallisuuden varmistamiseksi teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntäen käyttäjälähtöisesti. 

Työ jatkuu, kaikki työpajassa tuotettu data analysoidaan ja muokataan informaatioksi. Informaatio taas muutetaan pohdinnan ja syksyn jatkotyöskentelyn kautta ymmärrykseksi siitä, miltä ikääntyneiden palvelut näyttävät Etelä-Savossa vuonna 2030. Lopulta nämä kirjataan Etelä-Savon maakunnan palvelustrategiaan ja toimenpannaan. Työtä jatketaan osallistaen, yhdessä tehden. Jatkossa samalla työpajamallia ja läpileikkaavilla teemoilla työstetään lapset, nuoret ja perheet sekä työikäisten palvelukokonaisuudet. 

Lämmin kiitos kaikille osallistujille koko uudistustiimin puolesta. 

Me tehdään Etelä-Savon sote-palvelut, yhdessä! 

Niina Kaukonen, Heli Järnefelt, Pietari Perkinen, Paula Pusenius, Kirsi Leinonen, Eeva Häkkinen ja Maiju Tarhonen olivat iloisia osallistujien ennakkoluulottomasta suhtautumisesta uudenlaiseen työpajaan, aktiivisuudesta ja ennen kaikkea tärkeistä ajatuksista, joiden pohjalle ikääntyneiden palveluja voidaan rakentaa.

Niina Kaukonen

Vastuualuejohtaja
044 794 4003
niina.kaukonen(a)etela-savo.fi

Sote-uudistuksen alueellisen valmistelun valtionavustuksista on tehty päätökset

Etelä-Savon maakunnalle on myönnetty 29.6.2020 valtionavustusta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman mukaiseen kehittämishankkeeseen sekä sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun yhteensä 4 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sote-keskuksen osuus avustuksesta on 1,5 miljoonaa euroa, ja rakenneuudistuksen osuus 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet toimivat vuoden 2022 loppuun saakka, jonka jälkeen on tavoitteena siirtyä maakunnalliseen sote- ja pelastuspalvelujen tuottamiseen.

Tulevaisuuden sote-keskus – ohjelman tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Toiminnan painotusta halutaan siirtää raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta halutaan parantaa sekä palvelujen monialaisuutta ja yhteen toimivuutta varmistaa. Tavoitteena on myös kustannusten nousun hillitseminen, mikä on mahdollista saavuttaa muiden tavoitteiden toteutuessa.

Rakenneuudistuksessa pyritään erityisesti sote-palvelujen järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Hankkeissa keskitytään mm. ohjauksen kehittämiseen, palveluverkkoa koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin, palveluketjujen ja -kokonaisuuksien määrittelyyn, palveluverkon ja palveluketjujen johtamisen kehittämiseen ja tiedolla johtamiseen, tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen sekä muiden kustannuskehityksen hillintään liittyvien toimenpiteiden valmisteluun.

Lisäksi Etelä-Savo sai rahoitusta yhdessä Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen kanssa asiakas- ja potilastietojärjestelmäprojektiin (Aster) 3,8 miljoonaa euroa. Aster on koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattava integroitu järjestelmä, joka kattaa potilas- ja asiakastietojärjestelmät. Hankeen tavoitteita ovat mm. tehokkaampien hoitoprosessien luominen, sekä palveluiden laadun ja tietoturvan parantaminen.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen valmisteleva työ on jo aloitettu. Elokuun alussa hankepäälliköt Paula Pusenius (Rakenneuudistus) ja Kirsi Leinonen (Tulevaisuuden sote-keskus) aloittavat työskentelyn, ja uudistusprojekti käynnistyy toden teolla. Myös hankkeen ohjausryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa elokuussa.

Hankkeen muutosjohtaja Sami Sipilä, hankkeen johtoryhmä ja hanketoimisto ovat iloisia avustuspäätöksestä. Hankkeen valmistelua on tehty hyvässä yhteishengessä hanketoimiston väen sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen toteuttajina toimivat Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Pieksämäen kaupunki, Vaalijalan kuntayhtymä ja Etelä-Savon Pelastuslaitos. Hanke tekee tiivistyä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistus -hankkeelle avataan elokuussa uusi verkkosivusto, jossa viestitään sote-uudistuksesta maakunnallisesti. Valtionavustuspäätöksiin ja liiteaineistoon voi tutustua osoitteessa www.soteuudistus.fi.

Etelä-Savon sote-maakuntauudistus
Etelä-Savon sote-maakuntauudistuksen uudistustiimiläisiä; Paula Pusenius, Kirsi Leinonen, Sami Sipilä, Mari Hytönen ja Emma Klén. Kuvasta puuttuu kuvaushetkellä lomaillut vastuualuejohtaja Niina Kaukonen.

Sami Sipilä

MUUTOSJOHTAJA
044 770 0577
sami.sipila(at)etela-savo.fi